Elikkä vosiko joku kertoo ku meille tuli tällänen essee hissassa: millä kahdella instituutiolla oli sydänkeskiajalla euroopassa merkittävin poliittinen valta?
Mitkä asiat vaikuttivat siihen, että nämä kaksi institutiota menettivät valtansa myöhäiskeskiajalla"
Mitkä oli ne 2 merkittävää instituutiota?
Mitkä asiat vaikuttivat siihen, että nämä kaksi institutiota menettivät valtansa myöhäiskeskiajalla"
Mitkä oli ne 2 merkittävää instituutiota?
Vastaukset 11
Vanhimmat
vissiinkin jos oikein ymmärsin.
Toinen on katolinen kirkko eli paavi. Menetti valtaansa uskonpuhdistusten myötä, kun läntisen Euroopan kirkko hajosi ja katolilaisuuden rinnalle nousi voimakkaita protestanttisia kirkkoja ja valtiota.
Toinen on "Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta" eli keisari. Se oli jo menettänytkin paljon valtaa erilaisissa hajaannuksissa, mutta menetti rippeetkin viimeistään kun ns. kansallisvaltiot alkoivat syntyä (tärkeimpinä ensin Englanti ja Ranska).
Kirkon ja keisarin liittoa kutsuttiin universalismiksi. Vielä sydänkeskiajalla universalismi oli ihanne. Toivottiin, että läntinen Eurooppa olisi yhtä sekä uskonnollisesti että poliittisesti, esim. islamia vastaan. Yhtenäinen ja kristitty Eurooppa oli ollut muinaisen Rooman loppuaikoina, sitten hajonnut kansainvaellusten myrskyihin ja elvytetty uudestaan Kaarle Suuren noustessa keisariksi 800-luvulla.
Paavi oli vanhan perinteen mukaan kirkon päämies ja saksalaisen keisarin katsottiin olevan muinaisen Rooman peruja ikään kuin korkein poliittinen johtaja. Tosiasiassa keisarilla ei ollut ollut paljonkaan poliittista vltaa sitten jonkun Kaarle Suuren. Myös paavi ja keisari olivat usein riidelleet keskenäänkin (ns. investituurariita jo 1000-luvulla eli kiista oikeudesta nimittää piispoja, mitä halusivat tehdä sekä keisari että paavi). Joten universalismi natisi liitoksistaan jo myöhäiskeskiaikaa aikaisemmin. Tuo riita ja sitä seurannut sisällissota heikensi saksalaisen keisarin jo kutistunutta valtaa entisestään, mutta paavin myös.
Joo mietinki, että oliskose paavin ja keisarin juttu (: Thanks :). Ja mitkä vaikutti siihen, että ne menetti valtaa myöhäiskeskiajalla? Toi paavin ja keisarin riita kuka hallitsee siis investituurariita?
pikkuhiljaa alkaa lukemaan?? Ei taida mennä läpi nämä jutut koulussa pitkällä juoksulla. Luultavasti myös koulukirjasta löytyy perustiedot. ;)
Tästä piispojen ja luostarien apottien nimitysriidasta se vallan menetys alkoi, siis jo sydänkeskiajalla. Saksassa tuli raskas sisällissota ja se heikensi keisarin valtaa.
Mutta myöhäiskeskiajalla, jostain 1300-luvun lopulta saakka, syitä löytyy paljon. Tässä tärkeimpiä.
Rutto raivosi 1300-luvulla melkein koko Euroopassa. Se tappoi ison osan ihmisiä ja joka valtiossa talous heikkeni. Rutto rääkkäsi tasapuolisesti kaikkia, mutta se herätti monenlaista levottomuutta ja kriitiikkiä oloja kohtaan.
Ruton aikana saivat monet aikaisemmin hyljeksityt kerjäläismunkkikunnat suosiota. Ihmiset turvautuivat mieluummin niihin kuin perinteiseen kirkkoon, jonka ei katsottu pystyneen suojelemaan sellaiselta onnettomuudelta kuin mitä rutto oli. Ne olivat kyllä katolilaisia, mutta eivät ihan kaikessa paavin takana. Se oli alkua paavin vallan menetykselle.
Muitakin uusia oppisuuntia tuli myöhäiskeskiajalla heikentämään kirkon asemaa. Ns. humanistinen käsitys (jota ajoi mm. Erasmus Rotterdamilainen) korosti ihmisen asemaa yksilönä eikä vain osana massaa. Tälläkin tosin oli juurensa paljon varhaisemmalla ajalla (mm. Scotuksen opit).
Lopuksi tulivat uskonpuhdistusliikkeet, jotka syyttivät katolista kirkkoa eli paavia Raamatun vastaisista harhaopeista. Tärkeitä johtajia 1400-1500-luvuilla olivat mm. Luther, Calvin ja Zwingli, kukin vähän omalla puolellaan Eurooppaa. Ne saivat paljon kannatusta varsinkin pohjoisemmassa Euroopassa (Pohjois-Saksa, Hollanti, Ruotsi-Suomi jne.) ja osassa Ranskaa ja Sveitsiä. Se sai toiset valtiot irtautumaan kokonaan katolilaisuudesta (kuten Ruotsi-Suomi ja monet Saksan alueelle vanhan sisällissodan jälkeen syntyneet pikkuvaltiot). Tavallaan paavi kyllä sai lisääkin valtaa, koska häntä kannatettiin vahvasti Espanjassa ja Portugalissa. Nämä maat alkoivat myöhäiskeskiajalla valloittaa Amerikan mannerta ja veivät katolilaisuuden sinne. Mutta se ei vaikuttanut Euroopan oloihin niin voimakkaasti kuin paavi olisi toivonut.
Mutta uskonpuhdistukset sinetöivät sen, että paavilla ei ollut enää niin suurta hengellistä ja opillista valtaa kuin katolilaisuuden kukoistusaikana.
Poliittisella puolella keisarin valtaa oli käytännössä romuttanut siis investituurariita ja Saksan sisällissota jo 1000-luvulla. Sen jälkeenkin oli aikoja, kun keisarikunta ("Saksa") taas vahvistui, mutta niin vahvaa asemaa se ei koskaan saanut kuin ennen sisällissotaa.
Kun Euroopassa ei ollut enää vahvaa johtavaa valtakuntaa, alkoi yhtenäisyys horjua. Myöhäiskeskiajalla Ranska ja Englanti ajautuivat keskenään pitkään sotaan, jossa kiisteltiin alueomistuksista. Vaikka sota kulutti molempia, silti myös sotateknologia vahvistui noissa maissa. Esim. tykistö tuli käyttöön. Nämä maat ja vähitellen moni muukin alkoi olla sotilaallisesti keisaria vahvempi.
Hengellistä ja poliittista yhtenäisyyttä kuritti ennen muuta Ranska. Ranskalaiset tuhosivat paavin iskujoukkona pidetyn temppeliherrojen ritarikunnan syyttäessään sitä vehkeilystä Ranskan kuningasta vastaan. He myös valitsivat 1300-luvulla itselleen oman paavin Avignoniin. Paavin vallan uskottavuutta repi se, että eri maiden hallitsijat (Ranska etupäässä) alkoivat tähän tapaan valita omia liittolaisiaan paaveveiksi. Pahimmillaan valittuna oli monta eri paavia, kukin eri liittokunnan kannattama.
Yhtenäisyyttä rapautti myös se, että kristityt joutuivat vetäytymään Palestiinasta. Se oli 1000-luvulla vallattu, mutta myöhäiskeskiajalla islamilaiset ajoivat kristityt pois Lähi-Idästä. Se oli hengellinen tappio paaville ja poliittinen tappio koko Euroopalle, erityisesti keisarille, jonka piti olla eräänlainen ykkösjohtaja.
Viimeinen niitti oli se, kun islamilaiset valtasivat Konstantinopolin 1450-luvulla. Se tosin oli kreikkalaiskatolista aluetta eikä siksi mitenkään erityisesti paavin tai keisarin suosiossa, mutta nyt islamilla näytti olevan vapaa tie Eurooppaan. Islamin vyöryn tosin liittoutuneet eurooppalaiset saivat torjuttua 1500-luvulla, joten aivan tyhjää puhetta ei yhtenäisyys vielä silloinkaan ollut.
Yksi asia, jonka merkitystä on vaikea arvioida, olivat löytöretket. Niiden merkitystä ei ehkä heti ymmärretty. Mutta tajuttiin, että maailma on paljon enemmän kuin Eurooppa.
Mutta loppuun säästin pommin. Laita siihen esseeseen, että ilmastonmuutos oli tärkein syy. Ihan tosissaan, ei vitsinä. Arkeologit ovat löytäneet selviä merkkejä siitä, että ilmasto viileni myöhäiskeskiajalla. Se vaikutti elinolosuhteiden kovenemiseen. Maatalousyhteiskunnassa tuli helposti nälänhätiä, kun sadot jäivät kylmän sään takia heikoiksi. Esim. rutolle ei löytynyt vastustuskykyä, kun nähtiin nälkää. Ihmiset tulivat levottomiksi ja kaipasivat muutosta.
Siitä versoivat uudet henkiset aatteet vanhan katolilaisuuden tilalle. Samaten se johti sotimiseen (esim. Ranska vs. Englanti hyvien viljelysmaiden hallinnasta). Ilmastonmuutos vaikutti hyvin hitaasti eivätkä sen ajan ihmiset sitä edes tajunneet. Ei ollut ilmastotilastoja, että olisi voitu sanoa kylmän kauden jatkuneen jo pitkään. Mutta kaiken takana se oli. Paljon isompi juttu kuin joku riita siitä, että kuka saa nimittää piispat ja apotit.
Kelatkaapa tätä.
Anteeksi nyt vain mutta et taida tietää mistä puhut.Ensinnäkin lukion opetussuunnitelmassa keskiaikakurssilla (yh8) ei ole oppikirjaa :) Ja sen takia sinne menin että oppisin koska olen kiinnostunut keskiajasta.
Ihannoin suuresti sua :D Toivottavasti mustakin tulis tollanen tietopankki vielä joskus :) Kiitti tuhannesti sulel :) Mukavaa että vieläkin löytyy netistä mukavia ihmisiä jotka haluavat auttaa :)
maininnut mistään keskiaikakurssista. Etkä vieläkää opi mitään lukematta. Eipä taida kiinnostus olla kovinkaan todellista jos hakee tietoa täältä. :D Ja eikös esseessä pitäisi olla jonkilainen oma näkemys taustalla?? Jos vaan lukee. eikä ajattele mitä lukee eikä ymmärrä lukemaansa ei voi oppia.
"oma näkemys taustalla"... Et selvästikkään oo käyny historian tunneilla. Ei hostoriaa muunneta miten itse haluaa. Historia on.
Ja tuo sun kommenttis "Eipä taida kiinnostus olla kovinkaan todellista jos hakee tietoa täältä"
Mistä sitä tietoa pitäs hakee jos koulurkijaa ei ole? Meillä ainaki sanottu että lähteinä saa käyttää mitä itse haluaa. Mistä sun mielestä sitä tietoo sit pitäs hakee? Jostain wikipediasta? Mä en mist itse haluan ja jos se on sulle ongelma niin en sitten voi mitään. Ja olipas täällä ainaki yksi mukava ihminen jolla oli tietoa ja joka oli perehtynyt keskiaikaan.
1. maallinen valta
2.kirkollinen valta
olivat ne kaksi merkittävää instituutiota.
joka nykyisin tunnetaan Suomena oli: valtaa pitivät katolinen kirkko ja kuninkaan koneisto...hengellä ja miekalla, armotta.