testi

Jännä juttu. Aika kärkkäästi ollaan tänne kirjoittelemassa, jos idolia(Tapsaa)haukutaan. Sekä annetaan ymmärtää kuinka tiedetään ja ymmärretään musiikista paljon- eli ollaan musikaalisia. Musikal kysyy yksinkertaisen kysymyksen, mutta eipä nämä "musikaaliset" osaa vastata. Meni pupu pöksyyn? Siksikö kun ette osaa vastata kun ette kuule tälläisiä asioita? Itse luulen tietäväni vastauksen, mutta annetaan muiden vastata (väärin) ensin.

Taipaleella muuan reijo

Höh, eihän levyfirmojen pomoilla ole kovinkaan suurtakaan mielenkiintoa siihen laulaako hivenen epäpuhtaasti vai ei. Kyllä siellä raha on se joka puhuu. Jos he kokevat jonkun hyväksi tulkitsijaksi ei todellakaan äänen epäpuhtaudella ole kovinkaan väliä heille, pääasia että levy myy! Näin on aina ollut ja tulee aina olemaan.

Monica. kirjoitti:

Höh, eihän levyfirmojen pomoilla ole kovinkaan suurtakaan mielenkiintoa siihen laulaako hivenen epäpuhtaasti vai ei. Kyllä siellä raha on se joka puhuu. Jos he kokevat jonkun hyväksi tulkitsijaksi ei todellakaan äänen epäpuhtaudella ole kovinkaan väliä heille, pääasia että levy myy! Näin on aina ollut ja tulee aina olemaan.

Lue lisää

linjasta en tiedä, mutta kyllä kait Topi Kärki oli erittäin tiukka valintojensa suhteen. Näin juuri hiljan Vexi Salmikin totesi tv:n dokumentissa.
Viime aikoina ainoa, jonka epämusikaalisuutta ruodittiin oikein medioissa, oli se Kansallisoopperan miessolisti (nimi ei nyt tule mieleen), jota oikein eläkkeelle ajettiin niistä hommista. Vaikea ottaa kantaa, koska sen tyylin musiikin tulkinnasta ja tekniikasta en ymmärrä tuon taivaallista.

mitäpä se manne täällä taas jutustelee...

on... kirjoitti:

mitäpä se manne täällä taas jutustelee...

En voi olla ihmettelemättä missä Justiinax ja muut Tapsafanit olette. Olette aina kovin kärkkäästi täällä vastaamassa, mutta ette nyt. Helppo kysymys, johon oikea vastaus todistaisi, että ymmärtätte jotain ja olette musikaalisia. Jos ette vastaa tämän jälkeen en ota kovinkaan vakavasti väitteitänne.

Musikal. kirjoitti:

En voi olla ihmettelemättä missä Justiinax ja muut Tapsafanit olette. Olette aina kovin kärkkäästi täällä vastaamassa, mutta ette nyt. Helppo kysymys, johon oikea vastaus todistaisi, että ymmärtätte jotain ja olette musikaalisia. Jos ette vastaa tämän jälkeen en ota kovinkaan vakavasti väitteitänne.

Lue lisää

Mä en lähde ainakaan nimeämään ketään, koska ei siitä tule muuta, kuin tappelua ja kinaa, enkä mä jaksa nyt tapella.

Justiinax kirjoitti:

Mä en lähde ainakaan nimeämään ketään, koska ei siitä tule muuta, kuin tappelua ja kinaa, enkä mä jaksa nyt tapella.

Tunnusta vaan suoraan, että et osaa nimetä ketään. Ja tappeluahan et ole koskaan halunnut välttää, päinvastoin.

Sävelkorva on musikaalisuuden tärkein mitta, jos sitä ei ole, ei ole musikaalinen. Kyllä musikaalisen ihmisen pitää osata kuulla jos jonkun laulu ei mene puhtaasti. Voit kertoa millä muulla tavalla voin testata musikaalisuutta täällä? Miten esim. rytmitajua?
Luulen ymmärtäväni musiikista paljon, koska teen sitä ammatikseni.

Musikal. kirjoitti:

Sävelkorva on musikaalisuuden tärkein mitta, jos sitä ei ole, ei ole musikaalinen. Kyllä musikaalisen ihmisen pitää osata kuulla jos jonkun laulu ei mene puhtaasti. Voit kertoa millä muulla tavalla voin testata musikaalisuutta täällä? Miten esim. rytmitajua?
Luulen ymmärtäväni musiikista paljon, koska teen sitä ammatikseni.

Lue lisää

Oikeassa olet, sävelkorva on musikaalisuuden tärkein mitta ja musikaalisen ihmisen pitää todellakin kuulla jos laulu ei mene puhtaasti.

Minä en voi sanoa olevani niin musikaalinen että pystyisin sanomaan ketkä noista laulajista laulavat puhtaasti. Mutta siitä huolimatta sanoisin että puhtaimmin laulavat Erkki Junkkarinen, Rainer Friman ja Reijo Kallio... meniköhän ihan metsään...?

Monica. kirjoitti:

Oikeassa olet, sävelkorva on musikaalisuuden tärkein mitta ja musikaalisen ihmisen pitää todellakin kuulla jos laulu ei mene puhtaasti.

Minä en voi sanoa olevani niin musikaalinen että pystyisin sanomaan ketkä noista laulajista laulavat puhtaasti. Mutta siitä huolimatta sanoisin että puhtaimmin laulavat Erkki Junkkarinen, Rainer Friman ja Reijo Kallio... meniköhän ihan metsään...?

Lue lisää

Ed.mainittuja laulajia olen kaikkia kuullut, en tietenkään kuin murto-osan heidän levytyksistään, joten kirjoitan vain kuulemani perusteella. Kaikki muut laulajat laulavat puhtaasti paitsi Rainer Friman. Radiosta olen kuullut 2-3 hänen laulamaansa laulua ja olin aika hämmästynyt. Kovin oli alavireistä laulua koko ajan. Ihmettelen kovasti ettei yksikään ole pystynyt kuulemaan näin pahasti epäpuhdasta laulua!

Musikal. kirjoitti:

Ed.mainittuja laulajia olen kaikkia kuullut, en tietenkään kuin murto-osan heidän levytyksistään, joten kirjoitan vain kuulemani perusteella. Kaikki muut laulajat laulavat puhtaasti paitsi Rainer Friman. Radiosta olen kuullut 2-3 hänen laulamaansa laulua ja olin aika hämmästynyt. Kovin oli alavireistä laulua koko ajan. Ihmettelen kovasti ettei yksikään ole pystynyt kuulemaan näin pahasti epäpuhdasta laulua!

Lue lisää

Kaikki aktiivisimmat kirjoittajat loistivat poissaolollaan. Kyllä ollaan niin tietävinään musiikista, mutta kun olisi ollut mahdollisuus todistaa musikaalisuutensa- meni pupu pöksyyn. Eipä kovin vakavasti tarvitse ottaa enää näitä teidän "asiantuntijan" kirjoituksianne.

Musikal. kirjoitti:

Ed.mainittuja laulajia olen kaikkia kuullut, en tietenkään kuin murto-osan heidän levytyksistään, joten kirjoitan vain kuulemani perusteella. Kaikki muut laulajat laulavat puhtaasti paitsi Rainer Friman. Radiosta olen kuullut 2-3 hänen laulamaansa laulua ja olin aika hämmästynyt. Kovin oli alavireistä laulua koko ajan. Ihmettelen kovasti ettei yksikään ole pystynyt kuulemaan näin pahasti epäpuhdasta laulua!

Lue lisää

Arvelin että Rainer Friman laulaisi suht puhtaasti, onhan hän menestynyt siinä tangolaulukilpailussa aikoinaan, ja silloin mielestäni hyvin lauloi.
Tosin en ole kuullut hänen laulujaan vuosikausiin, muuttuuhan ihmisen äänikin vuosien saatossa.

Telleni kirjoitti:

Kaikki aktiivisimmat kirjoittajat loistivat poissaolollaan. Kyllä ollaan niin tietävinään musiikista, mutta kun olisi ollut mahdollisuus todistaa musikaalisuutensa- meni pupu pöksyyn. Eipä kovin vakavasti tarvitse ottaa enää näitä teidän "asiantuntijan" kirjoituksianne.

Lue lisää

No, minä en ole ainakaan väittänytkään olevani musikaalinen ja en vastaa tähän koska en osaa ottaa kantaa.

Pidän Tapani Kansan esittämästä musiikista ja itse laulajasta, minusta hän on näsitä paras mutta muita en osaa arvostella kun en niin kovin paljon heitä kuuntele.

Ensi lauantaina menen Tapania livenä katsomaan ja tiedän jo etukäteen, että nautin taas suunnattomasti hänen lauluistaan. Se on pääasia.

Monica. kirjoitti:

Oikeassa olet, sävelkorva on musikaalisuuden tärkein mitta ja musikaalisen ihmisen pitää todellakin kuulla jos laulu ei mene puhtaasti.

Minä en voi sanoa olevani niin musikaalinen että pystyisin sanomaan ketkä noista laulajista laulavat puhtaasti. Mutta siitä huolimatta sanoisin että puhtaimmin laulavat Erkki Junkkarinen, Rainer Friman ja Reijo Kallio... meniköhän ihan metsään...?

Lue lisää

Minkä vitun takia tappi vedättelee takki auki, kuin olis tappi

Kuuntelin juuri näytteitä netissä myynnissä
olevilta levyiltä.(Siis Tapsan)

Akeslin ja Elinan häävalssi

Kenties ker-(ran pääte epäpuhdas),
vihille käydä (sa-a-a me-e)saamme sana ei ole
vakaa vaan pätkii ja ei ole yhtenäinen.(Lammasvibra)

Puhu hiljaa rakkaudesta (aa päätteet vuotavat)

Minun tieni(My way)sävel laulussa kiertää
ylä -ja ala vireisenä ja epäpuhtautta muutenkin.

kommentin jatkoksi kirjoitti:

Kuuntelin juuri näytteitä netissä myynnissä
olevilta levyiltä.(Siis Tapsan)

Akeslin ja Elinan häävalssi

Kenties ker-(ran pääte epäpuhdas),
vihille käydä (sa-a-a me-e)saamme sana ei ole
vakaa vaan pätkii ja ei ole yhtenäinen.(Lammasvibra)

Puhu hiljaa rakkaudesta (aa päätteet vuotavat)

Minun tieni(My way)sävel laulussa kiertää
ylä -ja ala vireisenä ja epäpuhtautta muutenkin.

Lue lisää

Juuri tämän tyyppiset ongelmat Tapani Kansan laulussa aiheuttaa sen, että Tapani Kansa ei nouse suurien laulajien joukkoon. Toisenlaisella ohjelmiston valinnalla olisi nämä heikot esitykset saatu karsittu pois. Miksi Kansa laulaa esim. Akselin ja Elinan häävalssi, Kultaniityt, Anniina jne. tyyppisiä lauluja joita hän ei pysty hyvin esittämään? Ammattitaitoa on myös se että osaa valita itselleen oiean ohjelmiston ja ymmärtää mitkä ovat omat heikkoudet.

kommentin jatkoksi kirjoitti:

Kuuntelin juuri näytteitä netissä myynnissä
olevilta levyiltä.(Siis Tapsan)

Akeslin ja Elinan häävalssi

Kenties ker-(ran pääte epäpuhdas),
vihille käydä (sa-a-a me-e)saamme sana ei ole
vakaa vaan pätkii ja ei ole yhtenäinen.(Lammasvibra)

Puhu hiljaa rakkaudesta (aa päätteet vuotavat)

Minun tieni(My way)sävel laulussa kiertää
ylä -ja ala vireisenä ja epäpuhtautta muutenkin.

Lue lisää

mutta voitteko tehdä arviointeja myös uudemmista levytyksistä. A:n ja E:n häävalssi levytetty 25 vuotta sitten, Minun tieni ilmestyi kokoelmalle 30 vuotta sitten, tuosta kolmannesta en osaa sanoa.
Uskoisin, että Tapsa on noista ajoista kuitenkin kehittynyt hänkin. Varmaan noita mainitsemiasi ongelmia on silloin ollut, siitä en käy väittelemään.

pinsio kirjoitti:

mutta voitteko tehdä arviointeja myös uudemmista levytyksistä. A:n ja E:n häävalssi levytetty 25 vuotta sitten, Minun tieni ilmestyi kokoelmalle 30 vuotta sitten, tuosta kolmannesta en osaa sanoa.
Uskoisin, että Tapsa on noista ajoista kuitenkin kehittynyt hänkin. Varmaan noita mainitsemiasi ongelmia on silloin ollut, siitä en käy väittelemään.

Lue lisää

Ei kenenkään tarvitse olla täydellinen.
Usein laulajatkin kypsyvät kuin viini.
Nykyään epäpuhtauksia voidaan korjata digitaalisesti.

Toisaalta nuo vanhemmat levyt joiden master eli
alkuperäisotokset ovat tehty ns.moniraitanauha
tekniikalla (magneettinauha) myös joskus
hiukan falskaavat.

Mutta noissa oli jopa pienissä pätkissä kuultavissa aika runsaasti selviä epäkohtia.

Tapsa on tehnyt ihan kelpo uran ja saavuttanut
kansan sympatiat.Se on tärkeää.

Tapsan lavakarisma on jäänyt mieleen -80 luvun
alkupuolelta.Ei ole livenä sen jälkeen tullut
nähtyä.Pitäisikö käydä joku kerta käydä katsomassa
käykö vaari rokaten.

jokin uudempi laulu kirjoitti:

Ei kenenkään tarvitse olla täydellinen.
Usein laulajatkin kypsyvät kuin viini.
Nykyään epäpuhtauksia voidaan korjata digitaalisesti.

Toisaalta nuo vanhemmat levyt joiden master eli
alkuperäisotokset ovat tehty ns.moniraitanauha
tekniikalla (magneettinauha) myös joskus
hiukan falskaavat.

Mutta noissa oli jopa pienissä pätkissä kuultavissa aika runsaasti selviä epäkohtia.

Tapsa on tehnyt ihan kelpo uran ja saavuttanut
kansan sympatiat.Se on tärkeää.

Tapsan lavakarisma on jäänyt mieleen -80 luvun
alkupuolelta.Ei ole livenä sen jälkeen tullut
nähtyä.Pitäisikö käydä joku kerta käydä katsomassa
käykö vaari rokaten.

Lue lisää

Rautavaara laulut.

Samoja asioita kuultavissa edelleen.
Kevyttä tatsia haettu,mutta kuulostaa hiukan
läpilaulelulta eli tulkintaa puuttuu.
Kaipaisi ehkä matalempaa softia soundia?
Onko sävellajit kohdallaan?

Tuo pitkä vakaa aa vapisee edelleen.(Lammasvibra)
Varmuus puuttuu selkeissä perussävelmissä.
Tuoko taiteilija mitään uutta ja sykähdyttävää
Rautavaaran alkuperäisin esittämiin lauluihin?

Ihan kuunneltavaa ,mutta se jokin puuttuu.
Ei paha,mutta petrattavaa olisi ollut.

hiukan analyysia uudemmasta kirjoitti:

Rautavaara laulut.

Samoja asioita kuultavissa edelleen.
Kevyttä tatsia haettu,mutta kuulostaa hiukan
läpilaulelulta eli tulkintaa puuttuu.
Kaipaisi ehkä matalempaa softia soundia?
Onko sävellajit kohdallaan?

Tuo pitkä vakaa aa vapisee edelleen.(Lammasvibra)
Varmuus puuttuu selkeissä perussävelmissä.
Tuoko taiteilija mitään uutta ja sykähdyttävää
Rautavaaran alkuperäisin esittämiin lauluihin?

Ihan kuunneltavaa ,mutta se jokin puuttuu.
Ei paha,mutta petrattavaa olisi ollut.

Lue lisää

T.Kansan Rautavaara tulkinnat ovat kaikkea muuta, kuin läpilaulettua. Tunetta ja herkkyyttä tulkinnoissa on aivan valtavasti. Kuten eräs arvostelija lehdessä kirjoitti, että Tapani laulaa niin herkästi ,että yhdessä kohtaa äänessä soi jopa itku (Ontuva Eriksson).
Mutta herkkiä vivahteita, tulkinnan sävykkyyttä ja erillaisia kauniita nyansseja tuskin pystyy tuollaisista 30 sekunnin näytepätkistä kuulemaan.
Pitää kuunnella koko levy tai ainakin yksi kokonainen biisi. Tai sitten mennä Tapsaa livenä kuuntelemaan. Livenä Tapsa on parhainmillaan.


>Tuoko taiteilija mitään uutta ja sykähdyttävää
Rautavaaran alkuperäisin esittämiin lauluihin? <

Tuo ja paljonkin. Tapani Kansan hienot tulkinnat saavat Rautavaaran laulut taas eloon. Hän antaa tulkinnoillaan ikäänkuin mustavalkoiselle filmille värit.

hiukan analyysia uudemmasta kirjoitti:

Rautavaara laulut.

Samoja asioita kuultavissa edelleen.
Kevyttä tatsia haettu,mutta kuulostaa hiukan
läpilaulelulta eli tulkintaa puuttuu.
Kaipaisi ehkä matalempaa softia soundia?
Onko sävellajit kohdallaan?

Tuo pitkä vakaa aa vapisee edelleen.(Lammasvibra)
Varmuus puuttuu selkeissä perussävelmissä.
Tuoko taiteilija mitään uutta ja sykähdyttävää
Rautavaaran alkuperäisin esittämiin lauluihin?

Ihan kuunneltavaa ,mutta se jokin puuttuu.
Ei paha,mutta petrattavaa olisi ollut.

Lue lisää

Tapani Kansa laulaa upeasti, vahvasti , herkästi ja sävykkäästi, mutta Kuunteleppa piruuttasi miten Kari Tapion pitkä "vakaa" aa vapisee esim. Kuin taivaisiin- laulussa tai kaikissa vähänkin herkemmissä lauluissa. Jestas, mikä lammasvibra!

Sepitini kirjoitti:

Tapani Kansa laulaa upeasti, vahvasti , herkästi ja sävykkäästi, mutta Kuunteleppa piruuttasi miten Kari Tapion pitkä "vakaa" aa vapisee esim. Kuin taivaisiin- laulussa tai kaikissa vähänkin herkemmissä lauluissa. Jestas, mikä lammasvibra!

Lue lisää

http://musiikkilataamo.hs.fi/Magellan/pages/main.jsp?storeId=11801&pageId=collectionDisplay&viewId=2593908

Esim. Kuin taivaisiin- näytteen lopussa se:" mä ainiaaksi jä-ää-ä-ää-äään..."

Sepitiini kirjoitti:

http://musiikkilataamo.hs.fi/Magellan/pages/main.jsp?storeId=11801&pageId=collectionDisplay&viewId=2593908

Esim. Kuin taivaisiin- näytteen lopussa se:" mä ainiaaksi jä-ää-ä-ää-äään..."

Lue lisää

Tapsa on hyvä laulaja ja Karikin on ihan hyvä. Vertailu on aivan turhaa ja tyhmää. Sellaisessa ei ole mitään järkeä.

jokin uudempi laulu kirjoitti:

Ei kenenkään tarvitse olla täydellinen.
Usein laulajatkin kypsyvät kuin viini.
Nykyään epäpuhtauksia voidaan korjata digitaalisesti.

Toisaalta nuo vanhemmat levyt joiden master eli
alkuperäisotokset ovat tehty ns.moniraitanauha
tekniikalla (magneettinauha) myös joskus
hiukan falskaavat.

Mutta noissa oli jopa pienissä pätkissä kuultavissa aika runsaasti selviä epäkohtia.

Tapsa on tehnyt ihan kelpo uran ja saavuttanut
kansan sympatiat.Se on tärkeää.

Tapsan lavakarisma on jäänyt mieleen -80 luvun
alkupuolelta.Ei ole livenä sen jälkeen tullut
nähtyä.Pitäisikö käydä joku kerta käydä katsomassa
käykö vaari rokaten.

Lue lisää

Tervetuloa vaan vaikka tänään Tapsan keikalle Riutanherjulle! Tapsalla ääntä ja lavakarismaa riittää kahmalokaupalla ja nostaa varmasti tunnelman kattoon taas tuolla Riutan lavakauden päättäjäisissä :)

OK. kirjoitti:

T.Kansan Rautavaara tulkinnat ovat kaikkea muuta, kuin läpilaulettua. Tunetta ja herkkyyttä tulkinnoissa on aivan valtavasti. Kuten eräs arvostelija lehdessä kirjoitti, että Tapani laulaa niin herkästi ,että yhdessä kohtaa äänessä soi jopa itku (Ontuva Eriksson).
Mutta herkkiä vivahteita, tulkinnan sävykkyyttä ja erillaisia kauniita nyansseja tuskin pystyy tuollaisista 30 sekunnin näytepätkistä kuulemaan.
Pitää kuunnella koko levy tai ainakin yksi kokonainen biisi. Tai sitten mennä Tapsaa livenä kuuntelemaan. Livenä Tapsa on parhainmillaan.


>Tuoko taiteilija mitään uutta ja sykähdyttävää
Rautavaaran alkuperäisin esittämiin lauluihin? <

Tuo ja paljonkin. Tapani Kansan hienot tulkinnat saavat Rautavaaran laulut taas eloon. Hän antaa tulkinnoillaan ikäänkuin mustavalkoiselle filmille värit.

Lue lisää

Laulaja ei ns.rohkeasti ja varmasti käytä
ääntään ja oikeasti tulkitse.
Kuullostaa pelokkaalta ja epävarmalta selviytyykö
helpohkosta melodiasta.

Tuo kuulemasi itku kuulostaa minusta mieluummin
epäpuhtaalta varoivaiselta sanalta laulussa.

Mielestäni Rautavaaran omat tulkinnat ovat
omassa yksinkertaisuudessaan ja luonnollisuudessan
normaali kansanlaulajan kouluttamattomuuksineen
lauluihin sopivammat ja niissä on rehti reissumies
henki.Ei näistä taideteoksia pidä lähteä tekemään
varsinkaan jos ei taidot riitä tulkita.
Vesku Loiri voisi hyvin onnistuakin.

Jokke Hallikainen tai Timo Koivusalo voisi sopia
reissumiehen rooliin.Enemmän Rautavaaran kaltaisia.

Makuja on monia ja hieno asia ,että äänite
tavoittaa kuulija kuntansa.
Niinkuin sanoin levy on aivan ok ja taustat
aivan kivat,mutta juuri kepeillä taustoilla
esim.kitara säestys laulajan taidot punnitaan.
Pienellä huolellisuudella ja oikean fiiliksen
löytämisellä olisi lopputulos ollut parempi.
Parempi olisi tulkita ja laulaa vaikka vähän
sävelpuhtauden kustanuksella jos laulajan sävelkorva ei riitä tiedostamaan vireyttä.
Rautavaara ei liikoja skarppaillut sävelpuhtauden
kanssa ja laulut ovat juuri siksi kansanomaisia
ja luonteeseen sopivia.

on kuultavissa varovaisuus kirjoitti:

Laulaja ei ns.rohkeasti ja varmasti käytä
ääntään ja oikeasti tulkitse.
Kuullostaa pelokkaalta ja epävarmalta selviytyykö
helpohkosta melodiasta.

Tuo kuulemasi itku kuulostaa minusta mieluummin
epäpuhtaalta varoivaiselta sanalta laulussa.

Mielestäni Rautavaaran omat tulkinnat ovat
omassa yksinkertaisuudessaan ja luonnollisuudessan
normaali kansanlaulajan kouluttamattomuuksineen
lauluihin sopivammat ja niissä on rehti reissumies
henki.Ei näistä taideteoksia pidä lähteä tekemään
varsinkaan jos ei taidot riitä tulkita.
Vesku Loiri voisi hyvin onnistuakin.

Jokke Hallikainen tai Timo Koivusalo voisi sopia
reissumiehen rooliin.Enemmän Rautavaaran kaltaisia.

Makuja on monia ja hieno asia ,että äänite
tavoittaa kuulija kuntansa.
Niinkuin sanoin levy on aivan ok ja taustat
aivan kivat,mutta juuri kepeillä taustoilla
esim.kitara säestys laulajan taidot punnitaan.
Pienellä huolellisuudella ja oikean fiiliksen
löytämisellä olisi lopputulos ollut parempi.
Parempi olisi tulkita ja laulaa vaikka vähän
sävelpuhtauden kustanuksella jos laulajan sävelkorva ei riitä tiedostamaan vireyttä.
Rautavaara ei liikoja skarppaillut sävelpuhtauden
kanssa ja laulut ovat juuri siksi kansanomaisia
ja luonteeseen sopivia.

Lue lisää

Tapsan laulu ei kuulosta tippaakaan miltään epävarmalta ja pelokkaalta. Tapsa Kansa laulaa herkästi ja pelkistetysti, sekä myös reippaasti ( Reppu ja reissumies, Juoksesinä humma) noita Rautavaaran lauluja. Ei hän yritä noiden Rautavaaran herkkien laulujen tunnelmaa pilata taiteilemalla ja ylitulkitsemalla, niinkuin Loiri aina tekee.
(Ainoa laulu jonka Loiri laulaa hyvin ja johon hänen äänensä ja tulkintansa sopii on " Sydänmeeni joulun teen")


>juuri kepeillä taustoilla
esim.kitara säestys laulajan taidot punnitaan<

Näin on ja Tapsa Kansa onkin mun mielestä just parhainmillaan silloin , kun hän laulaa aivan minimaalisella säestyksellä. Esim. vain pianistin tai kitaristin säestäessä. Nyt kesällähän Tapsa lauloi Riutanharjulla " Laulu se on iloni ja työni" vain kitaristin säestyksellä. Oli uskomattoman upean kuuloista se. Tai kun Tapsa Kotkan torilla lauloi "Laulajan testamentin" kokonaan ilman säestystä! Kerrassaan mahtava esitys !
"Anniinankin" Tapsa laulaa keikallaan usein ilman säestystä tai vaan kosketinsoittajan säestäessä.Se on tosi vaikuttavan ja kauniin kuuloista.Tulee oikein sellainen juhlallinen tunne.

Tapsan äänessä ja riittää potenttiaalia ja kapasiteettia. Tapsa on ainoa nykyajan kevyenmusiikin artisti, jonka laulua kelpaa kuunnella kokonaan ilman säestystäkin.

on kuultavissa varovaisuus kirjoitti:

Laulaja ei ns.rohkeasti ja varmasti käytä
ääntään ja oikeasti tulkitse.
Kuullostaa pelokkaalta ja epävarmalta selviytyykö
helpohkosta melodiasta.

Tuo kuulemasi itku kuulostaa minusta mieluummin
epäpuhtaalta varoivaiselta sanalta laulussa.

Mielestäni Rautavaaran omat tulkinnat ovat
omassa yksinkertaisuudessaan ja luonnollisuudessan
normaali kansanlaulajan kouluttamattomuuksineen
lauluihin sopivammat ja niissä on rehti reissumies
henki.Ei näistä taideteoksia pidä lähteä tekemään
varsinkaan jos ei taidot riitä tulkita.
Vesku Loiri voisi hyvin onnistuakin.

Jokke Hallikainen tai Timo Koivusalo voisi sopia
reissumiehen rooliin.Enemmän Rautavaaran kaltaisia.

Makuja on monia ja hieno asia ,että äänite
tavoittaa kuulija kuntansa.
Niinkuin sanoin levy on aivan ok ja taustat
aivan kivat,mutta juuri kepeillä taustoilla
esim.kitara säestys laulajan taidot punnitaan.
Pienellä huolellisuudella ja oikean fiiliksen
löytämisellä olisi lopputulos ollut parempi.
Parempi olisi tulkita ja laulaa vaikka vähän
sävelpuhtauden kustanuksella jos laulajan sävelkorva ei riitä tiedostamaan vireyttä.
Rautavaara ei liikoja skarppaillut sävelpuhtauden
kanssa ja laulut ovat juuri siksi kansanomaisia
ja luonteeseen sopivia.

Lue lisää

Makuja on näimmä todellakin monia. Noh, niistähän voi toki aina kiistellä.

Minusta nuo Tapani Kansan Rautavaara-tulkinnat ovat erinomaisia: kauniita, täynnä tunnetta ja eläytymistä.

Helsinginsanomien musiikkikriitikko muuten kirjoitti tuosta Tapani Kansan, Tapsa ja Rautavaara-levystä näin :


"Ei lopu aiheet milloinkaan, jos esille ne saa, niin paljon on aihetta lauluun", sanaili Reino Helismaa hienossa Lauluni aiheet -laulussa, jonka melodia on Toivo Kärjen käsialaa.

Tämä laulunteon ja siinä sivussa vähän muunkin perusytimeen uppoutuva laulu avaa Tapani Kansan Tapsa ja Rautavaara -levyn vaikuttavasti. Sovittaja Pertti Jalonen antaa tutun ensifraasin kajahtaa kaiuttimista heti, ilman introa: Mä mistä laulun aiheet saan...


Ratkaisu toimii eleettömän hienosti. Yhtä onnistuneesta jäljestä voi nauttia liki kaikkien muidenkin 12 laulun sovituksissa. Jopa aikoinaan radiossa kidutukselta tuntuneeseen Juokse sinä hummaan löytyi uusi kuosi sovittamalla mukaan tiheää ja tiukkaa banjonsoittoa lännen tyyliin, Janne Vikstenin taiturin ottein.

Niin ikään puhkisoitettu Isoisän olkihattu on tuotu pieteetillä tähän päivään, pienin elein ja Tuomas Wäinölän lämpimin kitaroin. Päivänsäde ja menninkäinen taas kurkottaa omaperäisen unenomaiseen maailmaan.


Sen ohella muita ehdottomia kuningaslauluja ovat komeasti kasvava ja linjakkaan sähkökitarasoolon ryydittämä Kulkuriveljeni Jan ja vaikuttava Ontuva Eriksson, kumpikin Rautavaaran omia sävellyksiä, ensin mainittu Helena Eevan tekstiin, jälkimmäinen Oiva Paloheimon runoon. Orpopojan valssista en sen sijaan innostu sen paremmin lauluna kuin tulkintanakaan. Kansa laulaa rautavaaramaisesti iskuja ylikorostaen.


Jalosen sovitukset, Markku Mäntymaan tuotanto ja Speedy Saarisen miksaus korostavat tarinoiden tunnelmia. Sävy on enimmäkseen rauhallisen levollinen, mutta ei vain sileää pintaa; tahdin takaa pilkahtaa säröä ja särmää. Toisaalta molliinkaan ei hukuttauduta vaan tarjotaan loivennusta.

Jalonen soittaa itse levyllä sähköbassoa ja vastaa ohjelmoinneista. Koskettimia soittaa Matti Paatelma, rumpuja ja lyömäsoittimia Sami Kuoppamäki. Puhallinsoittajana mukana on Kari Heinilä, kontrabasistina Eeva Koivusalo ja huuliharpun soittajana Harri Rantanen. Mukana on myös kahdeksan hengen jousisektio ja kolme taustalaulajaa.


Rautavaara-levystä tulee tietysti mieleen vastaavanlainen titaanien kohtaaminen eli Vesa-Matti Loirin Ystävän laulut, jossa oltiin Juha Vainion laulujen äärellä. Reseptihän on molemmissa sama: otetaan nippu kansan mieleen syvästi juurtuneita lauluja, valitaan tulkiksi eturivin laulaja ja sovitetaan komeus tähän päivään.

Niin taisi käydä, että Rautavaara-levyllä sovituksista syntyi vielä kiinteämpi kokonaisuus kuin Vainio-levyllä - ja joka tapauksessa vakavampi, sillä mitään kevytmielistä ei tälle levylle mahdu.


Loirin ja Kansan tulkinnat ovat eri maata, mutta yhteistä herrojen tuoreissa tekemisissä on se, että turha pullistelu on kummaltakin onneksi näillä levyillä poissa.

Loiri on tulkinnut Rautavaara-laulujakin jo Vesku Helismaasta -albumilla (1977). Mukana oli viisi samaa laulua kuin tällä levyllä ja avausraitakin oli sama: Lauluni aiheet.

Erilaisin sovitus taitaa olla Rakovalkealla: Olli Ahvenlahti pani nuotion sykkimään latinalaisittain, mikä ei istunut aiheeseen yhtään. Jalonen on hakenut etnomausteensa luontevammin huilusta ja šamaanirummun sykkeestä ja paisuttaa tulenloimun jousin ja puhaltimin. Komppia piisaa huippukohdassa koko levyn tarpeiksi. Otteessa on annos ruotsalaista Nordmania. Toisissa kohdin sointimaailman vaikutteita on haettu sitä uudemmilta ja popimmilta naapurimaan menestyjiltä.


Kansan laulu on herkän vivahteikasta ja fraseerauksessa eletyn maku.

Oli ehdottoman hyvä asia, että nämä laulut osuivat hänen levytettäväkseen vasta nyt.

Jälki on kypsää ja komeaa.


PIRKKO KOTIRINTA

Zori kirjoitti:

Makuja on näimmä todellakin monia. Noh, niistähän voi toki aina kiistellä.

Minusta nuo Tapani Kansan Rautavaara-tulkinnat ovat erinomaisia: kauniita, täynnä tunnetta ja eläytymistä.

Helsinginsanomien musiikkikriitikko muuten kirjoitti tuosta Tapani Kansan, Tapsa ja Rautavaara-levystä näin :


"Ei lopu aiheet milloinkaan, jos esille ne saa, niin paljon on aihetta lauluun", sanaili Reino Helismaa hienossa Lauluni aiheet -laulussa, jonka melodia on Toivo Kärjen käsialaa.

Tämä laulunteon ja siinä sivussa vähän muunkin perusytimeen uppoutuva laulu avaa Tapani Kansan Tapsa ja Rautavaara -levyn vaikuttavasti. Sovittaja Pertti Jalonen antaa tutun ensifraasin kajahtaa kaiuttimista heti, ilman introa: Mä mistä laulun aiheet saan...


Ratkaisu toimii eleettömän hienosti. Yhtä onnistuneesta jäljestä voi nauttia liki kaikkien muidenkin 12 laulun sovituksissa. Jopa aikoinaan radiossa kidutukselta tuntuneeseen Juokse sinä hummaan löytyi uusi kuosi sovittamalla mukaan tiheää ja tiukkaa banjonsoittoa lännen tyyliin, Janne Vikstenin taiturin ottein.

Niin ikään puhkisoitettu Isoisän olkihattu on tuotu pieteetillä tähän päivään, pienin elein ja Tuomas Wäinölän lämpimin kitaroin. Päivänsäde ja menninkäinen taas kurkottaa omaperäisen unenomaiseen maailmaan.


Sen ohella muita ehdottomia kuningaslauluja ovat komeasti kasvava ja linjakkaan sähkökitarasoolon ryydittämä Kulkuriveljeni Jan ja vaikuttava Ontuva Eriksson, kumpikin Rautavaaran omia sävellyksiä, ensin mainittu Helena Eevan tekstiin, jälkimmäinen Oiva Paloheimon runoon. Orpopojan valssista en sen sijaan innostu sen paremmin lauluna kuin tulkintanakaan. Kansa laulaa rautavaaramaisesti iskuja ylikorostaen.


Jalosen sovitukset, Markku Mäntymaan tuotanto ja Speedy Saarisen miksaus korostavat tarinoiden tunnelmia. Sävy on enimmäkseen rauhallisen levollinen, mutta ei vain sileää pintaa; tahdin takaa pilkahtaa säröä ja särmää. Toisaalta molliinkaan ei hukuttauduta vaan tarjotaan loivennusta.

Jalonen soittaa itse levyllä sähköbassoa ja vastaa ohjelmoinneista. Koskettimia soittaa Matti Paatelma, rumpuja ja lyömäsoittimia Sami Kuoppamäki. Puhallinsoittajana mukana on Kari Heinilä, kontrabasistina Eeva Koivusalo ja huuliharpun soittajana Harri Rantanen. Mukana on myös kahdeksan hengen jousisektio ja kolme taustalaulajaa.


Rautavaara-levystä tulee tietysti mieleen vastaavanlainen titaanien kohtaaminen eli Vesa-Matti Loirin Ystävän laulut, jossa oltiin Juha Vainion laulujen äärellä. Reseptihän on molemmissa sama: otetaan nippu kansan mieleen syvästi juurtuneita lauluja, valitaan tulkiksi eturivin laulaja ja sovitetaan komeus tähän päivään.

Niin taisi käydä, että Rautavaara-levyllä sovituksista syntyi vielä kiinteämpi kokonaisuus kuin Vainio-levyllä - ja joka tapauksessa vakavampi, sillä mitään kevytmielistä ei tälle levylle mahdu.


Loirin ja Kansan tulkinnat ovat eri maata, mutta yhteistä herrojen tuoreissa tekemisissä on se, että turha pullistelu on kummaltakin onneksi näillä levyillä poissa.

Loiri on tulkinnut Rautavaara-laulujakin jo Vesku Helismaasta -albumilla (1977). Mukana oli viisi samaa laulua kuin tällä levyllä ja avausraitakin oli sama: Lauluni aiheet.

Erilaisin sovitus taitaa olla Rakovalkealla: Olli Ahvenlahti pani nuotion sykkimään latinalaisittain, mikä ei istunut aiheeseen yhtään. Jalonen on hakenut etnomausteensa luontevammin huilusta ja šamaanirummun sykkeestä ja paisuttaa tulenloimun jousin ja puhaltimin. Komppia piisaa huippukohdassa koko levyn tarpeiksi. Otteessa on annos ruotsalaista Nordmania. Toisissa kohdin sointimaailman vaikutteita on haettu sitä uudemmilta ja popimmilta naapurimaan menestyjiltä.


Kansan laulu on herkän vivahteikasta ja fraseerauksessa eletyn maku.

Oli ehdottoman hyvä asia, että nämä laulut osuivat hänen levytettäväkseen vasta nyt.

Jälki on kypsää ja komeaa.


PIRKKO KOTIRINTA

Lue lisää

Laitanpa tähän vielä luettavaksi Helsinginsanomien konserttiarvostelun, tuosta Tapsa ja Rautaavaara-konsertista Finlandia-talolta:

HYVÄN MIELEN RAUTAVAARA-KONSERTTI

Tapani Kansan Tapsa ja Rautavaara -konsertti Finlandia-talossa perjantaina.

Kenellekään ei tee oikeutta joutua verrattavaksi Tapio Rautavaaraan. Väistämättä sellaiseen tilanteeseen kuitenkin joutuu, jos perustaa koko kiertueensa ja levynsä ohjelmiston Rautavaaran tunnetuksi tekemille lauluille. Tapani Kansa on asettanut itsensä rohkeasti likoon, eikä hänelle huonosti käy, sen todisti myös Helsinkiin saapunut Tapsa ja Rautavaara -kiertue.

Kansan tyyli on ollut perinteisesti melko mahtipontinen. Nyt loistokkuus oli taka-alalla. Tilalle oli tullut herkkyyttä ja lämminhenkisyyttä, ja se välittyi myös katsomoon.

Siloitellusta, miltei klassisella tekniikalla laulavasta Kansasta ei saa rautavaaramaista reissumiestä helposti. Onneksi hänestä ei yritetty tehdä reissumiestä liian tosissaan, ei edes sovitusten avulla. Kansa sai pitää oman tyylinsä.
Jätkämäisyyttä toi konserttiin aivan riittämiin osaava kahdeksan miehen orkesteri ja solistin puolirehvakas jutustelu.

Konsertissa basistina ja yhtyeenjohtajana toimineen Pertti Jalosen sovitukset olivat vähäeleisyydessään ja letkeydessään onnistuneita. Sellaisetkin kansallisomaisuudet kuin Päivänsäde ja menninkäinen tai Isoisän olkihattu olisi ollut todella helppo pilata erikoisuutta tavoittelevilla tai toisaalta makeilevilla aikuispop-sovituksilla.
Jalosen sovitukset eivät olleet liian erikoisia, eivät myöskään liian tuttuja, vähän itseään toistavia kylläkin. Yllätykset jäivät vähiin.

Illan parasta antia olivat muun muassa coyntrymaisen sovituksen saanut nopearytminen Juokse sinä humma sekä kaunis Sininen uni. Antti Kleemolan herkkä pianosäestys ja Tapani Kansan laulu, muuta ei tarvittu.

Monista hienoista tulkinnoista huolimatta on todettava, että Tapani Kansa ei ole kaimansa veroinen tunnelmanluoja - ja kukapa olisikaan. Mutta jos jättää vertailut sikseen, niin Kansa onnistui tunnelmanluonnissa varsin hyvin.

Ja se ääni - se on Kansalla yhtä komea kuin Rautavaaralla konsanaan.


MARI KOPPINEN

Justiinax kirjoitti:

Tapsan laulu ei kuulosta tippaakaan miltään epävarmalta ja pelokkaalta. Tapsa Kansa laulaa herkästi ja pelkistetysti, sekä myös reippaasti ( Reppu ja reissumies, Juoksesinä humma) noita Rautavaaran lauluja. Ei hän yritä noiden Rautavaaran herkkien laulujen tunnelmaa pilata taiteilemalla ja ylitulkitsemalla, niinkuin Loiri aina tekee.
(Ainoa laulu jonka Loiri laulaa hyvin ja johon hänen äänensä ja tulkintansa sopii on " Sydänmeeni joulun teen")


>juuri kepeillä taustoilla
esim.kitara säestys laulajan taidot punnitaan<

Näin on ja Tapsa Kansa onkin mun mielestä just parhainmillaan silloin , kun hän laulaa aivan minimaalisella säestyksellä. Esim. vain pianistin tai kitaristin säestäessä. Nyt kesällähän Tapsa lauloi Riutanharjulla " Laulu se on iloni ja työni" vain kitaristin säestyksellä. Oli uskomattoman upean kuuloista se. Tai kun Tapsa Kotkan torilla lauloi "Laulajan testamentin" kokonaan ilman säestystä! Kerrassaan mahtava esitys !
"Anniinankin" Tapsa laulaa keikallaan usein ilman säestystä tai vaan kosketinsoittajan säestäessä.Se on tosi vaikuttavan ja kauniin kuuloista.Tulee oikein sellainen juhlallinen tunne.

Tapsan äänessä ja riittää potenttiaalia ja kapasiteettia. Tapsa on ainoa nykyajan kevyenmusiikin artisti, jonka laulua kelpaa kuunnella kokonaan ilman säestystäkin.

Lue lisää

Eli osa ei ole perehtynyt laulamiseen.

Annapas levy kuunneltavaksi kahdelle kolmelle
tunnetusti ammattitaitoiselle laulunopettajalle
tai studioäänittäjälle ja kysy pitääkö analyysini
paikkansa.

Levyn sovitukset istuu tyyliin ja on kivat,
mutta valitettasti solisti ei käytä tätä
asiaa hyväkseen.Joku toinen voisi sen tehdä.

Osin kuullostaa ,että timing (ajoitus/rytmiikka)
ei solistilla ole kohdallaan.
Taustat on varmaan soitettu clikia apuna käyttäen
ja todennäköisesti ihan kivasti tempossa.
Sitä voi tietenkin testata clikia(metronomia)
käyttäen.
Jos levyraatipisteitä pitäsi antaa niin
taustaryhmälle 10pistettä ja solistille 8.
Eli perusasiat laulussa kuntoon niin hyvä tulee.
Tapsa pystyy parempaan ja uskon,että vielä
paras osaaminen on näyttämättä.Toivotaan niin.


Loirin laulussa on tulkintaa ja hän heittäytyy
täysillä kulkuri veljen rooliin.
Hänen tulkinnoissaan on kypsyyttä esim.Ivalo
levyllä ja toimii myös kevyellä säestyksellä.
Eli solisti vie ja on kantava voima lauluissa
sekä samalla käyttää sovituksen edukseen.

OK. kirjoitti:

T.Kansan Rautavaara tulkinnat ovat kaikkea muuta, kuin läpilaulettua. Tunetta ja herkkyyttä tulkinnoissa on aivan valtavasti. Kuten eräs arvostelija lehdessä kirjoitti, että Tapani laulaa niin herkästi ,että yhdessä kohtaa äänessä soi jopa itku (Ontuva Eriksson).
Mutta herkkiä vivahteita, tulkinnan sävykkyyttä ja erillaisia kauniita nyansseja tuskin pystyy tuollaisista 30 sekunnin näytepätkistä kuulemaan.
Pitää kuunnella koko levy tai ainakin yksi kokonainen biisi. Tai sitten mennä Tapsaa livenä kuuntelemaan. Livenä Tapsa on parhainmillaan.


>Tuoko taiteilija mitään uutta ja sykähdyttävää
Rautavaaran alkuperäisin esittämiin lauluihin? <

Tuo ja paljonkin. Tapani Kansan hienot tulkinnat saavat Rautavaaran laulut taas eloon. Hän antaa tulkinnoillaan ikäänkuin mustavalkoiselle filmille värit.

Lue lisää

Karimaa ja tunnelmanluonti taitoa voi joskus
laulajalta löytyä paljonkin ja kuulija ei
niin selkeästi erota epäkohtia,koska ne menevät
ohi nopeasti.
Välttämättä studiossa homma ei toimikaan
eli puuttuu joko tekniikkaa tai sävelkorvaa.

Otetaan esim.malliksi vaihteeksi kansan suosikki
Antti Huovila.Hän kaiketi on keikoilla suosittu
symppis kaveri,mutta levyillä ääni vuotaa
ikävän epävireisesti ja myös tuota lammasvibraa
löytyy.

on kaksi eri asiaa kirjoitti:

Karimaa ja tunnelmanluonti taitoa voi joskus
laulajalta löytyä paljonkin ja kuulija ei
niin selkeästi erota epäkohtia,koska ne menevät
ohi nopeasti.
Välttämättä studiossa homma ei toimikaan
eli puuttuu joko tekniikkaa tai sävelkorvaa.

Otetaan esim.malliksi vaihteeksi kansan suosikki
Antti Huovila.Hän kaiketi on keikoilla suosittu
symppis kaveri,mutta levyillä ääni vuotaa
ikävän epävireisesti ja myös tuota lammasvibraa
löytyy.

Lue lisää

Symppis saattaa toki olla, mutta Antti Huovilan ääni on kyllä myös livenä aika kamalan kuuloista. Ei herätä meikäläisessä mitään ihastusta. Tanssikeikoilla on monet muutkin tuota Huovilan laulua kritisoineet.
(T.Kansan komeaa ääntä kyllä kuuntelee niin levyllä, kuin livenäkin ihan ilokseen ja nautinnokseen.)