.
Eturivissä Vanhanen ja
Katainen Hyssälän tuoteksi kovaan puntariin!
************************************************
Pääministeri Vanhanen, VVM Katainen sekä STM Hyssälä kuuluvat eturiviin vastaajiin kun budjetin "musta aukko" 1.800.000 virallisesti ja tosiasiallisesti köyhän kansalaisen mentävä omituisuus nostetaan kriittiseen arviointiin.
Kolmasosa kansasta on todellisuudessa niin merkittävän aidosti köyhiä, että heistä eikä heidän käyhyydestään kannattanut säätytalolla edes mainita!
Budjetti jätti heidät täysin tyhjän päälle, eikä aina edes niinkään, vaan todelisuudessa suurimmalla osalla se kiristi surkeata elämätilannetta entisestään.
Vaikka kuinka koettaisi
olla toiveikas etsiessään, niin ...
********************************************
Kun heidän asemaansa verrataan nyt valmiiksi saatuun budjetti-esitykseen joutuu väkisinkin karsean havainnon eteen:
Esitys ei todellakaan edes tunnista noita köyhiä. Kelan tuet, työttömyyteen liittyvät tuet ja pohjimmainen sosiaalituki, toimeentulotuki muodostavat tuolle joukolle elämän sisällön ja pakon, jossa ei näillä näkymillä ole toivoa paremmasta.
Budjetti-esitys kertoo vääjäämättä sen että hallituksessa ei ole edes uskallettu - tai ei ole laisinkaan piitattu - puhua ääneen meidän oman ja OECD:n köyhyystilastoinnin karmeasta harhasta, joka esiintyy kirvelevällä tavalla meidän tappioksemme; Siksi kaiketi siitä onkin ollut syytä vaieta!
Omien tilastointimme mukaan on maassamme 600.000 köyhää, mutta samoilla perusteilla laskettuna on OECD:n mukaan koyhiemme määrä kolminkertainen, otsikossakin aminittu 1.8 miljoonaa!!
Koko tätä joukkoa rasittavat ja masentavat varmasti raskaasti elämisen kaikkien kustannusten nousevat summat, koska elintärkeät tuet eivät nouse laisinkaan.
Kaikkien muitten alapuolelle jäävät ne kansalaiset joiden toimeentulossa ovat osana sosisaalituet, toimeentulotuet. Koska noita tukia ei nosteta, jäävät niiden varasssa entuudestaakin niukimmilla elävät ja olevat kaiken näennäisenkin paremman ulkopuolelle.
Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa nyt nousevan lapsilisän osuus, joka virallisesti lasketaankin lisätuloksi toimeentulotuen varassa elävälle perheelle, ja niin lisäsumma vähännetää toimeentulotuen määrästä.
Säälittävää ja raivostuttavaakin oli seurata maireasti hymyilevien tunnettujen ministereitten helpottuneita ilmeitä budjetti-riihen päätyessä, sillä pakkohan heidän on tietää niin OECD:n totuuden poikkeama köyhyysluvuissamme kuin tässä mainitun, satoihin tuhansiin perheisiin vaikuttava ristiriita tuon alimman pohjan, vähäisimmänkin toimeentulon laskutavassa ja totuudessa.
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Eturivissä Vanhanen ja
Katainen Hyssälän tuoteksi kovaan puntariin!
************************************************
Pääministeri Vanhanen, VVM Katainen sekä STM Hyssälä kuuluvat eturiviin vastaajiin kun budjetin "musta aukko" 1.800.000 virallisesti ja tosiasiallisesti köyhän kansalaisen mentävä omituisuus nostetaan kriittiseen arviointiin.
Kolmasosa kansasta on todellisuudessa niin merkittävän aidosti köyhiä, että heistä eikä heidän käyhyydestään kannattanut säätytalolla edes mainita!
Budjetti jätti heidät täysin tyhjän päälle, eikä aina edes niinkään, vaan todelisuudessa suurimmalla osalla se kiristi surkeata elämätilannetta entisestään.
Vaikka kuinka koettaisi
olla toiveikas etsiessään, niin ...
********************************************
Kun heidän asemaansa verrataan nyt valmiiksi saatuun budjetti-esitykseen joutuu väkisinkin karsean havainnon eteen:
Esitys ei todellakaan edes tunnista noita köyhiä. Kelan tuet, työttömyyteen liittyvät tuet ja pohjimmainen sosiaalituki, toimeentulotuki muodostavat tuolle joukolle elämän sisällön ja pakon, jossa ei näillä näkymillä ole toivoa paremmasta.
Budjetti-esitys kertoo vääjäämättä sen että hallituksessa ei ole edes uskallettu - tai ei ole laisinkaan piitattu - puhua ääneen meidän oman ja OECD:n köyhyystilastoinnin karmeasta harhasta, joka esiintyy kirvelevällä tavalla meidän tappioksemme; Siksi kaiketi siitä onkin ollut syytä vaieta!
Omien tilastointimme mukaan on maassamme 600.000 köyhää, mutta samoilla perusteilla laskettuna on OECD:n mukaan koyhiemme määrä kolminkertainen, otsikossakin aminittu 1.8 miljoonaa!!
Koko tätä joukkoa rasittavat ja masentavat varmasti raskaasti elämisen kaikkien kustannusten nousevat summat, koska elintärkeät tuet eivät nouse laisinkaan.
Kaikkien muitten alapuolelle jäävät ne kansalaiset joiden toimeentulossa ovat osana sosisaalituet, toimeentulotuet. Koska noita tukia ei nosteta, jäävät niiden varasssa entuudestaakin niukimmilla elävät ja olevat kaiken näennäisenkin paremman ulkopuolelle.
Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa nyt nousevan lapsilisän osuus, joka virallisesti lasketaankin lisätuloksi toimeentulotuen varassa elävälle perheelle, ja niin lisäsumma vähännetää toimeentulotuen määrästä.
Säälittävää ja raivostuttavaakin oli seurata maireasti hymyilevien tunnettujen ministereitten helpottuneita ilmeitä budjetti-riihen päätyessä, sillä pakkohan heidän on tietää niin OECD:n totuuden poikkeama köyhyysluvuissamme kuin tässä mainitun, satoihin tuhansiin perheisiin vaikuttava ristiriita tuon alimman pohjan, vähäisimmänkin toimeentulon laskutavassa ja totuudessa.
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Vastaukset 18
Vanhimmat
...ottamassa pieni kävelylenkki ja laske vastaantulevat köyhät. Montakos kerjäläistä tai nälkiintynyttä tulee vastaan? Katselepa ihmisten pihoille ja autokatoksiin. Onko köyhää?
Että sillee... (1.8 miljoonaa köyhää... heh heh... :-D)
…annan ihan oikeasti tunnustusta siitä, että noin rohkeasti tuomitset sen politiikan, jonka puolesta olet täällä tähän asti aina raivokkaasti vaahdonnut!
Arviosi budjetista on oikea. Ei sillä todellakaa köyhän asemaa paranneta. Mutta olisiko sitten ollut realististista odottaakaan sellaista porvarihallitukselta? Kun kepussakin se Alkion kehotus seuraajilleen "älkää unohtako köyhän asiaa" on jo ainakin yli puoli vuosisataa ollut vain juhlapuheiden sananhelinää.
En kai voine lukea itsenäni ihan köyhälistöön, mutta kyllä myötätuntoni on ollut aina ja on edelleen heikommassa asemassa olevan puolella. Omakohtaisestikin tiedän, millaista se on, ja onhan minulla ihmisyyttä. Silti uskoin kokoomuksen vaalilupauksiin ja äänestin sitä. Täytyy myöntää, että hieman pettynyt nyt olen. Taitavat jäädä monet lupaukset lunastamatta. Ilmeisesti kuitenkin perintöverouudistuksesta ei lipsuta, ja edelleen luvataan myös meidän eläkeläistenkin verotusta kohtuullistaa palkansaajien verotusta lähemmäs, mutta vasta hallituskauden loppupuolella. Jos silloin on enää rahaa. Myönnettyä epäkohtaamme ei saisi käyttää finanssipolitiikan välineenä. Ja kuinkahan käy siinä tasa-arvotupossakin.
No, se on ainakin varmaa, että jos kokoomus lipsuu lupauksistaan, seuraavissa vaaleissa ei enää ääntäni saa (sikäli, kun olen enää äänestämässäkään). Varmaan myös sinun johtopäätöksesi kepun suhteen on selvä, ja ratkaisusi looginen. Minkäpä luulet olevan puolueen, jolle jatkossa äänesi annat? Demarien, ehkä? Minun täytyy sanoa, että kyllä demarien on muutettava politiikkaansa kovasti, jos minusta tulee paluumuuttaja siihen suuntaan.
Puheenvuorosi oli nyt niin asiallinen, että melkein harmittaa, että tuohon edelliseen vastasin niin ”kevyellä otteella”. Mutta ei se puheenvuorosi juuri muunlaista vastinetta vaatinut.
KERRAN PUNIKKI AINA PUNIKKI.
Nythän sä taas sekosit! Miks tollainen raivari, dorka? Aikaisemmin jotain jäi arvelujen varaan, kun jutuistas ei aina tienny, oliko ne sloboo vai somaliaa. Sen honasin, että suomee, sveduu, enkkua tai espanjaa ne eivät olleet, kun niitä bonjaan.. Mut olisit kirjoittanut tuon avauksesi vaikka vinku-intiaksi, niin asia olis yhtä tullu yhtä klaariks. Noin isoist asioist ei pitäis yrittää bamlata ”miehen”, jossa on aivoo vähemmän kuin koiran safkassa. Tollasen jutun voi skrivata vain päästään pahasti flesa ihminen. Jäänenkö jotain paitsi, kun en sitä bonjaa, sillä tollasta kieltä ei mulle snadina skolessa opetettu, enkä sitä myöhemminkään Stadin gartsoilla kuullut. Eiks sull tosiaankaa oo mitään kliffempaa duunii, sellast, jossa olisit edes vähän parempi? Vaikka lehtien haravointia näin syksyllä? No, onhan se ihan kliffaa, että sä oot täällä. Saisit vaikka budjata täällä! Sulle saa griinata niin ett tipat strittaa öögist. Mutt sä et varmaan tykkäis, jos tajuisit miks me sulle griinataan!
...mut tää on väärä pleisi sille. Mun skrivaamaahan toi on, ja sä hittasit sen tuolta alempaa. Cittari bamlaa tällä kertaa asiaa, bonjaaks sä!
Jos stritataan öögaan, niin se strittaaminen ei ole mitään kyynelkanavan tuotetta vaan tulee paljon alempaa ja runsaasti jos ei prostata vaivaa.
Teillä kainuulaisilla on se huono puoli, että alatte pamblaa stadia vaikka ette tajua edes sanojen merkitystä. Muutenkin toi sun kirjoitukses haki yleisiä slangisanoja liikaa.
Taidat olla sellainen wannabestadilainen.
Itse ole kepulainen ja ikäni asunut Stadissa. Tullinpuomin eteläpuolella.
koittaa stadin murretta skriivata. Hah hah hoh oh.
suurin kymmeniin vuosiin. Lipposen paska vei pohjaosan ja paljon muuta.
Älä, kuule, ala isääsi opettaa; minä kyllä bonjaan tuollaiset stadiksikin vaikka olenkin eräässä runossani sanonut sen yleiskielellä, ja senkin kainosti lopun nielaisten:
Mahtava avaruuden aukko musta
ei silmin näy, mutt` näkyy tuo kesKUSTA
näiltäkin palstoilta se kaikkialta
näyttäen itseänsä suuremmalta.
Mutt` millaisena! Onneksi tuo pitää
sen nähdä, jonka päässä järki itää!
Kuitenkin moni turvaa vain kesKUSTAAN.
Aina on niitä, joiden silmään -----staan!
Mutta meissä stadilaisissa tuollaisia on kovin vähän. Täällä olen tutustunut vain yhteen. Lienetkin sama, koskapa teet tuossa ”kijoitusvihreitä” myös stadiksi:
>> Teillä kainuulaisilla on se huono puoli, että alatte pamblaa stadia vaikka ette tajua edes sanojen merkitystä.
...puhua edes suomea, kun stadia ainakaan et näy osaavan. Ei skriivata, vaan skrivataan. Ja "aamu koittaa, ihminen koettaa", opetettiin aikoinaan jo kansakoulussakin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000028833227
...alkoi jo Ahon hllituksen aikana, kun eläkkeitä ei korotettu ollenkaan 1990-luvun alkuvuosina ja verot kohosivat niin, että esim. oma sotilaseläkkeeni nettoeläke saavutti vuoden 1990 markkamääräisen tason uudestaan vasta vuonna 1996. Jolloin sitten otettiin käyttöön eläkkeiden jatkuvan jälkeenjäännin takaava ns. taitettu indeksi. Tämä on Lipposen hallitusten ainoa paha teko eläkeläisten aseman kannalta, muut tapahtuivat jo Ahon hallitusten toimesta.
Olen joltinenkin asiantuntija noissa(kin) asioissa, kun toimin muutamia vuosia niitä asioitamme edistämään pyrkineen työryhmän jäsenenä. Siinä ominaisuudessa ryhmän sihteerinä kirjoitin eräille asiaan vaikuttaville tahoille annetun muistion, jonka julkaisin joskus myös näillä saiteilla. Tässä se on:
ELÄKELÄISTEN ASEMASTA
Eläkeläiset
Suomessa on noin 1,4 miljoonaa eläkeläistä. Vanhuuseläkkeen saajia on eniten, noin 900 000. Kansaneläkkeellä eläviä on yli 100 000. Loput eläke-läiset kuuluvat muiden eläkkeiden saajiin.
Eläkelait ja -järjestelmä
Vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys-, osa-aika- ja perhe-eläkkeitä maksetaan työeläkelakien perusteella. Kansaneläkkeitä maksetaan kansan-eläkelain perusteella.
Maamme työeläkejärjestelmä on ns. etuusperusteinen. Tällöin yhteys omi-en eläkemaksujen ja saatavan eläkkeen välillä voi jäädä pieneksi. Eläkkeen taso määrätään laeilla työssäoloajan ja palkkatason mukaan. Puuttumatta tässä tarkemmin enempää lakiin, järjestelmän perusteisiin kuin eläkevaro-jen keräys-, rahastointi- ja maksumenettelyihin haluamme kiinnittää eri-tyistä huomiota seuraavaan:
Eläkeoikeus ja eläkkeen maksaminen
Henkilön oikeus työeläkelakien mukaiseen eläkkeeseen syntyy tehtyjen työvuosien ja hänen palkkansa perusteella. Eläkettä ruvetaan maksamaan siitä erikseen säädettyjen perusteiden nojalla.
Eläkkeen oikeudellinen luonne
Työeläkelakien mukaan maksettava eläke on katsottava karttuneeksi henki-lökohtaiseksi varallisuusoikeudeksi. Sama koskee eläkkeiden indeksikoro-tuksia. Eläke ei siis ole lainsäätäjän sosiaalisilla perusteilla myöntämä etuus, vaan se on omaisuuserä, joka nauttii perustuslain suojaa.
Näin kuitenkaan ei ole ollut enää viimeisen viidentoista vuoden aikana.
Lain kiertäminen Kun maata ovat johtaneet enemmistöhallitukset, ja samoilla puolueilla on ollut valta myös perustuslakivaliokunnassa, niin hallitus on voinut antaa eläkkeiden indeksikorotuksista säädetystä laista poikkeavia esityksiä edus-kunnalle, joka on ne hyväksynyt ja säätänyt yksivuotisina lakeina. Näillä on säännönmukaisesti aina heikennetty eläkeläisten asemaa. Eduskunta on sa-malla syyllistynyt perustuslain moitittavaan kiertämiseen.
Eläkkeiden kehityksestä
Eläkkeiden kehitys viimeisen viidentoista vuoden aikana on ollut todella heikko. Eläkkeitä on suoranaisesti alennettu tekemällä 1,3 %:n pysy-väisalennus eläkepohjaan. Poikkeuslailla on eläkkeiden indeksikorotuksia leikattu 1992 ja jätetty ne kokonaan tekemättä 1993 ja 1994.
Eläkeläisten aseman heikentymisestä
Vuonna 1993 säädettiin ns. raippavero, jolloin eläkeläisillä alettiin maksat-taa korotettua kansaneläkevakuutus- ja sairausvakuutusmaksua. Maksut ovat olleet vuosittain seuraavat: 1991/1,70 %, 1992/5,25 %, 1993/6,70 %, 1994/7,45 %, 1995/6,45 %, 1996/4,90 %, 1997/4,90 %, 1998/4,20 %,
1999/3,90 %, 2000/3,20 %, 2001/2,70 %, 2002/1,90 %, 2003/1,50 % ja 2004/1,50 %. Lisäksi on korotettu sairausvakuutusmaksua yli 80 000mk:n
osalta, joka oli 1,00 % - 1,90 %, ja joka poistui 1999. Kun kansaneläkeva-kuutus- ja sairausvakuutusmaksujen yhteismäärä eläkkeestä oli vuonna 1991 1,7 %, niin vuonna 1994 määrä oli jo 7,45 %.
Eläkkeiden kehitys on sidottu edellisen vuoden kolmannen vuosineljännek-sen keskimääräiseen palkka- ja hintatason muutokseen. Vuoden 1996 alus-sa otettiin käyttöön ns. taitettu indeksi, jolla yli 65-vuotiaiden työeläkein-deksin määräytymistä muutettiin siten, että ansiotasoindeksin muutoksen paino on 20 % ja kuluttajahintaindeksin paino 80 %. Aiemmin työeläkein-deksi määräytyi puoliksi sekä ansiotaso- että kuluttajahintaindeksin mu-kaan. Työikäisten työeläkeindeksi säilytettiin ennallaan (50 % + 50 %).
Eläkeläisten asemaa ovat heikentäneet lisäksi tuloverojen korotukset, jotka ovat johtuneet mm. seuraavista syistä:
Sairauskulujen vähennys poistettiin 1992, eläkkeensaajille säädettiin kan-saneläkevakuutusmaksu samansuuruisena kuin palkansaajille (3,05 %) 1992, sairausvakuutusmaksua korotettiin 2 penniä vastapainona palkansaa-jille 1993 säädettyihin työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmak-suille sekä osin valtiontalouden heikon tilanteen vuoksi, valtion tuloveroas-teikon tulorajoja ei muutettu vuosina 1991 – 1993, keskimääräinen kunnal-lisveroprosentti nousi lähes prosenttiyksiköllä vuoden 16,62 %:sta vuoden 1994 17,53 %:iin, perittiin ylimääräinen ennakonpidätys eli ”lainavero” vuosina 1993 – 1995 porrastettuna 100 000 markkaa ylittävistä tuloista (pa-lautettiin lopullisessa verotuksessa 1995 – 1996).
Edellä mainitut muutokset ovat kiristäneet tuloverotusta todella tuntuvasti vuoden 1991 tasosta.
Edellä mainittujen lisäksi on hyväksytty uusia veroja, kuten kiinteistö- ja arvonlisäverot. Kunnallisverot ovat jatkaneet nousuaan lähes kaikissa kun-nissa. Erilaiset palvelumaksut, lääkkeet, vuokrat ja muut elinkustannukset ovat myös nousseet enemmän kuin eläkkeet, jotka on painotettu elinkus-tannusindeksillä, johon vaikuttaa mm. viinan hinnan tuntuva alentaminen.
Kansaneläkkeen pohjaosan poistaminen, osalta eläkeläisiä jopa kahteen kertaan, on myös vaikuttanut eläkkeitä pienentävästi.
Keskimääräistä eläkettä saavan yli 65-vuotiaan eläkeläisen indeksien leik-kausten, taitetun indeksin käyttöönoton ja kansaneläkkeen pohjaosan pois-tamisen aiheuttamat menetykset ovat vuodesta 1993 vuoden 2001 loppuun mennessä olleet yhteensä 16,6 prosenttiyksikköä. Työeläke on lain mukaan
60 % palkasta. Erilaisilla leikkauksilla eläkkeen reaalitaso on pudonnut 42 %:iin ja on edelleen laskeva.
Eläkkeen ostovoima Eläkkeen ostovoima laski yli 4 % vuodessa vuosina 1992 ja 1993 ja vielä 1994 yli 2 %. Eläkeläisten ostovoimaa heikensivät tietenkin myös nuo edel-lä todetut eläkeläisiin muuta väestöä kovempina kohdistuneet veronkoro-tukset ja kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksujen muutokset.
Tänä vuonna eläkkeet nousevat 0,93 %, mutta kun useimmalla eläkeläisellä verot nousevat enemmän, käteen tuleva rahamäärä vain pienenee entises-tään, ja eläkkeen ostovoima sitäkin enemmän, kun kaikki hinnat kuitenkin nousevat hieman.
Eläkeläisen asema palkansaajan asemaan verrattuna
Palkat nousivat hieman silloinkin, kun eläkkeitä ei korotettu lainkaan, ja palkkojen kehitys eläkkeisiin verrattuna on ollut parempaa koko viisitoista-vuotisen ajanjakson ajan. Luonnollisesti palkkojen ja eläkkeiden ostovoi-massa tapahtuneet muutokset korreloivat tuohon kehitykseen.
Viimeisen kolmen vuoden aikana bruttopalkat liukumineen ovat nousseet keskimääräisesti 11-13 % (eri lähteissä erilaisia tietoja), mutta bruttoeläk-keet tänä aikana vain hieman yli 3 %, ja nettoeläkkeet sitäkin vähemmän, jos ollenkaan. Tänä vuonna työehtosopimusten nojallakin palkat nousevat 2-3 % ja mahdolliset liukumat päälle, mutta eläkkeet nousevat vain tuon mainitun 0,93 %. Nettotuloilla ja siis ostovoimalla mitattuna eläkeläisten asema palkansaajiin nähden on heikentynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana rajusti, noin 30 % vuoden 1991 keskinäisiin suhteisiin verrattuna.
Kansaneläkeläisten asema
Erityisen vaikea on kansaneläkeläisten asema. Kansaneläke on paikkakun-nasta riippuen keskimäärin 450 – 500 euroa kuukaudessa. Kansaneläkeläi-set saavat kyllä asumistukea, mutta se lasketaan niin, että vuokran makset-tuaan kansaneläkeläinen jää toimeentulotuen rajalle tai vain hiukan sen ylä-puolelle niin, ettei ole oikeutettu toimeentulotukeen. Seitsemän euron koro-tus sellaisessa tilanteessa on lähes pilkantekoa.
Mistä eläkeläisten huono kohtelu johtuu?
Meitä eläkeläisiä ei pidetä enää tuottavina ihmisinä, kun yleensä emme enää anna työpanosta, joka tuottaisi jotain lisäarvoa. Ei huomata sitä, että me kulutamme edelleen, ja kulutus lisää tuotantoa ja työllisyyttä; se on
meidän panoksemme edelleen, jos emme halua nojata siihen, että olemme kyllä aikanamme antaneet yhteiskunnalle myös uutta tuottaneen panok-semme.
Myös sanotaan helposti, että eläkeläiset eivät enää tarvitse samaa kuin työ-ikäiset. Eivät samaa, ja varsinkin lapsiperheiden tarpeet ovat myös eläke-läisten sydäntä lähellä, mutta eläkeläisillä ovat omat tarpeensa, jotka esim.
sairaus- ja terveydenhoitokuluissa ovat suuremmat kuin nuoremmalla väes-töllä. Ja noihin kuluihin aiemmin tulleita tukia on myös leikattu koko ajan.
Etujemme ajaminen Kolmasosa äänioikeutetuista on eläkeläisiä. Tutkimusten mukaan eläkeläi-set äänestävät työikäistä väestöä aktiivisemmin. Näin ollen lähes puolet vaaleissa äänestävistä saattaa olla eläkeläisiä. Silti mikään puolue ei aja eläkeläisten asiaa. Edellä todetun valossa se on hämmästyttävää.
Maassa on useita eläkeläispuolueita, mutta niiden vaikutusvalta on yhtä tyhjän kanssa. Jokaisella puolueella on myös oma eläkeläisjärjestönsä, mut-ta yksikään niistä ei keskity tehokkaasti eläkeläisten etujen ajamiseen, vaan pikemmin koettaa huolehtia jäsentensä ”henkisestä huollosta” matkoja ja erilaisia viihdetilaisuuksia järjestämällä.
Työikäiset eivät juuri tunne myötätuntoa meitä kohtaan, mitä myös pitää ihmetellä: eivätkö he ollenkaan ajattele, että heistä itsestäänkin tulee eläke-läisiä; pikemmin kuin he kuvittelevatkaan. Eläkeläisten asia olisi jokaisen työikäisenkin asia, mutta näin sitä ei nähdä. Ammattiyhdistyksetkin koke-vat meidät lähinnä vain kilpailijoikseen yhteisen kakun jaossa.
On todettava, että eläkeläisten taloudellista asiaa ei valitettavasti aja ku-kaan; ei valtiovalta, eivät puolueet, ammattiyhdistykset eivätkä edes eläke-läisyhdistyksemme. Mitä pitäisi tehdä tilanteen korjaamiseksi? Tuohon ky-symykseen vastauksen saaminen on ollut tärkeä syy tämän toimikunnan pe-rustamiselle.
Eläkeläisten vastuu On selvää, että kaikkien kansalaispiirien oli osallistuttava laman hoitoon, ja siihen me eläkeläiset osallistuimme nurkumatta. Mutta nyt, kun pahin on jo ajat sitten ohitettu ja kansantalous on jo kauan kasvanut kohisten, meidän eläkeläisten lamatalkoot jatkuvat yhä. Se ei ole oikein.
Me eläkeläiset kyllä tunnemme edelleen yhteiskunnallisen vastuumme ja myös vastuumme tulevaisuudesta siksikin, että useimmilla meistä on ”omia nuoria”, joiden asemasta ja tulevaisuudesta haluamme huolehtia osaltam-me, mutta kuka huolehtii meistä? Meidät koetaan vain yhteiskunnalliseksi rasitukseksi. Se on väärin, ja näin ei voi eikä saa enää jatkua
Me eläkeläiset olemme myös itse olleet syyllisiä asemamme heikentymi-seen, koska emme ole protestoineet heikosta asioittemme hoidosta enempää kunnallis- kuin eduskuntavaaleissa tai muutenkaan näkyvästi julkisuudessa. Meidän on nyt aktivoiduttava kaikin tavoin. Meidän on ruvettava tunte-maan paremmin vastuuta myös itsestämme, omista elinmahdollisuuksis-tamme, ruvettava pitämään lujemmin kiinni oikeuksistamme.
Kun valtiovalta ja muut kansalaisryhmät eivät näy tätä huomaavan, meidän itsemme on ryhdyttävä sitä vaatimaan. Niin on tehtävä aina ja kaikkialla,
missä se mahdollista on. Niin vaaleissa edustajaehdokkailta kuin yhdistyk-sissämme, ja tätä viestiä on vietävä kaikkialle julkisuuteen.
Asemamme on heikentynyt niin paljon, että siihen meillä on kiistämätön oikeus ja velvollisuuskin. ”Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki”.
Tavoitteet Pohjoismaisen hyvinvointivaltion olemukseen kuuluu, että kaikista yhteis-kunnan jäsenistä huolehditaan. Huolenpidon tulisi kohdistua myös niihin, jotka ovat olleet tätä hyvinvointiyhteiskuntaa rakentamassa. Valtiovallan pitäisi nyt ihan käytännön toimin osoittaa tunnustavansa nuo periaatteet.
Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä pitäisi nimittää erityinen elä-keministeri. Eläkkeitä ja eläkeläisiä koskevat asiat voitaisiin keskittää esim. toiselle valtiovarainministerille, ja hänen alaisuuteensa tulisi nimittää tarvit-tavat virkamiehet noita asioita hoitamaan.
Erityisen eläkeministerin nimittäminen olisi perusteltua eläkeläisten suuren määrän, ja monien muidenkin kuin edellä kuvattujen erityisongelmien vuoksi. Ja eläkeläisten määrä yhä kasvaa. Eläkeministerin nimittämisellä valtiovalta voisi osoittaa, että se ymmärtää eläkeläisten asian ja arvostaa ai-koinaan antamaamme työpanosta.
Eläkkeiden ostovoiman säilyminen pitäisi turvata asianmukaisesti. Nykyi-nen eläkeindeksi tulisi muuttaa sitä enemmän palkkaindeksin suuntaisesti painottaen. Perustuslain loukkaaminen pitää lopettaa ja eläkkeiden indeksi-korotuksista ei saa enää säätää määräaikaisilla poikkeuslaeilla.
Ikäihmisten oikeus saada tarvitsemiaan hoivapalveluja on katsottava ylei-siin ihmisoikeuksiin kuuluvaksi. Palvelujen tarpeen mukainen saatavuus on turvattava lailla.
Valtiovallan on otettava eläkepoliittinen näkökulma nykyistä paremmin huomioon kaikissa niissä valmisteluissa ja ratkaisuissa, joilla muiden kan-salaisten sosiaalipoliittisesta asemasta pidetään huolta.
Päällystöliiton evp-yhdistyksen tulee päästä jäseneksi Valtion eläkeasioiden neuvottelukuntaan (VENK), jonka on pyrittävä nykyistä pontevammin val-takunnallisten eläkeläisjärjestöjen yhteistoimintaan tavoitteena nykyistä tu-loksellisempi eläkeläisten etujen valvominen ja asioiden hoitaminen.
- - -
LÄHTEET Muistio perustuu toimikunnan jäsenen Esko Valkaman kokoamaan aineis-toon, johon kuuluvat mm.
Eläketurvakeskus
- eläkeasioita koskevia tutkimuksia 1999 – 2005
Veronmaksajat
- Jenni Oksasen tutkimus ”Eläkkeet, verot ja ostovoima” (2004)
Kela
- tiedotusosaston tiedotteita 1999 - 2005
Valtiokonttori
- haastatteluita
Urpo Ryönänkoski
- eläkeläisten kohtelu Suomessa vuosituhannen vaihteessa
Media
- mielipiteitä, kirjoituksia ja lausuntoja
LIITTEET Veronmaksajat: Jenni Oksasen tutkimus
1. Eläketuloa saaneiden henkilöiden eläketulojen jakauma vuonna 2002
2. Eläkkeensaajan ja palkansaajan verotuksen vertailu vuonna 2004 (vero-jen osuus palkka- ja eläketulosta)
3. Eläkkeensaajan verotuksen muutos eri eläketulotasoilla vuonna 2005
4. Eläkkeiden ostovoiman kehitys eri tulotasoilla vuosina 1992
(liitteitä ei ole tässä esityksessä)
parempi kun käytät sitä Suomen köyhimmän läven kieltä.
hallituksessa tiedostettu.
Hommahan vaikuttaa läpikohtaisin mädältä.
Ensitöikseenhän jokainen uusi eduskunta kiireesti nostaa puoluetukea ja omaa palkkaansa sekä lehdistötukea.
Nain kun omat edut on ensin turvattu niin sitten vasta aloitetaan muut hommelit.
En usko että tämä kaikki saasta voidaan ihan suoraan kaataa nykyhallituksen niskaan.
Tämmöinen vääristymä on pidemmän aikajakson tulosta.
Ei sellaista hetkessä korjata mikä on 12 vuoden aikana rakennettu.
Nytkin kokoomuksen on pakko näyttää että he turvaavat myös rikkaiden omaisuutta.
Keskustan on näytettävä että he pitävät mmaajussien puolta,sitten myöskin työväestölle on annettu osansa.
Nyt sitten viimeisenä aletaan katsomaan jäiköhän tuolle köyhimmälle "lusmuporukalle"mitään.
Kun ei jäänyt mitään muuta kuin työpaikkoja niin nyt joutuu pummiporukka töihin.
Sieltä seulotaan nyt terveet sairaitten joukosta pois.
Sitten vasta aletaan parantamaan jäljellejääneitten asemaa kun junasta on liputtomat poistettu ja jäljelle jääneet oikeat vapaa-tai alennuslipulla matkustajien porukka .
Järjestys on minusta hyvä.Itsekkin kuulun tuohon viimeiseen ryhmään alle 600 euron porukkaan,muuta se johtuu oikesta työkyvöttömyydestä eikä lusmuilusta.
Ei tälläisella rahamäärällä kovin leuhkoja eväitä pureskella.
Mutta minä kärsin mielelläni sen asian puolesta että lintsarit pannaan töihin.
Saatana kun terveet ihmiset on muka sairaspäivärahoilla tai ansiosidonnaisilla ja sitten tehdään kuitenkin jopa 12 tuntisia työpäiviä pimeästi.
Yleensä nämä vielä asuvat hyvin ja ajelevat hyvillä autoilla.
Kyllä tiedän sairaseläkkeeläkin olevia jotka koko ajan tekevät töitä.
Tämmöinen on se mikä myös nakertaa yhteiskuntamme rakenteita ja verokertymää.
Tähän joukkoon mahtuu porukkaa niin kokoomusen kannattajista demareista kuin myös keskustasta ,vihreistä puhumattakaan.
Vasemmistoliittolaisiakin sakissa toki on.
Tämä systeemi kyllä kaikkein eniten näkyy miellyttävän demareiden kannattajia.
Siis tiedän heidän niitä olevan.
Tämä minun otantani on pieneltä paikkakunnalta ,niin mitä se sitten on suuremmissa.
Esim.Helsigissä.Siellä oikein rehottaa pimeäntyön markkinat samoin kuin muillakin suuremmilla paikkakunnilla.
Pienillä paikkakunnilla kun näin ei voi kiinnijäämättä toimia.Sieltä käydäänkin sitten kuutamoimassa suuremmilla paikkakunnilla.
Uskon että asiaan saadaan korjausta pikapuoliin.
En usko että ketään jätetään kunhan ensin saadaan tuo demareiden väärälle raiteelle ohjaama juna takaisin oikealle raiteelle.
Siis tästä asiasta pitää ihan oikeasti pitää meteliä.Kyllä siihen korjausta tulee kunhan vääristymät saadaan oikaistua.
Ei meillä työvoima pulaa ole, on vain niin sutkia sakkia.
Nyt pitäisi tämmöinenkin mätäpaise viimein puhkaista.
Tilastollinen vääristymä on OECD:n listalla ymmärrettävä,jos edellämainuttuja seikkoja ei tiedetä.
Luulen että oikea luku on 1.000.000 paikkeilla.
kaikki,
"Kolmas ryhmä koostuu niistä, joiden työkyky on syystä tai toisesta heikentynyt. Eläkkeelle ei päästetä, koska se lisäisi valtion kuluja. Sen sijaan heitä makuutetaan sairaslomalla tai kuntoutuksessa tai mitä näitä nyt sitten onkaan. Samalla puretaan eläkepommia, koska tiedossahan on, että varsinkin eläkettä edeltävillä viimeisillä tuloilla on suuri merkitys... "
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000028589840
herkuttelee kykyjensä mukaan
...avauspuheenvuorosi johdosta asia kiinnostaa ja herättää ihan aiheellisen kysymyksen: onko sinusta tullut nyt demari muissakin suhteissa?
Olet nimittäin ihan samoilla linjoilla Eero Heinäluoman kanssa. Tämän aamuisessa Hesarissa on otsikolla "budjettiesitys huonontaa vähävaraisten asemaa" juttu. Kai sinulle stadilaisena tulee myös Hesari eikä vain yksin Suomenmaa vai mikä se kepun lehti onkaan. En viitsi tässä juttua referoida, vaan lue se lehdestä sivulta A4, ole hyvä!
Ps.
Minä hyväksyn Heinäluoman sanomasta osan, osaa en, mutta nyt kysynkin sinun mielipidettäsi, en kerro omaani. Joten toistan: oletko nyt demari muussakin suhteessa kuin tuossa?
huolissaan,kun terassilla tulevat jalkoihin kerjäämään
Josskin saatta olla joku tekemässä työtä parin euron päiväpalkaal.