Enkun opiskelijat!

"Varmasti oppii paremmin kuin 90% esim. USA:ssa asuvista ainakin kieliopin, mutta vaikea sitä on kieltä koulun penkiltä täysin oppia."

-Kun kävin lukiota, niin eräs australialainen vaihto-oppilas ei osannut ääntää sanaa archipelago, mitä pidin jokseenkin outona. On myös totta, että monilla vars. huonosti koulutetuilla "natiiveilla" on kielioppi hukassa.
Kyselinpä vain tässä tästä kielitaidosta lähinnä siksi, että muistelisin monen lukiokaverini väittäneen osaavansa lähes täydellistä englantia, vaikkeivät sitten oikeasti olisi osanneet keskustella vaikkapa ruoanlaitosta tai muusta vastaavasta konkreettisesti sujuvasti (eivät välttämättä esim. olisi tienneet mikä on vispilä = "whisk", kasari = "sauce pan", eivätkä varmaankaan olisi osanneet konkreettisia asioita koskevia ilmaisuja yms. täysin vaivattomasti).

Tolupukki kirjoitti:

"Varmasti oppii paremmin kuin 90% esim. USA:ssa asuvista ainakin kieliopin, mutta vaikea sitä on kieltä koulun penkiltä täysin oppia."

-Kun kävin lukiota, niin eräs australialainen vaihto-oppilas ei osannut ääntää sanaa archipelago, mitä pidin jokseenkin outona. On myös totta, että monilla vars. huonosti koulutetuilla "natiiveilla" on kielioppi hukassa.
Kyselinpä vain tässä tästä kielitaidosta lähinnä siksi, että muistelisin monen lukiokaverini väittäneen osaavansa lähes täydellistä englantia, vaikkeivät sitten oikeasti olisi osanneet keskustella vaikkapa ruoanlaitosta tai muusta vastaavasta konkreettisesti sujuvasti (eivät välttämättä esim. olisi tienneet mikä on vispilä = "whisk", kasari = "sauce pan", eivätkä varmaankaan olisi osanneet konkreettisia asioita koskevia ilmaisuja yms. täysin vaivattomasti).

Lue lisää

"On myös totta, että monilla vars. huonosti koulutetuilla "natiiveilla" on kielioppi hukassa."

Tuota tuota, tässä tuntuisi olevan sellainen pienoinen "harhakäsitys", että äidinkielenään jotakin kieltä puhuvat osaisivat ao. kielen kielioppisäännöstön ikään kuin automaattisesti ja täydellisesti. Kielioppihan on kuvaus jonkin kielin ominaisuuksista ja oman äidinkielenkin _kielioppi_ opitaan aina vasta koulussa. Se osaako kielioppia vai ei, ei siis suoranaisesti liity siihen osaako käyttää jotakin kieltä. Toki sitten vieraiden kielten opiskelussa lähtökohtana on usein/aina se, että opetellaan kielen perusrakenne - kielioppi - sekä perussanastoa, jotta jonkinlainen kielen peruskäyttö onnistuisi. Samaan ei tällä tavalla tietenkään voida päästä kuin "luonnollisen" oppimisen kautta.

Lisäksi kannattaa huomata että kielitieteessä puhutaan ns. preskriptiivisestä ja toisaalta deskriptiivisestä kieliopista ja kielentutkimuksesta. Preskriptiivinen on sääntöjä antavaa, deskriptiivinen taas kieltä kuvailevaa. Nykyisin kielitiede on etupäässä deskriptiivistä, eikä siis pyri esittämään kielen käytön säännöstöä. Tämä mm. siksi, että kieli muuttuu ja kielessä on aina valtavasti variaatiota. Kielioppi on siis vain eräänlainen "keskiarvo"/perusmalli jonkin kielen perusominaisuuksista.

Onko tuossa "australialais"esimerkissä mahdollisesti muuten siitä kyse, että hän ei ole osannut ääntää sanaa nähdessään sen kirjoitettuna? Englannissahan sanojen kirjoitusasu eroaa huomattavasti siitä miten sanat puhuttaessa äännetään.

Sitten noihin ruoanlaittotermeihin ja vastaaviin sellainen huomio, että ei äidinkielenäänkään jotain kieltä puhuva suinkaan osaa kaikkia kielessä olevia ilmauksia ja "sanastoja". En minäkään esim. osaa suomeksi luetella kaikkien mahdollisten ruoanlaittovekottiminen nimiä tai toisaalta vaikkapa keskustella sujuvasti autonosista - en tiedä niistä mitään. (Varmasti itse keksit jonkin aihealueen, jonka ilmaukset ovat sinulle täysin/lähes tuntemattomia, siis ihan omalla äidinkielelläsikin.) Nämä ovat tavallaan omia "erikoiskieliään" - joku joka on kiinnostunut ao. asioista tai on vaikka tekemisissä näiden asioiden kanssa ammatikseen, osaa takuulla rikkaamman sanaston kuin sellainen joka ei niin ole ao. asioista kiinnostunut.

Kääntämiseen vielä sellainen asia, että "kasari" kuulostaa ainakin omaan korvaani vierasperäiseltä ilmaisulta (en oikein edes tiedä mikä "kasari" on, jonkinlainen kattila mitä ilmei). Mainitsemasi "sauce pan" saattaa olla kohtalaisen hyvä käännös, mutta mikäli "kasari" on jokin tietynlainen kattila, ei sauce pan silloin ole aivan täydellinen vastine sekään - oikeastaan täydellinen kääntäminen kielestä toiseen on mahdottomuus.

On siis virheellinen käsitys, että olisi olemassa jokin tietty sanasto, joka tulee hallita. Mutta toki voidaan hahmottaa eräänlainen perussanasto, jonka jokainen kieltä äidinkielenään hallitse osaa. Sanoja ja erilaisia ilmauksia kuitenkin tulee jatkuvasti kieleen lisää ja osa vanhoista jää pois käytöstä. Kieli elää jatkuvasti ja käy siis läpi eräänlaista evoluutiota.

Mutta, eivät varmasti lukiokaverisi osaa käyttää englantia täydellisesti - olet ihan oikeassa. Oikeastaan tuollainen ilmaus "täydellinen kielitaito" on hieman harhaanjohtava. Tarkempi ilmaus olisi natiivitasoinen kielitaito.

FM-englanti kirjoitti:

"On myös totta, että monilla vars. huonosti koulutetuilla "natiiveilla" on kielioppi hukassa."

Tuota tuota, tässä tuntuisi olevan sellainen pienoinen "harhakäsitys", että äidinkielenään jotakin kieltä puhuvat osaisivat ao. kielen kielioppisäännöstön ikään kuin automaattisesti ja täydellisesti. Kielioppihan on kuvaus jonkin kielin ominaisuuksista ja oman äidinkielenkin _kielioppi_ opitaan aina vasta koulussa. Se osaako kielioppia vai ei, ei siis suoranaisesti liity siihen osaako käyttää jotakin kieltä. Toki sitten vieraiden kielten opiskelussa lähtökohtana on usein/aina se, että opetellaan kielen perusrakenne - kielioppi - sekä perussanastoa, jotta jonkinlainen kielen peruskäyttö onnistuisi. Samaan ei tällä tavalla tietenkään voida päästä kuin "luonnollisen" oppimisen kautta.

Lisäksi kannattaa huomata että kielitieteessä puhutaan ns. preskriptiivisestä ja toisaalta deskriptiivisestä kieliopista ja kielentutkimuksesta. Preskriptiivinen on sääntöjä antavaa, deskriptiivinen taas kieltä kuvailevaa. Nykyisin kielitiede on etupäässä deskriptiivistä, eikä siis pyri esittämään kielen käytön säännöstöä. Tämä mm. siksi, että kieli muuttuu ja kielessä on aina valtavasti variaatiota. Kielioppi on siis vain eräänlainen "keskiarvo"/perusmalli jonkin kielen perusominaisuuksista.

Onko tuossa "australialais"esimerkissä mahdollisesti muuten siitä kyse, että hän ei ole osannut ääntää sanaa nähdessään sen kirjoitettuna? Englannissahan sanojen kirjoitusasu eroaa huomattavasti siitä miten sanat puhuttaessa äännetään.

Sitten noihin ruoanlaittotermeihin ja vastaaviin sellainen huomio, että ei äidinkielenäänkään jotain kieltä puhuva suinkaan osaa kaikkia kielessä olevia ilmauksia ja "sanastoja". En minäkään esim. osaa suomeksi luetella kaikkien mahdollisten ruoanlaittovekottiminen nimiä tai toisaalta vaikkapa keskustella sujuvasti autonosista - en tiedä niistä mitään. (Varmasti itse keksit jonkin aihealueen, jonka ilmaukset ovat sinulle täysin/lähes tuntemattomia, siis ihan omalla äidinkielelläsikin.) Nämä ovat tavallaan omia "erikoiskieliään" - joku joka on kiinnostunut ao. asioista tai on vaikka tekemisissä näiden asioiden kanssa ammatikseen, osaa takuulla rikkaamman sanaston kuin sellainen joka ei niin ole ao. asioista kiinnostunut.

Kääntämiseen vielä sellainen asia, että "kasari" kuulostaa ainakin omaan korvaani vierasperäiseltä ilmaisulta (en oikein edes tiedä mikä "kasari" on, jonkinlainen kattila mitä ilmei). Mainitsemasi "sauce pan" saattaa olla kohtalaisen hyvä käännös, mutta mikäli "kasari" on jokin tietynlainen kattila, ei sauce pan silloin ole aivan täydellinen vastine sekään - oikeastaan täydellinen kääntäminen kielestä toiseen on mahdottomuus.

On siis virheellinen käsitys, että olisi olemassa jokin tietty sanasto, joka tulee hallita. Mutta toki voidaan hahmottaa eräänlainen perussanasto, jonka jokainen kieltä äidinkielenään hallitse osaa. Sanoja ja erilaisia ilmauksia kuitenkin tulee jatkuvasti kieleen lisää ja osa vanhoista jää pois käytöstä. Kieli elää jatkuvasti ja käy siis läpi eräänlaista evoluutiota.

Mutta, eivät varmasti lukiokaverisi osaa käyttää englantia täydellisesti - olet ihan oikeassa. Oikeastaan tuollainen ilmaus "täydellinen kielitaito" on hieman harhaanjohtava. Tarkempi ilmaus olisi natiivitasoinen kielitaito.

Lue lisää

Tulisikohan tuo "kasari" ruotsin sanasta kastrull, joka Svensk ordbokin mukaan tarkoittaa "mindre kokkärl med skaft och vanl. tillhörande lock". Eli siis varrellinen pienehkö kattila.

FM-englanti kirjoitti:

"On myös totta, että monilla vars. huonosti koulutetuilla "natiiveilla" on kielioppi hukassa."

Tuota tuota, tässä tuntuisi olevan sellainen pienoinen "harhakäsitys", että äidinkielenään jotakin kieltä puhuvat osaisivat ao. kielen kielioppisäännöstön ikään kuin automaattisesti ja täydellisesti. Kielioppihan on kuvaus jonkin kielin ominaisuuksista ja oman äidinkielenkin _kielioppi_ opitaan aina vasta koulussa. Se osaako kielioppia vai ei, ei siis suoranaisesti liity siihen osaako käyttää jotakin kieltä. Toki sitten vieraiden kielten opiskelussa lähtökohtana on usein/aina se, että opetellaan kielen perusrakenne - kielioppi - sekä perussanastoa, jotta jonkinlainen kielen peruskäyttö onnistuisi. Samaan ei tällä tavalla tietenkään voida päästä kuin "luonnollisen" oppimisen kautta.

Lisäksi kannattaa huomata että kielitieteessä puhutaan ns. preskriptiivisestä ja toisaalta deskriptiivisestä kieliopista ja kielentutkimuksesta. Preskriptiivinen on sääntöjä antavaa, deskriptiivinen taas kieltä kuvailevaa. Nykyisin kielitiede on etupäässä deskriptiivistä, eikä siis pyri esittämään kielen käytön säännöstöä. Tämä mm. siksi, että kieli muuttuu ja kielessä on aina valtavasti variaatiota. Kielioppi on siis vain eräänlainen "keskiarvo"/perusmalli jonkin kielen perusominaisuuksista.

Onko tuossa "australialais"esimerkissä mahdollisesti muuten siitä kyse, että hän ei ole osannut ääntää sanaa nähdessään sen kirjoitettuna? Englannissahan sanojen kirjoitusasu eroaa huomattavasti siitä miten sanat puhuttaessa äännetään.

Sitten noihin ruoanlaittotermeihin ja vastaaviin sellainen huomio, että ei äidinkielenäänkään jotain kieltä puhuva suinkaan osaa kaikkia kielessä olevia ilmauksia ja "sanastoja". En minäkään esim. osaa suomeksi luetella kaikkien mahdollisten ruoanlaittovekottiminen nimiä tai toisaalta vaikkapa keskustella sujuvasti autonosista - en tiedä niistä mitään. (Varmasti itse keksit jonkin aihealueen, jonka ilmaukset ovat sinulle täysin/lähes tuntemattomia, siis ihan omalla äidinkielelläsikin.) Nämä ovat tavallaan omia "erikoiskieliään" - joku joka on kiinnostunut ao. asioista tai on vaikka tekemisissä näiden asioiden kanssa ammatikseen, osaa takuulla rikkaamman sanaston kuin sellainen joka ei niin ole ao. asioista kiinnostunut.

Kääntämiseen vielä sellainen asia, että "kasari" kuulostaa ainakin omaan korvaani vierasperäiseltä ilmaisulta (en oikein edes tiedä mikä "kasari" on, jonkinlainen kattila mitä ilmei). Mainitsemasi "sauce pan" saattaa olla kohtalaisen hyvä käännös, mutta mikäli "kasari" on jokin tietynlainen kattila, ei sauce pan silloin ole aivan täydellinen vastine sekään - oikeastaan täydellinen kääntäminen kielestä toiseen on mahdottomuus.

On siis virheellinen käsitys, että olisi olemassa jokin tietty sanasto, joka tulee hallita. Mutta toki voidaan hahmottaa eräänlainen perussanasto, jonka jokainen kieltä äidinkielenään hallitse osaa. Sanoja ja erilaisia ilmauksia kuitenkin tulee jatkuvasti kieleen lisää ja osa vanhoista jää pois käytöstä. Kieli elää jatkuvasti ja käy siis läpi eräänlaista evoluutiota.

Mutta, eivät varmasti lukiokaverisi osaa käyttää englantia täydellisesti - olet ihan oikeassa. Oikeastaan tuollainen ilmaus "täydellinen kielitaito" on hieman harhaanjohtava. Tarkempi ilmaus olisi natiivitasoinen kielitaito.

Lue lisää

Mullakin yksi kaveri, joka jätti peruskoulun kesken eikä sen jälkeen ole paljon mitään tehnyt (satunnaista työkeikkailua) ja sanavarasto on kyllä tosi pieni "supisuomalaiseksi". Muutenkin joillakin sanoilla pystyy niin hyvin korvaamaan muut sanat, että sanavarasto voi supistua tosi pieneksi. Tietysti on olemassa aina nämä voimasanat, mutta esim. "niinku" "sillei" "tiedäksä" "sellane juttu" ja siis varsinkin tämä sana "juttu" on se kaikkein pahin :) Englannissakin omat vastineensa näille - sen takia kai abikurssilla neuvottiin kirjottamaan aine ilman "you know" "I think" ja "thing" sanoja :)

FM-englanti kirjoitti:

"On myös totta, että monilla vars. huonosti koulutetuilla "natiiveilla" on kielioppi hukassa."

Tuota tuota, tässä tuntuisi olevan sellainen pienoinen "harhakäsitys", että äidinkielenään jotakin kieltä puhuvat osaisivat ao. kielen kielioppisäännöstön ikään kuin automaattisesti ja täydellisesti. Kielioppihan on kuvaus jonkin kielin ominaisuuksista ja oman äidinkielenkin _kielioppi_ opitaan aina vasta koulussa. Se osaako kielioppia vai ei, ei siis suoranaisesti liity siihen osaako käyttää jotakin kieltä. Toki sitten vieraiden kielten opiskelussa lähtökohtana on usein/aina se, että opetellaan kielen perusrakenne - kielioppi - sekä perussanastoa, jotta jonkinlainen kielen peruskäyttö onnistuisi. Samaan ei tällä tavalla tietenkään voida päästä kuin "luonnollisen" oppimisen kautta.

Lisäksi kannattaa huomata että kielitieteessä puhutaan ns. preskriptiivisestä ja toisaalta deskriptiivisestä kieliopista ja kielentutkimuksesta. Preskriptiivinen on sääntöjä antavaa, deskriptiivinen taas kieltä kuvailevaa. Nykyisin kielitiede on etupäässä deskriptiivistä, eikä siis pyri esittämään kielen käytön säännöstöä. Tämä mm. siksi, että kieli muuttuu ja kielessä on aina valtavasti variaatiota. Kielioppi on siis vain eräänlainen "keskiarvo"/perusmalli jonkin kielen perusominaisuuksista.

Onko tuossa "australialais"esimerkissä mahdollisesti muuten siitä kyse, että hän ei ole osannut ääntää sanaa nähdessään sen kirjoitettuna? Englannissahan sanojen kirjoitusasu eroaa huomattavasti siitä miten sanat puhuttaessa äännetään.

Sitten noihin ruoanlaittotermeihin ja vastaaviin sellainen huomio, että ei äidinkielenäänkään jotain kieltä puhuva suinkaan osaa kaikkia kielessä olevia ilmauksia ja "sanastoja". En minäkään esim. osaa suomeksi luetella kaikkien mahdollisten ruoanlaittovekottiminen nimiä tai toisaalta vaikkapa keskustella sujuvasti autonosista - en tiedä niistä mitään. (Varmasti itse keksit jonkin aihealueen, jonka ilmaukset ovat sinulle täysin/lähes tuntemattomia, siis ihan omalla äidinkielelläsikin.) Nämä ovat tavallaan omia "erikoiskieliään" - joku joka on kiinnostunut ao. asioista tai on vaikka tekemisissä näiden asioiden kanssa ammatikseen, osaa takuulla rikkaamman sanaston kuin sellainen joka ei niin ole ao. asioista kiinnostunut.

Kääntämiseen vielä sellainen asia, että "kasari" kuulostaa ainakin omaan korvaani vierasperäiseltä ilmaisulta (en oikein edes tiedä mikä "kasari" on, jonkinlainen kattila mitä ilmei). Mainitsemasi "sauce pan" saattaa olla kohtalaisen hyvä käännös, mutta mikäli "kasari" on jokin tietynlainen kattila, ei sauce pan silloin ole aivan täydellinen vastine sekään - oikeastaan täydellinen kääntäminen kielestä toiseen on mahdottomuus.

On siis virheellinen käsitys, että olisi olemassa jokin tietty sanasto, joka tulee hallita. Mutta toki voidaan hahmottaa eräänlainen perussanasto, jonka jokainen kieltä äidinkielenään hallitse osaa. Sanoja ja erilaisia ilmauksia kuitenkin tulee jatkuvasti kieleen lisää ja osa vanhoista jää pois käytöstä. Kieli elää jatkuvasti ja käy siis läpi eräänlaista evoluutiota.

Mutta, eivät varmasti lukiokaverisi osaa käyttää englantia täydellisesti - olet ihan oikeassa. Oikeastaan tuollainen ilmaus "täydellinen kielitaito" on hieman harhaanjohtava. Tarkempi ilmaus olisi natiivitasoinen kielitaito.

Lue lisää

"Onko tuossa australialaisesimerkissä mahdollisesti muuten siitä kyse, että hän ei ole osannut ääntää sanaa nähdessään sen kirjoitettuna?"

-Juurikin siitä. Tämä ääntämisvirhe oli muuten siinä mielessä tälle aussille jokseenkin nolo, että se sattui juuri silloin, kun meidän lukion enkun maikka laittoi tämän vaihto-oppilaan lukemaan koko luokalle koulukirjasta joitakin lauseita! Siinähän oli sellainen tunnelma, että "no nyt kun meillä on täällä englantia äidinkielenään puhuva vaihto-oppilas, niin voidaan pistää se suomalaisoppilaiden tavoin lukemaan joitakin pätkiä tunneilla läpi käytävistä oppikirjoista".

Tolupukki kirjoitti:

"Varmasti oppii paremmin kuin 90% esim. USA:ssa asuvista ainakin kieliopin, mutta vaikea sitä on kieltä koulun penkiltä täysin oppia."

-Kun kävin lukiota, niin eräs australialainen vaihto-oppilas ei osannut ääntää sanaa archipelago, mitä pidin jokseenkin outona. On myös totta, että monilla vars. huonosti koulutetuilla "natiiveilla" on kielioppi hukassa.
Kyselinpä vain tässä tästä kielitaidosta lähinnä siksi, että muistelisin monen lukiokaverini väittäneen osaavansa lähes täydellistä englantia, vaikkeivät sitten oikeasti olisi osanneet keskustella vaikkapa ruoanlaitosta tai muusta vastaavasta konkreettisesti sujuvasti (eivät välttämättä esim. olisi tienneet mikä on vispilä = "whisk", kasari = "sauce pan", eivätkä varmaankaan olisi osanneet konkreettisia asioita koskevia ilmaisuja yms. täysin vaivattomasti).

Lue lisää

Tuosta archipelago sanasta vaan. Harvat muista maista tulevat, mitä tuo sana tarkoittaa. Tämän olen havainnut usein rakkaasta saaristostamme kertoessani. Ja englantihan on tunnetusti kieli, jossa lähes jokaisen sanan ääntämisasu on opeteltava erikseen.