pitäisikö ruuhkautumisen ehkäisemiseksi ja talouden kasvun varmistamiseksi nostaa kaikkia rajoituksia - olisiko tässä miettimisen aihetta ja silleen..
Jos joku haluaa vähentää päästöjä aloitetaan sieltä, missä niitä eniten syntyy.. hyvä aloituskohde liikenteen osalta olisi liikennevalojen määrän puolittaminen - saataisiin tuplasti positiivinen vaikutus tyhjäkäynnin ja turhan kiihdyttelyn vähentyessä.
Jos joku haluaa vähentää päästöjä aloitetaan sieltä, missä niitä eniten syntyy.. hyvä aloituskohde liikenteen osalta olisi liikennevalojen määrän puolittaminen - saataisiin tuplasti positiivinen vaikutus tyhjäkäynnin ja turhan kiihdyttelyn vähentyessä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
"Pitäisikö ruuhkautumisen ehkäisemiseksi ja talouden kasvun varmistamiseksi nostaa kaikkia rajoituksia - olisiko tässä miettimisen aihetta ja silleen.. "
Tätähän on mietitty. Nopeusrajoitusten nostamisesta motareilla ei ole hyötyä. Jos nostat vaikka 130 km/h:iin niin polttoaineen kulutus nousee selvästi, samoin liikenneonnettomuuksien seuraukset pahenevat. Aikaa ei juuri säästy. Sadalla kilsalla korkeintaan 4 minuttia! Käytännössä vähemmän.
Entä ruuhkautumisen estäminen? Jos autoja on tiettyyn aikaan tosi paljon ei ruuhkautumisen estämiseksi auta nopeuden nostaminen, vaan nopeuksien alentaminen! Jopa moottoritiellä 60 -70 km/h nopeus vetää paljon paremmin kuin 100 km/h, kun autoja on ihan pirusti (no onko näin Suomessa?) yli 2000 autoa tunnissa alemmalla ja noin 1000 korkeammalla kaistaa kohden. Kumpi parempi,jos pitää saada mahdollisimman nopeasti kulkemaan vaikkapa 8000 autoa aamulla duuniin?
Katso: http://www.cemt.org/JTRC/WorkingGroups/SpeedManagement/SpeedSummary.pdf sivu 20
Eli rajoitusten nostaminen ei auta liikenteen sujumisen ja taloudellisuuden kannalta ! Näin se vaan on, vaikka jotkut luulee muuta!
JO LIIKENTEESSÄ AJAESSA.MENKÄÄ SAKSAAN KATSOMAAN KUINKA LIIKENNE SUJUU YLI 140km/h .ÄLKÄÄKÄ TEORIOIKO ÄLYTTÖMILLÄ LASKENNOILLA,VAAN SEURATKAA LIIKENNETTÄ REALISTISESTI ,ILMAN FAKKIUTUMISTA NOPEUDEN LASKEMISEEN.HITAAT NYNNYT JOTKA EIVÄT ANNA MAHDOLLISUUTTA OHITTAMISEEN AIHEUTTAVAT VAARATILANTEITA, KUIN AUTOILIJAT JOTKA KUVITTELEVAT OLEVANSA POLIISEJA JA PUUTTUVAT TOISTEN AJAMISEEN VAIKEUTTAMALLA OHITUKSIA.
Kaiva matemaattinen malli, joka esittää että, 60-70 km/h vetää eniten&parhaiten autoja.
Voin ihan ilmaiseksi katsoa, mikä siinä on perseellään, koska se kumoaa kaikki fysiikan lait!
Mallinna väittämäsi...
Matkaan 'd' kestää nopeudella 'v' ajan t=d/v sekuntia. Vastaavasti jos käytössä on T sekuntia tietyn pisteen voi ohittaa T/t autoa, eli Tv/d.
Matka 'd' on tässä tapauksessa l f(v),
jossa l on auton pituus ja f(v) on nopeudesta riippuva turvaväli.
Esimerkkejä funktiosta f(v) on
f_0(v) = k, eli vakiomatka, esimerkiksi 0,2 m
tai f_1(v) = k*v, eli lineaarisesti nopeudesta riippuva
tai f_2(v) = k*v*v, eli neliöllisesti nopeudesta riippuva
Nyt vakiofunktiolla tienpätkän siirtokapasiteetti on v/(h k), eli suoraan verrannollinen nopeuteen.
Lineaarisella turvavälillä kapasiteetti C=on v/(h k*v) tai 1 / (h/v k)
Tämä funktio on kasvava, mutta lähestyy asymptoottisesti raja-arvoa 1/k.
Neliöllisellä turvavälillä C = v/(h k*v*v) =
1/(h/v kv). Tämän mallin välityskyky on yllättäen nolla sekä äärettömällä nopeudella, että nollanopeudella.
Näemmä muutin kaavassa pituuden 'l' symboliin 'h', mutta se ei liene merkittävää.
Kapasiteetti riippuu joka tapauksessa turvavälistä. Jos noudatetaan lineaarista mallia kuten että turvaväli on aina 2 sekuntia eli muotoa (k * v), nopeuden kasvattaminen ei juurikaan lisää kapasiteettia.
Sublineaarisella mallilla f(v) = v^x, x
kuinka "Too Fast For You" todistaa kaavasi vääräksi :)
Hienosti laskettu!
(Auton pituus huomioitu)
Eki2 ei olisi osannut...
Muuttuuko l>>>h:ksi?
Puuttuuko f_1(v) ja F_2(v) :sta laatu (sekunti)? Koska nopeutta v(m/s) on kerrottava sekuntimäärällä, että saadaan metrejä!
Oikeassa liikenteessä lineaarinen turvaväli on varmaankin toimiva kun:
- autot kulkevat samaa nopeutta
- hidastuvuus molemmilla sama
Oiskohan näin..
f_1(v) = k s*v, eli lineaarisesti nopeudesta riippuva
Neliöllinen turvaväli on melko kaukana oikeasta liikenteestä. Tärkeintä kumminkin, että nopeuden kasvaessa tien välityskyky paranee...
Samat mokat huomasin...
Vastaus on lähetetty, tulee heti kun tämä suomen sivu suostuu päivittymään.
Laskennassa sekunti määräinen turvaväli ei vastaa käytännön oikeaa liikennettä. (2s ja 120 km/h = ~67m) ((riittää kahden kolmen auton ohittamiseen oikealta))
TÄMÄ TÄRKEÄÄ:
Ainoastaan nopeuserolla ja etäisyydellä metreissä (EDELLÄ MENEVÄÄN) on merkitystä! Se, millä nopeudella tie "kulkee" autojen alla, ei ole mitään väliä!!!
Edellä menevä, ei pysty sen kovempaan hidastuvuuteen kuin takana tuleva...
Oikeastaan olisi mielenkiintoista nähdä, millaisiin hidastuvuuksiin (m/s^2) nykyautot pystyvät eri nopeuksilla. Koska tällä tiedolla pystytään laskemaan tarvittava turvaväli eri nopeuksille.
"Laskennassa sekunti määräinen turvaväli ei vastaa käytännön oikeaa liikennettä. (2s ja 120 km/h = ~67m) ((riittää kahden kolmen auton ohittamiseen oikealta))"
Tuo saattaa pitää paikkansa moottoriteiden vasemmalla kaistalla ruuhkaisempaan aikaan. Onko tuo sitten tilanne jota kannattaa tavoitella, onkin jo toinen juttu. Mielestäni ei, koska jos jonon keulassa joku jostakin syystä joutuu hidastamaan nopeasti, takanatulevat saavat lähes varmasti aikaan ketjukolarin. Tästä löytyy hyvä esimerkki parin vuoden takaa.
PS. Ne teiden varsilla olevat heijastintolpat ovat yleensä n. 100 metrin välein. Esimerkkisi mukaisilla väleillä kahden tolpan väliin mahtuisi kerrallaan siis 5-7 120 km/h:n nopeudella liikkuvaa autoa. Melkoista perseessä roikkumista sanoisin...
"- hidastuvuus molemmilla sama"
Onko hidastuvuus molemmilla sama? Otetaan esimerkiksi muutama kuvitteelinen tilannetta, jollaiset kuitenkin saattavat tulla eteen ihan normaalissa liikenteessä:
1) Tie on peilijäässä. Sinulla on autossasi uudet testivoittajanastarenkaat ja takanatulevalla halvat, loppuunajetut keski-eurooppamallin kitkat, jotka suomalaisen mittapuun mukaan vastaavat lähinnä hyviä kesärenkaita.
2) Kolmion takaa joku syöksähtää edessäsi ajavan eteen. Edessäsi ajava ei ehdi hidastaa riittävästi vaan törmää kolmion takaa tulleeseen n. 50km/h:n nopeudella.
3) Syksyllä iltahämärissä suuri uroshirvi (550kg) juoksee tielle ja edelläsi ajanut pikkuauto (850kg) törmää siihen. Pikkuauton kuljettaja aloittaa jarrutuksen n. 0,5 sekuntia ennen törmäystä.
Toimivan liikenteen puolesta!
Nyt menee asian vierestä, (mistä puhutaan) mutta,,,
Mistä johtuu, että vasurilla on tiivis jono??
V.
Keulilla on Kuningasautoilija, joka ei saa autoaan vauhtiin, eikä osaa väistää oikealle väistääkseen nopeampia!
Jos olet lukenut&ymmärtänyt kirjoituksia, niin olen moneen kertaan toivonut moninkertaisia turvavälejä moottoritielle, mitä liikenneturha esittää. Liikenteen dynamiikan takia.
Sitäkin voi miettiä, kumpi on vaarallisempaa?
Ajaa 200km ahtaassa sumpussa tai tekee pari kolme oikeaa ohitusta ja valtaosan matkasta on puoli kilometriä tyhjää edessä ja takana.
Kuten jo korjasin. l = h.
dimensiot on huomioitu kertoimessa k.
k:n yksikkö on '1' vakiotapauksessa
's' lineaarisessa
ja 's^2/m' neliöllisessä
totta kai turvaväliin voidaan lisätä polynomisia termejä siten, että f1(v) = a + b*v,
f2(v) = a + b*v + c*v*v, jne...
Kuten sanoin, välityskyky paranee lineaarisellakin mallilla, mutta se tapahtuu *asymptoottisesti*. Esimerkiksi 10% nopeuden kasvatus lisää välityskykyä enää 0.00001% nopeuden ollessa riittävä.
Superlineaarisella mallilla välityskyky puolestaan vähenee nopeuden kasvaessa riittävän suurilla nopeuksilla. Tähän siis riittää esim. funktio f(v) = a + v^1.000001
Lineaarisella mallilla, jossa f(v)=7+1,6s*v
turvaväli on 51m 100km/h nopeudella ja 60m 120 km/h nopeudella, tien kapasiteetit ovat 1944 ja 1989 autoa tunnissa. Siis 20% nopeuden kasvatus lisäsi kapasiteettia 2.3%.
Hankalin kysymys on joka tapauksessa se, *mikä* on todellinen turvavälin kuvaava funktio. Jos liityntäliikenne on hankalaa, tiellä on liikennevaloja ja/tai kiihdytyskaistat puuttuvat yms. keskimääräinen turvaväli voi olla pumppauksen takia superlineaarinen, tai voi olla olematta. Se voi myös olla nopeudesta riippumaton, ts. suurilla nopeuksilla vaarallinen.
Laskin excelillä henkilö- ja kuorma-autolle:
annetulla kaavalla turvavälit ja kapasiteetit...
Jokainen voi mielessään miettiä, onko laskettu turvaväli riittävä/liioittelua ja paraneeko tien kuljetuskapasiteetti nopeuden noustessa...
Sama pätee kohta voimaan tuleviin talvinopeusrajoituksiin... Tiet ovat ruuhkaisempia&vaarallisempia!
km/h m/s f(v)=7 1,6s*v turvaväli kapasiteetti
10 2,78 11,44 4,44 873,79
20 5,56 15,89 8,89 1258,74
30 8,33 20,33 13,33 1475,41
40 11,11 24,78 17,78 1614,35
50 13,89 29,22 22,22 1711,03
60 16,67 33,67 26,67 1782,18
70 19,44 38,11 31,11 1836,73
80 22,22 42,56 35,56 1879,9
90 25 47 40 1914,89
100 27,78 51,44 44,44 1943,84
110 30,56 55,89 48,89 1968,19
120 33,33 60,33 53,33 1988,95
130 36,11 64,78 57,78 2006,86
140 38,89 69,22 62,22 2022,47
150 41,67 73,67 66,67 2036,2
160 44,44 78,11 71,11 2048,36
170 47,22 82,56 75,56 2059,22
180 50 87 80 2068,97
190 52,78 91,44 84,44 2077,76
200 55,56 95,89 88,89 2085,75
km/h m/s f(v)=25 1,6s*v turvaväli kapasiteetti
10 2,78 29,44 4,44 339,62
20 5,56 33,89 8,89 590,16
30 8,33 38,33 13,33 782,61
40 11,11 42,78 17,78 935,06
50 13,89 47,22 22,22 1058,82
60 16,67 51,67 26,67 1161,29
70 19,44 56,11 31,11 1247,52
80 22,22 60,56 35,56 1321,1
90 25 65 40 1384,62
100 27,78 69,44 44,44 1440
110 30,56 73,89 48,89 1488,72
120 33,33 78,33 53,33 1531,91
130 36,11 82,78 57,78 1570,47
140 38,89 87,22 62,22 1605,1
150 41,67 91,67 66,67 1636,36
160 44,44 96,11 71,11 1664,74
170 47,22 100,56 75,56 1690,61
180 50 105 80 1714,29
190 52,78 109,44 84,44 1736,04
200 55,56 113,89 88,89 1756,1
PÄÄSTÖIHIN.JATKUVA AUTON KIIHDYTTÄMINEN JA JARRUTTAMINEN LISÄÄ ILMAN EPÄPUHTAUKSIA,SEHÄN ON VARMAAN TIEDOSSAKIN MIKSI SIIS JARRUTETAAN LIIKENNETTÄ?
tehdä vaikka jonkinlainen ovaalirata jossa ei olisi risteyksiä ja liikennevaloja?
60-luvun liikennesuunnittelijat ihan vakavissaan ajattelivat rakentaa Suomeen maailman suurimman kiertoliittymän, jonka halkaisija olisi ollut jotain 200-300 km.
Lomatunnelmia nostattaisi taatusti, kun ajatuksissaan jättäisi huomiotta vaikkapa Kajaaniin kääntyvän risteyksen ja saisi ajaa liittymän ympäri toisenkin kerran.
...