Riittääkö?

Väitteitä Jeesuksesta ja hänen Jumalauudestaan on monenlaisia. Jotkut sanovat hänen olleen viisas mies, joidenkin mielestä hän oli profeetta, jotkut uskovat hänen olleen Jumalan poika, joka kuoli kaikkien ihmisten syntien puolesta.

Turha kai tästä on alkaa kiistelemään, jokainen uskoo niinkuin haluaa. Kyse onkin ehkä lähtökohtaisesti siitä, että uskotko edes Jumalaan, vai ärsyttääkö sinua vain Jeesus. Nimittäin jos uskot Jumalaan, voit aina kysyä Jumalalta onko Jeesus totta, vai onko hän vain jotain legendaa. Olen kuullut että monet ovat saaneet näin vastauksen tavalla tai toisella, joko suoraan Jumalalta tai jonkun toisen ihmisen kautta.
Mutta jos et usko edes Jumalaan, niin turha kai sinulle on kenenkään yrittää vakuuttaa mitään Jeesuksestakaan.

Itseäni on monesti askarruttanut, että miksi ihmiset jotka epäilevät mutta samaan aikaan myös kokevat vetoa etsiä Jumalaa, eivät kokeilisi onko Jumalaa todella olemassa. Ei tarvitsisi, kuin rukoilla, että jos se raamatun ilmoittama Jumala on todella olemassa, niin voisiko Hän jotenkin vakuuttaa olemassaolostaan. Sitten jos mitään ei tunnu pyynnöistä huolimatta tapahtuvan, voisi hyvällä omallatunnolla sanoa, että ei sitä Jumalaa ole oikeasti olemassa. Järjetöntähän on vastustaa ja kritisoida jotain sellaista, josta ei oikeasti tiedä mitään tai ei ole uskaltanut kokeilla.

Se että ihmiset ovat murhanneet ja kiduttaneet toisia ihmisiä Jumalan ja kristinuskon nimissä, ei kerro sitä, että Jumala olisi samanlainen. Se kertoo vain totuuden ihmisluonnosta, ei Jumalasta. Uudessa testamentissa ei sanota missään kohdassa, että menkää ja tappakaa kaikki vääräuskoiset. Jos olet jostain sellaista lukenut, olet selaillut koraania.

Uuden testamentin punainen lanka on Jumalan rakkaus ihmisiä kohtaan ja kehotus rakastaa toisia ihmisiä, niinkuin itseään. Näistä kumpikaan ehto ei mielestäni täyty ihmisten murhaamisessa ja kiduttamisessa.
Tästä voidaankin helposti vetää johtopäätös, että ne kaikki veriset ristiretket, mitä on Jumalan nimeen tehty, eivät ole olleet Jumalan tahdon mukaisia. Niissä on vaikuttanut ihmisen kyltymätön vallanhimo ja ne ovat tuottaneet vain häpeää Jumalan nimelle.

Alkuteksteihin ei mielestäni kannata paljoa vedota pohtiessaan näitä kysymyksiä. Yksi käännös sanoo "neitsyt" toinen "neiti", eikä kumpaakaan voi aukottomasti todistaa oikeaksi. Tässäkin tullaan samaan alkupisteeseen, eli kumpaa haluaa uskoa. Jotkut sanovat, että raamattu on koottu pappien mielen mukaiseksi kirjakokoelmaksi muutama vuosisata sitten. Toiset taasen sanovat Jumalan itsensä vaikuttaneen näiden nimenomaisten kirjojen valitsemisessa raamattuun. Kumpi näistä väitteistä on sitten tosi? Se riippuu siitä mihin uskoo...