Kauhea kurkkukipu

Aivan sama kiinnostaako ketään, mutta huvikseni ensimmäistä kertaa elämässäni kirjotan tälle palstalle, kun en keksi psykologi -palstallekaan mitään hauskaa. Siellä siis yleensä pyörin.

Vauvaikäinen poika sylissäni leikkii tyhjällä pillimehupurkilla välillä katsoen minuun väsyneillä silmillään vääntäen päänsä kummaan asentoon takapäin ylös..

Kuuntelen biisiä Eurooppa3 - päivästä päivään.

Voi ei nyt se sai pienen papein palan suuhunsa hippo -lehdestä. Nyt se otti tietokoneen hiiren.

Kuumeinen olo ja kurkku kipeä, sitä onki nyt liikkeellä. Pitää vääntäytyä huomenna kuoluun ja jos olo käy liian ankeaksi, niin terkkarin kautta kotiin.

Jos vaikka samalla ottaisin itsemurhasuunnitelmani puheeksi. Vaikka onhan tuota apua haettu ja otettu vastaan, siitä ei vaan ole mitään hyötyä.
Mutta jos ihan huvin vuoksi vielä kokeilis ennen kuin lopettaa kaiken.

Ilma on pilvinen ja kuolleen näköinen.

Minulla on merkitystä vasta kun olen kuollut.
Ajatellaanpa näin. Kukaan ei soita tai muista tekstareilla eikä kirjoittele s-postia tai porise mesessä, vaikka itse olisin siten kuinka aktiivinen muita kohtaan tai en.

Kukaan ei tiedä nyt, jos minua ei huomenna olekaan. Mutta nyt kukaan ei muista minua, miksi he sitten huomenna muistavat, jos en enää olekaan täällä.

Sitten varmaan kaikki ovat parhaita kavereitani ja heidän olisi juuri pitänyt tehdä kanssani sitä ja tätä.

- täyttä paskaa.

Minulla on merkitystä vasta kuolleena. - Onneksi edes siten.

t.16v rääpäle