Olemme menossa naimisiin. Aiomme tehdä avioehdon seuraavilla sanan muodoilla:me allekirjoittaneet sovimme ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toistemme omaisuuteen eikä myöhemmin saamaan omaisuuteen eikä tällaisen omaisuuden tuottoon.Tämä on ilmeisesti voimassa myös jos ero tulee kuoleman vuoksi.Mitä se käytännössä tarkoittaa jos jomman kumman puolison kuolema korjaa? Miehelläni ei ole lapsia, eikä meillä ole yhteisiä lapsia. Minulla on neljä lasta. Miten omaisuus jakautuisi tilanteessa kun a)mieheni kuolisi, b)minä kuolisin? Osaisiko joku selittää..
avioehto kuoleman tapauksessa
4 lapsen äiti
29
8599
Vastaukset
- menee näin
Avioehdon voi tehdä olemaan voimassa vain eron tai kuoleman tai molempien tapauksessa. Jos teette ehdon, jossa kumpikin sulkee toiseltaan kaikki oikeudet toisen omaisuuteen, niin asia on aika selkeä. Miehesi kuollessa hänen omaisuutensa menee tässä järjestyksessä: hänen vanhemmilleen, sisaruksilleen ja näiden lapsille, isovanhemmilleen ja näiden lapsille. Kukin "seuraava porukka" voi periä vain, jos järjestyksessä edellinen porukka ei ole enää elossa. Miehesi serkut eivät enää voi periä. Ja jos ketään noista ei ole elossa, perintö menee valtiolle.
Sinun jälkeesi sinun omaisuutesi menee tasan neljälle lapsellesi, tai lapsenlapsillesi, jos sellaisia olisi, mutta lastasi ei enää olisi elossa.
Kannattaa miettiä tarkkaan, mitä itse haluaa avioeron tai kuoleman kohdatessa omaisuudelleen tapahtuvan ja vaikka kysyä joltain juristilta neuvoa. Valmiiden kaavojen mukaan tehtävä sopimus voi osoittautua vääräksi tai riittämättömäksi, jos omassa tilanteessa on jotain erityistä.- Älä höpötä
No nyt tuli kyllä tuutin täydeltä sitä ihteään!
> Jos teette ehdon, jossa kumpikin sulkee toiseltaan kaikki oikeudet toisen omaisuuteen, niin asia on aika selkeä. Miehesi kuollessa hänen omaisuutensa menee tässä järjestyksessä: hänen vanhemmilleen, sisaruksilleen ja näiden lapsille, isovanhemmilleen ja näiden lapsille.
Tämä on niin väärin kuin olla ja voi! Avioehdolla ei voi säännellä kenelle omaisuus kuoleman jälkeen menee. Siihen tarvitaan testamentti. Jos tämä pariskunta on naimisissa, eikä miehellä ole yhtään rintaperillistä (siis lapsia joko tästä tai aiemmista liitoista, tai muita tunnustettuja lapsia), eikä mies ole tehnyt testamenttia, niin omaisuus menee totta kai hänen vaimolleen sataprosenttisesti. Vanhemmilla, sisaruksilla, lapsilla ja kumminkaimoilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä eivätkä he peri senttiäkään.
Tämä on tilanne täysin riippumatta siitä onko avioparilla avioehtoa vai ei. Ainoa, mihin avioehto tuollaisessa tapauksessa vaikuttaa, on perintöveron määrä.
Jos pariskunnalla on avioehto, joka on voimassa ainoastaan liiton päättyessä eroon, niin miehen kuolessa omaisuuden arvo lasketaan yhteen, jaetaan kahtia, ja vaimo perii miehen puoliskon.
Esim: miehen omaisuus 500, vaimon 100. Yhteensä 600. Vaimon osuus on 300, hän maksaa perintöveroa 300:sta.
Jos taas avioehto on voimassa kaikissa tapauksissa, vaimo päätyy maksamaan enemmän perintöveroa. Miehen omaisuus 500, vaimon 100. Yhteensä 600. Vaimon osuus on 100, hän maksaa perintöveroa 500:sta.
Jos taas vaimo kuolee ensin, silloin tilanne tietysti on eri, koska vaimolla on rintaperillisiä. Joku toinen saa selittää miten silloin omaisuus jaetaan. - tämä sotku!!!
Älä höpötä kirjoitti:
No nyt tuli kyllä tuutin täydeltä sitä ihteään!
> Jos teette ehdon, jossa kumpikin sulkee toiseltaan kaikki oikeudet toisen omaisuuteen, niin asia on aika selkeä. Miehesi kuollessa hänen omaisuutensa menee tässä järjestyksessä: hänen vanhemmilleen, sisaruksilleen ja näiden lapsille, isovanhemmilleen ja näiden lapsille.
Tämä on niin väärin kuin olla ja voi! Avioehdolla ei voi säännellä kenelle omaisuus kuoleman jälkeen menee. Siihen tarvitaan testamentti. Jos tämä pariskunta on naimisissa, eikä miehellä ole yhtään rintaperillistä (siis lapsia joko tästä tai aiemmista liitoista, tai muita tunnustettuja lapsia), eikä mies ole tehnyt testamenttia, niin omaisuus menee totta kai hänen vaimolleen sataprosenttisesti. Vanhemmilla, sisaruksilla, lapsilla ja kumminkaimoilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä eivätkä he peri senttiäkään.
Tämä on tilanne täysin riippumatta siitä onko avioparilla avioehtoa vai ei. Ainoa, mihin avioehto tuollaisessa tapauksessa vaikuttaa, on perintöveron määrä.
Jos pariskunnalla on avioehto, joka on voimassa ainoastaan liiton päättyessä eroon, niin miehen kuolessa omaisuuden arvo lasketaan yhteen, jaetaan kahtia, ja vaimo perii miehen puoliskon.
Esim: miehen omaisuus 500, vaimon 100. Yhteensä 600. Vaimon osuus on 300, hän maksaa perintöveroa 300:sta.
Jos taas avioehto on voimassa kaikissa tapauksissa, vaimo päätyy maksamaan enemmän perintöveroa. Miehen omaisuus 500, vaimon 100. Yhteensä 600. Vaimon osuus on 100, hän maksaa perintöveroa 500:sta.
Jos taas vaimo kuolee ensin, silloin tilanne tietysti on eri, koska vaimolla on rintaperillisiä. Joku toinen saa selittää miten silloin omaisuus jaetaan.Täällä näyttää nyt olevan sotkujen sotku näissä vastauksissa. Auttaisitko ja anna ne oikeat faktatiedot. Kiitos!
- Täyttä puppua!
Älä höpötä kirjoitti:
No nyt tuli kyllä tuutin täydeltä sitä ihteään!
> Jos teette ehdon, jossa kumpikin sulkee toiseltaan kaikki oikeudet toisen omaisuuteen, niin asia on aika selkeä. Miehesi kuollessa hänen omaisuutensa menee tässä järjestyksessä: hänen vanhemmilleen, sisaruksilleen ja näiden lapsille, isovanhemmilleen ja näiden lapsille.
Tämä on niin väärin kuin olla ja voi! Avioehdolla ei voi säännellä kenelle omaisuus kuoleman jälkeen menee. Siihen tarvitaan testamentti. Jos tämä pariskunta on naimisissa, eikä miehellä ole yhtään rintaperillistä (siis lapsia joko tästä tai aiemmista liitoista, tai muita tunnustettuja lapsia), eikä mies ole tehnyt testamenttia, niin omaisuus menee totta kai hänen vaimolleen sataprosenttisesti. Vanhemmilla, sisaruksilla, lapsilla ja kumminkaimoilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä eivätkä he peri senttiäkään.
Tämä on tilanne täysin riippumatta siitä onko avioparilla avioehtoa vai ei. Ainoa, mihin avioehto tuollaisessa tapauksessa vaikuttaa, on perintöveron määrä.
Jos pariskunnalla on avioehto, joka on voimassa ainoastaan liiton päättyessä eroon, niin miehen kuolessa omaisuuden arvo lasketaan yhteen, jaetaan kahtia, ja vaimo perii miehen puoliskon.
Esim: miehen omaisuus 500, vaimon 100. Yhteensä 600. Vaimon osuus on 300, hän maksaa perintöveroa 300:sta.
Jos taas avioehto on voimassa kaikissa tapauksissa, vaimo päätyy maksamaan enemmän perintöveroa. Miehen omaisuus 500, vaimon 100. Yhteensä 600. Vaimon osuus on 100, hän maksaa perintöveroa 500:sta.
Jos taas vaimo kuolee ensin, silloin tilanne tietysti on eri, koska vaimolla on rintaperillisiä. Joku toinen saa selittää miten silloin omaisuus jaetaan.>
VÄÄRIN VÄÄRIN , VÄÄRIN!!! Sinä olet ihan väärässä! Ensimmäinen vastaaja antoi oikean vastauksen. Kyllä avioehto määrittelee myös perimystä, jos se koskee myös kuolemantapausta! Tietysti. Sitä vartenhan se tehdään!!!!
HÖPÖ, HÖPÖ, HÖPÖ!!!! Älä sotke asioita täällä palstalla. Tämä on päin mäntyä! - Älä höpötä
Täyttä puppua! kirjoitti:
>
VÄÄRIN VÄÄRIN , VÄÄRIN!!! Sinä olet ihan väärässä! Ensimmäinen vastaaja antoi oikean vastauksen. Kyllä avioehto määrittelee myös perimystä, jos se koskee myös kuolemantapausta! Tietysti. Sitä vartenhan se tehdään!!!!
HÖPÖ, HÖPÖ, HÖPÖ!!!! Älä sotke asioita täällä palstalla. Tämä on päin mäntyä!> Ensimmäinen vastaaja antoi oikean vastauksen
Ensimmäisen vastaajan vastaus oli niin päin mäntyä kuin olla voi. Väite että vanhemmat, siskot ja siskojen lapset voisivat periä lapsettoman, naimisissa olevan miehen joka kuolee ilman testamenttia on täysin järjetön. Omaisuus menee sataprosenttisesti vaimolle. Tämä on fakta jota et saa käännettyä miksikään. Huom! Tässähän ei nyt puhuta siitä mitä omaisuudelle tapahtuu sitten kun vaimokin on kuollut. Siihen taas on omat säännöksesensä. Mutta niin kauan kuin vaimo on elossa, hän saa käyttää perimäänsä omaisuutta aivan miten haluaa ja vaikka tuhlata joka sentin ilman että kenelläkään muulla sukulaisella on asiasta mitään sanomista.
> Kyllä avioehto määrittelee myös perimystä, jos se koskee myös kuolemantapausta! Tietysti. Sitä vartenhan se tehdään!!!!
Kun ei nyt vaan määrittele tuossa tapauksessa, jossa miehellä EI OLE RINTAPERILLISIÄ. Jos miehellä olisi rintaperillisiä, sitten avioehdolla joka on voimassa myös liiton päättyessä kuolemaan, olisi merkitystä! Se vaikuttaisi suoraan siihen miten omaisuus jaettaisiin.
Mutta tuossa tapauksessa, jossa rintaperillisiä ei miehellä ole, ei avioehdolla ole yhtään mitään merkitystä.
Sinä olet tässä täysin väärässä. - tärkeä asia
Älä höpötä kirjoitti:
> Ensimmäinen vastaaja antoi oikean vastauksen
Ensimmäisen vastaajan vastaus oli niin päin mäntyä kuin olla voi. Väite että vanhemmat, siskot ja siskojen lapset voisivat periä lapsettoman, naimisissa olevan miehen joka kuolee ilman testamenttia on täysin järjetön. Omaisuus menee sataprosenttisesti vaimolle. Tämä on fakta jota et saa käännettyä miksikään. Huom! Tässähän ei nyt puhuta siitä mitä omaisuudelle tapahtuu sitten kun vaimokin on kuollut. Siihen taas on omat säännöksesensä. Mutta niin kauan kuin vaimo on elossa, hän saa käyttää perimäänsä omaisuutta aivan miten haluaa ja vaikka tuhlata joka sentin ilman että kenelläkään muulla sukulaisella on asiasta mitään sanomista.
> Kyllä avioehto määrittelee myös perimystä, jos se koskee myös kuolemantapausta! Tietysti. Sitä vartenhan se tehdään!!!!
Kun ei nyt vaan määrittele tuossa tapauksessa, jossa miehellä EI OLE RINTAPERILLISIÄ. Jos miehellä olisi rintaperillisiä, sitten avioehdolla joka on voimassa myös liiton päättyessä kuolemaan, olisi merkitystä! Se vaikuttaisi suoraan siihen miten omaisuus jaettaisiin.
Mutta tuossa tapauksessa, jossa rintaperillisiä ei miehellä ole, ei avioehdolla ole yhtään mitään merkitystä.
Sinä olet tässä täysin väärässä.Kukaan ei huomaa sanoa sitä, että kun lapsettoman miehen leskikin kuolee, palautuu miehen omaisuus tämän suvulle eikä tämän vaimon lapsille. Olipa avioehtoja tai ei!
tärkeä asia kirjoitti:
Kukaan ei huomaa sanoa sitä, että kun lapsettoman miehen leskikin kuolee, palautuu miehen omaisuus tämän suvulle eikä tämän vaimon lapsille. Olipa avioehtoja tai ei!
Olet oikeassa... ja se on voinut olla lapsettoman puolison tahtokin.
Ja ellei ole, testamentilla tuo asia on korjattavissa... jos lapseton puoliso laatii testamentin puolisonsa eduksi... ei mitään palaudu hänen suvulleen kun leskestä aika jättää.Täyttä puppua! kirjoitti:
>
VÄÄRIN VÄÄRIN , VÄÄRIN!!! Sinä olet ihan väärässä! Ensimmäinen vastaaja antoi oikean vastauksen. Kyllä avioehto määrittelee myös perimystä, jos se koskee myös kuolemantapausta! Tietysti. Sitä vartenhan se tehdään!!!!
HÖPÖ, HÖPÖ, HÖPÖ!!!! Älä sotke asioita täällä palstalla. Tämä on päin mäntyä!>
No väärin on tuokin...
Avioehto määrittää vain ja ainostaan sen, onko erossa (kuolema tai avioero) puolisoilla avio-oikeutta toistensa omaisuuteen vai eikö ole. Jos on, niin rikkaampi maksaa köyhemmälle tasinkoa... siitä ei makseta veroa... eikä se ole perintöä.
Kuoleman erottaessa poikkeuksena on se, että köyhemmän kuollessa rikkaamman lesken ei tarvitse maksaa kuolinpesälle tasinkoa.
Testamentilla vainaja määrää, kuka perii jäämistönsä. Ellei ole testamenttia... se peritään perintökaaren mukaisesti.
Lapsella on aina (no, lähes aina) oikeus testamentista huolimatta lakiosaansa... joka on määrältään puolet perinnöstä jonka muuten olisi saanut. Muilla ei ole oikeutta lakiosaan.- Kissa vei kielen?
Täyttä puppua! kirjoitti:
>
VÄÄRIN VÄÄRIN , VÄÄRIN!!! Sinä olet ihan väärässä! Ensimmäinen vastaaja antoi oikean vastauksen. Kyllä avioehto määrittelee myös perimystä, jos se koskee myös kuolemantapausta! Tietysti. Sitä vartenhan se tehdään!!!!
HÖPÖ, HÖPÖ, HÖPÖ!!!! Älä sotke asioita täällä palstalla. Tämä on päin mäntyä!Mihin jäi kärkäs kommentointi nyt kun muutkin ovat sanoneet sinun olevan selkeästi väärässä?
Taidat olla siinä tilanteessa että naimisissa oleva mutta lapseton veljesi on kerännyt ison omaisuuden, ja tiedät hänellä olevan avioehdon mutta ei testamenttia. Että joo, ehkä ei kannata vielä alkaa tuhlata niitä rahoja jotka "tiedät" periväsi kun veljestä aika jättää. Taitavat nimittäin rahat mennä ihan muualle.
Ääliö!
- kuollessaan lapseton
niin puoliso perii
http://www.lakiopas.com/lakitietoa/perimysjarjestys/
lesken asema on muutoinkin turvattu, ks kohta 2 seuraavasta
http://www.reumaliitto.fi/sivut/tutkimusrahasto/Testamen/laki.html - asian laita?
"""Mikäli leskeltä ei ole jäänyt perillisiä, perivät ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset myös lesken. Vastaavasti jos lesken kuollessa ei ole olemassa ensin kuolleen puolison toissijaisia perillisiä, saavat lesken perilliset koko jäämistön."""
Tarkoittaako tämä nyt sitä, että tilanteessa:
mies(ei lapsia) vaimo (4 lasta) seuraavaa?
Vaimo kuolee ensin. Lapsettoman leskimiehen kuollessa nämä edesmenneen vaimon lapset perivät miehen?- zzz...
Leski perii vainajan siinä tapauksessa, että vainajalla ei ollut rintaperillisiä. Kun leskelle tulee loppu, niin hänen vainajalta saama perintö siirtyy vainajan toissijaisille perillisille (siis vanhemmat, sisaret, sisarten lapset). Jos heitä ei ole elossa, niin se omaisuus menee kuolleen lesken perillisille.
Lesken muu omaisuus menee normaalin perimysjärjestyksen mukaan. zzz... kirjoitti:
Leski perii vainajan siinä tapauksessa, että vainajalla ei ollut rintaperillisiä. Kun leskelle tulee loppu, niin hänen vainajalta saama perintö siirtyy vainajan toissijaisille perillisille (siis vanhemmat, sisaret, sisarten lapset). Jos heitä ei ole elossa, niin se omaisuus menee kuolleen lesken perillisille.
Lesken muu omaisuus menee normaalin perimysjärjestyksen mukaan.>
Aivan näin, riippumatta siitä onko vainajalla testamenttia lesken eduksi vai onko testamenttia laisinkaan. Tai, onko heillä avioehtoa, tai millainen avioehto heillä on.
Kuvio tietty muuttuu, jos lapsettomana kuollut puoliso onkin keksinyt tehdä testamentin jonkun muun eduksi (josta ei olisi hiiskunutkaan vaimolleen...)
- näin menisi
a) miehesi kuolee. Omaisuuden ositus avioehtoa noudattaen. Osituksen jälkeen sinä perit miehesi omaisuuden, koska miehellä ei ole testamenttia. Vain testamentilla voi vaikuttaa perimysjärjestykseen. Maksat perintöveron perinnöstä.
b) sinä kuolet. Omaisuuden ositus avioehtoa noudattaen. Osituksen jälkeen lapsesi perivät sinun omaisuutesi ja maksavat perintöverot. Leskellä kuitenkin elinikäinen oikeus jäädä asumaan asuntoon sekä irtaimistoon. - toimivaksi
Eiköhän ap teidän kannattaisi tehdä avioehtonne koskemaan vain avioeroa? Ja sitten miehesi voisi tehdä testamentin jos haluaa ja kenelle haluaa.
Muuten tuhraantuu rahaa ihan turhan takia valtiolle verojen muodossa?- zzz...
Tässä pitää kysyä, millaista lopputulosta puolisot tavoittelevat. Jos avioehtoa ei ole, niin kuoleman jälkeen tehdään ositus ja sitten aletaan jakamaan perintöä. Jos avioehto on, niin ositusta ei tehdä.
1. Jos ap. sattuu kuolemaan ensin ja hänellä on silloin isompi omaisuus kuin puolisollaan, niin on lasten edun mukaista, että avioehto on.
2. Jos ap. sattuisi olemaan vähemmän omistava ja kuolisi ensin ja avioehtoa ei olisi, niin lesken ei kuitenkaan tarvitsisi maksaa tasinkoa. Ap:n lasten kannalta ehto ei tässä vaikuttaisi.
3. Jos ap. jäisi leskeksi ja olisi varakkaampi tai köyhempi, niin hän perisi vainajan. Siinä ainoassa tapauksessa, että
a)avioehto olisi ja
b)vainaja olisi ollut varakkaampi ja
c)vainaja olisi tehnyt testamentin ulkopuolisen hyväksi,
niin ap. häviäisi verrattuna tilanteeseen, ettei ehtoa olisi.
Tässä vaihtoehdot näin karkeasti. Kun molemmat ovat kuolleet, niin tulee lisäsäätöä.
Avioehtoa on hyvä täydentää testamentilla, mutta pitää muistaa että aviehtosopimus on voimassa aina. Testamenttiaan voi kumpi tahansa muuttaa aina kun huvittaa ja siihen ei toisella ole nokan koputtamista. zzz... kirjoitti:
Tässä pitää kysyä, millaista lopputulosta puolisot tavoittelevat. Jos avioehtoa ei ole, niin kuoleman jälkeen tehdään ositus ja sitten aletaan jakamaan perintöä. Jos avioehto on, niin ositusta ei tehdä.
1. Jos ap. sattuu kuolemaan ensin ja hänellä on silloin isompi omaisuus kuin puolisollaan, niin on lasten edun mukaista, että avioehto on.
2. Jos ap. sattuisi olemaan vähemmän omistava ja kuolisi ensin ja avioehtoa ei olisi, niin lesken ei kuitenkaan tarvitsisi maksaa tasinkoa. Ap:n lasten kannalta ehto ei tässä vaikuttaisi.
3. Jos ap. jäisi leskeksi ja olisi varakkaampi tai köyhempi, niin hän perisi vainajan. Siinä ainoassa tapauksessa, että
a)avioehto olisi ja
b)vainaja olisi ollut varakkaampi ja
c)vainaja olisi tehnyt testamentin ulkopuolisen hyväksi,
niin ap. häviäisi verrattuna tilanteeseen, ettei ehtoa olisi.
Tässä vaihtoehdot näin karkeasti. Kun molemmat ovat kuolleet, niin tulee lisäsäätöä.
Avioehtoa on hyvä täydentää testamentilla, mutta pitää muistaa että aviehtosopimus on voimassa aina. Testamenttiaan voi kumpi tahansa muuttaa aina kun huvittaa ja siihen ei toisella ole nokan koputtamista.>
Kuinka niin? Ap. oli se, kenellä lapsia. Hänen tulevalla puolisollaan ei ole lapsia. Tietenkin voidaan pohtia... eikö hänellä tule olemaankaan lapsia...
>
Juuri näin, poikkeaa siis avioeron osituksesta.
Ei nyt ihan noinkaan. Jos kuolleella puolisolla ei ole lapsia, eikä ole testamenttia kenekään hyväksi... niin silloin leksi perii hänet. Aivan yksiselitteistä, olisi sitä avioehtoa tai ei ollut. Maksettavan perintöveron määrään se kyllä vaikuttaa.
Vainajan varakkuus vaikuttaa vain tasinkoon, jota "köyhempi" mutta eloonjäänyt puoliso saa kuolinpesältä... PAITSI jos on voimassa totaalinen avioehto. Siitäkin huolimatta leski perisi lapsettomana kuolleen puolisonsa, ei edelleenkään tarvita testamenttia.
Kohdan c osalta olet oikeassa, jos varkkaampana puolisona kuollut on eläessään päättänyt testamentata omaisuutensa vaikka siskolleen... saisi totaalisessa avioehtotilanteessa sisko koko vainajan jäämistön... jos avioehtoa ei ole, tai se on voimassa vain avioeron varalta, perisi sisko vainajan jäämistön vähennettynä leskelle maksetulla tasingolla.
>
Voi sitä yhteisellä sopimuksella ja uudelleen maistraattin rekisteröimällä muuttaakin, tai vaikka perua kokonaan.- zzz...
M36 kirjoitti:
>
Kuinka niin? Ap. oli se, kenellä lapsia. Hänen tulevalla puolisollaan ei ole lapsia. Tietenkin voidaan pohtia... eikö hänellä tule olemaankaan lapsia...
>
Juuri näin, poikkeaa siis avioeron osituksesta.
Ei nyt ihan noinkaan. Jos kuolleella puolisolla ei ole lapsia, eikä ole testamenttia kenekään hyväksi... niin silloin leksi perii hänet. Aivan yksiselitteistä, olisi sitä avioehtoa tai ei ollut. Maksettavan perintöveron määrään se kyllä vaikuttaa.
Vainajan varakkuus vaikuttaa vain tasinkoon, jota "köyhempi" mutta eloonjäänyt puoliso saa kuolinpesältä... PAITSI jos on voimassa totaalinen avioehto. Siitäkin huolimatta leski perisi lapsettomana kuolleen puolisonsa, ei edelleenkään tarvita testamenttia.
Kohdan c osalta olet oikeassa, jos varkkaampana puolisona kuollut on eläessään päättänyt testamentata omaisuutensa vaikka siskolleen... saisi totaalisessa avioehtotilanteessa sisko koko vainajan jäämistön... jos avioehtoa ei ole, tai se on voimassa vain avioeron varalta, perisi sisko vainajan jäämistön vähennettynä leskelle maksetulla tasingolla.
>
Voi sitä yhteisellä sopimuksella ja uudelleen maistraattin rekisteröimällä muuttaakin, tai vaikka perua kokonaan.>
Kuinka niin?
-Siten niin, että silloin ei leski ei saisi tasinkoa vaan ap:n lapsille jäisi enemmän jaettavaa.
Kolmannen kohdan tarkoitin niin, että ehtojen a, b ja c pitäisi olla samaan aikaan voimassa. Vähän kömpelösti ilmaistu, juu. zzz... kirjoitti:
>
Kuinka niin?
-Siten niin, että silloin ei leski ei saisi tasinkoa vaan ap:n lapsille jäisi enemmän jaettavaa.
Kolmannen kohdan tarkoitin niin, että ehtojen a, b ja c pitäisi olla samaan aikaan voimassa. Vähän kömpelösti ilmaistu, juu.>
"I see" sano sokee...
Kyllä vain, tuossa tilanteessa totaalisesta avioehdosta olisi ap. kirjoittajalle etua, tai siis hänen neljälle lapselleen. Tokihan hän voi olla jossain vaiheessa puolisoaan varakkaampi (ellei jo ole), ja saattaa kuolla ensin.
Hmmmm.... hehän voivat laatia avioehdon, joka lapsettoman puolison osalta voimassa vain avioerossa... mutta "lapsellisen" osalta myös kuoleman erottaessa.
Joka tapauksessa, heidän kannattaa miettiä eri tilanteita ja miten tehdyt ehdot tai/ja testamentit vaikuttavat niihin... ja mielellään juristin kanssa.
>
No tuo ei pidä paikkansa, se oli väärin ilmaistu.
Väität että ap. kirjoittaja perisi lapsettoman puolisonsa vain jos kaikki nämä siis voimassa:
a) on avioehto
b) vainaja olisi ollut varakkaampi
c) vainaja olisi tehnyt testamentin ulkopuolisen hyväksi
Höpö höpö... yhdenkään noista ei tarvitse olla voimassa !!
Ilman avioehtoa, ilman testamenttia, vainajan varallisuudesta riippumatta (paitsi jos negatiivinen, silloin ei peritä mitään) ... hänen leskensä perii kuolleen LAPSETTOMAN puolisonsa.
Paremminkin kohta c) EI SAA olla voimassa, koska silloin leski ei perisi puolisoaan ... paitsi jos ulkopuolisella tarkoitat nimenomaan leskeä.
Ja jos kohta a) on voimassa... leski ei saa tasinkoa.
Ja jos kohta b) on voimassa, mutta kohta a) ei ole... leski voi saada ensin tasinkoa, ja sitten perintöä ...- zzz...
M36 kirjoitti:
>
"I see" sano sokee...
Kyllä vain, tuossa tilanteessa totaalisesta avioehdosta olisi ap. kirjoittajalle etua, tai siis hänen neljälle lapselleen. Tokihan hän voi olla jossain vaiheessa puolisoaan varakkaampi (ellei jo ole), ja saattaa kuolla ensin.
Hmmmm.... hehän voivat laatia avioehdon, joka lapsettoman puolison osalta voimassa vain avioerossa... mutta "lapsellisen" osalta myös kuoleman erottaessa.
Joka tapauksessa, heidän kannattaa miettiä eri tilanteita ja miten tehdyt ehdot tai/ja testamentit vaikuttavat niihin... ja mielellään juristin kanssa.
>
No tuo ei pidä paikkansa, se oli väärin ilmaistu.
Väität että ap. kirjoittaja perisi lapsettoman puolisonsa vain jos kaikki nämä siis voimassa:
a) on avioehto
b) vainaja olisi ollut varakkaampi
c) vainaja olisi tehnyt testamentin ulkopuolisen hyväksi
Höpö höpö... yhdenkään noista ei tarvitse olla voimassa !!
Ilman avioehtoa, ilman testamenttia, vainajan varallisuudesta riippumatta (paitsi jos negatiivinen, silloin ei peritä mitään) ... hänen leskensä perii kuolleen LAPSETTOMAN puolisonsa.
Paremminkin kohta c) EI SAA olla voimassa, koska silloin leski ei perisi puolisoaan ... paitsi jos ulkopuolisella tarkoitat nimenomaan leskeä.
Ja jos kohta a) on voimassa... leski ei saa tasinkoa.
Ja jos kohta b) on voimassa, mutta kohta a) ei ole... leski voi saada ensin tasinkoa, ja sitten perintöä ..."Väität että ap. kirjoittaja perisi lapsettoman puolisonsa vain jos kaikki nämä siis voimassa"
Itse asiassa en väitä. Siinä on kaksi virkettä ja välissä tarkoituksella piste. Toisen virkkeen tarkoitus on kuvata se ainoa keksimäni tilanne, jossa avioehtosopimuksen puute olisi ap:n etu. Tai siis ap:n lasten etu, mutta oletin tähän perinnönjättömotiivin. zzz... kirjoitti:
"Väität että ap. kirjoittaja perisi lapsettoman puolisonsa vain jos kaikki nämä siis voimassa"
Itse asiassa en väitä. Siinä on kaksi virkettä ja välissä tarkoituksella piste. Toisen virkkeen tarkoitus on kuvata se ainoa keksimäni tilanne, jossa avioehtosopimuksen puute olisi ap:n etu. Tai siis ap:n lasten etu, mutta oletin tähän perinnönjättömotiivin.OK, kaipa tämä tästä avautuu.... ei muuten, mutta on kiva ymmärtää mitä toinen tarkoittanut sanoa.
>
Kaksi virkettä huomaan, mutta ei tuo minulle silti aukene... mutta ei anneta häiritä.
Aviehtosopimus joka voimassa myös kuoleman varalta ei ole ap:n etu missään olosuhteessa, verottajan etu se olisi JOS kuollut puoliso on leskeä varakkaampi. Koska avioehdon ollessa voimassa, leski ei saa tasinkoa (mikä verovapaata), joka vähennettäisiin kuolleen perittävästä varallisuudesta. Silloinhan leski perii koko lapsettoman vainajan jäämistön... ja maksaa koko määrästä perintöveron.
Jos kuollut aviopuoliso (se lapseton) olikin leskeksi jäänyttä ap:tä "köyhempi", ei tasinkoa tietenkään makseta... mutta ei sitä ap.:nkaan tarvitsisi maksaa. Silloin sillä ei merkitystä, oliko se avioehto totaalinen vai voimassa vain avioeron varalta.
Jos edelleen tarkastellaan mikä leskeksi jääneen ap:n lasten kannalta "taloudellisesti parasta"... niin tarvittaisiin testamentti, joka laadittu ap:n eduksi. Silloin hänen lapsensa perivät aikanaan tämän koko omaisuuden (myös sen aikaisemmin perityn). Ilman testamenttia ensin kuolleen puolison suku vaatiessaan saa ap:n perimän omaisuuden takaisin.
Siitä, että olisi avioehto joka voimassa myös kuoleman varalta on joko merkityksetöntä, tai ap:n kannalta huonompi vaihtoehto (perintöverotuksen vuoksi).
Lienemme samaa mieltä?- zzz..
M36 kirjoitti:
OK, kaipa tämä tästä avautuu.... ei muuten, mutta on kiva ymmärtää mitä toinen tarkoittanut sanoa.
>
Kaksi virkettä huomaan, mutta ei tuo minulle silti aukene... mutta ei anneta häiritä.
Aviehtosopimus joka voimassa myös kuoleman varalta ei ole ap:n etu missään olosuhteessa, verottajan etu se olisi JOS kuollut puoliso on leskeä varakkaampi. Koska avioehdon ollessa voimassa, leski ei saa tasinkoa (mikä verovapaata), joka vähennettäisiin kuolleen perittävästä varallisuudesta. Silloinhan leski perii koko lapsettoman vainajan jäämistön... ja maksaa koko määrästä perintöveron.
Jos kuollut aviopuoliso (se lapseton) olikin leskeksi jäänyttä ap:tä "köyhempi", ei tasinkoa tietenkään makseta... mutta ei sitä ap.:nkaan tarvitsisi maksaa. Silloin sillä ei merkitystä, oliko se avioehto totaalinen vai voimassa vain avioeron varalta.
Jos edelleen tarkastellaan mikä leskeksi jääneen ap:n lasten kannalta "taloudellisesti parasta"... niin tarvittaisiin testamentti, joka laadittu ap:n eduksi. Silloin hänen lapsensa perivät aikanaan tämän koko omaisuuden (myös sen aikaisemmin perityn). Ilman testamenttia ensin kuolleen puolison suku vaatiessaan saa ap:n perimän omaisuuden takaisin.
Siitä, että olisi avioehto joka voimassa myös kuoleman varalta on joko merkityksetöntä, tai ap:n kannalta huonompi vaihtoehto (perintöverotuksen vuoksi).
Lienemme samaa mieltä?"Siitä, että olisi avioehto joka voimassa myös kuoleman varalta on joko merkityksetöntä, tai ap:n kannalta huonompi vaihtoehto (perintöverotuksen vuoksi).
Lienemme samaa mieltä?"
Yleensä näin. Jos kuitenkin ap. kuolisi ensin. Hänellä olisi kuollessaan miljoonan euron varallisuus eikä velkoja; puoliso olisi tyhjätasku. Jos avioehto ei olisi voimassa kuolemantapauksessa, niin ap:n lapsia harmittaisi. zzz.. kirjoitti:
"Siitä, että olisi avioehto joka voimassa myös kuoleman varalta on joko merkityksetöntä, tai ap:n kannalta huonompi vaihtoehto (perintöverotuksen vuoksi).
Lienemme samaa mieltä?"
Yleensä näin. Jos kuitenkin ap. kuolisi ensin. Hänellä olisi kuollessaan miljoonan euron varallisuus eikä velkoja; puoliso olisi tyhjätasku. Jos avioehto ei olisi voimassa kuolemantapauksessa, niin ap:n lapsia harmittaisi.Tuossa tapauksessa olet oikeassa... mutta kokoajanhan (ta lähes) on keskusteltu tilanteesta jos ap. jää leskeksi. Mutta tokihan elämässä harva tietää milloin lähtö koittaa.
Mikään ei estäsi laatimasta ehtoa joka voimassa XX:n osalta niin avioerossa kuin kuolemankin erottaessa, ja YY:n osalta vain avioeron varalta.
Eiköhän se oikeakin vastaus tähän ketjuun ole jo eksinyt täsmennysten ja korjausten muodossa... kun pikaisesti luin. Mutta jos sopii, tiivistän vaihtoehdot... olen varsin vakuuttunut että "näin se menee". Varmaan esimerkillä parhaiten aukenee kaikille, vaikka hieman yksinkertaistelen ja oion, mutta periaate tullee selväksi. Puhun tässä "euroista", oikeampaa olisi kirjoittaa osuuksista kuolinpesään jne., mutta sallittaneen tässä (rahaksi ne muuttuvat vasta kun jakamaan ruvetaan, osuuksiksi heti kun ao. henkilö kuolee).
Lapseton A ja "lapsellinen" B (4 rintaperillistä) ovat avioliitossa. Heillä totaalinen avioehto (voimassa niin kuoleman kuin avioeronkin varalta).
A:n nettovarallisuus on 400.000 EUR
B:n nettovarallisuus on 100.000 EUR
A:lla ja B:llä on yhteistä omaisuutta 200.000 EUR (asunto-osake)
Velkaa heillä ei ole.
TAPAUS 1.
A kuolee. Hänellä ei ole testamenttia.
A:n kuolinpesän "nettovarallisuus" on 400 200/2 - 0 = 500.000 EUR
Koska heillä on totaalinen avioehtoa, ei tasinkoa lasketa... jota B muuten saisi kuolinpesältä.
Koska A:lla ei ole rintaperillisä, hänen aviopuolisonsa perii hänet (ks. perintökaari)
B siis perii 500.000 EUR, josta maksaa perintöveroa, nyt B:n nettovarallisuus on 700.000 EUR. (tai siis vähan alle, kun pitää maksaa se perintävero)
Aika yksinkertaista vai ?
TAPAUS 2.
Kuten yllä, mutta puolisot ovat tehneet avioehdon VAIN avioeron varalta, kuvio muuttuu näin:
Ensin puolisoiden välillä tehdään ositus, aivan kuin avioehdottomassa avioerossakin.
A:n nettovarallisuus on: 400 200/2 - 0 = 500.000 EUR
B:n nettovarallisuus on: 100 200/2 - 0 = 200.000 EUR
B saa ensin kuolinpeästä tasinkoa 150.000 EUR, nyt lesken ja kuolinpesän omaisuudet yhtäsuuret ... siis 350.000 EUR
Sitten B perii A:n 350.00 EUR, josta maksaa perintöveroa. Tasingosta EI MAKSETA veroa. Leskelle jää siis enemmän kuin Tapauksessa 1, ja valtio saa vähemmän.
Seuraavaksi otetaan mukaan testamentti... MUTTA ENSIN ... ellei sitä ole ollut, on syytä huomioida seuraava "juttu", joka vaikuttaa kummassakin yo. tapauksessa PALJON :
Kun B kuolee, hänen neljä lastaan eivät perikään kokonaan B:tä !! Koska A:lta perintönä tullut omaisuus (ekassa tapauksessa 500.000 EUR ja toisessa tilanteessa 350.000 EUR) palautuu B:n kuollessa A:n sukuun, jos sitä vaativat. Kenelle siellä, voi tarkistaa perintökaaresta.
Tapauksessa 1. B:n lapset aikanaan perivätkin "vain" 200.000/4 = 50.000 EUR/lapsi
Tapauksessa 2. B:n lapset aikanaan perivät "edes" 350.000/4 = 87.500 EUR/lapsi
Puolisoiden välinen testamnetti muutaisi tai korjaisi tämän (jos tuo nyt edes koettaisiin epäkohdaksi). Yllä oleva siis tapahtuu ilman lapsettoman A:n testamenttia, mutta JOS hänellä on puolisonsa eduksi testamnetti... ei kummassakaan tapuksessa mitään koskaan palautuisi A:n sukuun, vaan B:n lapset aikanaan perivät hänet "normaalisti".
Toisaalta, A voi myös aivan vapaasti testamentata omaisuutensa vaikka kalakaverilleen Reiskalle ... jos Reiskan eduksi on testamentti Tapauksessa 1. perii hän 500.000 EUR, ja Tapauksessa 2. "vain" 350.000 EUR. Leski saisi siis tasinkoa, tai sitten ei edes sitä (totaalinen avioehto, tapaus 1.)
On sitten testamenttia tai ei, avioehtoa tai ei ... niin leskellä on lakiin perustuva hallintaoikeus yhteiseen kotiin ja sen irtaimistoon. Tässä esimerkissä hän omistaa siitä jo puolet, mutta sama oikeus olisi, vaikka hän ei omistaisi siitä mitään... JOS esim. A:n 400.000 EUR omaisuus olisikin ollut heidän kotinaan ollut talo, ja testamentin kautta sen 100% omistajaksi olisi tullut se Reiska.... niin B:llä pysyisi hallintaoikeus taloon (eikä Reiska voisi muuttaa vierashuoneeseen).
Hyvä kun pohditte tätä nyt... miettikää mitä tahdotte, ja laadituttakaa (mieluiten juristilla) sellainen avioehto ja mahdollisesti testamentti jollaisen tahdotte... ettei tule vahingossa tehtyä papereita jotka tarkoittavat muuta mitä sen laatineet maallikot olivat luulleet... Ja tokihan avioehtoa voi myöhemmin muuttaa yhteisestä sopimuksesta, ja testamenttia voi muuttaa yksin sen laatija (ja vaikka kertomatta puolisolleen).- miten jotkin löytävät
elämän netistä.
- Pettäjä
Jos pettää toista ihmistä kannattaa erota tai tehdä avio-ro enemmin kun elää valheessa.
- nix nax
>>me allekirjoittaneet sovimme ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toistemme omaisuuteen eikä myöhemmin saamaan omaisuuteen eikä tällaisen omaisuuden tuottoon.Tämä on ilmeisesti voimassa myös jos ero tulee kuoleman vuoksi.>Miten omaisuus jakautuisi tilanteessa kun a)mieheni kuolisi?>Miten omaisuus jakautuisi tilanteessa kun b)minä kuolisin?
- juuhuh
UP!!
mua kiiinnostais myös tietää tämä vaikka vanha kommentti onkin!
Aika pitkälti samanlainen teksti meidän avioehdossa. Eli jos on lapsia ja tuollainen avioehto, niin leski ei peri mitään vaan varallisuus jaetaan lapsien kesken ja he perivät kuolleen?
- pihistelijä1989
VINKIT MAHDOLLISIMMAN HALPOIHIN HÄIHIN:
- Kutsu häihin vain ne tärkeimmät. Vieraita ei ole pakko olla satoja vaan yksi kourallinenkin riittää aivan hyvin.
- Juhlien tarjoilut voi hoitaa itse (sukulaiset tai ystävät avuksi).
- Hääkuvat voi ottaa se tuttava, jolla on paras kamera.
- Monia asioita voi lainata, vuokrata ja tehdä itse häitä varten.
- Teräksisiä ja hopeisia sormuksia saa muutamalla kympillä. Sormeen voi myös tatuoida sormusta muistuttavan rinkulan.
- Kaikkein yksinkertaisimmat ja halvimmat häät on jos niihin ei kuulu juhlintaa lainkaan vaan pelkkä vihkiminen esim. maistraatissa.
- Häämatkalla voi käydä esim. lähiöpubissa tai Tallinnan risteilyllä.
- Hääyön voi viettää kotona tai jonkun tuttavan hääsviitiksi naamioidussa vierashuoneessa.
- Hääpukujen ei tarvitse olla hääpukuja. Naimisiin voi mennä tennareissa, farkuissa ja hupparissakin.
- Hyödynnä kirpputorien tarjontaa.
- Hääkampauksen ja meikin voi morsian tehdä itse.
- Kukat voi poimia luonnosta tai ostaa marketista.
- Huomenlahjaa ei ole pakko antaa.
- Hääjuhlat voi viettää omassa kodissa.
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies kateissa Lapualla
Voi ei taas! Toivottavasti tällä on onnellinen loppu. https://poliisi.fi/-/mies-kateissa-lapualla1145925Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta324037- 823342
Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä182976Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2522034Joo nyt mä sen tajuan
Kaipaan sua, ei sitä mikään muuta ja olet oikea❤️ miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?881994- 1431775
Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui421763Olipa ihana rakas
❤️🤗😚 Toivottavasti jatkat samalla linjalla ja höpsöttelykin on sallittua, kunhan ei oo loukkaavaa 😉 suloisia unia kau81686Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu881559