kopsasin tuosta jonkun kommentista uudeksi aiheeksi koska asia on mielenkiintoinen. Aika pienessä piirissä hommaa on pyöritetty ja eikös ne samat yritykset toimi edelleen kuten tää metsäserla,paulig, fazer, rettig ym.ei ne koskaan mitään sodanvastustajia ainaka ole ollu
metsä serla
mielenkiintoista
5481
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kenen sota?
2.7. 1918 Suomen Paperiyhdistys laajeni kaikki paperitehtaat kokoavaksi Suomen Paperitehtaitten Yhdistykseksi. Suomen selluloosayhdistys muodostettiin uudelleen koko teollisuudenalan kattavaksi yhteismyyntiyhtymäksi. Myös Suomen Puuhiomoyhdistyksessä tapahtui muutoksia. Näiden kolmen yhdistyksen keskusjärjestöksi perustettiin Suomen Paperiteollisuuden Keskuskonttori. Keskuskonttorin oli määrä toimia alan yleisiä etuja valvovana järjestönä. Yhdistykset hoitivat tuotteiden myynnin omilla aloillaan, sekä kotimaassa, että ulkomailla. Keskustoimiston johtajaksi valittiin Mäntän tehtaiden patruuna Gösta Serlachius. Hänet oli siviilistä korotettu everstiluutnantiksi Mannerheimin päämajassa.
Gerda Ryti
Wikipedia
Gerda Paula Ryti (o.s. Serlachius, 11. lokakuuta 1886, Viipuri – 8. syyskuuta 1984, Helsinki) oli tasavallan presidenttinä 1940–1944 toimineen Risto Heikki Rytin puoliso. Gerda Rytin vanhemmat olivat professori Johan Serlachius ja Paula Söderhjelm. Rytit avioituivat vuonna 1916, ja heille syntyi kolme lasta: Henrik 1916, Niilo 1919–1997 ja Eva 1922.
Gerda Ryti oli tunnettu tyylikkäänä ja vastuuntuntevana naisena, joka raskaina sotavuosina tuki esimerkillisesti aviomiestään ja koko Suomea. Hän on myös ollut paikalla todistamassa kahta merkittävää suomalaista murhatapausta. Ensimmäinen oli silloisen suomalaisen rikkaimman miehen Alfred Kordelinin lahtaus vuonna 1917 ja toinen ministeri Heikki Ritavuoren murha vuonna 1922. Gerda Ryti oli myös tunnettu uskonnollisesta ja hiljaisesta luonteestaan. Sylvi Kekkosen kuoltua vuonna 1974 Gerda Rytistä tuli vielä muutamiksi vuosiksi valtakunnan ensimmäinen nainen. Gerda Ryti kuoli vuonna 1984 oltuaan leskenä 28 vuotta.
Ryti oli mellakoivien venäläisten vuonna 1918 surmaaman Jokioisten kartanonherran Alfred Kordelinin lakimies, joka määräsi testamentin valvojana nuoren lankonsa Jarl Serlachiuksen Jokioisten kartanonherraksi ja sitä kautta Forssan komendantiksi valkokäräjille. Kartanon oli aiemmin omistanut Mannerheimin suku. Komendantin käytettäväksi saapui keväällä 1918 noin 800 "Saariston vapaajoukon" ruotsinkielistä eli "germaanirotuista" miestä. Näiden jäljiltä Sotasurma-projekti löysi Tauno Tukkisen kirjasen mukaan noin saman verran teloitettuja tai keskitysleireillä menehtynyttä.
Kaiken lisäksi Kordelin käski Rytin aloittaa oikeustoimet jonkun 1600-luvulla Ruotsin kuninkaan antaman paperin perusteella (on Ruotsin kuninkaalisessa kirjastossa tänäänkin).
Siinä rytäkässä olisi maita ja mantuja liitetty Loimaata, Auraa, Koskea, Alastaroa, Huittista, Vampulaa, Tammelaa, Urjalaa, Punkalaidunta, Vammalaa ja Kokemäkeä myöden. Tämä jäi kesken 1918, kun Kordelinille tuli muuta kiirettä ja Rytikin sai vauhtia muuhun temmellykseensä.
Tuo kuninkaan paperi oli lupaus suuresta läänityksestä Jokioisten silloiseen kartanoon, joka Rytin mielestä oli jäänyt tekemättä.
Itsenäisiä talonpoikia ja tilallisia olisi ajettu maantiellä noin 480 ja torppareita mäkitupalaisineen pari tuhatta. Sellainen Rytinen se oli.
"Väärän miehen tappoivat" oli sanonta 1918 Ryti-Kordelinista.
" ei ne koskaan mitään sodanvastustajia ainaka ole ollu "
Et kai vaan ala väittää että paperinteko oli vaan sotateollisuuden peitejuttu.
saahan siitä viinaakin,etkös ole kuullut kun
vanhat miehet tulivat tikkuviinasta tukkihumalaan.
ainakin kapinan jälkeen he rahoittivat suur-suomen tekemistä aunuksessa,kutsetti oli kaverina,
stora-joku on nyky nimeltä.rahoitusjohtajana oli
kuulemma joku paasikivi.