Voisiko joku jolla on leukemia,tulkita....

En sairasta leukemiaa, mutta opiskelijana tiedän jonkni verran labroista.

Eli oletan, että sinulla oli PVK:ssa leukkarit 13.7 (3.4-8.2 naisten viitearvot) eli aika paljon koholla. Koska leukosyytit olivat koholla, tehtiin sinulle täydellinen verenkuva, eli leukosyyttien erittelylaskenta, jossa sinulla oli:

B-Neut 7.8 (viitearvot 2.0-7.0) - koholla.
B-Ly 4.9 (viitearvot 1.0-3.0) - koholla.
B-Monos 0.9 (viitearvot 0.15-0.75) - koholla.
L-Eos 1.0 (viitearvot 0.0-0.5) - koholla.

ja lasko eli B-Lab 27 (viitearvo alle 20, alle 50v. naisilla) - koholla.

Mitä leukemioihin tulee niin lymfosytoosia (B-Ly on koholla) esiintyy kroonisessa lymfaattisessa leukemiassa. Mutta myös monissa virussairauksissa. Monosytoosia (B-Monos koholla) esiintyy mm. monosyyttileukemiassa.

Mutta lääkäri varmaan kertoo sinulle lisää huomenna. Onko sinulla mitään oireita, jotka viittaisivat leukemiaan, miksei kukaan ole puuttunut korkeisiin arvoihin aiemmin?

Minulla nuo arvot myös noin hiukka yli viiterajojen, otettiin luuydin näyte, myelooma oli tulos. Harvinainen syöpä, mutta tänään hoidettavissa.

Äitini sai diagnoosin vähän harvinaisempaan verisyöpään alkuvuodesta. Sitä edelsi syksy, jolloin äitini tiesi, että jokin vialla. Terveyskeskuksessa häntä ei otettu todesta, vaikka arvot täysin pielessä. Myönsivät, että esim. juuri nuo leukosyytit koholla ja paha anemia, mutta määräsivät vain rautatabletteja ja sanoivat, että seurataan tilannetta.

Onni onnettomuudessa, että äitini tuttavapiirissä oli syöpälääkäreitä parikin kappaletta, jotka hankkivat aktiivisuudellaan ajan Meilahteen kunnon tutkimuksiin. Tuolloin ajattelin, että tuskin sieltä mitään kovin vakavaa voi löytyä, jos kerran terveyskeskuslääkäri suhtautui noin välinpitämättömästi. Järkytys oli suuri, kun Meilahdessa otetut testit antoivat epäillä myeloomaa, eräänlaista luuydinsyöpää, jota ei pystytä parantamaan. Lopullisessa diagnoosissa meni vielä lähes kuukausi, ja tässä vaiheessa mielestäni vasta otettiin tuo luuydinkoe.

Eli yleensä ilmeisesti tehdään muita kokeita, joista voi jo aika pitkälle tehdä alustavia johtopäätöksiä onko joku hullusti.Yleensä sitä ennen lääkäri kyllä kertoo jo epäilyistä, eli siinä vaiheessa kun luuydinkokeeseen mennään, niin tietää ainakin jo sairauden, jota epäillään. Näin minun mielestäni, varma en voi olla.

Mutta äitini esimerkki osoitti, että valitettavan usein tutkimuksiin pääsy on omasta aktiivisuudesta kiinni! Jos äitini tuttavat eivät olisi vaatineet asian tutkimista, äidin myeloomaa ei olisi havaittu aikaisessa vaiheessa. Ja Suomessahan ajatellaan yhä, että aikaisen vaiheen myeloomaa pelkästään seurataan, ei heti hoideta. Maailman parhaimpiin alan lääkäreihin lukeutuva jenkkispesialisti kuitenkin tutki tarkkaan äitini tapauksen, ja vasta hänen lausuntonsa jälkeen HYKS:ssä suostuttiin aloittamaan hoidot. Jenkeissä kun näitä tapauksia on enemmän ja alan tutkimus & hoito pidemmällä. Siellä uskotaaan, että hoito olisi hyvä aloittaa jo siinä vaiheessa kun sairaus ei edennyt pitkälle.

Mutta alkuperäiselle sanoisin, että ennen kuin diagnoosi on, ei kannata murehtia. Kuten joku totesikin, arvot voivat olla koholla monesta muustakin syystä kuin leukemiasta.

Ja jos leukemiaksi osoittautuu, niin sinulla jos kellä on siitä hyvät mahikset toipua, sillä olet noin nuori. Käsittääkseni esim. non-hodginsin lymfooma, joka usein saattaa olla jo nuorellakin ihmisellä, on hyvin parannettavissa. Muistanette esim. Saku Koivun tapauksen. Tämä äitini sairaus taitaa olla niitä ainoita verisyöpiä, joita ei voi täysin parantaa, ja se on todella harvinainen alle 60-vuotiailla. Ja siltikin, äitini parantumatonta syöpääkin voidaan hoitaa, pitää kurissa ikään kuin kroonisena sairautena. Välillä on rankkojakin hoitoja, ja sitten taas pitkiä jaksoja ilman syöpää.

Syöpä tai leukemia on sanana pelottava johtuen siitä, että aikoja sitten lääketiede ei ollut tarpeeksi kehittynyt sitä nujertamaan, mutta oikeasti kyse on vaan yhdesä sairaudesta muiden ohella, ja siitä voi parantua. Esim. sydänsairaudet voivat olla yhtä vakavia, mutta harvemmin kukaan odottaa pelolla sairastuvansa sydänvikaan. Ja joka neljäs suomalainen sairastuu jossain vaiheessa syöpään. Jos syöpä oikeasti olisi kuolemantuomio, niin Suomi olisi kyllä jo tyhjentynyt. Jos syöpä ei ole omalle kohdalle sattunut, niin sitten vähintäänkin sitä on perhepiirissä, työpaikalla jne. Asiaa ei vain ajattele, ennen kuin on omakohtaisesti asian kohdannut. Minunkin työpaikallani jäi juuri nuori nainen, kaksi pientä lasta, rintasyövän hoitojen vuoksi sairaslomalle. Mutta kyseessä on toivottavasti ja näillä näkyminen vain kuukausi. Sitten saamme taas tämän aurinkoisen ihmisen takaisin työpaikalle. Eli ei pelätä syöpää vaan yritetään suhtautua siihen rauhallisesti. Paska sairaus, mutta niin moni sen nujertaa.

Äitini on hyvin kestänyt lääkehoidot ja nyt ensimmäiset sytostaatit. Tänään sanoi puhelimessa, että tukka oli lähtenyt. Mutta kuitenkin jaksoi laskea leikkiä siitä. Ja tukkakin on jo kuukaudessa tyylikäs "Suvi-Anne Siimes" -malli, joten ei sitäkään tässä surra.Pääasia, että hoidot etenevät.

Kun kuulin ensin sairaudesta, mietin, että miten tässä voidaan elää ja iloita mistään. Nyt mietin, miten ihmeellistä on, että pienistäkin edistysaskeleista on iloinen ja onnellinen monta päivää. Kuten äitini sytostaattikuurin onnistumisesta ja siitä, että hän pääsi kotiin ja toipui hyvin.

Ei ole tarkoitus sanoa alkuperäiselle, että se nyt on varmasti syöpää. En osaa sanoa yhtään suuntaan tai toiseen, koska en ole asintuntija. Ehkä kohdistinkin ajatukseni niille, joilla jo diagnoosi on ja joita asia pelottaa. Tai toisaalta heidän omaisilleen. Tsemppiä.

Täällä todettu sama ilmiö. Tutkimuksia kunnallisella puolella venytetään ja viivytetään. Kyllä tuossa tarvittaisiin rivakammat menettelyt. Tämä johtunee siitä, että siellä monessa paikassa koetetaan säästää rahaa. Itse kävin 5-6 lääkärillä ennen kuin ottivat verenkuvan, josta näkyi, että kysymyksessä on verisyöpä, minulla se oli krooninen lymfaattinen leukemia. Puolen vuoden hoidon jälkeen kaikki veriarvoni ovat nyt viitearvoissa. Esim. Hb oli 91 - nyt jo 144. kaikki arvot ovat nyt viitearvoissa. Koska on kerrottu, että tämä tauti ei kokonaan parane, niin ihmettelen missä se sitten nyt esiintyy, kun veriarvot ovat normaalit. On olokin suunnilleen normaali, ehkä väsyn tavallista herkemmin, ja iho-oireita on, mutta ne voivat olla luonnostaan muista sysistä johtuvia. Kyllä leukemiaan on nykyään hyviä lääkkeitä ja hoitoja, kunhan niihin vain pääsee. Eri paikkakunnilla tilanne vaihtelee. Rahamiehet voivat mennä yksityiselle puolelle - kun rahaa on - ovet aukeavat heti. Itse kannattaa olla hyvin aktiivinen tässä terveydenhoidon viidakossa, jossa tosiaan tarvittaisiin korjauksia. Ne merkitsevät määrärahojen lisäämistä - ei vähentämistä, kuten pääministeri uskoo. SoTe merkitsee menojen lisäämistä ja se on aivan oikein. Tässä kyseisessä tapauksessa varmaa tietoa ei ole, mutta kannattaa olla aktiivinen asian selvittämisessä. Leukemiaan on hyviä hoitoja - lääkkeet ovat kyllä kalliita - mutta ainakin kunnallisella puolella lääkkeet ovat ilmaisia, ja hoito ei maksa kovin paljon. Syövän hoito edistyy koko ajan nopeasti.

Täältä voi löytyä apua etsi netistä Kohde Karpaloprojekti.

Ongelma tässä kaikessa oikeastaan on että sinä et edes tiedä mikä tuo sinun "leukemiasi" oikein on...

https://tinaturner18.files.wordpress.com/2021/01/image.png

Joten sinä tuskin osaat hoitaakaan sitä oikein...mutta...pienenä vinkkinä...

http://oncologynews.com.au/how-might-baking-soda-boost-cancer-therapy

Hei- Minulla todettiin kroonunen lymfaattinen leukemia 9 0-luvun lopussa. kutsuttiin koepalan ottoon. sitten lääkäri kertoi että kyseessä on kll.). eli joka kolmas kuukausi verikokeisiin. Muuta ei lääkäri kertonut. internetistä sitten löytyi tietoa, lääkkeitä ei ole(silloin).. voi pysyä oireettomana tai kuolema jonkun kuukauden kuluttua?
Pysyi oireettomana viime helmikuuhun, ihmettelin kun en jaksanut kävellä kuin lyhyitä matkoja hengästymättä. Olin Espanjassa, kuten aina talvet, Suomeen tultuani soittelin sukulaiselleni ja hän kertoi olevansa hoidossa. hakeutui tutkimuksiin kun ei tahtonut jaksaa mitään kun hengästyi. todettiin kll ja nyt on jo lääkkeitä.
minä sitten omalla terveysasemalla kävin labrassa. väsymyksen syy voi olla vaikka mikä, sanottiin, menen vielä keuhkokuvaan ja spirometriin sain juuri labrat ja
B-leuk, B-ly, B-monos, B-neut viitearvojen yläpuolella
Minulta ei ole isoa verenkuvaa otettu vuoden 2015 jälkeen. Ellei sukulaiseni olisi kertonut väsymyksestään en olisi isoa verenkuvaa vaatinut.
mieluummin vaikka rautatabletteja mutta kun Hb on 137 niin turha syödä
odottelen nyt että lääkäri katsoo tulokset ja käyn odottavissa kokeissa.
ehkä heinäkuun lopussa jotain tiedän. mutta hieno juttu että nyt on kolmea eri lääkettä jolla tauti "paranee".
tsemppiä sinulle