Miksi kuussa ei Apollolentojen yhteydessä otettu kunnon laajakangaskuvaa ammaattimaisilla elokuvakameroilla? Luulisi "maailman suurimman seikkailun" ansainneen edes jonkinlaisen otoksen aidolla elokuvakameralla epäselvän video/televisiokuvauksen sijasta! ...outoa
elokuvaus
kuussa
24881
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Sinulla ei taida olla mitään käsitystä 35 mm:n elokuvakameran ja sen käyttämien filmirullien koosta ja painosta? Sitä paitsi, tuskin te hörhöt uskoisitte siltikään Kuussa käydyn, vaikka siellä olisi kuvattu sellaisella. Väitättehän te kaikkia 70 mm:n Hasselbladillakin otettuja tuhansia huippulaadukkaita valokuvia feikeiksi.
Kuulennoilla oli mukana 16 mm:n elokuvakamera. Niillä tehtyjä kuvauksia löytyy suttuisina versioina netistä vaikka kuinka paljon, ja laadukkaampia on saatavana esim. DVD:llä.
Tuolla on tietoa Apollo 15:n kuvauskalustosta:
http://www.lpi.usra.edu/expmoon/Apollo15/A15_Photography_cameras.html
noin ylenpalttisesti nimenomaisesta kalustossa kuuolosuhteissa niin kerro miten kamerat ja filmit oli suojattu auringolta ja lämpötilanvaihteluilta. Miten filmi säilyi noissaolosuhteissa.Millä materiaalilla kamerat oli pinnoitettu vai oliko ne tuollaisia kuin kuvissa? Miten magneettisuus vaikutti ? Säteily. Mitä säteilyä oli ja miten se vaikuttaa filmiin. Kerro niin uskon että olet edes vähän kameramiäs.
Hörhöilette vaan hölmönä.
http://www.clavius.org/envradfilm.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Apollo_moon_landing_hoax_accusations#Ionizing_radiation_and_heat
Tuo ei todista mitään.
Monissa lähteissä mainitaan Kuun pintalämpötilan olevan pahimmillaan 150 astetta. Tämä aiheuttaa väärinkäsityksiä monilla ihmisillä.
Minun keittiössäni on nelilevyinen sähköliesi, ja sen isoin keittolevy lämpenee helposti usean sadan asteen lämpötilaan. Silti viereisellä pöydällä oleva kamera ei sula eikä kärsi mitään muitakaan vaurioita. Jos laittaisin kameran suoraan siihen keittolevylle, kävisi tietenkin hassusti, mutta kun en laita. Sama juttu Kuussa, jos kameran asettaisi 150-asteiselle Kuun pinnalle, kävisi tietenkin hassusti. Mutta kun niin ei tehty, ne kamerat olivat koko ajan kiinnitettyinä astronauttien rintaan.
Toinen yleinen väärinkäsitys: Jos Maan pintalämpötila olisi 150 astetta, olisi tietysti lähellä oleva ilmakin lähes 150-asteista. Totta, mutta kun Kuussa ei ole ilmaa. Vaikka Kuun pintalämpötila on 150 astetta, ei se kuumuus pääse välittymään yli metrin korkeudella pinnasta olevaan kameraan millään tavalla. Ei sen enempää kuin 150-asteinen keittolevy vaikuttaa viereisellä pöydällä olevaan kameraan. Tilanne on vähän sama kuin termospullossa; lämpö ei siirry tyhjiön yli, paitsi säteilyn kautta, mutta se on hyvin pientä.
Vielä yksi fakta: Kuun pintalämpötila nousee 150 asteeseen pahimmillaan Kuun iltapäivän aikana. Mutta kaikki kuulennot tehtiin sellaisina aikoina ja sellaisin paikkoihin, joissa oli varhainen aamu. Eli aurinko oli juuri noussut, eikä ollut ehtinyt vielä lämmittää Kuun pintaa kuumimmilleen.
Entäs sitten auringonpaiste? Kuu on keskimäärin samalla etäisyydellä Auringosta kuin Maakin. Musta kamera voi lämmetä voimakkaassa auringonpaisteessa helposti 60-80 asteeseen. Siksi Kuussa käytetyt kamerat olivatkin valkoisia. Valkoinen pinta heijastaa paljon suuremman osan Auringon lämpösäteilystä kuin musta. Katsokaapa huviksenne minkä värisiä ammattikuvaajien isot objektiivit ovat. Niin, ne ovat valkoisia, nimenomaan siksi, että sen ansiosta ne kuumenevat vähemmän kuin mustat. Esimerkiksi kaikki Canonin isommat ammattiobjektiivit ovat valkoisia.
Sitten vielä avaruussäteily. Yksi tätä palstaa häiriköinyt hörhö, tunnettu paremmin nimellä retard, on erehtynyt todella pahasti avaruussäteilyn voimakkuudessa Maan ympäristössä ja Kuussa. Hänen mielestään, jos astronautti avaa hetkeksi avaruuskypäränsä visiirin, pitäisi hänen naamansa käristyä kuin pekonisiivut paistinpannulla. Näinhän ei oikeasti ole. Avaruussäteilyn määrä on hyvin tarkkaan tiedossa. Avaruussukkuloiden astronautit ja ISS:n astronautit sekä kosmonautit tekevät avaruuskävelyjä vähän väliä. Säteily Maan kiertoradalla ja Kuun pinnalla on aivan samaa luokkaa. Välillä on Van Allenin vyöt, joissa on pieniä säteilytiivistymiä, mutta niillä ei ole käytännön merkitystä. Tämän on todennut myös itse herra Van Allen. Aivan yhtä merkittävä tekijä kuin säteilyn voimakkuus, on myös säteilyn kestoaika. Niiden summana saadaan säteilyannos. Pieni säteily pitkällä ajanjaksolla, tai vähän suurempi säteily lyhyellä ajanjaksolla ovat sama asia, eli jokseenkin vaaraton. Siksi filmin säilyttäminen muutaman päivän Kuussa ei ole sen ihmeellisempi asia kuin filmin säilyttäminen muutaman vuoden Maassa. Säteily muodostuu jonkinlaiseksi ongelmaksi Kuussa vasta pyrittäessä olemaan siellä useita kuukausia tai vuosia.
osaa englantia?
Filmikamerat ovat painavia. Niiden operointi olisi ollut mahdotonta paksuissa avaruuspuvuissa. Puhumattakaan siitä tosiasiasta että filmi itsessään on painavaa. Avaruuslennoilla ei sellaisia helpolla oteta matkaan.
Yhteen sekuntiin elokuvaa normaalinopeudella kuvattuna (24 fps) menee 45 senttimetriä filmiä. Revipä siitä siis paljonko sitä olisi pitänyt olla mukana. Kuualuksen sisälle ei olisi mahtunut kyseinen filmimäärä.
Vastaus: se oli mahdotonta.
Nasan Kuumatkat olivat ennenkaikkea hupimatkoja, gruisailtiin graaterirallia maasturilla, juostiin kilpaa, tehtiin hauskoja jonglööritemppuja Kuun painovoimassa , pelattiin golfia jne, Kuuretkien tieteellisestä annista en ole kuitenkaan missään fysiikan tai tähtitieteen julkaisuista lukenut tavuakaan.
Käy nyt sitten ihmeessä lukemassa. Otetaanpa esimerkiksi ALSEP-laitteisto ja sillä tehdyt tieteelliset mittaukset:
http://en.wikipedia.org/wiki/ALSEP
Sivun linkkien kautta löydät lisää luettavaa monesta muustakin aiheesta.
"Kuuretkien tieteellisestä annista en ole kuitenkaan missään fysiikan tai tähtitieteen julkaisuista lukenut tavuakaan."
Milloinkas olet lukenut yhtään fysiikan tai tähtitieteen julkaisua?
Et varmaan ole edes ollut syntynyt kun tuloksista kirjoitettiin julkaisuja, tuolta varmaan löytyy jotain luettavaa:
http://en.wikisource.org/wiki/An_Annotated_Bibliography_of_the_Apollo_Program/Science
Et taida tajuta, paljonko väkeä ja kalustoa laajakangasfilmin teko vaatii.
Lisäksi Kuusta tuotiin paljon muuta materiaalia kuin televisiokuva, ja se muu oli huomattavasti tärkeämpää. Kuuta mitattiin ja tutkittiin monin tavoin, sinne vietiin laserpeili, sieltä tuotiin materiaalia jne.
Lisäksi itse suoritus antoi paljon ja laajaa tietoa avaruuden tutkimuksesta.
Hasselblad still kamerat. Paljon järkevämpää kuin painavat vaikeakäyttöiset ja epävarmat elokuvakamerat.
Varmaan kunnon elokuvaakin olisi otettu, jollei Nixon olisi lopettanut rahoitusta kesken, pari viimeistä lentoa peruttiin ja jatko-ohjelmaakaan ei tullut kalliiden avaruussukkulasekoilujen takia.
http://www.youtube.com/watch?v=wdMvQTNLaUE&NR=1
Tuo video on todettu jo moneen kertaan silkaksi huuhaaksi.
kautta kuvan yläruutuun asti ei kai noin pitkiä antenneja näillä ollut?
sun kirjotuksessasi. Pistä jotain vakuuttavampaa kun oma mielipitees. Dokumenttia siitä missä se on todettu huuhaaksi ja miten.Virallista dokumenttia mielellään.Jos on mineen kertaan todettu niin pistä ne kaikki samalla.Eipä vaan taida löytyä.Taaskaan mkitään todisteita yhtään mistään.Nää on täysin kumoamattomia.
Satojen tuntien Kuussa kuvatusta videomateriaalista on löytynyt yksi frame, jossa astronautin yläpuolella kuvan yläreunassa sattuu välähtämään joku linssiheijastus. Kaikki muut välähdykset tulevat selkeästi astronautin selkärepun päällä olevasta antennista.
Et varmaan usko edes itse olevasi olemassa, jos äitisi ei joka päivä näytä sinulle syntymätodistustasi.
Avaruuspuvun antenni ja sen sijainti:
http://en.wikipedia.org/wiki/Image:EV-A7L.png
eli että asia on niin koska minä sanon. Niin ja tosta todistuksesta että ei se mitän todistasemmonen paperi. Sunkin äiti todennäkösesti valehtelee sulle isästäs.
käyty vai ei. Mitä sitten?Vastatkaa et mitä se teitä ihmisiä liikuttaa. Mistä te kinaatte?
Kuulennot oli ihmiskunnan lähihistorian suurin saavutus. Ihmiskunta oli koko siihenastisen historiansa sidottu yhteen planeettaan, mutta kuulennot oli ensimmäinen haparoiva askel ihmiskunnan tiellä levittäytyä koko maailmankaikkeuteen. Kuulentojen tieteellinen ja tekninen merkitys oli mullistava. Jne.
Ja nyt jotkut kusipää-idiootit, jotka eivät ymmärrä hevon vittua mistään kuulentoihin liittyvästä, hörhöilevät jotain aivan käsittämättömiä tyhmyyksiä.
Uskoisin tällä palstalla esim. viimeisen puolen vuoden aikana käydyn keskustelun olleen hyvinkin hyödyllistä. Monet silloin hörhöilleet ovat oppineet paljon, ja lopettaneet hörhöilyn. Enää on jäljellä vain muutama umpiluisin hörhö, ja tietysti joitakin satunnaisia uusia hörhöjä.
Eli sellaista joka on konkreettisesti muuttanut sinun elämääsi käytännössä? Oletko sinä jotenkin haparoivasti levittäytynyt(levitoinut) maailmankaikkeuteen? Mikä oli kuulentojen tieteellinen ja tekninen merkitys? Niinkun konkreettisesti. Entä ne muut jiiäneet? Hyväksyn kyllä maapallon ympärillä pyörimisen tieteelliset ansiot ja hödyn mutta mitä hienoa kuussa käymisessä on?
joka ei ole kiinostunut tieteestä ja maailmankaikkeudesta, jossa me olemme. Itselle sillä on jo yksin suuri merkitys sillä ahmin jo pienenä niitä vaatimattomia tietoja, joita kuusta oli ennen Apollolentoja.
Konkreettiset hyödyt ovat välilliset. Tuontyyppinen haastellinen jättiprojekti kehittää teknologiaa monella alalla. Suurin vaikutus liene sulautetun tietotekniikan tuomisessa siviilikäyttöön. Ilman Apollo projektia olisi tietokoneiden ja tietotekniikan kehitys luutavasti miltei kymmenen vuotta jäljessä siitä mitä se nyt on sillä teknologia olisi jäänyt sotilaspuolelle ja esim. kotitietokoneet olisivat olleet mahdollisia vasta huomattavasti myöhemmin.