...kuvaaminen alkaa!!!
Tulipa tuollainen mieleeni,kun luin lehdestä Suomea taas kerran uhkaavasta työvoimapulasta.
Työvoimapulan osaratkaisuksi on ehdotettu suomalaisten elinikäisen työajan nostamista myöhentämällä eläkkeelle jäämisen ajankohtaa.
No,mikäpä siinä jos halua ja voimia riittää. Ohjaavina keinoina on jo käytetty mahdollisuutta osa-eläkkeeseen sekä työhistorian loppuvaiheen suurempaa eläkekertymää. Tämä hallitus aikoo kai pitää linjansa ja mahdollisesti tarjoaa palkasta käteen jäävän osan lisäämistä verotuksen keinoin.
Ottaja ja antaja on kissanpaskan kantaja - sanottiin lorussa. Sen tämä hallitus osaa. Sähkön hinta nousee,polttoainevero nousee,tulopuolella mikään ei oikein nousekaan.
Tulonjaon otsikoiden takana tapahtuu merkittäviä muutoksia työehtoihin. Kerron muutaman esimerkin lähipiiristä.
Kun valtionyhtiöitä aikanaan yksityistettiin ja vietiin pörssiin niin samassa yhteydessä kajottiin
henkilöstön eläke-etuhin. Menetyksiä korvattiin mm. antamalla heille uuden yhtiön osakkeita sekä vakuutuksin. Osana siirtymää sovittiin henkilörahastoista ja konsernikohtaisesta palkkiopalkkajärjestelmästä. Vauhti on ollut kova,omistajamuutosten myötä järjestelmät on romutettu vetämällä rajat saavuttamattomiin tai yksinkertaisesti lopetettu maksamalla kertyneet summat ulos. Kun rahastoja ei enää ole niin niihin sidottu palkan osa ei myöskään kerry. Monet laskivat tulevaisuutensa näiden ja yksityisen eläkevakuutuksen varaan. Ne olivat mitoitettu esimerkiksi varhentamaan työstä jääntiä kolmella vuodella,nyt suunnitelmilta putoaa pohja.
On tietysti mahdollista järjestellä eläketurvaansa yksityisesti ulosmaksettujen summien määrällä mutta se ei ole sama kuin rahastoissa kasvava summa. Se on tasan välistä maksettua veroa pienempi.
Elinikäisen työajan jatkaminen edellyttää työkuntoa ja siitä on huolehdittava ennen sen menettämistä,jokaisella on toki oma vastuunsa mutta työterveyshuolto edellytysten luojana on avainasemassa.
Lakisääteistämisestä alkaen työterveyspalvelujen rahoitus on kuulunut työnantajan kustannusvastuuseen. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä kaikille työntekijöilleen työterveyshuolto.Yhden työntekijän kustannukset työnantajalle ovat keskimäärin 230 euroa vuodessa.
Vuodesta 2006 lähtien työnantajat ,palkansaajat ja yrittäjät ovat yhdessä rahoittaneet Kelan korvaamat työterveyshuollon kustannukset työtulovakuutuksen kuluina. Kuten tästä huomaamme,kustannukset jakautuvat eikä niitä maksa pappamanninen yksin tämänsuuntaisista toistuvista väitteistään huolimatta.
Pappamannisen linjaa näyttäisi edustavan hallituskin ja sen rahaministeri. Tarjolla on taas keppiä ja porkkanaa. Porkkanana on raha,se tapahtuisi veronkevennyksen muodossa. Tosin se otettaisiin toisessa kohtaa pois,vaikkapa polttoaineverona.
Kun työvoimapulaan vedoten esitetään elinikäisen työajan jatkamista nykyisestä, lienee perusteltua vaatia myös sen toteutumisen mahdollistamista.Työstä ja työoloista johtuvien terveyshaittojen ehkäiseminen sekä terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ovat työterveyshuollon perustehtävä. Yhteistyö on avainsana. Työterveyshuollon,terveydenhuollon,työsuojelun,Ke-
lan,työeläkelaitoksen ja työhallinnon yhteistyöllä tuetaan työntekijä työkykyä ja sen säilymistä. Tämän hallituksen ohjelma ei mainitse asiasta kuin viittauksin,lukuunottamatta sitä rahapuolta. Hallitus aikoneekin ostaa meiltä rahalla terveyttä.
Sosiaali- ja terveysministeriö (ei tämän hallituksen) on perustanut avoimen kehittämisverkoston palvelujärjestelmän tukemiseksi.Siihen osallistuvat kunnat,työterveyslaitos,työmarkkinajärjestöt,Kela ja Kuntaliitto. SAK katsoo yhteistyön tarpeelliseksi ja osallistuu siihen osana edunvalvontatyötään.
Solmitut työehtosopimukset lisäsivät paikallista sopimista. Työkyvyn ylläpidossa työpaikoilla tehtävä työsuojelutyö on ensisijaista,paikallisen sopimisen lisääntyessä työntekijöiden osa korostuu. Nyt työpaikoilla olisikin satsattava koulutukseen ja yhteistyön rakentamiseen. Työterveyshuollon toimattomuus muutamissa suurissa kaupungeissa on ollut suurten lehtiotsikkojen aihe. On olemassa kaupunki,joka ei pysty järjestämään työterveyshuoltoa lainkaan. Siis ei pysty järjestämään työterveyshuoltoa kaupunkinsa sairaalan työntekijöille! No toisaalta, onhan meillä hallituskin,joka ei pysty lunastamaan lupauksiaan sairaanhoitajille. Kenties selkäsärystä kärsivää hoitajaa lohduttaa tieto siitä,että perustaessaan yksityisen yrityksen alalleen hän voi siirtää sen sitten tyttärelleen verottomana.
Tulipa tuollainen mieleeni,kun luin lehdestä Suomea taas kerran uhkaavasta työvoimapulasta.
Työvoimapulan osaratkaisuksi on ehdotettu suomalaisten elinikäisen työajan nostamista myöhentämällä eläkkeelle jäämisen ajankohtaa.
No,mikäpä siinä jos halua ja voimia riittää. Ohjaavina keinoina on jo käytetty mahdollisuutta osa-eläkkeeseen sekä työhistorian loppuvaiheen suurempaa eläkekertymää. Tämä hallitus aikoo kai pitää linjansa ja mahdollisesti tarjoaa palkasta käteen jäävän osan lisäämistä verotuksen keinoin.
Ottaja ja antaja on kissanpaskan kantaja - sanottiin lorussa. Sen tämä hallitus osaa. Sähkön hinta nousee,polttoainevero nousee,tulopuolella mikään ei oikein nousekaan.
Tulonjaon otsikoiden takana tapahtuu merkittäviä muutoksia työehtoihin. Kerron muutaman esimerkin lähipiiristä.
Kun valtionyhtiöitä aikanaan yksityistettiin ja vietiin pörssiin niin samassa yhteydessä kajottiin
henkilöstön eläke-etuhin. Menetyksiä korvattiin mm. antamalla heille uuden yhtiön osakkeita sekä vakuutuksin. Osana siirtymää sovittiin henkilörahastoista ja konsernikohtaisesta palkkiopalkkajärjestelmästä. Vauhti on ollut kova,omistajamuutosten myötä järjestelmät on romutettu vetämällä rajat saavuttamattomiin tai yksinkertaisesti lopetettu maksamalla kertyneet summat ulos. Kun rahastoja ei enää ole niin niihin sidottu palkan osa ei myöskään kerry. Monet laskivat tulevaisuutensa näiden ja yksityisen eläkevakuutuksen varaan. Ne olivat mitoitettu esimerkiksi varhentamaan työstä jääntiä kolmella vuodella,nyt suunnitelmilta putoaa pohja.
On tietysti mahdollista järjestellä eläketurvaansa yksityisesti ulosmaksettujen summien määrällä mutta se ei ole sama kuin rahastoissa kasvava summa. Se on tasan välistä maksettua veroa pienempi.
Elinikäisen työajan jatkaminen edellyttää työkuntoa ja siitä on huolehdittava ennen sen menettämistä,jokaisella on toki oma vastuunsa mutta työterveyshuolto edellytysten luojana on avainasemassa.
Lakisääteistämisestä alkaen työterveyspalvelujen rahoitus on kuulunut työnantajan kustannusvastuuseen. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä kaikille työntekijöilleen työterveyshuolto.Yhden työntekijän kustannukset työnantajalle ovat keskimäärin 230 euroa vuodessa.
Vuodesta 2006 lähtien työnantajat ,palkansaajat ja yrittäjät ovat yhdessä rahoittaneet Kelan korvaamat työterveyshuollon kustannukset työtulovakuutuksen kuluina. Kuten tästä huomaamme,kustannukset jakautuvat eikä niitä maksa pappamanninen yksin tämänsuuntaisista toistuvista väitteistään huolimatta.
Pappamannisen linjaa näyttäisi edustavan hallituskin ja sen rahaministeri. Tarjolla on taas keppiä ja porkkanaa. Porkkanana on raha,se tapahtuisi veronkevennyksen muodossa. Tosin se otettaisiin toisessa kohtaa pois,vaikkapa polttoaineverona.
Kun työvoimapulaan vedoten esitetään elinikäisen työajan jatkamista nykyisestä, lienee perusteltua vaatia myös sen toteutumisen mahdollistamista.Työstä ja työoloista johtuvien terveyshaittojen ehkäiseminen sekä terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ovat työterveyshuollon perustehtävä. Yhteistyö on avainsana. Työterveyshuollon,terveydenhuollon,työsuojelun,Ke-
lan,työeläkelaitoksen ja työhallinnon yhteistyöllä tuetaan työntekijä työkykyä ja sen säilymistä. Tämän hallituksen ohjelma ei mainitse asiasta kuin viittauksin,lukuunottamatta sitä rahapuolta. Hallitus aikoneekin ostaa meiltä rahalla terveyttä.
Sosiaali- ja terveysministeriö (ei tämän hallituksen) on perustanut avoimen kehittämisverkoston palvelujärjestelmän tukemiseksi.Siihen osallistuvat kunnat,työterveyslaitos,työmarkkinajärjestöt,Kela ja Kuntaliitto. SAK katsoo yhteistyön tarpeelliseksi ja osallistuu siihen osana edunvalvontatyötään.
Solmitut työehtosopimukset lisäsivät paikallista sopimista. Työkyvyn ylläpidossa työpaikoilla tehtävä työsuojelutyö on ensisijaista,paikallisen sopimisen lisääntyessä työntekijöiden osa korostuu. Nyt työpaikoilla olisikin satsattava koulutukseen ja yhteistyön rakentamiseen. Työterveyshuollon toimattomuus muutamissa suurissa kaupungeissa on ollut suurten lehtiotsikkojen aihe. On olemassa kaupunki,joka ei pysty järjestämään työterveyshuoltoa lainkaan. Siis ei pysty järjestämään työterveyshuoltoa kaupunkinsa sairaalan työntekijöille! No toisaalta, onhan meillä hallituskin,joka ei pysty lunastamaan lupauksiaan sairaanhoitajille. Kenties selkäsärystä kärsivää hoitajaa lohduttaa tieto siitä,että perustaessaan yksityisen yrityksen alalleen hän voi siirtää sen sitten tyttärelleen verottomana.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Polttoaineiden verotus ja työelämässä jatkaminen
on toverin mielikuvituksessa liitetty toisiinsa.
Jos vasurit olisivat tehneet jotain työssä jatka-
misen eteen niin keinona olisi ollut yleinen
eläkeiän nosto.
Nyt saa eläkekertymää lisää eli saa ihan itse
päättää kannattaako vai ei.
Wäittääkö toveri Wäinä että yritys voi jättää
työterveyshuollon järjestämättä?
Toveri Wäinä pitäisi lähettää "uudelleen koulu-
tukseen" johonkin sosialistisen onnelan
konepajaan.
Kyselisi siellä olojen perään.
Tulisi vähän todellista kontrastia Suomen
oloihin ja etenkin siihen ovatko ne huonommasta
vai vähemmän huonosta päästä.
Veikeää vinkumista tuo "hallitus ei kykene".
Väärää mandraa pitää julistaa jatkuvalla syötöllä.
Kunhan nyt ensin saisivat sopimuksen aikaan.
Ei kai veronmaksajien varoja pidä huiskia ennakko-
ilmoituksilla.
Itseasiassa henkilökohtaisesti olen sitä mieltä
että hoitajat kusevat omaan pesäänsä tuota
satojen eurojen korotusta hakiessaan.
Työpaineet eivät helpotu kun kunnilla ei ole
varaa palkata sitäkään vähää porukkaa töihin.
Veronmaksajien voihkimisesta puhumattakaan.
Eihän se raha taivaasta tule vaikka keskiverto
finski tuntuu niin luulevan.
Kyllä se hyvä toveri on niin että energian hinta
nousee joka tapauksessa vaikka kukaan ei tekisi
63 iän jälkeen päivääkään töitä ja sairaanhoita-
jien palkkoja alennettaisiin.
Sinänsä ihmeellistä että verojen keräyskin
on punikin mielestä porvarin juoni!
Meinaat että Katainen pitää korotukset itse?
Upi armas sontavarvas, tarkasti ottaen sanoin eläkkeellejäännin myöhentämisestä että mikäs siinä,jos intoa ja voimia riittää. Loppu olikin sitten keskustelua jaksamisen edellytyksistä.
Ymmärrän että polttoaineveron korotuksen ja työssäjatkamisen yhtälö on sinulle vaikeasti ratkaistava ongelma,siinähän on ihan kaksi asiaa nipussa.
Itse hahmottaisin näin. Jos työssäjatkamista tahdotaan kannustaa niin työstä saatavalla korvauksella ja eläkkeellä on oltava erotus. Eihän se muuten kannusta.
Polttoaineveron korotus kaventaa tuota erotusta ja kannustin vähenee. Katsos kun sitä tiisseliä kuluu työmatkoihin eläkeiän ylittäneeltäkin työntekijältä.
Lauseesta "jos intoa ja voimia riittää" käynee selville,että puhun vapaaehtoisesta työssäjatkamisesta. Ei eläkeiän yleinen nosto mitenkään edellytä intoa ja voimia,se on pakko.Eihän sellaiseen asiaan tarvita kannustinta,jolle ei ole vaihtoehtoa.
Missäpäs läänissä asut? Sinun lääniisi kannattaa muuttaa,jos siellä lääninveroviraston kanta on,että työmatkakulut korvataan täysimääräisinä.
Tuolta aiemmilta visiiteiltä panin merkille pari seikkaa. Olet puhunut osakehankinnoistasi ja pidät sitä erinomaisena keinona "saada voita leivän lisäksi".Sinua ei puheittesi mukaan haittaa toisten voitot,kun isot pojat panevat pyörän pyörimään niin siitä on kuulemma rapissut sinullekin, se on mielestäsi hieno juttu ja osoitus kapitalismin erinomaisuudesta. Kun minä satuin lainaamaan Jukka Keitelettä,yhtä isoista pojista, niin mikähän sen Keiteleen nyt vastakirjoituksessasi niin epäkelvoksi teki. Tähän astihan hän ja hänen kaltaisensa ovat olleet sinulle se veturi,jonka vetämään junaan pikku-Urpokin on saanut ostaa joskus paikallisliikenteen piletin.
Toinen juttu oli sitten se porvarien perseennuolu rahasta. Rakennusprojekteista Viru-hotelli oli suuri hanke,alunperin sen piti olla Jaakko Lassilan KOP/Pohjola-yhtiön heiniä.Rakentajakin oli valittu mutta se kinasi jätkien palkoista. Tuli Revon Mikko Savonlinnasta ja nappasi koko homman. Myöhemmin SYP:lle koko imperiuminsa hävinnyt Tosi on-Jaska oli silloin vielä voimansa tunnossa eikä sietänyt maalaisserkun varpaille hyppimistä. Lassilahan sitten kaatoi koko Repo-yhtiöt ihan henkilökohtaiseksi kostoksi,hotelli oli viittä vaille valmis ja HAKA sen sitte rakensi loppuun.Jälkeenpäin ilmeni,että Revon konkurssissa rahaa oli enemmät kuin velkoja.
Yhdestä hotellistako se Lassilan mittainen mies suuttui. Eikä helvetissä,kyse oli koko neukkurakentamisen pilottihankkeesta,ja toimet sen mukaisia. Ajattele nyt,ne punaiset vuorineuvokset olivat Lassilan esikunta,he olivat nuolleet paikat puhtaiksi ja sitten tulee puskista korpraali Repo ja nappaa koko homman. Se pani itse isännän ärähtelemään ja ärähtely oli osoitus että kipiää teki.
Satuin olemaan noihin aikoihin Savonlinnassa jatketusti naisissa. Olin Revon hommissakin kaksi viikkoa eristäjänä. Mikko oli työmiehilleen hieno isäntä,keneltäkään ei jäänyt konkurssissa penniäkään saamatta. Mikon vakimiehet,ne Virua rakentaneet,lähtivät pikkuhiljaa firmasta kaikessa sovussa. Heidän luottamusmiehensä olivat tilanteen tasalla ja puskaradio pelasi. Kyse oli pelkästä konkurssiin ajon päivämäärästä. Olin sen tapahtuessa toisen savonlinnalaisen firman hommissa,työmaa sijaitsi vähän kauempana ja sinne järjestettiin työmatkakuljetus. Firmalla oli töissä näitä Mikon miehiä. He tiesivät aamulla kello 5.30 firman kaatuneen,Yleisradion tieto tavoitti heitä myöhemmin. Että semmosta nostalgiatuokiota.
Revolle taisi sattumalta jäädä muijan nimiin laitetut tiilitehdas,kipsitehdas Luumäellä,muutama sementtifirma ja muuta pienempää nöyhtää. Ei Lassilan kosto oikein onnistunut.
Ovelan näköinen äijä,semmoinen nimensä veroinen, Repo oli vielä viimeksikin nähtynä. Köpötteli kepin kanssa Savonlinnan torilla muikunostossa.
Mikon kämpästä oli komiat näkymät Pihlajavedelle,alakerrassa joltisenkin täydellinen puutyöpaja sorveineen kaikkineen. Se on kuule eläkeläiselle sorvaaminen terapiaa ja ihan toista kuin jatkettu palkkatyö. Mikkokin sorvaili huvikseen mutta myös innovaatiomielessä. Sen mistä tuon tiedän,sitä saat arvailla.
Duunissa jatkaminen on ihan yksityistä kustannus-
laskentaa, mutta enimmältään se taitaa olla
elämän sisältö kysymys.
Polttoaineiden hinnan korottaminen on ainoa tapa
ohjata niiden kulutusta.
Vaihtaa pieneen dieseliin ja kulutus on alle
huonon mopon luokkaa.
Minä en niputa asioita niin hirveästi.
Jos autoilu tuntuu kalliilta, mietin mitä
sille tekisi? Kuten sanottu pieni TDI tai
miettii onko ajelu järkevää.
Ainahan sitä voi laskea polttoainekulut työmat-
koilta nettoansioksi ja ottaa sen kustannuslas-
kelmassa huomioon.
Kyllä se täyspäiselle ihmiselle selviää äkkiä
kannattaako vai ei.
Valkkaa sen mukaan.
Kustanuus on kustannus euroina asui missä
läänissä hyvänsä.
Noh, vielä siitä mr Keiteleestä. Mies kuuluu
laman jäljiltä velkasijoittamisen mannekiiniksi.
Varmaan mukava mies muuten mutta en neuvoja ot-
taisi kuin trendikkään kävelykepin valinnasta.
Nalle, Vesa Puttonen, Seppo Saario, Jarmo Leppi-
niemi tai Hjallis olsivat jo asia erikseen.
Heh heh, vai piletin. Kyllä siinä täytyy itsekin
jotain ajatella.
Viisaat ekonomitkin voivat hävitä miljardikaupalla
rahaa.
Sijoittamisen suola onkin juuri se että tavalli-
nen tollikka voi olla enemmän oikeassa.
Sijoittaminen on muutakin kuin Nallen edessä
polvilleen lyöminen.
Täytyy olla strategia, jota noudatetaan ja muistaa
että aina kun voi voittaa niin vähintään yhtä
paljon voi hävitä.
Lopuksi vielä riskien hallinnan kannalta keskei-
sin totuus. Sijoittaa voi vain sen verran
kun on varaa hävitä. Voi sijoittaa enemmänkin
riskillä mutta se täytyy ottaa tietoisena valin-
tana, eikä itkeskellä vasaran alle joutunutta
omakotitaloa.
Volvosta ei enää niin paljon saakaan.
Mielenkiintoista lukea aikalaisen kuvausta
M.Revosta.
Perseen nuolentaa harjoittavat kaikki kansanosat.
Kommunistit yli rajojenkin.
Sarasvuon Jarskikin aloitti ensin "sorvaamaan"
ja vasta sitten puolivahingossa tienaamaan.
Pääasia on siis sorvaaminen!
"Vuodesta 2006 lähtien työnantajat ,palkansaajat ja yrittäjät ovat yhdessä rahoittaneet Kelan korvaamat työterveyshuollon kustannukset työtulovakuutuksen kuluina. Kuten tästä huomaamme,kustannukset jakautuvat eikä niitä maksa pappamanninen yksin tämänsuuntaisista toistuvista väitteistään huolimatta."
Luuletko todella, että kulut jakautuvat??
Ehei, poju. Kaikki menee työvoimakustannusten suureen tiliin. Siltä tililtä maksetaan palkat, sotut, vakuutukset ja kaikki muut kustannukset, jotka syntyvät duunarin työssäpidosta. Ja palkkaneuvotteluissa on sitten kysymys tämän tilin koosta eikä vain palkasta.
/Kalle, joka oletti wäinän tuntevan tälläiset työelämän perusasiat - mutta Kallekin erehtyy joskus
Ei sitä Kalle kuoma kaikkea voi tietää,tietoa pitää kerätä. Huomaan,että sinä et ole kerännyt. Kirjoitukseni lainaaminen siltä osin kuin sitä lainasit omaasi ilmentää kaiketi käsite-eroa siitä,onko työtulovakuutus osa palkkaa vaiko ei ole.
Minä en kanssasi siitä jähnää, voit tehdä sen muiden kanssa. Niitä muita ovat esimerkiksi Ritva Partinen,ylitarkastaja, Matti E Lamberg,työterveyshuollon neuvottelukunnan puheenjohtaja sosiaali ja terveysministeriöstä ja Arto Laine työterveyspäällikkö Kansaneläkelaitos.
Heidän Helsingin Sanomissa 7.8.2007 allekirjoittamanaan julkaistussa tekstissä työtulovakuutuksen maksajina pidetään myös työntekijöitä joten se on ehdottomasti osa työntekijän palkkaa.
Olette Kalle onnistuneet tälläkin viikolla lyömään kätenne kyynärpäätä myöten sontaan. Lähinnä hämmästelen sitä,että se tapahtui vasta perjantaina.
Kalle yritti sanoa, että työtulovakuutus on kokonaisuudessaan osa palkkaa ja työnantaja ei maksa siitä mitään.
Sinähän tunnet nuo marxin hörinät niin hyvin niin kerrohan meille palstalaisille, että maksetaanko työtulovakuutus välttämättömällä työllä vai lisätyöllä - maksaako sen siis työmies vai kapitalisti.
Pieni vihje: Laskeekohan työnantaja työtulovakuutuksen työvoimakustannuksiin kuuluvaksi vai ei, mietihän sitä.
/Kalle, joka ei usko kapitalistien hyvä hyvyyttään omasta pussistaan maksavan työtulovakuutusta - luuleekohan punikit näin olevan
Kuten sanoin,periaateesta ja käytännostä en jähnää kanssasi. Annoin sinulle osoitteen,siellä voit lyödä päätä seinään. Asia on juuri niin kuin sinä sanot,taikka sitten se on niinkuin sen sanovat valtionhallinnon porvarit.
Kuten asiani aiemmin ilmaisin,olette tälläkin viikolla lyöneet kätenne kyynärpäätä myöten sontaan,minua ihmetyttää että se tapaqhtui vasta perjantaina.
Te Kalle näemmä pidätte käden lyömisestä kyynärpäätä myöten sontaan,päättelen intohimonne tavasta lyödä lauantaina käsi kyynärpäätä myöten sontaan.
I lowe you!! Ja sama kirkuen. Harmittelen eniten sitä,ettei teksteissä välity hume ja rowe ja se,että teistä Kalle tulisi hyvä sotilaspalvelija Natolle sotamies Sveikin tapaan.
Kukapa meistä uskoisi asiaansa. Sveik,sinä tai minä?
Höpönassu, et sitten pystynyt kertomaan, että millä työlla ne työtulovakuutukset maksetaan??
Marxin erikoisasiantuntijana tiedät, että
"Työpäivän voi siis jakaa kahteen eri osaan, jotka ovat
1. välttämätön työaika eli se osa työpäivästä, jolloin työn tekijä tuottaa oman palkkansa (eli uusintaa työvoimansa arvon) ja
2. lisätyöaika eli se osa työpäivästä, jolloin työn tekijä tuottaa lisäarvoa tuotantovälineiden omistajille.
Samalla tavalla myös työ voidaan jakaa kahteen eri osaan:
1. välttämättömään työhön ja
2. lisätyöhön."
Lainaus sivulta http://www.sosialismi.net/teoria/stp/1-5.htm
Siis kummasta työstä työtulovakuutusmaksut ovat poissa - välttämätön työ vaiko lisätyö??
Vastaahan jo kysymykseen sillä muutoin meitä palstalaisia alkaa epäilyttämään, etteivät marxin hörinät ole sovellettavissa tämän päivän yhteiskuntaan!!
Siis luuletko, että kapitalistit omista voitoistaan maksavat vakuutusmaksut vai onko vakuutusmaksut pois työmiehen palkasta??
Laskeeko työnantaja vakuutusmaksun työvoimakustannukseksi vai ei??
Ei pitäisi olla vaikeita kysymyksiä stalinistille vastattavaksi mutta vastaukseksi ei taida tulla kuin mutua, jos sitäkään.
/Kalle, joka nauraa paskaset räkänaurut
Eikö olekin vittumaista, että marx antoi meille vain kahta eri työtä tehtäväksi. Vittu, melkein voisi luulla, että hänen 150 vuotta vanhaja hörinöitä ei voisikaan kaikkin osin soveltaa nykyaikaiseen maailmanmenoon.
Yritähän nyt miettiä itse omaa mietintäkalustoa hyväksikäyttäen, että kuka sen työtulovakuutuksen todellisuudessa maksaa - työmies vaiko kapitalisti.
Ehkä Kalle voi auttaa sinun mietintälaitettasi kertomalla toisen vaihtoehdon siis olevan tuotantovälineiden omistajille tehty lisäarvo - pitääkö siis työtulovakuutusten vakuumaksut laskea tuotantovälineiden omistajien lisäarvoksi vai ei. Kas siitä on kysymys, eikä siitä, mitä muutamat korkeasti oppineet - mutta tuskin marxia koskaan opiskelleet - Helsingin herrat ovat lehtiartikkelissaan kirjoittaneet.
Kyllähän sinä, wäinä, pystyt vielä itsenäiseen ajatteluun eikä sinun tarvitse Helsingin herrojen lehtijutuista hakea mielipiteitäsi vaan pystyt muodostamaan ne itse faktojen pohjalta - vai mitä.
/Kalle, joka on tikahtua... - niin mihikähän Kalle mahtaa tikahtua
Miksi sinulla menee kaikki aina yli hilseen? Tietäisitpä paljonko sinulle nauretaan!
Jos pystyisit vastaamaan Kallen asialliseen mutta - ah - niin kiperään kysymykseen niin sinulle ei tarvitsisi nauraa yhtään.
Kalle kysyy samaa asiaa toisella tavoin - ehkä punikeilla nyt sytyttää, tai sitten ei vieläkään.
Kummalle puolelle jakoviivaa laitetaan työtulovakuutuksen vakuutusmaksut riiston astetta laskettaessa - nimittäjään vai osoittajaa??
Kaikki punikit osaavat laskea riiston asteen joten kuka teistä ehtii ensimmäisenä sivistämään Kallea kertomalla, että tuleeko työtulovakuutuksen vakuutusmaksut sijoittaa jakoviivan ylä- vai alapuolelle. Ja kunhan tämän olette paljastaneet niin samalla on vakuutuksen maksaja selvinnyt.
/Kalle, joka asettti kysymyksen siten, että jopa rimaa hipoen punikkilaan päässyt pystyy vastaamaan
Yksikään punikki ei siis tiedä, että miten riistoaste käytännössä lasketaan ja mitkä luvut sijoitetaan jakoviivan yläpuolelle ja mitkä taas kuuluu sijoittaa sen alapuolelle.
Kalle ei ole hämmästynyt. Oletteko te siellä punikkilassa? Ette varmaan.
Jatketaan asian käsittelyä sitten, kun joku punikki taas alkaa keuhkoamaan marxin teorioiden valtavan hyvästä yhteensopivuudesta tämän päivän yhteiskuntaan.
/Kalle, joka on tikahtua... - niin mihikähän Kalle mahtaa tikahtua
"Tietäisitpä paljonko sinulle nauretaan!"
Tietäisitpä paljonko sinulle nauretaan??????????????
Komut olette hauskoja.