"Ostokset maksavat vain muutamia euroja, mutta kassalle tullut nainen ojentaa maksuksi suuren setelin, vaikka lompakosta löytyisi pienempiäkin. Hän pelaa varman päälle, sillä hän ei tiedä, paljonko rahaa hänen tulisi antaa. Hän ei nimittäin ymmärrä sanaakaan suomea, eikä osaa lukea kassakoneessa loistavia numeroita.
Moni Suomessa elävä joutuu päivittäin vastaavanlaisiin hankaliin tilanteisiin. YK:n naistenjärjestön Unifemin Suomen-osaston mukaan maassamme on satoja täysin lukutaidottomia ihmisiä, joista suuri osa on naisia. Usein lukutaidottomien suomen kielen taitokin on heikko.
Näiden naisten asemaa Unifem ja Zonta-naisjärjestö pyrkivät nyt parantamaan maahanmuuttajanaisille ja -tytöille suunnatulla kampanjalla.
Kampanjapäällikkö Ulla Salonen kertoo, että suomen kielen ja lukutaidon saloihin on tarkoitus tutustua pari kertaa viikossa kokoontuvissa ryhmissä. Näin mukaan saadaan myös pienten lasten äitejä, joilla ei ole aikaa osallistua työministeriön järjestämille intensiivikursseille.
-- Meidän kursseillemme lapset voi ottaa mukaan, sillä järjestämme paikalle jonkun vahtimaan heitä, hän selittää.
Projekti sai alkuunsa Vantaalta, jossa joukko Unifemiin kuuluvia eläkeläisrouvia pyörittää maahanmuuttajanaisten kursseja jo neljättä vuotta. Ryhmiä opettavat vapaaehtoiset, joilla on aiempaa kokemusta opettajan työstä.
Vapaaehtoisena opettajana toimiva Marja Liisa Tolvanen kertoo, että kurssilaisten taidoissa on isoja eroja. Yksi ymmärtää vasta kolmen vuoden opettelun jälkeen äänteiden ja kirjaimien yhteyden, toisella taas on ryhmään tullessa jo suoritettuna työministeriön intensiivikurssi. Erojen vuoksi opetus on hyvin yksilöllistä.
Tolvanen on yksi kurssi-idean äideistä. Hän kiinnostui maahanmuuttajanaisten kieliongelmista törmättyään kotiseudullaan Vantaan Myyrmäessä moniin naisiin, joille kaupassa käyminen on hankalaa ja bussilla kulkeminen mahdotonta.
Toiminta lähti liikkeelle auttamisen halusta, mutta Tolvasella on ollut muitakin syitä haluta jatkaa projektissa vuodesta toiseen.
-- Ryhmissä tutustutaan puolin ja toisin. Meille eläkeläisille on tullut sen ansiosta uusia äiti-tytärsuhteita. On palkitsevaa kun nuoret naiset kyselevät meiltä neuvoa kuin äidiltä".
http://www.kaleva.fi/plus/juttu677926_page0.htm
He paikkaavat työvoimapulaa ?
Moni Suomessa elävä joutuu päivittäin vastaavanlaisiin hankaliin tilanteisiin. YK:n naistenjärjestön Unifemin Suomen-osaston mukaan maassamme on satoja täysin lukutaidottomia ihmisiä, joista suuri osa on naisia. Usein lukutaidottomien suomen kielen taitokin on heikko.
Näiden naisten asemaa Unifem ja Zonta-naisjärjestö pyrkivät nyt parantamaan maahanmuuttajanaisille ja -tytöille suunnatulla kampanjalla.
Kampanjapäällikkö Ulla Salonen kertoo, että suomen kielen ja lukutaidon saloihin on tarkoitus tutustua pari kertaa viikossa kokoontuvissa ryhmissä. Näin mukaan saadaan myös pienten lasten äitejä, joilla ei ole aikaa osallistua työministeriön järjestämille intensiivikursseille.
-- Meidän kursseillemme lapset voi ottaa mukaan, sillä järjestämme paikalle jonkun vahtimaan heitä, hän selittää.
Projekti sai alkuunsa Vantaalta, jossa joukko Unifemiin kuuluvia eläkeläisrouvia pyörittää maahanmuuttajanaisten kursseja jo neljättä vuotta. Ryhmiä opettavat vapaaehtoiset, joilla on aiempaa kokemusta opettajan työstä.
Vapaaehtoisena opettajana toimiva Marja Liisa Tolvanen kertoo, että kurssilaisten taidoissa on isoja eroja. Yksi ymmärtää vasta kolmen vuoden opettelun jälkeen äänteiden ja kirjaimien yhteyden, toisella taas on ryhmään tullessa jo suoritettuna työministeriön intensiivikurssi. Erojen vuoksi opetus on hyvin yksilöllistä.
Tolvanen on yksi kurssi-idean äideistä. Hän kiinnostui maahanmuuttajanaisten kieliongelmista törmättyään kotiseudullaan Vantaan Myyrmäessä moniin naisiin, joille kaupassa käyminen on hankalaa ja bussilla kulkeminen mahdotonta.
Toiminta lähti liikkeelle auttamisen halusta, mutta Tolvasella on ollut muitakin syitä haluta jatkaa projektissa vuodesta toiseen.
-- Ryhmissä tutustutaan puolin ja toisin. Meille eläkeläisille on tullut sen ansiosta uusia äiti-tytärsuhteita. On palkitsevaa kun nuoret naiset kyselevät meiltä neuvoa kuin äidiltä".
http://www.kaleva.fi/plus/juttu677926_page0.htm
He paikkaavat työvoimapulaa ?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nämä lienevät kivikautisen yhteiskunnan (?) oppimäärällä varustettuja edelleen, jos ei kahdessa vuodessa kirjaimia opi, niin miten oppii muutakaan? Mitä suomalainen työelämä heistä ikinä hyötyy? Epäilen, että ovat iankaikkisia veronmaksajien elätettäviä, vai?