Olen älyllinen ja humaani ateistiolento. Uskon siis näkemäni asiat joista saan selviä todisteita. Niinpä olen nyt todennut todeksi sen mitä ID oliot paasaavat rappeutumisesta. Tässä on toki yksi mutta, johon palaan myöhemmin.
Rappeutuminen todistuu uskovaisissa jopa huimilla nopeuksilla. Nimittäin keskiverto uskovainenkin on syntynyt poikkeuksetta Jumalattomana olentona, A-teistisena otuksena. Näille poloisille omat vanhemmat tai jokin vakava vamma tunne-elämässä myöhemmin saa aikaiseksi ilmiön nimeltä "uskoon tuleminen". Tämä on osa rappeutumista, josta ID-olennot puhuvat. Aivot nimittäin rappeutuvat ja ajatustoiminta sekä ymmärrys heikkenee, kun Jeesus (tai mikä tahansa eliluonnollinen mielikuvitusystävä) ottaa vallan ihmisessä. Näin voidaan siis todeta että ID vöen esittämä rappeutumisteoria toteutuu kyllä juurikin heissä itsessään. Toisin on kuitenkin ateistien ja muun maailman laita. Siellä luonnonlait ja valinta toimivat kaikissa ilmiöissä bakteerimaailmasta kulttuuri-ilmiöihin ja teknologiaankin.
Paska auto katoaa markkinoilta, tekniikka kehittyy oman evoluutionsa mukaan tarpeita vastaavaksi. Kulttuuri-ilmiöt muuttuvat ja kehittyvät vastaamaan yhteisöjen tarpeita (uskonnot tulevat luultavasti häviämään kun ihminen henkisesti jalostuu tarpeeksi pitkälle ja rappeutuneet osat ihmiskuntaa häviävät).
Niinpä on helppoa havaita konkretian tasolla koko maailman olevan jatkuvan kehityksen alainen, suunta joka aaltoilee kuin pörssikurssit (riippuen kenen näkökulmasta asiaa aina katsotaan), mutta sopeutumisesta on kyse. Ainoastaan uskovainen jatkaa kiihtyvää rappeutumistaan. Onneksi uskovaisilla on taipumus sotia uskonsa puolesta jopa hengenlähtöön saakka, joten voitaneenko tulevaisuudess kehittää join universaali nyrkkeilykehä missä nämä aivotoiminnan irvikuvat ja yhteiskuntaa rappeuttavat uskonloiseliön vallassa elävät voivat tuhota toisensa muiden joutumatta kärsimään.
Rappeutuminen todistuu uskovaisissa jopa huimilla nopeuksilla. Nimittäin keskiverto uskovainenkin on syntynyt poikkeuksetta Jumalattomana olentona, A-teistisena otuksena. Näille poloisille omat vanhemmat tai jokin vakava vamma tunne-elämässä myöhemmin saa aikaiseksi ilmiön nimeltä "uskoon tuleminen". Tämä on osa rappeutumista, josta ID-olennot puhuvat. Aivot nimittäin rappeutuvat ja ajatustoiminta sekä ymmärrys heikkenee, kun Jeesus (tai mikä tahansa eliluonnollinen mielikuvitusystävä) ottaa vallan ihmisessä. Näin voidaan siis todeta että ID vöen esittämä rappeutumisteoria toteutuu kyllä juurikin heissä itsessään. Toisin on kuitenkin ateistien ja muun maailman laita. Siellä luonnonlait ja valinta toimivat kaikissa ilmiöissä bakteerimaailmasta kulttuuri-ilmiöihin ja teknologiaankin.
Paska auto katoaa markkinoilta, tekniikka kehittyy oman evoluutionsa mukaan tarpeita vastaavaksi. Kulttuuri-ilmiöt muuttuvat ja kehittyvät vastaamaan yhteisöjen tarpeita (uskonnot tulevat luultavasti häviämään kun ihminen henkisesti jalostuu tarpeeksi pitkälle ja rappeutuneet osat ihmiskuntaa häviävät).
Niinpä on helppoa havaita konkretian tasolla koko maailman olevan jatkuvan kehityksen alainen, suunta joka aaltoilee kuin pörssikurssit (riippuen kenen näkökulmasta asiaa aina katsotaan), mutta sopeutumisesta on kyse. Ainoastaan uskovainen jatkaa kiihtyvää rappeutumistaan. Onneksi uskovaisilla on taipumus sotia uskonsa puolesta jopa hengenlähtöön saakka, joten voitaneenko tulevaisuudess kehittää join universaali nyrkkeilykehä missä nämä aivotoiminnan irvikuvat ja yhteiskuntaa rappeuttavat uskonloiseliön vallassa elävät voivat tuhota toisensa muiden joutumatta kärsimään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kirjoitat että "Kulttuuri-ilmiöt muuttuvat ja kehittyvät vastaamaan yhteisöjen tarpeita (uskonnot tulevat luultavasti häviämään kun ihminen henkisesti jalostuu tarpeeksi pitkälle ja rappeutuneet osat ihmiskuntaa häviävät)."
Käsittääkseni evoluutioteoreetikot esittävät itsekin kritiikkiä tällaista evoluution käsitteen laajentamista kohtaan. Tässähän lajievoluution toiminta yritetään ulottaa koskemaan myös kulttuuri-ilmiöitä. Tutkijat eivät myöskään välttämättä allekirjoita evoluution kehitysoptimistista tulkintaa, jonka mukaan ihmisen lajievoluutio saa kulttuurin kehittymään aina vain parempaan suuntaan.
Kehitysoptimistisen evoluutioajattelun taustalla näyttää kummittelevan ajatus evoluutiosta suunnitelmallisena prosessina, evoluutiosta tiedostavana ja toimintaansa harkitsevana mielenä. Tämä luonnontapahtumisen personifikaatio on ironista kyllä sukua samalle ajattelutottumukselle, joka ilmenee uskonnollisuudessa, missä kaiken takana oletetaan olevan jonkin korkeamman tietoisuuden.
Evoluutioporukalla voi siis olla oma "älykäs suunnittelijansa", joka tosin on verhottu akateemisen säädyllisyyden nimessä tieteen retoriikkaan.
Rationaalinen lähestymistapa evoluutioon on ajatella sitä sopeutuman käsitteen kautta. Lajin evoluutio ei ole pitkän tähtäimen suunnitelma, vaan refeleksinomainen sopeutuma kulloinkin vallitsevaan tilanteeseen. Evoluutio ei myöskään tee suurpiirteisiä arvioita siitä mikä on inhimillisesti katsoen "järkevää", vaan reagoi sokeasti muuttuvaan tilanteeseen lajinsäilymisen kannalta optimaalisella tavalla. Jos uskonnollinen irrationaalisuus on korkean tietoisuuden kehittäneen lajin keino tulla toimeen kuoleman ja olemassolon outouden kanssa, niin evoluutiopsykologisesti katsoen tuntuu varsin intuitiiviselta olettaa, että tämä henkinen taipumus tulee säilymään.
Entä jos uskonnon katoaminen tapahtuukin täysin vastakkaisen mekanismin kautta kuin mitä oletat? Jos ihminen typertyy ja nousee puun latvaan puremaan pähkinää, niin silloin myös uskonto menettää merkityksensä psykologisena defenssinä olemassaolon ongelmaa ja muita filosofisia kauhun valtoja vastaan.