Suomen EU jäsenyydestä

Helvettiin täällä ollaan menossa, joten se on tarkka tieto ja pykälä näistä asioista. Kolmessa ristiretkessä ruotsalaiset valloittajat toivat helvetin Suomeen.

Herra M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä

Mannerkorpi kirjoitti:

Helvettiin täällä ollaan menossa, joten se on tarkka tieto ja pykälä näistä asioista. Kolmessa ristiretkessä ruotsalaiset valloittajat toivat helvetin Suomeen.

Herra M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä

Lue lisää

oli hyvä. Pesi satakunnan merenkulkijan mennen tullen.

kun ei niitä ole:
Esko Aho kävi jo syksyllä 1991 sopimassa asiasta Brysselissä.

Muut kävijät saivat Euroopassa käydessään kuulla asiasta.

Ei Suomea Maastrichtin sopimuksessa mainita, mutta Suomi (Mauno Koivisto) kävi jo marraskuussa 1992 hyväksymässä Maastrichtin sopimuksen ja sen tuomat velvoitteet.

Niin ja Esko Aho teki UM:n valtiosihteeri Martti Ahtisaaren ja mm. Alpo Rusin kanssa jo marraskuussa 1991 suunnitelman Suomen saattamisesta EU-jäsenyyteen. Suunnitelmaa ei kuitenkaan uskallettu näyttää eduskunnassa.

Tiedoksi:
Suomi ei ole käynyt päivääkään jäsenyysneuvotteluja.
Käydyt neuvottelut olivat sopeuttamisneuvotteluja.
Neuvotteluista ei voitu puhua oikealla nimellä.

Norjan EU-sopeuttamisneuvottelut kariutuivat 1.3.1994. Onko asiasta kerrottu tiedotusvälineissä?

jo 1980-luvulla.

päätettiin kirjoitti:

jo 1980-luvulla.

olisko ollut jo 1700-luvulla.

päätettiin kirjoitti:

jo 1980-luvulla.

oli 1980-luvun alkupuolella hyvinkin tietoinen, mitä päätöksiä ulkoministeriössä tehtiin Euroopan yhdentymisen osalta.
Ensimmäinen talous- ja rahaliittoon tähtäävä toimenpide oli rahamarkkinoiden vapauttaminen vuoden 1985 valuuttalailla. Mukaan yhteisöön oltiin siis menossa jo Sorsan hallituksen aikana.

Kuinka ollakaan Sorsan nimi on mediassa kytketty Tiitisen kassakaapin Stasi-listalle. Oliko Sorsa kaksoisagentti, jonka kautta Itä-Saksa kaadetaan ja liitetään länteen?

Talous- ja rahaliiton (EMUn) kolmanteen vaiheeseen Suomi meni mukaan jo 1.7.1990 alkaen, vaikka oli vasta EFTAn jäsen.

Lopullinen poliittisten päättäjien tekemä niitti yhdentymiskehityksessä oli tämä:
Suomen hallitus teki iltakoulussa 27. helmikuuta 1992 päätöksen mennä Euroopan yhteisöön.
Komissio viittaa kyseiseen päivään, 27.2.1992, vanhoille jäsenmaille tarkoitetussa Suomen jäsenyyttä koskevassa lausunnossaan.

- Miksi komissio ei viittaa lausunnossaan Eduskunnan 18.3.1992 tekemään jäsenyyshakemusta koskevaan ratkaisuun?

- Yksinkertaisesti siksi, ettei eduskunta tuolloin ollenkaan äänestänyt liittymishakemuksen jättämisestä, vaan jostakin aivan muusta!

Merkillisintä on, ettei Suomen eduskunta ole paljastuneiden asiakirjojen mukaan saanut koskaan päättää sen paremmin jäsenyyshakemuksen jättämisestä kuin todellisen EY-liittymissopimuksen hyväksymisestä.
Viimemainittua perustelen sillä, EMU:n kolmas vaihe jäi perustuslakivaliokunnan lausunnon vuoksi Eduskunnan hyväksymän EU-liittymissopimuksen ulkopuolelle.

Perustuslakivaliokunnan lausunto perustui pääministeri Esko Ahon valhelliseen (tekaistuun) EMU-varaumaan.

Tuosta valheesta seurasi, ettei Suomen eduskunta ei ole hyväksynyt Suomen liittymissopimusta Euroopan yhteisön vaatimalla, O-artiklan määräämällä, menettelyllä.

Jerry Falwell kirjoitti:

olisko ollut jo 1700-luvulla.

Euroopan yhdentymisen hanke on sitäkin vanhempaa perua ja Suomi osallistui siihen jo 1980-luvulla. Silloin - ja kauan sitä ennen olivat Euroopan Yhteisöt. Euroopan integraatioon, yhteisöön ja tulevaan EU:hun sekä liittovaltioon osallitumista alettiin toteuttamaan 1980-luvulla Holkerin hallituksen aikana ja on jokseenkin yhdentekevää vaikka tätä ei tietenkään kukaan usko.

Satakunnan mies kirjoitti:

oli 1980-luvun alkupuolella hyvinkin tietoinen, mitä päätöksiä ulkoministeriössä tehtiin Euroopan yhdentymisen osalta.
Ensimmäinen talous- ja rahaliittoon tähtäävä toimenpide oli rahamarkkinoiden vapauttaminen vuoden 1985 valuuttalailla. Mukaan yhteisöön oltiin siis menossa jo Sorsan hallituksen aikana.

Kuinka ollakaan Sorsan nimi on mediassa kytketty Tiitisen kassakaapin Stasi-listalle. Oliko Sorsa kaksoisagentti, jonka kautta Itä-Saksa kaadetaan ja liitetään länteen?

Talous- ja rahaliiton (EMUn) kolmanteen vaiheeseen Suomi meni mukaan jo 1.7.1990 alkaen, vaikka oli vasta EFTAn jäsen.

Lopullinen poliittisten päättäjien tekemä niitti yhdentymiskehityksessä oli tämä:
Suomen hallitus teki iltakoulussa 27. helmikuuta 1992 päätöksen mennä Euroopan yhteisöön.
Komissio viittaa kyseiseen päivään, 27.2.1992, vanhoille jäsenmaille tarkoitetussa Suomen jäsenyyttä koskevassa lausunnossaan.

- Miksi komissio ei viittaa lausunnossaan Eduskunnan 18.3.1992 tekemään jäsenyyshakemusta koskevaan ratkaisuun?

- Yksinkertaisesti siksi, ettei eduskunta tuolloin ollenkaan äänestänyt liittymishakemuksen jättämisestä, vaan jostakin aivan muusta!

Merkillisintä on, ettei Suomen eduskunta ole paljastuneiden asiakirjojen mukaan saanut koskaan päättää sen paremmin jäsenyyshakemuksen jättämisestä kuin todellisen EY-liittymissopimuksen hyväksymisestä.
Viimemainittua perustelen sillä, EMU:n kolmas vaihe jäi perustuslakivaliokunnan lausunnon vuoksi Eduskunnan hyväksymän EU-liittymissopimuksen ulkopuolelle.

Perustuslakivaliokunnan lausunto perustui pääministeri Esko Ahon valhelliseen (tekaistuun) EMU-varaumaan.

Tuosta valheesta seurasi, ettei Suomen eduskunta ei ole hyväksynyt Suomen liittymissopimusta Euroopan yhteisön vaatimalla, O-artiklan määräämällä, menettelyllä.

Lue lisää

kyllä ihan muista syistä

>Ensimmäinen talous- ja rahaliittoon tähtäävä toimenpide oli
>rahamarkkinoiden vapauttaminen vuoden 1985 valuuttalailla. Mukaan

Vaikka EU onkin iso asia, niin ei sentään kaikki pyöri sen ympärillä.

>Talous- ja rahaliiton (EMUn) kolmanteen vaiheeseen Suomi meni mukaan
>jo 1.7.1990 alkaen, vaikka oli vasta EFTAn jäsen.

Ketä muita meni mukaan? Miten mukaan meno ylipäätänsä oli mahdollista?

>jättämisestä kuin todellisen EY-liittymissopimuksen hyväksymisestä.

Mikä todellinen sopimus?

Jerry Falwell kirjoitti:

kyllä ihan muista syistä

>Ensimmäinen talous- ja rahaliittoon tähtäävä toimenpide oli
>rahamarkkinoiden vapauttaminen vuoden 1985 valuuttalailla. Mukaan

Vaikka EU onkin iso asia, niin ei sentään kaikki pyöri sen ympärillä.

>Talous- ja rahaliiton (EMUn) kolmanteen vaiheeseen Suomi meni mukaan
>jo 1.7.1990 alkaen, vaikka oli vasta EFTAn jäsen.

Ketä muita meni mukaan? Miten mukaan meno ylipäätänsä oli mahdollista?

>jättämisestä kuin todellisen EY-liittymissopimuksen hyväksymisestä.

Mikä todellinen sopimus?

Lue lisää

1991... siis viimeistään. Yhteisvaluuttapolitiikkaa ryhdyttiin ajamaan tuolloi. Tarkoittanee ERM-kytkentää.

Satakunnan mies kirjoitti:

kun ei niitä ole:
Esko Aho kävi jo syksyllä 1991 sopimassa asiasta Brysselissä.

Muut kävijät saivat Euroopassa käydessään kuulla asiasta.

Ei Suomea Maastrichtin sopimuksessa mainita, mutta Suomi (Mauno Koivisto) kävi jo marraskuussa 1992 hyväksymässä Maastrichtin sopimuksen ja sen tuomat velvoitteet.

Niin ja Esko Aho teki UM:n valtiosihteeri Martti Ahtisaaren ja mm. Alpo Rusin kanssa jo marraskuussa 1991 suunnitelman Suomen saattamisesta EU-jäsenyyteen. Suunnitelmaa ei kuitenkaan uskallettu näyttää eduskunnassa.

Tiedoksi:
Suomi ei ole käynyt päivääkään jäsenyysneuvotteluja.
Käydyt neuvottelut olivat sopeuttamisneuvotteluja.
Neuvotteluista ei voitu puhua oikealla nimellä.

Norjan EU-sopeuttamisneuvottelut kariutuivat 1.3.1994. Onko asiasta kerrottu tiedotusvälineissä?

Lue lisää

"...jo marraskuussa 1991 suunnitelman Suomen saattamisesta EU-jäsenyyteen..."

Kyllä löytyy järkyttävää rikollisuutta tästä maasta: ihan suunnittelivat liittymistä EU:hun ennen eduskunnan päätöstä!
Kävivät vieläpä neuvottelujakin ennen päätöstä!

tehtiin kirjoitti:

1991... siis viimeistään. Yhteisvaluuttapolitiikkaa ryhdyttiin ajamaan tuolloi. Tarkoittanee ERM-kytkentää.

Mainitsit mielenkiintoisen termin: ERM.
Olen siitä kuullut tietysti paljonkin, mutta en ole sisäistänyt koko juttua. Ei liene suurikaan häpeä kysyä Sinulta tai joltain, joka pystyy vastaamaan, mikä oli se ERM?

Muistan, että se liittyi jotenkin Suomen omaan rahaan ennekuin se menetettiin. Mutta miten?

Missä- ja milloin tehtiin päätös omasta rahasta luopumiseksi?

kulkija kirjoitti:

Mainitsit mielenkiintoisen termin: ERM.
Olen siitä kuullut tietysti paljonkin, mutta en ole sisäistänyt koko juttua. Ei liene suurikaan häpeä kysyä Sinulta tai joltain, joka pystyy vastaamaan, mikä oli se ERM?

Muistan, että se liittyi jotenkin Suomen omaan rahaan ennekuin se menetettiin. Mutta miten?

Missä- ja milloin tehtiin päätös omasta rahasta luopumiseksi?

Lue lisää

> Mainitsit mielenkiintoisen termin: ERM.
Olen siitä kuullut tietysti paljonkin, mutta en ole sisäistänyt koko juttua. Ei liene suurikaan häpeä kysyä Sinulta tai joltain, joka pystyy vastaamaan, mikä oli se ERM?


Ei todellakaan ole häpeä kysellä asioita.

- En minä silloin itsekään ERM:stä mitään tiennyt.
- Toiseksi; olin luullut, että eduskunta oli tehnyt omasta rahasta luopumisesta kansanvaltaisen päätöksen. Tietämättömyyksissäni olin tyytynyt kohtaloon miljoonien Suomen kansalaisten tavoin.
Jotakin palaneen käryä olin kyllä haistavinani. Tallentelin joitakin oudolta tuntuvia lehtileikkeleitä. Lopulta tuli lisää tietoa ja palaset loksahtivat paikoilleen.

Aloitan vastaukseni näin:

Suomi menetti itsenäisen valtiontaloudellisen päätöksenteon ja siihen tarvittavat instrumentit monivaiheisena prosessina.

ERM:
ERM on EU-jäsenmaalle tarkoitettu 2-vuotinen koeaika, jona aikana tarkkailtiin EMU-lähentymiskriteereitä ennen EMU:n 3. vaiheeseen (yhteinen raha) siirtymistä.

Nuo kriteerit ovat nykyisin euroalueen kasvu- ja vakaussopimuksen kriteerit.
EKP pitää kriteereistä korot ja inflaation kurissa.
Tarkkailu jatkuu julkisen sektorin velan suhteen. Tuon korkeintaan 3%:n sallitusta alijäämästä bkt:stä laskettuna joutuvat jäsenmaat itse suoriutumaan. Julkinen sektori joutuu säästämään leikkauksilla talouttaan, kun itsenäisen valtiotaloudenhoitoon tarkoitetut insrtrumentit ovat menneet.

Samoin on Saksassa;
Saksassa on tästä syystä inflaatiotakin pahempi peikko, deflaatio. Kukaan ei osta mitään, huomenna voit saada halvemmalla. Epävarma yksityisen taloudeuden tilanne pakottaa säästämään ennemmin kuin ostamaan.
Siinä oli asiaa ERM-kriteereistä ja ERM:in seurauksista.

ERM-kytkennällä Suomi siis menetti lopullisesti itsenäisen valtiontaloudellisen päätöksenteon instrumentit. Siis Suomen Pankin oman päätösvallan.

Itsenäinen päätöksenteko menetettiin lopullisesti ERM-kytkennässä, mutta markka jäi edelleen fyysiseksi maksuvälineeksi, ikäänkuin mitään ei olisi vielä tapahtunut.

Eikös ollutkin ovelaa?


> Muistan, että se liittyi jotenkin Suomen omaan rahaan ennekuin se menetettiin. Mutta miten?

Vastaus kysymyksen johdantoon on jo edellä. Vastaus siihen, miten ERM-kytkentä tehtiin on seuraavassa:

Tuo ERM-kytkentä tehtiin lokakuussa 1996 vain pääministeri Lipposen pääministerinilmoituksella.

Pääministerinilmoituksesta eduskunta ei äänestä, joten eduskunta ei ole tehnyt tuota päätöstä.

Esko Aho arvosteli silloin Lipposen tapaa kytkeä Suomi ERM:iin, jolloin Lipponen hermostui Aholle ja sanoi: Nahkurin orsilla tavataan!

Tuo Lipposen kielikuva tarkoitti, että Aho on yhtä syyllinen valtiontaloudellisten instrumenttien hävittämiseen, koska Ahon hallituksen olisi pitänyt antaa perustuslain muutosehdotus (HM 72 §) eduskunnalle EU-liittymislain yhteydessä.

Merkittävää on, että Suomen Pankin ERM-kytkentää koskevat asiakirjat on KHO:n vahvistuksella salassapidettävät.
Vain Suomen Pankin Sirkka Hämäläinen, Matti Vanhanen ja Johnny Åkerholm sekä pääministeri ja valtiovarainministeri tiesivät asiasta.
Toinen valtiovarainministeri Arja Alho ei tiennyt.
Erikoista on yksityiskohta: Johnny Åkerholm ei muistanut, että ministeri Alho oli soittanut hänelle keskellä yötä. Alho oli aiheuttanut vahinkoa, kun oli mennyt kertomaan Suomen markan ERM-kytkentäkurssista!


Perustuslaillista eduskunnan päätöstä ei ole markasta luopumisesta.

Suomen markka oli kirjoitettu perustuslakiin (Hallitusmuodon 72 §:ään). Suomen markan hävittämiseksi olisi pitänyt tuolloin löytyä eduskunnasta 5/6 kiireellisyysenemmistö. Mutta koska oli hyvin todennäköistä, ettei riittävää enemmistöä löydy, tekaisi EU-ministeriryhmä 20.12. 1993 "neuvoteltaessa todetun EMU-varauman", jota käytettiin eduskunnan, perustuslakivaliokunnan ja kansan harhauttamiseen.

Tuon pöytäkirjan ja siihen liittyvät tapahtumat löytyvät kotisivulta
www.satanen.com
vasemman alareunan painikkeet.

EMU-varaumapöytäkirja määrättiin SALAISEKSI KHO:n vahvistuksella 17.10.2000.
Tässä on siis syy, miksi Ahon nahka roikkuu Lipposen nahan kanssa samalla orrella.



> Missä- ja milloin tehtiin päätös omasta rahasta luopumiseksi?

Olen edellä kertonut jo paljon. Päätökset tehtiin kabineteissa.
Talous- ja rahaliittoon mukaanmeno oli esillä hallituksen iltakoulussa 27.1.1993, jonka pöytäkirja vko 4 kertoo ko. asian käsittelyn tiedoksisaattoasiana.
Lupaus (päätös?) EMUun mukaanmenosta on kirjoitettuna Salolaisen neuvottelujen avauspuheenvuoro 1.2. 1993.
Ymmärsivätkö iltakoulussa mukana olleet oikeuskansleri ja ministerit, mitä Salolaisen puheen teksti merkitsisi.

Eduskunta ei ollut saanut päättää asiasta.
Tuo teksti jaettiin eduskuntaan samana päivänä kuin Salolainen sen lupauksena Brysselissä luki.

Tiesivätkö ministerit ja oikeuskansleri Jorma S Aalto tuolloin 27.1.1993, mitä ministeri Salolaisen avauspuheenvuoro sisälsi?


Mutta ei tässä ole vielä kaikki.

Oleellinen Suomen Pankin toiminnan ja tehtävän hävittäminen tapahtui jo Sorsan hallituksen aikaan vuoden 1985 valuttalailla.

Tuolloin Suomi mukautti lainsäädäntönsä talous- ja rahaliiton suunnitelmien mukaiseksi yhdessä EY-maiden kanssa vaikka oli vasta EFTAn jäsen.

Tuosta valuuttalainmuutosesta seurasi Suomen 1990-luvun lama. Tuo lama ei ollut ennalta arvaamaton luonnonilmiö. Se oli tarkoin harkittu rahojen puhallus, josta kansaa syyllistettiin kulutusjuhlalla.

Kuvioon kuluivat myös seuraavat päätökset:

1) Suomi meni Holkerin hallituksen aikana, 1.7.1990 mukaan EMU:n I vaiheeseen.

2) Ensitöinään Ahon hallitus kytki markan ecu-kytkentään 4.6.1991. Liian vahvalla markan kursille tehdystä kytkennästä seurasi talouskatastrofi.


Seurauksena tehtiin epämääräisyyksiä, jotka sallivat laittomuuksia:

- Laintarkastuskunta lakkautettiin.

- Pankkitarkastusvirasto (PTV) lakkautettiin ja perustettiin Valtion vakuusrahasto (VVR), joka jakoi rahaa ilman eduskunnan tekemää päätöstä.

Merkittävää on myös, ettei valtion budjetin ulkopuolinen rahasto (VVR) ole laillinen. Ulkopuolisia rahastoja ei yksinkertaisesti saa olla olemassa, koska ne ovat valvonnan ulkopuolella!

Pääomat pistettiin uusjakoon. Se kuului talous-ja rahaliiton suunnitelmaan; vapaaseen valuutan ja tavaran kulkemiseen yli rajojen.


> Missä- ja milloin tehtiin päätös omasta rahasta luopumiseksi?

Hyvä kysymys. Edellä on kerrotuna monenlaisia asioita.

Pääasialliset päätökset tehtiin kabineteissa ja toiminta junailtiin ulkoministeriöön syksyllä 1990 miehitetyn demarivirkamieskunnan toimesta. Ahon hallitusen aikana taustatyötä johti UM:n valtiosihteeri Martti Ahtisaari 1.7.1991 alkaen.

UM:ssä tehtiin raiteet, jota pitkin juna, jolla itsenäisen valtiontalouden päätöksenteosta luovuttiin.

Tuhotussa kirjassaan Antti Kuosmanen kertoo, että Ulkoministeriössä tiedettiin vuonna 1983, mitä Euroopan yhdentymisessä tapahtuu.

Kuosmanen oli Suomen Ulkoministeriön ensimmäinen (v. 1984) EY-palkattu virkamies.

Dantesta Delorsiin kirjoitti:

Euroopan yhdentymisen hanke on sitäkin vanhempaa perua ja Suomi osallistui siihen jo 1980-luvulla. Silloin - ja kauan sitä ennen olivat Euroopan Yhteisöt. Euroopan integraatioon, yhteisöön ja tulevaan EU:hun sekä liittovaltioon osallitumista alettiin toteuttamaan 1980-luvulla Holkerin hallituksen aikana ja on jokseenkin yhdentekevää vaikka tätä ei tietenkään kukaan usko.

Lue lisää

vain ei halua uskoa, mutta tietää kuitenkin.

hieman EU:n "demokratiaan" tarkemmin ja puhu sitten vasta siitä ja länsimaisista arvoista yhdessä. Ketä komissaaria olet muuten äänestänyt. Komissio on unionin merkittävin elin. Entä onko EU-parlamentilla sellainen valta, joka parlamentilla kuuluisi olla? jne. jne.

Luin äskettäin Jaakko Iloniemen kirjan Avoimeen maailmaan [Iloniemi, Jaakko (1991). Avoimeen maailmaan. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki].

Kirjoittaja on varmasti valistunut ja viisas mies, mutta samalla myös yksi suurimpia Suomen EU-jäsenyyden kannattajia. Kymmenen vuotta sitten kirjoitetussa kirjassa puhutaan juuri suomalaisen kulttuurin eurooppalaistumisesta sekä uusista yrityksistä Venäjän rajan läheisyydessä.

Reaalitotuus on, että Suomen etu olisi eroaminen EU:sta. Moni viisaskin on joskus ollut väärässä.

Herra M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä

einari kirjoitti:

hieman EU:n "demokratiaan" tarkemmin ja puhu sitten vasta siitä ja länsimaisista arvoista yhdessä. Ketä komissaaria olet muuten äänestänyt. Komissio on unionin merkittävin elin. Entä onko EU-parlamentilla sellainen valta, joka parlamentilla kuuluisi olla? jne. jne.

Lue lisää

jätit tärkeimmän osan pois? Tiedon puute vai tarkoituksellinen hämäys?

Mannerkorpi kirjoitti:

Luin äskettäin Jaakko Iloniemen kirjan Avoimeen maailmaan [Iloniemi, Jaakko (1991). Avoimeen maailmaan. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki].

Kirjoittaja on varmasti valistunut ja viisas mies, mutta samalla myös yksi suurimpia Suomen EU-jäsenyyden kannattajia. Kymmenen vuotta sitten kirjoitetussa kirjassa puhutaan juuri suomalaisen kulttuurin eurooppalaistumisesta sekä uusista yrityksistä Venäjän rajan läheisyydessä.

Reaalitotuus on, että Suomen etu olisi eroaminen EU:sta. Moni viisaskin on joskus ollut väärässä.

Herra M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä

Lue lisää

Usko vaan Iloniemeä. Hän on kokenut diplomaatti ja erittäin valistunut henkilö jolla on pitkäaikainen kokemus ulkopolitiikan näköalapaikalta.

Suomi on täysin riippuvainen ulkomaankaupasta. Suurin osa viennistämme suuntautuu nimenomaan EU-alueelle. Eroaminen unionista romahduttaisi saman tien liikemaailman uskon Suomen talouteen joka puolestaan johtaisi talouden syöksykierteeseen ja uuteen massatyöttömyyteen 90-luvun alun malliin.

Tämän ymmärtää hieman hitaampikin. Miten unionista eroaminen voisi olla Suomen "etu"?

Muumipappa kirjoitti:

Usko vaan Iloniemeä. Hän on kokenut diplomaatti ja erittäin valistunut henkilö jolla on pitkäaikainen kokemus ulkopolitiikan näköalapaikalta.

Suomi on täysin riippuvainen ulkomaankaupasta. Suurin osa viennistämme suuntautuu nimenomaan EU-alueelle. Eroaminen unionista romahduttaisi saman tien liikemaailman uskon Suomen talouteen joka puolestaan johtaisi talouden syöksykierteeseen ja uuteen massatyöttömyyteen 90-luvun alun malliin.

Tämän ymmärtää hieman hitaampikin. Miten unionista eroaminen voisi olla Suomen "etu"?

Lue lisää

Suomen kilpailukykyä ennen euroa pidettiin yllä pohjoismaisella devalvaatiokikkailulla, mikä vei talouselämän luottamuksen. Olin sitä mieltä, että Suomi voisi sopia kahdenkeskisen sopimuksen EU:n kanssa, missä taattaisiin markan vakiosuhde euroon. Tämä olisi ollut selvästi halvempi ratkaisu kuin EU jäsenyys.

Yhteistyötä voidaan tehdä EU:n jäsenmaiden kanssa siitä huolimatta, kuulutaanko EU:hun ja samalla voidaan pitää suoraa yhteyttä myös Yhdysvaltoihin. Nythän EU on syyttänyt Suomea siitä, että sillä on kahdenkeskisiä sopimuksia Yhdysvaltojen kanssa, mitkä olisi pitänyt tehdä EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.

EU:sta eroaminen olisi Suomen etu, mikäli se on vielä mahdollista.

Herra M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä

Muumipappa kirjoitti:

Usko vaan Iloniemeä. Hän on kokenut diplomaatti ja erittäin valistunut henkilö jolla on pitkäaikainen kokemus ulkopolitiikan näköalapaikalta.

Suomi on täysin riippuvainen ulkomaankaupasta. Suurin osa viennistämme suuntautuu nimenomaan EU-alueelle. Eroaminen unionista romahduttaisi saman tien liikemaailman uskon Suomen talouteen joka puolestaan johtaisi talouden syöksykierteeseen ja uuteen massatyöttömyyteen 90-luvun alun malliin.

Tämän ymmärtää hieman hitaampikin. Miten unionista eroaminen voisi olla Suomen "etu"?

Lue lisää

ulkomaankaupalla

EU -uskovaisten väite, että EU:hun kuuluminen on välttämätöntä maamme kaupallisten etujen turvaamiseksi ei pidä paikkaansa.

- Nythän On niin, että Suomen muiden EFTA-maiden kanssa v. 1992 allekirjoittama sopimus Euroopan talousalueesta (ETA) antoi maallemme kaikki samat taloudelliset edut kuin EU:n jäsenyyskin. Ero on siinä, että itsenäinen päätösvalta ulkomaankaupassakin menetettiin EU-jäsenyyden takia.

-ETA-sopimus takasi tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaan liikkuvuuden Euroopan talousalueella. Mutta toisin kuin EU-jäsenyys, ETA-jäsenyys ei rajoittanut Suomen päätöksenteon itsenäisyyttä eikä omaa päätösvaltaa kansainvälisten kauppa- ym. sopimusten solmimisessa.

Tiedoksi kaikille, että ETA-sopimusta ei ole irtisanottu, joten se on edelleen voimassa, vaikka ollaankin EU:n puolella neuvotteluissa ETA-EFTA -maiden kanssa.

Ajaessaan maamme liittämistä EU:hun esittivät silloiset vallanpitäjämme mm. kummallisen perustelun, että meidän ei muka "pitäisi vain poimia rusinoita pullasta", vaan täyttää myös velvollisuutemme EU:ta kohtaan. Mitään tällaista velvollisuuttahan ei ollut olemassa, vaan se oli täyttä bluffia, kuten monet muutkin väittämät jäsenyyden puolesta.

Mikäli Suomi irtaantuisi EU:sta, ei se suinkaan sulkisi maatamme ETA-jäsenyyden ulkopuolelle eikä vahingoittaisi kaupallisia suhteitamme, vaan päinvastoin antaisi mahdollisuuden hoitaa ne Suomen kansan etujen mukaisesti paitsi EU-maiden myös kaikkien muiden maiden kanssa.

Ulkomaankauppa ei ainakaan ole este EU:sta eroamiselle. Ja Suomen tilannetta EU:n jäsenenä vaikeuttaa entisestään ns. itälaajentuminen, joka nostaa tuntuvasti jäsenmaksujamme EU:lle asteittain.

Tilanteesta on syytä huolestua – koska jo nyt elvytämme velaksi.

ulkomaankaupalla kirjoitti:

ulkomaankaupalla

EU -uskovaisten väite, että EU:hun kuuluminen on välttämätöntä maamme kaupallisten etujen turvaamiseksi ei pidä paikkaansa.

- Nythän On niin, että Suomen muiden EFTA-maiden kanssa v. 1992 allekirjoittama sopimus Euroopan talousalueesta (ETA) antoi maallemme kaikki samat taloudelliset edut kuin EU:n jäsenyyskin. Ero on siinä, että itsenäinen päätösvalta ulkomaankaupassakin menetettiin EU-jäsenyyden takia.

-ETA-sopimus takasi tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaan liikkuvuuden Euroopan talousalueella. Mutta toisin kuin EU-jäsenyys, ETA-jäsenyys ei rajoittanut Suomen päätöksenteon itsenäisyyttä eikä omaa päätösvaltaa kansainvälisten kauppa- ym. sopimusten solmimisessa.

Tiedoksi kaikille, että ETA-sopimusta ei ole irtisanottu, joten se on edelleen voimassa, vaikka ollaankin EU:n puolella neuvotteluissa ETA-EFTA -maiden kanssa.

Ajaessaan maamme liittämistä EU:hun esittivät silloiset vallanpitäjämme mm. kummallisen perustelun, että meidän ei muka "pitäisi vain poimia rusinoita pullasta", vaan täyttää myös velvollisuutemme EU:ta kohtaan. Mitään tällaista velvollisuuttahan ei ollut olemassa, vaan se oli täyttä bluffia, kuten monet muutkin väittämät jäsenyyden puolesta.

Mikäli Suomi irtaantuisi EU:sta, ei se suinkaan sulkisi maatamme ETA-jäsenyyden ulkopuolelle eikä vahingoittaisi kaupallisia suhteitamme, vaan päinvastoin antaisi mahdollisuuden hoitaa ne Suomen kansan etujen mukaisesti paitsi EU-maiden myös kaikkien muiden maiden kanssa.

Ulkomaankauppa ei ainakaan ole este EU:sta eroamiselle. Ja Suomen tilannetta EU:n jäsenenä vaikeuttaa entisestään ns. itälaajentuminen, joka nostaa tuntuvasti jäsenmaksujamme EU:lle asteittain.

Tilanteesta on syytä huolestua – koska jo nyt elvytämme velaksi.

Lue lisää

päätösvaltaa

>kaikki samat taloudelliset edut kuin EU:n jäsenyyskin. Ero on siinä, että
>itsenäinen päätösvalta ulkomaankaupassakin menetettiin EU-jäsenyyden
>takia.

Norja maksaa EU:n laajentumisesta. Laskun suuruuteen ei itsenäisellä
Norjalla ollut mitään sanomista.

Mannerkorpi kirjoitti:

Suomen kilpailukykyä ennen euroa pidettiin yllä pohjoismaisella devalvaatiokikkailulla, mikä vei talouselämän luottamuksen. Olin sitä mieltä, että Suomi voisi sopia kahdenkeskisen sopimuksen EU:n kanssa, missä taattaisiin markan vakiosuhde euroon. Tämä olisi ollut selvästi halvempi ratkaisu kuin EU jäsenyys.

Yhteistyötä voidaan tehdä EU:n jäsenmaiden kanssa siitä huolimatta, kuulutaanko EU:hun ja samalla voidaan pitää suoraa yhteyttä myös Yhdysvaltoihin. Nythän EU on syyttänyt Suomea siitä, että sillä on kahdenkeskisiä sopimuksia Yhdysvaltojen kanssa, mitkä olisi pitänyt tehdä EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.

EU:sta eroaminen olisi Suomen etu, mikäli se on vielä mahdollista.

Herra M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä

Lue lisää

Et vieläkään vastannut siihen miksi eroaminen muka olisi Suomen etu. Täällä on tapana perustella näkemyksiään. On kiistaton tosiasia, jonka jokainen talouselämässä toimiva voi vahvistaa, että unionista eroaminen veisi uskon Suomen talouteen ja romahduttaisi sekä investoinnit että työllisyyden sekä siirtäisi suomalaisen tuotannon uusiin jäsenmaihin kuten Baltian maihin. Luottamusta talouteen ei voiteta kikkailulla eikä paperinmakuisilla sopimuksilla vaan luomalla todelliset yhteismarkkinat ja tarjoamalla yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset. Näin on tapahtunut ja se on eräs syy siihen miksi Euro on jatkuvasti vahvistunut (joka myös on suomalaisten etu).

Eroaminen on mahdollista mutta täysin epätodennäköistä koska kyseessä on niin painava asia että se olisi pitänyt mainita johtavien puolueiden vaaliohjelmissa ja nykyisen hallituksen ohjelmassa. Ei kannata jatkaa horinaa eroamisesta.

Muumipappa kirjoitti:

Et vieläkään vastannut siihen miksi eroaminen muka olisi Suomen etu. Täällä on tapana perustella näkemyksiään. On kiistaton tosiasia, jonka jokainen talouselämässä toimiva voi vahvistaa, että unionista eroaminen veisi uskon Suomen talouteen ja romahduttaisi sekä investoinnit että työllisyyden sekä siirtäisi suomalaisen tuotannon uusiin jäsenmaihin kuten Baltian maihin. Luottamusta talouteen ei voiteta kikkailulla eikä paperinmakuisilla sopimuksilla vaan luomalla todelliset yhteismarkkinat ja tarjoamalla yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset. Näin on tapahtunut ja se on eräs syy siihen miksi Euro on jatkuvasti vahvistunut (joka myös on suomalaisten etu).

Eroaminen on mahdollista mutta täysin epätodennäköistä koska kyseessä on niin painava asia että se olisi pitänyt mainita johtavien puolueiden vaaliohjelmissa ja nykyisen hallituksen ohjelmassa. Ei kannata jatkaa horinaa eroamisesta.

Lue lisää

Muumipapalle.

Millä oikeudella kohtelet toista yleiseen keskusteluun osallistujaa ”Perustele tai lopeta” –tyyliin.

Suomen laki ja YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus takaa mielipidevapauden kaikille.

On jokaisen kirjoittajan oma asia miten kirjoittaa, mistä kirjoittaa ja miten sanomansa perustelee – tai perusteleeko ollenkaan.

YK:N IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS
sen
19. artikla:

”Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus
häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia,
vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta”.


Että annetaanpa kaikkien kukkien kukkia yrittämättä rajoittaa tai estää toisten mielipiteitä.
Kirjoittamisen iloa - KAIKILLE.

Maisa kirjoitti:

Muumipapalle.

Millä oikeudella kohtelet toista yleiseen keskusteluun osallistujaa ”Perustele tai lopeta” –tyyliin.

Suomen laki ja YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus takaa mielipidevapauden kaikille.

On jokaisen kirjoittajan oma asia miten kirjoittaa, mistä kirjoittaa ja miten sanomansa perustelee – tai perusteleeko ollenkaan.

YK:N IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS
sen
19. artikla:

”Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus
häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia,
vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta”.


Että annetaanpa kaikkien kukkien kukkia yrittämättä rajoittaa tai estää toisten mielipiteitä.
Kirjoittamisen iloa - KAIKILLE.

Lue lisää

Laki sallii mielipidevapauden.
Itsekritiikki ei näytä olevan läheskään kaikille keskustelijoille vahvin laji.

Hyvän keskustelukulttuurin perusta on mielipidevapaus.

Maisa kirjoitti:

Muumipapalle.

Millä oikeudella kohtelet toista yleiseen keskusteluun osallistujaa ”Perustele tai lopeta” –tyyliin.

Suomen laki ja YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus takaa mielipidevapauden kaikille.

On jokaisen kirjoittajan oma asia miten kirjoittaa, mistä kirjoittaa ja miten sanomansa perustelee – tai perusteleeko ollenkaan.

YK:N IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS
sen
19. artikla:

”Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus
häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia,
vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta”.


Että annetaanpa kaikkien kukkien kukkia yrittämättä rajoittaa tai estää toisten mielipiteitä.
Kirjoittamisen iloa - KAIKILLE.

Lue lisää

Olet oikeassa, hermostuin vain siihen kun kaverilta ei tule muuta kuin mielipiteitä, ei edes pyydettäessä minkäänlaisia asiallisia perusteluita.

Omaan ideologiaani kuuluu jäsentää maailmaa tosiasioiden, ei ennakkoluulojen pohjalta. Olen myös valmis muuttamaan mielipidettäni mikäli joku keskustelija osoittaa asiaperustein minun olevan väärässä.

En tietenkään ole rajoittamassa kenenkään vapauksia enkä siihen edes kykenekään. Ihmisoikeuksien julistuksen esittäminen tähän tilanteeseen vaikuttaa hieman irvokkaalta...

Muumipappa kirjoitti:

Olet oikeassa, hermostuin vain siihen kun kaverilta ei tule muuta kuin mielipiteitä, ei edes pyydettäessä minkäänlaisia asiallisia perusteluita.

Omaan ideologiaani kuuluu jäsentää maailmaa tosiasioiden, ei ennakkoluulojen pohjalta. Olen myös valmis muuttamaan mielipidettäni mikäli joku keskustelija osoittaa asiaperustein minun olevan väärässä.

En tietenkään ole rajoittamassa kenenkään vapauksia enkä siihen edes kykenekään. Ihmisoikeuksien julistuksen esittäminen tähän tilanteeseen vaikuttaa hieman irvokkaalta...

Lue lisää

..."Ihmisoikeuksien julistuksen esittäminen TÄHÄN tilanteeseen vaikuttaa hieman irvokkaalta".

- ?

Mihinkäs ne ihmisoikeudet kuuluvat, ellei jokaisen kansan- ja kansalaisen arkipäivään ja elämään tällä maapallolla - laidasta laitaan...
- Saat toki anteeksi, Muumipappa - tai kuka meistä on anteeksiantaja ... mutta

jatketaan keskustelua:)
Pidän ihmisistä jotka perustelevat- ja myös kuuntelevat toisia... mielelläni lukisin itsenikin
SIIHEN ryhmään.

Jerry Falwell kirjoitti:

päätösvaltaa

>kaikki samat taloudelliset edut kuin EU:n jäsenyyskin. Ero on siinä, että
>itsenäinen päätösvalta ulkomaankaupassakin menetettiin EU-jäsenyyden
>takia.

Norja maksaa EU:n laajentumisesta. Laskun suuruuteen ei itsenäisellä
Norjalla ollut mitään sanomista.

Lue lisää

Emme ole liittyneet Euroopan unioniin Maastrichtin sopimuksen O-artiklan, emmekä oman valtiopäiväjärjestyksemme mukaisesti. Itse asiassa emme ole edes EU:n jäsen, sen vuoksi eroamisperusteemme on indikoitu.
Maastrichtin sopimus vaatii nimenomaan jäsenyyden hyväksymistä hakijamaan valtiosäännön mukaisesti. Liittymis-sopimus olisi tullut voimaan saattaa VJ 67 § mukaisessa järjestyksessä hyväksytyllä lailla. Niin ei tapahtunut Suomessa. Suomen EU-jäsenyys on laiton.
EU-KANSANÄÄNESTYS 16.10.1994 OLI VAALIPETOS

Suomen kansa on johdettu täydellisesti harhaan. Omat vallanpitäjämme kaappasivat käytännössä vallan ja luovuttivat sen erilaisilla verukkeilla ”vieraalle vallalle”, eli Euroopan Unionille.
Ne, jotka veivät Suomen v. 1994 EU:hun, salasivat täysin tietoisesti kansalaisilta sen tosiasian, että EU on prosessi, jonka tavoitteena on Euroopan liittovaltion aikaansaaminen.

Törkein tuolloin esitetyistä valheista oli väite, jonka mukaan Suomen itsenäisyys lisääntyy, kun se liittyy EU:hun. Totuus on päinvastainen.
Sen vuoksi Suomessa on järjestettävä kansanäänestys EU:n perustuslaista.

KANSALLE ON ANNETTAVA MAHDOLLISUUS ILMAISTA TODELLINEN MIELIPITEENSÄ EU-JÄSENYYDESTÄ UUDELLEEN.

Turun yliopiston professori Ari-Matti Nuutila on todennut, "törkeä maanpetos tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomen valtio yritettäisiin liittää toisen valtion osaksi". Sen jälkeen, kun EU:sta on tullut juridisesti "oikeushenkilö", ei kukaan voine enää millään perusteella kumota väitettä, jonka mukaan maamme EU:hun liittäjät syyllistyivät todella maanpetokseen.

Perustuslakimme mukaan Suomen kansalle kuuluva korkein valta, valtiovalta, on maamme EU:hun liittämisen seurauksena luovutettu Unionille ja sen keskuspankille. Suomi on käytännössä menettänyt valtiollisen itsenäisyytensä ylikansalliselle Unionille, jonka lait menevät omien lakiemme yli. Suomi luopui myös finanssipolitiikastaan ja omasta rahastaan. Siitä EU:hun liityttäessä ja kansanäänestystä edeltäneessä tiedottamisessa ei näistä puhuttu mitään.

Jerry Falwell kirjoitti 22.5.2003 … ”itsenäinen päätösvalta ulkomaankaupassakin menetettiin EU-jäsenyyden takia”.

Niin surkeasti olisi jos olisimme liittyneet EU:hun lakiemme mukaan ja Maastrichtin sopimuksen O-artiklaa kunnioittaen.
Kun näin ei tapahtunut - meillä on mahdollisuus korjata asia. Jäsenyytemme on juridisesti pätemätön. Asia on otettava esille eduskunnassa ja tutkittava vääryydet ja väitetyt väärinkäytökset joista on paljon näilläkin sivuilla kirjoitettu. Satakunnan Mies on paitsi kirjoittanut – myös perustellut.

EROAMINEN EU:STA TAPAHTUU - EROAMALLA EU:STA:

1. Eroaminen EU:sta on mahdollista nytkin eduskunnan yksinkertaisen enemmistön päätöksellä, niin kuin Unionin liittymisjuridiikkaa aikoinaan selvittäneen Seppo Tiitisen johtaman komitean mietinnössä todetaan.

2. YK:n peruskirjassa on pykälä kansojen itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta ja siitä, että kaikilla kansoilla on oikeus omaan valtioon ja että kaikilla kansoilla on oikeus " vapaasti päättää poliittisesta asemastaan ja vapaasti hoitaa taloudellista -, sosiaalista -, ja kulttuurista kehitystään.
(siis Suomellakin)

3   Ranskan entisen presidentin Valery Giscard d’Estaingin johdolla toimivan EU:n "tulevaisuuskonventin" puheenjohtajisto julkisti äskettäin ensimmäisen luonnoksen Unionin perustuslaiksi. EU:n perustuslakiluonnos sisältää myös Unionista eroamispykälän.

EU-JÄSENYYDEN USKOTELTU LUJUUS ON KANSAN HÄMÄYSTÄ.

Muumipappa kirjoitti:

Et vieläkään vastannut siihen miksi eroaminen muka olisi Suomen etu. Täällä on tapana perustella näkemyksiään. On kiistaton tosiasia, jonka jokainen talouselämässä toimiva voi vahvistaa, että unionista eroaminen veisi uskon Suomen talouteen ja romahduttaisi sekä investoinnit että työllisyyden sekä siirtäisi suomalaisen tuotannon uusiin jäsenmaihin kuten Baltian maihin. Luottamusta talouteen ei voiteta kikkailulla eikä paperinmakuisilla sopimuksilla vaan luomalla todelliset yhteismarkkinat ja tarjoamalla yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset. Näin on tapahtunut ja se on eräs syy siihen miksi Euro on jatkuvasti vahvistunut (joka myös on suomalaisten etu).

Eroaminen on mahdollista mutta täysin epätodennäköistä koska kyseessä on niin painava asia että se olisi pitänyt mainita johtavien puolueiden vaaliohjelmissa ja nykyisen hallituksen ohjelmassa. Ei kannata jatkaa horinaa eroamisesta.

Lue lisää

Suomi on nykytilassansa yhtähuonossa kunnossa kuin vuonna 1918, jolloin ei enää ollut muita säätyjä kuin säätyläiset ja rahvas. Uusi kansanäänestys EU jäsenyydestä vakauttaisi yhteiskuntapolitiikkaamme. Köyhien edun ajaminen lisäisi kaivattua kotimaista kulutusta paremmin kuin suurpääoman edun ajaminen.

Voin varmasti sanoa, että EU:sta eroamista ei ole mainittu puolueiden ohjelmissa. Puolueet vastustavat niiden muista kansalaisjärjestöistä poikkeavien erityistukien ja edustusoikeuksien poistamista, mitkä otettiin käyttöön Rafael Paasion johtaman hallituksen aikana 1960-luvun lopulla. Suomen alueellisen tasapainottomuuden ja eriarvoisuuden varsinainen aiheuttaja on puoluejärjestelmä.

Poliittisen eliitin etu on suurempi kuin Suomen etu, tämänhän jo osoitti Suomen ajaminen EU:n jäseneksi. Sanomalehtien pääkirjoitukset ovat poliittisen eliitin saavutettujen etuuksien puolustamista. Maatalous ja monta muuta asiaa on uhrattu EU Suomen vuoksi, eikä itärajan menettäminenkään yllättäisi. Onhan elintasokuilu Suomen ja Venäjän välillä maailman suurimpia.

Herra M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä

Maisa kirjoitti:

Emme ole liittyneet Euroopan unioniin Maastrichtin sopimuksen O-artiklan, emmekä oman valtiopäiväjärjestyksemme mukaisesti. Itse asiassa emme ole edes EU:n jäsen, sen vuoksi eroamisperusteemme on indikoitu.
Maastrichtin sopimus vaatii nimenomaan jäsenyyden hyväksymistä hakijamaan valtiosäännön mukaisesti. Liittymis-sopimus olisi tullut voimaan saattaa VJ 67 § mukaisessa järjestyksessä hyväksytyllä lailla. Niin ei tapahtunut Suomessa. Suomen EU-jäsenyys on laiton.
EU-KANSANÄÄNESTYS 16.10.1994 OLI VAALIPETOS

Suomen kansa on johdettu täydellisesti harhaan. Omat vallanpitäjämme kaappasivat käytännössä vallan ja luovuttivat sen erilaisilla verukkeilla ”vieraalle vallalle”, eli Euroopan Unionille.
Ne, jotka veivät Suomen v. 1994 EU:hun, salasivat täysin tietoisesti kansalaisilta sen tosiasian, että EU on prosessi, jonka tavoitteena on Euroopan liittovaltion aikaansaaminen.

Törkein tuolloin esitetyistä valheista oli väite, jonka mukaan Suomen itsenäisyys lisääntyy, kun se liittyy EU:hun. Totuus on päinvastainen.
Sen vuoksi Suomessa on järjestettävä kansanäänestys EU:n perustuslaista.

KANSALLE ON ANNETTAVA MAHDOLLISUUS ILMAISTA TODELLINEN MIELIPITEENSÄ EU-JÄSENYYDESTÄ UUDELLEEN.

Turun yliopiston professori Ari-Matti Nuutila on todennut, "törkeä maanpetos tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomen valtio yritettäisiin liittää toisen valtion osaksi". Sen jälkeen, kun EU:sta on tullut juridisesti "oikeushenkilö", ei kukaan voine enää millään perusteella kumota väitettä, jonka mukaan maamme EU:hun liittäjät syyllistyivät todella maanpetokseen.

Perustuslakimme mukaan Suomen kansalle kuuluva korkein valta, valtiovalta, on maamme EU:hun liittämisen seurauksena luovutettu Unionille ja sen keskuspankille. Suomi on käytännössä menettänyt valtiollisen itsenäisyytensä ylikansalliselle Unionille, jonka lait menevät omien lakiemme yli. Suomi luopui myös finanssipolitiikastaan ja omasta rahastaan. Siitä EU:hun liityttäessä ja kansanäänestystä edeltäneessä tiedottamisessa ei näistä puhuttu mitään.

Jerry Falwell kirjoitti 22.5.2003 … ”itsenäinen päätösvalta ulkomaankaupassakin menetettiin EU-jäsenyyden takia”.

Niin surkeasti olisi jos olisimme liittyneet EU:hun lakiemme mukaan ja Maastrichtin sopimuksen O-artiklaa kunnioittaen.
Kun näin ei tapahtunut - meillä on mahdollisuus korjata asia. Jäsenyytemme on juridisesti pätemätön. Asia on otettava esille eduskunnassa ja tutkittava vääryydet ja väitetyt väärinkäytökset joista on paljon näilläkin sivuilla kirjoitettu. Satakunnan Mies on paitsi kirjoittanut – myös perustellut.

EROAMINEN EU:STA TAPAHTUU - EROAMALLA EU:STA:

1. Eroaminen EU:sta on mahdollista nytkin eduskunnan yksinkertaisen enemmistön päätöksellä, niin kuin Unionin liittymisjuridiikkaa aikoinaan selvittäneen Seppo Tiitisen johtaman komitean mietinnössä todetaan.

2. YK:n peruskirjassa on pykälä kansojen itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta ja siitä, että kaikilla kansoilla on oikeus omaan valtioon ja että kaikilla kansoilla on oikeus " vapaasti päättää poliittisesta asemastaan ja vapaasti hoitaa taloudellista -, sosiaalista -, ja kulttuurista kehitystään.
(siis Suomellakin)

3   Ranskan entisen presidentin Valery Giscard d’Estaingin johdolla toimivan EU:n "tulevaisuuskonventin" puheenjohtajisto julkisti äskettäin ensimmäisen luonnoksen Unionin perustuslaiksi. EU:n perustuslakiluonnos sisältää myös Unionista eroamispykälän.

EU-JÄSENYYDEN USKOTELTU LUJUUS ON KANSAN HÄMÄYSTÄ.

Lue lisää

sinä kuvittelet olevasi Eduskunnan yläpuolella? Luulisi tuollaisen egon
kanssa olevan vaikeuksia.

>KANSALLE ON ANNETTAVA MAHDOLLISUUS ILMAISTA TODELLINEN
>MIELIPITEENSÄ EU-JÄSENYYDESTÄ UUDELLEEN.

Vaikka vähemmistöön jääminen kuinka hatuttaisi, niin huutaminen on silti
osoitus kypsymättömyydestä.


>Turun yliopiston professori Ari-Matti Nuutila on todennut, "törkeä
>maanpetos tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomen valtio yritettäisiin
>liittää toisen valtion osaksi". Sen jälkeen, kun EU:sta on tullut juridisesti
>"oikeushenkilö", ei kukaan voine enää millään perusteella kumota
>väitettä, jonka mukaan maamme EU:hun liittäjät syyllistyivät todella
>maanpetokseen.

Tässä kohtaa sinulla pettää logiikka kyllä täysin. Sinähän olet eri mieltä
itsesi kanssa.

Miksi EU:n vastustajat pitävät yllä myyttiä:"EU:sta ei voi erota"?

Mannerkorpi kirjoitti:

Suomen kilpailukykyä ennen euroa pidettiin yllä pohjoismaisella devalvaatiokikkailulla, mikä vei talouselämän luottamuksen. Olin sitä mieltä, että Suomi voisi sopia kahdenkeskisen sopimuksen EU:n kanssa, missä taattaisiin markan vakiosuhde euroon. Tämä olisi ollut selvästi halvempi ratkaisu kuin EU jäsenyys.

Yhteistyötä voidaan tehdä EU:n jäsenmaiden kanssa siitä huolimatta, kuulutaanko EU:hun ja samalla voidaan pitää suoraa yhteyttä myös Yhdysvaltoihin. Nythän EU on syyttänyt Suomea siitä, että sillä on kahdenkeskisiä sopimuksia Yhdysvaltojen kanssa, mitkä olisi pitänyt tehdä EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.

EU:sta eroaminen olisi Suomen etu, mikäli se on vielä mahdollista.

Herra M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä

Lue lisää

tästä sitten olisi ollut hyötyä?

>missä taattaisiin markan vakiosuhde euroon. Tämä olisi ollut selvästi

Jerry Falwell kirjoitti:

sinä kuvittelet olevasi Eduskunnan yläpuolella? Luulisi tuollaisen egon
kanssa olevan vaikeuksia.

>KANSALLE ON ANNETTAVA MAHDOLLISUUS ILMAISTA TODELLINEN
>MIELIPITEENSÄ EU-JÄSENYYDESTÄ UUDELLEEN.

Vaikka vähemmistöön jääminen kuinka hatuttaisi, niin huutaminen on silti
osoitus kypsymättömyydestä.


>Turun yliopiston professori Ari-Matti Nuutila on todennut, "törkeä
>maanpetos tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomen valtio yritettäisiin
>liittää toisen valtion osaksi". Sen jälkeen, kun EU:sta on tullut juridisesti
>"oikeushenkilö", ei kukaan voine enää millään perusteella kumota
>väitettä, jonka mukaan maamme EU:hun liittäjät syyllistyivät todella
>maanpetokseen.

Tässä kohtaa sinulla pettää logiikka kyllä täysin. Sinähän olet eri mieltä
itsesi kanssa.

Miksi EU:n vastustajat pitävät yllä myyttiä:"EU:sta ei voi erota"?

Lue lisää

EU:n vastustajat eivät kylläkään pidä yllä myyttiä eroamisen mahdottomuudesta, vaan ainoastan vaatimusta irtautumisesta unionista, mutta saatte te Eu-nukit pitää omat (harha-)kuvitelmanne.

EU on valtioliitto ja liittovaltio, jolla on liikaa valtaa kuin mihin Suomen perustuslaki olisi antanut mahdollisuutta osallistua. Suomi on liitetty toisen valtion - liittovaltion alaisuuteen.

Euroopan Yhteisöjen/Unionin asetukset eivät tunne jäsenmaidensa "päätöksiin vaikuttamista", vaan ainoastaan niiden noudattamisen. 70% maassamme voimaan tulevista laeista on unionin määrämiä. Eurooppa-oikeudella on välitön oikeusvaikutus. Yhteisön lainsäädännöllä voidaan asettaa jäsenvaltion kansalaisille oikeuksia ja velvollisuuksia ilman, että tarvitaan erikseen kansallisen parlamentin hyväksyntää. Eurooppa-oikeus on ensisijaista: ristiriitatilanteessa on kansallisen lainsäädännön väistyttävä. Jäsenvaltiot sitoutuvat toimeenpanemaan kansallisesti unionin toimielinten päätökset. Suomen tuomioistuinten on noudatettava ratkaisuissaan Eurooppa-oikeuden ylimmän tuomarin, Euroopan Yhteisöjen Luxemburgissa sijaitsevan tuomioistuimen linjauksia. Asetus on ulkomailta Suomelle saneltavan lainsäädännön voimakkain väline. Asetus on sellaisenaan EU:n jäsenmaissa noudatettavaa oikeutta. Se ei edellytä erityistä kansallista hyväksymistä tai voimaansaattamista. Sellainen on jopa kiellettyä. Jäsenmaiden on kumottava antamansa ristiriitaiset säädökset ja määräykset, joista unioni antaa asetuksen. (vaikka yleisesti luullaan/väitetään, että päätöksiin voitaisiin vaikuttaa: ei voida). EU:n huippukokouksissa ym. toimielimissä saavat Suomen edustajat sanoa sanansa 2-3 %:n ääntenpainotuksellaan, mikä tähän saakka on sekin ollut lähes kaiken EU-politiikan ehdoitta hyväksymistä. Maastrichtin sopimuksesta lähtien ovat Suomen edustajat ainoina EU:ssa hyväksyneet lähes kaiken ehdoitta.

Mikäli säädöksiä ei ole pantu toimeen asianmukaisesti, komissio vaatii lisäselvityksiä (mitä se ei itsenäiseltä valtiolta saattaisi vaatia) ja antaa huomautuksen jäsenvaltion hallitukselle havaitsemistaan puutteellisuuksissa vieraan vallan sanelupolitiikan noudattamisen hitaudesta. Kuka tahansa saattaa valittaa asiasta komissaareille, ettei mukamas "itsenäinen" Suomi tottele ulkomailta tulevia äärimmäisen huonostikin olosuhteisiimme sopivia maatalous- ym. asetuksia. Seuraavaksi astuu Euroopan yhteisöjen tuomioistuin kuvaan.

Suomi on luovuttanut toimivaltansa yhteisöille maatalouspolitiikassa, kauppapolitiikassa, rahapolitiikassa, alue- ja rakennepolitiikassa, kalastuspolitikassa, kilpailupolitiikassa ja elinkeinopolitiikassa. Lisäksi unioni puuttuu verotukseen, tutkimus- ja kehitystyöhön, liikenteeseen ja televiestintään, ympäristöön, energiaan, koulutukseen, kehitysyhteistyöhön, budjettiin (jäsenmaksut), sosiaalipolitiikkaan tunnetulla tavalla EMU-kriteerein, julkisen budjetin ylijäämävaatimuksineen ja kaiken kruunuksi on EU:lla yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, joka saattaa hyvinkin johtaa yhteiseen puolustukseen.

verotuksen yhdenmukaistaminen koskee välillistä verotusta eli arvonlisäveroa ja valmisteveroa, liikenteen verotusta, ympäristöveroja, yhtiöverotusta, korkotulojen verotusta sekä leimaverotusta. Arvonlisävero määrätään että osa yhteisön budjetin tuloista saadaan maksuina, joiden suuruus määräytyy maittain niiden arvonlisäveropohjan mukaan.

Yhteisöllä on toimivalta energia-asioissa silloin, kun puhutaan sisämarkkinoista. Energiatalouteen ulkomailta käsin vaikuttava lainsäädäntö tuli Suomeen jo ETA-sopimuksen myötä. Jäsenyys toi muassaan polttoaineiden kriisivalmiuteen liittyvää lainsäädäntöä ja samanaikaisesti toteutuneen Euroopan Atomienergiayhteisön Euratom:in jäsenyyden kautta kaikki ydinenergiaan liittyvät asiat. Jäsenvaltion on pidettävä yllä tiettyjä raakaöljyn ja öljytuotteiden vähimmäisvarastoja.

Koulutusyhteistyö perustuu mm. Leonardo- ohjelmaan. Koulutuksessa on jäsenvaltiolla vielä jäljellä omintakeisuutta, mutta se ei riitä itsenäisen valtion tuntomerkiksi, joista lisää tuonnempana.

Unionin menot katetaan jäsenvaltioiden jäsenmaksuilla joiden suuruus perustuu maiden bruttokansantuloon ja arvonlisäveron kertymään sekä yhteisön keräämiin tulleihin ja maatalouden tuontimaksuihin. Talousarvion perustana olevat rahoituskehykset vuosille 2000-2006 maksusitoumusten vakauttamiseen hiukan alle 90 miljardin euron tasolle.

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisen syinä väitetään olevan unionin yhteisten arvojen, perusetujen ja riippumattomuuden turvaaminen, EU:n ja sen jäsenten turvallisuuden kaikinpuolinen vahvistaminen sekä rauhan ylläpitäminen ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen.

Kenties väitetyt YUTP:n "tavoitteet" kuulostavat kauniilta, mutta niihin osallistuva maa ei ole itsenäinen valtio, kuten itsenäinen maa ei toteuttaisi kenenkään kanssa unioniluokan tiivistä yhteistyötä oikeus ja sisäasioissa ns. kolmannen pilarin mukaisesti. Suomen rajat muutettiin perustuslain vastaisesti vieraan suurvaltayhtymän rajoiksi valtakunnan rajojen muuttuessa EU:lle avoimiksi, lisäsi se Eurooppa-tiedotuksen mukaan tarvetta oikeus- ja sisäasioista vastaavien viranomaisten yhteistyölle. Viranomaisia painoi kuulemma huoli katoavien rajojen mukanaan tuomista haitoista: huumeiden salakuljetuksesta, rahanpesusta ja terrorismista.

Johtopäätös: EU:hun liitetty maakunta-Suomi ei ole valtio-opillisesti itsenäinen maa. Sillä on käytännöllisesti katsoen enää juhlapuheet jäljellä menetetystä vapaudesta.

Valtio-oppia: Valtio-opin mukaan ei liittovaltiomallisen yhteisön jäsen ole itsenäinen maa, koska se ei itse voi määrätä asioistaan, vaan valtion yläpuolella on ylikansallinen hallintokoneisto ja lainsäädäntö. Itsenäinen valtio määritellään valtio-opissa ihmisyhteisöksi, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa (luovuttamatta sitä sen enempää Brysseliin kuin Moskovaankaan, USA/NATO:lle tms). Itsenäisen valtion luonteenomaisia perusaineksia ovat siten selvästi rajoitettu alue, rajoittamaton vallankäyttö tällä alueella ja kansa joka on tämän vallankäytön alaisena. Valtiolle kuuluu siis määrätty alue, jonka sisällä sillä on oikeus käyttää valtaansa. Alueensa sisäiseltä rakenteelta valtiot voivat kuitenkin olla hyvin erilaisia. Päätyyppeinä erotetaan yhtenäisvaltiot ja liittovaltiot. Viimeksi mainitut ovat valtioyhtymiä, joihin kuuluu useita epäitsenäisiä jäsenvaltioita (EU:ssa jäsenvaltioita, Yhdysvalloissa osavaltioita, Sveitsissä kantoneita ja entisessä Neuvostoliitossa liitontasavaltoja).

Vallan omintakeisuus merkitsee suvereenia täysivaltaisuutta eli valtaa määrätä miten olot valtion alueella järjestetään sekä tarpeen vaatiessa pakkoakin apuna käyttäen valvoa, että määräyksiä noudatetaan. Valtioihin luetaan myös sellaiset maat, jotka eivät ole täysivaltaisia suhteissaan ulkovaltoihin nähden. Tällainen riippuvuussuhteessa oleva ei-itsenäinen valtio on esim. EU-Suomi. Jopa Venäjän vallan aikaan Suomella oli sentään täysivaltainen sisäisissä asioissaan - ollen silloinkin epäitsenäinen.

Valtion toimintamuodot, joiden puitteissa itsenäisen valtion tehtävät hoidetaan, voidaan jakaa kolmeen osaan: omintakeiseen lainsäädäntöön, lainkäyttöön ja toimeenpanovallan käyttöön. Lainsäädännöllä luodaan yksilöiden toimintaa rajoittavia ja turvaavia oikeussäännöksiä, joita sitten lainkäytöllä tuomioistuinten toimesta sovelletaan käytännössä esiintyviin tapauksiin. Toimeenpanovalta on määritelty joskus siten, että siihen on luettu kaikki valtion toiminta joka ei ole kumpaakaan edellämainituista. Toisinaan se on rinnastettu käsitteeseen "hallinto." Toimeenpanovaltaan on kahdenlaista. Hallitustoiminta, Johon ennen osallistuvat ylintä toimeenpanovaltaa käyttänyt tasavallan presidentti ja valtioneuvosto. Kysymys on tällöin ylimmän poliittisen johto-ja käskyvallan käyttämisestä valtiossa.

Entinen oikeusministeri Hannele Pokka toisin kuin muut päättäjämme, oli aikoinaan tehtäviensä tasalla ja näki EU-jäsenyydessä ristiriidan Suomen perustuslain kanssa seuraavalla tavalla:
-Lainsäädäntövalta siirtyy Suomen rajojen ulkopuolelle,
-EU:n oikeuskäytännön mukaan Suomen oman, kansallisen lain on väistyttävä EU:n säädösten tieltä.
-EU:n komissio ja kilpailuviranomaiset saavat toimeenpanovaltaa Suomen rajojen sisällä,
-EU ottaa tasavallan presidentille kuuluvaa valtaa solmia kansainvälisiä sopimuksia Suomen puolesta.
-EU:n tuomioistuin saa Suomeen ulottuvaa tuomiovaltaa.

EU:ssa Suomi ei ole enää täysivaltainen tasavalta. Meillä ei ole enää itsenäistä rahapolitiikkaa, valuutta,- talous,- maatalous,- alue,- kauppa,- tulli,- elinkeino,- ulko- ja turvallisuuspolitiikaa, joiden kaikkien osalta joudumme noudattamaan EU:n säädöksiä.

Juhlapuheissa esitettyjä väitteitä Suomen itsenäisyyden kestävyydestä ei tarvitse uskoa. Maamme käy jo kymmenettä vuotta kolmatta itsenäistymisprosessiaan, eikä se tule sitä koskaan lopullisesti häviämään. Jopa juhlapuheissa ja lehdistössäkin esitetyillä valheilla on lyhyet jäljet, eivätkä ne voi mitään myöhemmin tuleville sukupolville, jotka esittävät kiusallisia kysymyksiä itsenäisyyden kavaltamisesta Brysselin euroneuvostoliitolle.

Jerry Falwell kirjoitti:

tästä sitten olisi ollut hyötyä?

>missä taattaisiin markan vakiosuhde euroon. Tämä olisi ollut selvästi

>tästä sitten olisi ollut hyötyä?

>Tämä olisi ollut selvästi

Jerry Falwell kirjoitti:

jätit tärkeimmän osan pois? Tiedon puute vai tarkoituksellinen hämäys?

kun sinä et kerro mikä se on.

Jerry Falwell kirjoitti:

sinä kuvittelet olevasi Eduskunnan yläpuolella? Luulisi tuollaisen egon
kanssa olevan vaikeuksia.

>KANSALLE ON ANNETTAVA MAHDOLLISUUS ILMAISTA TODELLINEN
>MIELIPITEENSÄ EU-JÄSENYYDESTÄ UUDELLEEN.

Vaikka vähemmistöön jääminen kuinka hatuttaisi, niin huutaminen on silti
osoitus kypsymättömyydestä.


>Turun yliopiston professori Ari-Matti Nuutila on todennut, "törkeä
>maanpetos tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomen valtio yritettäisiin
>liittää toisen valtion osaksi". Sen jälkeen, kun EU:sta on tullut juridisesti
>"oikeushenkilö", ei kukaan voine enää millään perusteella kumota
>väitettä, jonka mukaan maamme EU:hun liittäjät syyllistyivät todella
>maanpetokseen.

Tässä kohtaa sinulla pettää logiikka kyllä täysin. Sinähän olet eri mieltä
itsesi kanssa.

Miksi EU:n vastustajat pitävät yllä myyttiä:"EU:sta ei voi erota"?

Lue lisää

- En ole ensimmäinen tässä maassa enkä varmasti viimeinenkään joka katsoo, Suomen kansalla pitää olla oikeus ilmaista mielipiteensä - säilytetäänkö itsenäisyys ja vapaus, vai annetaanko alistaa itsemme ´uudelleen perustettavan´ Euroopan unionin liittovaltion -, tai valtioliiton osaksi. YK:n peruskirjan mukaan jokaisella kansalla on oikeus omaan valtioon ja kansan tahto on hallitusvallan perusta (eikä päinvastoin).

Puolustusministeri Matti Vanhanen sanoi Yleisradion TV1:n Lauantaiseurassa, että EU:n uudesta perussopimuksesta voitaisiin järjestää kansanäänestys, jos unioni muuttuu olennaisesti siitä, millainen se oli Suomen liittyessä unioniin vuonna 1995.

Jerry Falwell kirjoitti:
- Vaikka vähemmistöön jääminen kuinka hatuttaisi, niin huutaminen on silti osoitus
kypsymättömyydestä.
Vastaan: Kypsymättömyyden vastakohta on ylikypsä ja enemmistöksi itseään kutsuvissa näkyy merkkejä ylikypsyydestä meillä ja muualla... ylikypsät tahtovat pilaantua / lahoavat helposti;-)

Suomi on nyt
itsenäisyyshistoriansa merkittävimmän valinnan edessä:
sillä EU- Suomesta tulisi Unionin uudelleenperustamisen ja sen perustuslain voimaantulon jälkeen entistä selvemmin toisen valtion epäitsenäinen osa.

Itsenäisen Suomen valtiosääntö on tosiasiallisesti kumottu ja maamme liitetty toisen valtion osaksi Esko Ahon kuuluisalla ”hattutempulla”. Siinä rytäkässä harhautettiin myöskin toista sopijapuolta, eli Euroopan unionia, loukkaamalla Maastrichtin sopimuksen O-artiklaa. Suomen rikoslaissa tätä nimitetään ”valtiopetokseksi”. Tällainen valtiosopimus on juridisesti pätemätön. Sitäpaitsi EU ei ollut ns. ”oikeushenkilö”, jonka kanssa valtiosopimuksia olisi voitu ylipäätään solmia ja allekirjoittaa, sillä vain tunnustetut valtiot voivat solmia keskenään sopimuksia ja vahvistaa allekirjoituksillaan.

Sen jälkeen - kun Euroopan unioni saa oman perustuslain, muuttuu tilanne ja tästä sekasikiöstä tulee ns. oikeushenkilö, joka voi käyttää liittovaltion tavoin yhteisiä toimivaltuuksia.
(Liittymissopimus luonnos 4 artikla: Oikeushenkilöllisyys).

Suomalaisilla on nyt todella oikeus vaatia kansanäänestystä silläkin perusteella, että unioni muuttuu olennaisesti siitä, millaisena se meille markkinoitiin ns. neuvoa-antavan kansanäänestyksen yhteydessä, joten
puolustusministeri Vanhasen esiin tuoma ajatus uudesta kansanäänestyksestä on välttämätön ja kannatettava.

Jase Edwards kirjoitti:

EU:n vastustajat eivät kylläkään pidä yllä myyttiä eroamisen mahdottomuudesta, vaan ainoastan vaatimusta irtautumisesta unionista, mutta saatte te Eu-nukit pitää omat (harha-)kuvitelmanne.

EU on valtioliitto ja liittovaltio, jolla on liikaa valtaa kuin mihin Suomen perustuslaki olisi antanut mahdollisuutta osallistua. Suomi on liitetty toisen valtion - liittovaltion alaisuuteen.

Euroopan Yhteisöjen/Unionin asetukset eivät tunne jäsenmaidensa "päätöksiin vaikuttamista", vaan ainoastaan niiden noudattamisen. 70% maassamme voimaan tulevista laeista on unionin määrämiä. Eurooppa-oikeudella on välitön oikeusvaikutus. Yhteisön lainsäädännöllä voidaan asettaa jäsenvaltion kansalaisille oikeuksia ja velvollisuuksia ilman, että tarvitaan erikseen kansallisen parlamentin hyväksyntää. Eurooppa-oikeus on ensisijaista: ristiriitatilanteessa on kansallisen lainsäädännön väistyttävä. Jäsenvaltiot sitoutuvat toimeenpanemaan kansallisesti unionin toimielinten päätökset. Suomen tuomioistuinten on noudatettava ratkaisuissaan Eurooppa-oikeuden ylimmän tuomarin, Euroopan Yhteisöjen Luxemburgissa sijaitsevan tuomioistuimen linjauksia. Asetus on ulkomailta Suomelle saneltavan lainsäädännön voimakkain väline. Asetus on sellaisenaan EU:n jäsenmaissa noudatettavaa oikeutta. Se ei edellytä erityistä kansallista hyväksymistä tai voimaansaattamista. Sellainen on jopa kiellettyä. Jäsenmaiden on kumottava antamansa ristiriitaiset säädökset ja määräykset, joista unioni antaa asetuksen. (vaikka yleisesti luullaan/väitetään, että päätöksiin voitaisiin vaikuttaa: ei voida). EU:n huippukokouksissa ym. toimielimissä saavat Suomen edustajat sanoa sanansa 2-3 %:n ääntenpainotuksellaan, mikä tähän saakka on sekin ollut lähes kaiken EU-politiikan ehdoitta hyväksymistä. Maastrichtin sopimuksesta lähtien ovat Suomen edustajat ainoina EU:ssa hyväksyneet lähes kaiken ehdoitta.

Mikäli säädöksiä ei ole pantu toimeen asianmukaisesti, komissio vaatii lisäselvityksiä (mitä se ei itsenäiseltä valtiolta saattaisi vaatia) ja antaa huomautuksen jäsenvaltion hallitukselle havaitsemistaan puutteellisuuksissa vieraan vallan sanelupolitiikan noudattamisen hitaudesta. Kuka tahansa saattaa valittaa asiasta komissaareille, ettei mukamas "itsenäinen" Suomi tottele ulkomailta tulevia äärimmäisen huonostikin olosuhteisiimme sopivia maatalous- ym. asetuksia. Seuraavaksi astuu Euroopan yhteisöjen tuomioistuin kuvaan.

Suomi on luovuttanut toimivaltansa yhteisöille maatalouspolitiikassa, kauppapolitiikassa, rahapolitiikassa, alue- ja rakennepolitiikassa, kalastuspolitikassa, kilpailupolitiikassa ja elinkeinopolitiikassa. Lisäksi unioni puuttuu verotukseen, tutkimus- ja kehitystyöhön, liikenteeseen ja televiestintään, ympäristöön, energiaan, koulutukseen, kehitysyhteistyöhön, budjettiin (jäsenmaksut), sosiaalipolitiikkaan tunnetulla tavalla EMU-kriteerein, julkisen budjetin ylijäämävaatimuksineen ja kaiken kruunuksi on EU:lla yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, joka saattaa hyvinkin johtaa yhteiseen puolustukseen.

verotuksen yhdenmukaistaminen koskee välillistä verotusta eli arvonlisäveroa ja valmisteveroa, liikenteen verotusta, ympäristöveroja, yhtiöverotusta, korkotulojen verotusta sekä leimaverotusta. Arvonlisävero määrätään että osa yhteisön budjetin tuloista saadaan maksuina, joiden suuruus määräytyy maittain niiden arvonlisäveropohjan mukaan.

Yhteisöllä on toimivalta energia-asioissa silloin, kun puhutaan sisämarkkinoista. Energiatalouteen ulkomailta käsin vaikuttava lainsäädäntö tuli Suomeen jo ETA-sopimuksen myötä. Jäsenyys toi muassaan polttoaineiden kriisivalmiuteen liittyvää lainsäädäntöä ja samanaikaisesti toteutuneen Euroopan Atomienergiayhteisön Euratom:in jäsenyyden kautta kaikki ydinenergiaan liittyvät asiat. Jäsenvaltion on pidettävä yllä tiettyjä raakaöljyn ja öljytuotteiden vähimmäisvarastoja.

Koulutusyhteistyö perustuu mm. Leonardo- ohjelmaan. Koulutuksessa on jäsenvaltiolla vielä jäljellä omintakeisuutta, mutta se ei riitä itsenäisen valtion tuntomerkiksi, joista lisää tuonnempana.

Unionin menot katetaan jäsenvaltioiden jäsenmaksuilla joiden suuruus perustuu maiden bruttokansantuloon ja arvonlisäveron kertymään sekä yhteisön keräämiin tulleihin ja maatalouden tuontimaksuihin. Talousarvion perustana olevat rahoituskehykset vuosille 2000-2006 maksusitoumusten vakauttamiseen hiukan alle 90 miljardin euron tasolle.

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisen syinä väitetään olevan unionin yhteisten arvojen, perusetujen ja riippumattomuuden turvaaminen, EU:n ja sen jäsenten turvallisuuden kaikinpuolinen vahvistaminen sekä rauhan ylläpitäminen ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen.

Kenties väitetyt YUTP:n "tavoitteet" kuulostavat kauniilta, mutta niihin osallistuva maa ei ole itsenäinen valtio, kuten itsenäinen maa ei toteuttaisi kenenkään kanssa unioniluokan tiivistä yhteistyötä oikeus ja sisäasioissa ns. kolmannen pilarin mukaisesti. Suomen rajat muutettiin perustuslain vastaisesti vieraan suurvaltayhtymän rajoiksi valtakunnan rajojen muuttuessa EU:lle avoimiksi, lisäsi se Eurooppa-tiedotuksen mukaan tarvetta oikeus- ja sisäasioista vastaavien viranomaisten yhteistyölle. Viranomaisia painoi kuulemma huoli katoavien rajojen mukanaan tuomista haitoista: huumeiden salakuljetuksesta, rahanpesusta ja terrorismista.

Johtopäätös: EU:hun liitetty maakunta-Suomi ei ole valtio-opillisesti itsenäinen maa. Sillä on käytännöllisesti katsoen enää juhlapuheet jäljellä menetetystä vapaudesta.

Valtio-oppia: Valtio-opin mukaan ei liittovaltiomallisen yhteisön jäsen ole itsenäinen maa, koska se ei itse voi määrätä asioistaan, vaan valtion yläpuolella on ylikansallinen hallintokoneisto ja lainsäädäntö. Itsenäinen valtio määritellään valtio-opissa ihmisyhteisöksi, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa (luovuttamatta sitä sen enempää Brysseliin kuin Moskovaankaan, USA/NATO:lle tms). Itsenäisen valtion luonteenomaisia perusaineksia ovat siten selvästi rajoitettu alue, rajoittamaton vallankäyttö tällä alueella ja kansa joka on tämän vallankäytön alaisena. Valtiolle kuuluu siis määrätty alue, jonka sisällä sillä on oikeus käyttää valtaansa. Alueensa sisäiseltä rakenteelta valtiot voivat kuitenkin olla hyvin erilaisia. Päätyyppeinä erotetaan yhtenäisvaltiot ja liittovaltiot. Viimeksi mainitut ovat valtioyhtymiä, joihin kuuluu useita epäitsenäisiä jäsenvaltioita (EU:ssa jäsenvaltioita, Yhdysvalloissa osavaltioita, Sveitsissä kantoneita ja entisessä Neuvostoliitossa liitontasavaltoja).

Vallan omintakeisuus merkitsee suvereenia täysivaltaisuutta eli valtaa määrätä miten olot valtion alueella järjestetään sekä tarpeen vaatiessa pakkoakin apuna käyttäen valvoa, että määräyksiä noudatetaan. Valtioihin luetaan myös sellaiset maat, jotka eivät ole täysivaltaisia suhteissaan ulkovaltoihin nähden. Tällainen riippuvuussuhteessa oleva ei-itsenäinen valtio on esim. EU-Suomi. Jopa Venäjän vallan aikaan Suomella oli sentään täysivaltainen sisäisissä asioissaan - ollen silloinkin epäitsenäinen.

Valtion toimintamuodot, joiden puitteissa itsenäisen valtion tehtävät hoidetaan, voidaan jakaa kolmeen osaan: omintakeiseen lainsäädäntöön, lainkäyttöön ja toimeenpanovallan käyttöön. Lainsäädännöllä luodaan yksilöiden toimintaa rajoittavia ja turvaavia oikeussäännöksiä, joita sitten lainkäytöllä tuomioistuinten toimesta sovelletaan käytännössä esiintyviin tapauksiin. Toimeenpanovalta on määritelty joskus siten, että siihen on luettu kaikki valtion toiminta joka ei ole kumpaakaan edellämainituista. Toisinaan se on rinnastettu käsitteeseen "hallinto." Toimeenpanovaltaan on kahdenlaista. Hallitustoiminta, Johon ennen osallistuvat ylintä toimeenpanovaltaa käyttänyt tasavallan presidentti ja valtioneuvosto. Kysymys on tällöin ylimmän poliittisen johto-ja käskyvallan käyttämisestä valtiossa.

Entinen oikeusministeri Hannele Pokka toisin kuin muut päättäjämme, oli aikoinaan tehtäviensä tasalla ja näki EU-jäsenyydessä ristiriidan Suomen perustuslain kanssa seuraavalla tavalla:
-Lainsäädäntövalta siirtyy Suomen rajojen ulkopuolelle,
-EU:n oikeuskäytännön mukaan Suomen oman, kansallisen lain on väistyttävä EU:n säädösten tieltä.
-EU:n komissio ja kilpailuviranomaiset saavat toimeenpanovaltaa Suomen rajojen sisällä,
-EU ottaa tasavallan presidentille kuuluvaa valtaa solmia kansainvälisiä sopimuksia Suomen puolesta.
-EU:n tuomioistuin saa Suomeen ulottuvaa tuomiovaltaa.

EU:ssa Suomi ei ole enää täysivaltainen tasavalta. Meillä ei ole enää itsenäistä rahapolitiikkaa, valuutta,- talous,- maatalous,- alue,- kauppa,- tulli,- elinkeino,- ulko- ja turvallisuuspolitiikaa, joiden kaikkien osalta joudumme noudattamaan EU:n säädöksiä.

Juhlapuheissa esitettyjä väitteitä Suomen itsenäisyyden kestävyydestä ei tarvitse uskoa. Maamme käy jo kymmenettä vuotta kolmatta itsenäistymisprosessiaan, eikä se tule sitä koskaan lopullisesti häviämään. Jopa juhlapuheissa ja lehdistössäkin esitetyillä valheilla on lyhyet jäljet, eivätkä ne voi mitään myöhemmin tuleville sukupolville, jotka esittävät kiusallisia kysymyksiä itsenäisyyden kavaltamisesta Brysselin euroneuvostoliitolle.

Lue lisää

EU ei ole oikeustoimikelpoinen se ei voi olla valtio, ei liito eikä mikään
muukaan. Jutultasi siis katoaa pohja kättelyssä.

Eivoierota-myyttiä ylläpitivät vastustajat. Se oli selitys sille miksi
eroamista kannattavia on niin vähän. Ihmiset ovat passivoituneet kun
ovat luulleet ettei erota voi. Kun eroaminen onkin mahdollista kaikki
aktivoituvat (ja tietenkin eroamista ajamaan).

Jerry Falwell kirjoitti:

EU ei ole oikeustoimikelpoinen se ei voi olla valtio, ei liito eikä mikään
muukaan. Jutultasi siis katoaa pohja kättelyssä.

Eivoierota-myyttiä ylläpitivät vastustajat. Se oli selitys sille miksi
eroamista kannattavia on niin vähän. Ihmiset ovat passivoituneet kun
ovat luulleet ettei erota voi. Kun eroaminen onkin mahdollista kaikki
aktivoituvat (ja tietenkin eroamista ajamaan).

Lue lisää

EU:lle tulee perustuslakinsa kanssa myöhemmin okeuskelpoisuus ym. Nythän siis "EU:n kansalaisuus" on pelkkä kielikuva.
EU ei voi edes solmia sopimuksia muiden valtioiden kanssa. EY sen sijaan on EU:n sisäinen, oikeushenkilöllinen valtioliitto.

EU myöhemmin kirjoitti:

EU:lle tulee perustuslakinsa kanssa myöhemmin okeuskelpoisuus ym. Nythän siis "EU:n kansalaisuus" on pelkkä kielikuva.
EU ei voi edes solmia sopimuksia muiden valtioiden kanssa. EY sen sijaan on EU:n sisäinen, oikeushenkilöllinen valtioliitto.

Lue lisää

EU:n kanssa tehdä mitään sopimuksia?

Mielestäni ei. Takerruin nimimerkin "EU myöhemmin" kirjoittamaan tekstiin:

> EU:lle tulee perustuslakinsa kanssa myöhemmin oikeuskelpoisuus ym. Nythän siis "EU:n kansalaisuus" on pelkkä kielikuva.
EU ei voi edes solmia sopimuksia muiden valtioiden kanssa. > EY sen sijaan on EU:n sisäinen, oikeushenkilöllinen valtioliitto.

Euroopan unioni on pelkkä kielikuva. Maastrichin sopimus (EU-sopimus) täydentää EY:tä, mutta ei muuta EY:tä EU:ksi niin, että EU saisi oikeushenkilöllisyyden, ennenkuin perustuslaki on hyväksytty.
Kun Saksa lokakuussa 1993 (lopulta) hyväksyi EY:n liittovaltiokehitykseen kuuluvan Maastrichtin sopimuksen, alettiin Suomessa puhua EY:n sijasta EU-neuvotteluista.

Siis minkä ihmeen EU:n kanssa Suomi kävi jäsenyysneuvottelunsa; alaikäisen lapsen, vaiko holhouksen alla olevan kehitysvammaisen, - vaiko yhdistyksen, jota ei ole huomattu rekisteröidä (=oikeushenkilöidä) ?

EY oli hallitusten välisten konferenssien (HVK)kautta toimiva valtioiden välinen elin.

Tiesivätkö suomalaisneuvottelijat, että EU on oikeustoimikelvoton?


Ja: Kun EY ei ole valtio, ei Suomen liittymissopimusta tietenkään voitu voimaansaattaa VJ 69 §:n mukaisessa valtiosopimuksia varten tehdyssä "supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä"?

Onko Suomen liittymissopimus siis tältäkään osalta lainvoimainen?

Koska EU ei ole valtio, eikä EU:lla toistaiseksi ole oikeustoimikelpoisuutta, ei Suomen liittymissopimuskaan voi olla oikeustoimikelpoinen.

Mennäänpä historiassa pidemmälle:
Kun/Jos Suomi alkuvuodesta 1992 olisi hakenut EY-jäsenyyttä, hakiko Suomi EU-jäsenyyttä?

Mikä onkaan Suomen EU-jäsenyyden jatkumo EU:n oikeustoimikelpoisuuden osalta?
- Laitonko?

Satakunnan mies kirjoitti:

EU:n kanssa tehdä mitään sopimuksia?

Mielestäni ei. Takerruin nimimerkin "EU myöhemmin" kirjoittamaan tekstiin:

> EU:lle tulee perustuslakinsa kanssa myöhemmin oikeuskelpoisuus ym. Nythän siis "EU:n kansalaisuus" on pelkkä kielikuva.
EU ei voi edes solmia sopimuksia muiden valtioiden kanssa. > EY sen sijaan on EU:n sisäinen, oikeushenkilöllinen valtioliitto.

Euroopan unioni on pelkkä kielikuva. Maastrichin sopimus (EU-sopimus) täydentää EY:tä, mutta ei muuta EY:tä EU:ksi niin, että EU saisi oikeushenkilöllisyyden, ennenkuin perustuslaki on hyväksytty.
Kun Saksa lokakuussa 1993 (lopulta) hyväksyi EY:n liittovaltiokehitykseen kuuluvan Maastrichtin sopimuksen, alettiin Suomessa puhua EY:n sijasta EU-neuvotteluista.

Siis minkä ihmeen EU:n kanssa Suomi kävi jäsenyysneuvottelunsa; alaikäisen lapsen, vaiko holhouksen alla olevan kehitysvammaisen, - vaiko yhdistyksen, jota ei ole huomattu rekisteröidä (=oikeushenkilöidä) ?

EY oli hallitusten välisten konferenssien (HVK)kautta toimiva valtioiden välinen elin.

Tiesivätkö suomalaisneuvottelijat, että EU on oikeustoimikelvoton?


Ja: Kun EY ei ole valtio, ei Suomen liittymissopimusta tietenkään voitu voimaansaattaa VJ 69 §:n mukaisessa valtiosopimuksia varten tehdyssä "supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä"?

Onko Suomen liittymissopimus siis tältäkään osalta lainvoimainen?

Koska EU ei ole valtio, eikä EU:lla toistaiseksi ole oikeustoimikelpoisuutta, ei Suomen liittymissopimuskaan voi olla oikeustoimikelpoinen.

Mennäänpä historiassa pidemmälle:
Kun/Jos Suomi alkuvuodesta 1992 olisi hakenut EY-jäsenyyttä, hakiko Suomi EU-jäsenyyttä?

Mikä onkaan Suomen EU-jäsenyyden jatkumo EU:n oikeustoimikelpoisuuden osalta?
- Laitonko?

Lue lisää

Noinhan se asia menee. Usein onkin kysytty, että "mikä EU on?"

Sehän on Neuvostoliiton peilikuva! Nl:ssä sosialisoitiin ja tasattiin, EU:ssa yksityistetään ja kasvatetaan. Pelkkä iso bisness, ja Suomen jäsenyys oikeuskelvottomassa EU:ssa ja/tai tulevassa liittovaltiossa on tuplasti Suomen perustuslain vastainen - rikollinen hanke.

Satakunnan mies kirjoitti:

EU:n kanssa tehdä mitään sopimuksia?

Mielestäni ei. Takerruin nimimerkin "EU myöhemmin" kirjoittamaan tekstiin:

> EU:lle tulee perustuslakinsa kanssa myöhemmin oikeuskelpoisuus ym. Nythän siis "EU:n kansalaisuus" on pelkkä kielikuva.
EU ei voi edes solmia sopimuksia muiden valtioiden kanssa. > EY sen sijaan on EU:n sisäinen, oikeushenkilöllinen valtioliitto.

Euroopan unioni on pelkkä kielikuva. Maastrichin sopimus (EU-sopimus) täydentää EY:tä, mutta ei muuta EY:tä EU:ksi niin, että EU saisi oikeushenkilöllisyyden, ennenkuin perustuslaki on hyväksytty.
Kun Saksa lokakuussa 1993 (lopulta) hyväksyi EY:n liittovaltiokehitykseen kuuluvan Maastrichtin sopimuksen, alettiin Suomessa puhua EY:n sijasta EU-neuvotteluista.

Siis minkä ihmeen EU:n kanssa Suomi kävi jäsenyysneuvottelunsa; alaikäisen lapsen, vaiko holhouksen alla olevan kehitysvammaisen, - vaiko yhdistyksen, jota ei ole huomattu rekisteröidä (=oikeushenkilöidä) ?

EY oli hallitusten välisten konferenssien (HVK)kautta toimiva valtioiden välinen elin.

Tiesivätkö suomalaisneuvottelijat, että EU on oikeustoimikelvoton?


Ja: Kun EY ei ole valtio, ei Suomen liittymissopimusta tietenkään voitu voimaansaattaa VJ 69 §:n mukaisessa valtiosopimuksia varten tehdyssä "supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä"?

Onko Suomen liittymissopimus siis tältäkään osalta lainvoimainen?

Koska EU ei ole valtio, eikä EU:lla toistaiseksi ole oikeustoimikelpoisuutta, ei Suomen liittymissopimuskaan voi olla oikeustoimikelpoinen.

Mennäänpä historiassa pidemmälle:
Kun/Jos Suomi alkuvuodesta 1992 olisi hakenut EY-jäsenyyttä, hakiko Suomi EU-jäsenyyttä?

Mikä onkaan Suomen EU-jäsenyyden jatkumo EU:n oikeustoimikelpoisuuden osalta?
- Laitonko?

Lue lisää

EU:n kanssa ei voi tehdä sopimuksia, eikä kukaan ole tehnytkään.


>Siis minkä ihmeen EU:n kanssa Suomi kävi jäsenyysneuvottelunsa;
>alaikäisen lapsen, vaiko holhouksen alla olevan kehitysvammaisen, -
>vaiko yhdistyksen, jota ei ole huomattu rekisteröidä (=oikeushenkilöidä)
> ?

Kehuit joskus tilanneesi sopimuksen suomalaisversion peräti ulkomailta.
Katsopa sieltä kenen kesken sopimus on tehty. Sopimuksen tekijät olivat
tietysti myös edeltäneiden neuvottelujen osapuolet.

>Tiesivätkö suomalaisneuvottelijat, että EU on oikeustoimikelvoton?

Totta hiivatissa tiesivät. Miksi muuten olisi jätetty hakemus kolmeen
järjestöön, joista yhdenkään lyhenne ei ollut EU.

>Koska EU ei ole valtio, eikä EU:lla toistaiseksi ole oikeustoimikelpoisuutta,
>ei Suomen liittymissopimuskaan voi olla oikeustoimikelpoinen.

Hojohojo. Katso sieltä sopimuksesta kuka sopi ja kenen kanssa.

>Mikä onkaan Suomen EU-jäsenyyden jatkumo EU:n
>oikeustoimikelpoisuuden osalta?
> - Laitonko?

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Laiton se ei kuitenkaan
tule olemaan edes Satakunnassa.

Satakunnan mies kirjoitti:

EU:n kanssa tehdä mitään sopimuksia?

Mielestäni ei. Takerruin nimimerkin "EU myöhemmin" kirjoittamaan tekstiin:

> EU:lle tulee perustuslakinsa kanssa myöhemmin oikeuskelpoisuus ym. Nythän siis "EU:n kansalaisuus" on pelkkä kielikuva.
EU ei voi edes solmia sopimuksia muiden valtioiden kanssa. > EY sen sijaan on EU:n sisäinen, oikeushenkilöllinen valtioliitto.

Euroopan unioni on pelkkä kielikuva. Maastrichin sopimus (EU-sopimus) täydentää EY:tä, mutta ei muuta EY:tä EU:ksi niin, että EU saisi oikeushenkilöllisyyden, ennenkuin perustuslaki on hyväksytty.
Kun Saksa lokakuussa 1993 (lopulta) hyväksyi EY:n liittovaltiokehitykseen kuuluvan Maastrichtin sopimuksen, alettiin Suomessa puhua EY:n sijasta EU-neuvotteluista.

Siis minkä ihmeen EU:n kanssa Suomi kävi jäsenyysneuvottelunsa; alaikäisen lapsen, vaiko holhouksen alla olevan kehitysvammaisen, - vaiko yhdistyksen, jota ei ole huomattu rekisteröidä (=oikeushenkilöidä) ?

EY oli hallitusten välisten konferenssien (HVK)kautta toimiva valtioiden välinen elin.

Tiesivätkö suomalaisneuvottelijat, että EU on oikeustoimikelvoton?


Ja: Kun EY ei ole valtio, ei Suomen liittymissopimusta tietenkään voitu voimaansaattaa VJ 69 §:n mukaisessa valtiosopimuksia varten tehdyssä "supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä"?

Onko Suomen liittymissopimus siis tältäkään osalta lainvoimainen?

Koska EU ei ole valtio, eikä EU:lla toistaiseksi ole oikeustoimikelpoisuutta, ei Suomen liittymissopimuskaan voi olla oikeustoimikelpoinen.

Mennäänpä historiassa pidemmälle:
Kun/Jos Suomi alkuvuodesta 1992 olisi hakenut EY-jäsenyyttä, hakiko Suomi EU-jäsenyyttä?

Mikä onkaan Suomen EU-jäsenyyden jatkumo EU:n oikeustoimikelpoisuuden osalta?
- Laitonko?

Lue lisää

"Koska EU ei ole valtio, eikä EU:lla toistaiseksi ole oikeustoimikelpoisuutta, ei Suomen liittymissopimuskaan voi olla oikeustoimikelpoinen.

Mennäänpä historiassa pidemmälle:
Kun/Jos Suomi alkuvuodesta 1992 olisi hakenut EY-jäsenyyttä, hakiko Suomi EU-jäsenyyttä?

Mikä onkaan Suomen EU-jäsenyyden jatkumo EU:n oikeustoimikelpoisuuden osalta?
- Laitonko? "

=> Entäpä sitten vaikkapa YK ja sen esimerkiksi turvallisuusneuvosto? Kuuluuko Suomi laillisesti Yhdistyneisiin Kansakuntiin? Onko YK oikeustoimikelpoinen vaikka se ei ole valtio? Ovatko rauhanturvaajat ulkomailla YK:n nimissä laillisesti?

Jerry Falwell kirjoitti:

EU:n kanssa ei voi tehdä sopimuksia, eikä kukaan ole tehnytkään.


>Siis minkä ihmeen EU:n kanssa Suomi kävi jäsenyysneuvottelunsa;
>alaikäisen lapsen, vaiko holhouksen alla olevan kehitysvammaisen, -
>vaiko yhdistyksen, jota ei ole huomattu rekisteröidä (=oikeushenkilöidä)
> ?

Kehuit joskus tilanneesi sopimuksen suomalaisversion peräti ulkomailta.
Katsopa sieltä kenen kesken sopimus on tehty. Sopimuksen tekijät olivat
tietysti myös edeltäneiden neuvottelujen osapuolet.

>Tiesivätkö suomalaisneuvottelijat, että EU on oikeustoimikelvoton?

Totta hiivatissa tiesivät. Miksi muuten olisi jätetty hakemus kolmeen
järjestöön, joista yhdenkään lyhenne ei ollut EU.

>Koska EU ei ole valtio, eikä EU:lla toistaiseksi ole oikeustoimikelpoisuutta,
>ei Suomen liittymissopimuskaan voi olla oikeustoimikelpoinen.

Hojohojo. Katso sieltä sopimuksesta kuka sopi ja kenen kanssa.

>Mikä onkaan Suomen EU-jäsenyyden jatkumo EU:n
>oikeustoimikelpoisuuden osalta?
> - Laitonko?

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Laiton se ei kuitenkaan
tule olemaan edes Satakunnassa.

Lue lisää

1. Eduskunta ei saanut tietää, mitä osapuolten kanssa edes oli neuvoteltu. Sopimus EU:n kanssa oli auki vielä silloinkin, kun Eduskunta "hyväksyi" liittymislain.
Siksi kansanäänestyskin oli vaalipetos.

Vähän vaikea sitä sopimusta kansanedustajien oli katsoakin, koska se painettiin suomen kielellä vasta 1995 ja 1996!
Miten kansalta voitiin edellytää äänestyskopissa enemmän tietoa?

2. Eduskunta ei hyväksymyt liittymislakia Suomen perustuslain säätämisjärjestyksen edellyttämällä tavalla.
Tätä edellytti myös O-artikla.

3. Eduskunta jätti EMU:n 3. vaiheen hyväksyntänsä ulkopuolelle.
Tekaistun EMU-varauman (myöhemmin selvinneen) vuoksi Eduskunta luuli saaavansa päättää asiasta erillisen lakiesityksen perusteella. Sitä ei eduskunnalle kuitenkaan koskaan ole annettu.


Piste.

Satakunnan mies kirjoitti:

1. Eduskunta ei saanut tietää, mitä osapuolten kanssa edes oli neuvoteltu. Sopimus EU:n kanssa oli auki vielä silloinkin, kun Eduskunta "hyväksyi" liittymislain.
Siksi kansanäänestyskin oli vaalipetos.

Vähän vaikea sitä sopimusta kansanedustajien oli katsoakin, koska se painettiin suomen kielellä vasta 1995 ja 1996!
Miten kansalta voitiin edellytää äänestyskopissa enemmän tietoa?

2. Eduskunta ei hyväksymyt liittymislakia Suomen perustuslain säätämisjärjestyksen edellyttämällä tavalla.
Tätä edellytti myös O-artikla.

3. Eduskunta jätti EMU:n 3. vaiheen hyväksyntänsä ulkopuolelle.
Tekaistun EMU-varauman (myöhemmin selvinneen) vuoksi Eduskunta luuli saaavansa päättää asiasta erillisen lakiesityksen perusteella. Sitä ei eduskunnalle kuitenkaan koskaan ole annettu.


Piste.

Lue lisää

jossain viestien seassa (en viitsi kaivaa) on teksti jossa Satakunnan mies
todistaa tämän väitteen vääräksi.

>1. Eduskunta ei saanut tietää, mitä osapuolten kanssa edes oli
>neuvoteltu. Sopimus EU:n kanssa oli auki vielä silloinkin, kun Eduskunta
>"hyväksyi" liittymislain.

Se on sitten lukijasta kiinni uskooko sinua vai Satakunnan miestä.

Maisa kirjoitti:

- En ole ensimmäinen tässä maassa enkä varmasti viimeinenkään joka katsoo, Suomen kansalla pitää olla oikeus ilmaista mielipiteensä - säilytetäänkö itsenäisyys ja vapaus, vai annetaanko alistaa itsemme ´uudelleen perustettavan´ Euroopan unionin liittovaltion -, tai valtioliiton osaksi. YK:n peruskirjan mukaan jokaisella kansalla on oikeus omaan valtioon ja kansan tahto on hallitusvallan perusta (eikä päinvastoin).

Puolustusministeri Matti Vanhanen sanoi Yleisradion TV1:n Lauantaiseurassa, että EU:n uudesta perussopimuksesta voitaisiin järjestää kansanäänestys, jos unioni muuttuu olennaisesti siitä, millainen se oli Suomen liittyessä unioniin vuonna 1995.

Jerry Falwell kirjoitti:
- Vaikka vähemmistöön jääminen kuinka hatuttaisi, niin huutaminen on silti osoitus
kypsymättömyydestä.
Vastaan: Kypsymättömyyden vastakohta on ylikypsä ja enemmistöksi itseään kutsuvissa näkyy merkkejä ylikypsyydestä meillä ja muualla... ylikypsät tahtovat pilaantua / lahoavat helposti;-)

Suomi on nyt
itsenäisyyshistoriansa merkittävimmän valinnan edessä:
sillä EU- Suomesta tulisi Unionin uudelleenperustamisen ja sen perustuslain voimaantulon jälkeen entistä selvemmin toisen valtion epäitsenäinen osa.

Itsenäisen Suomen valtiosääntö on tosiasiallisesti kumottu ja maamme liitetty toisen valtion osaksi Esko Ahon kuuluisalla ”hattutempulla”. Siinä rytäkässä harhautettiin myöskin toista sopijapuolta, eli Euroopan unionia, loukkaamalla Maastrichtin sopimuksen O-artiklaa. Suomen rikoslaissa tätä nimitetään ”valtiopetokseksi”. Tällainen valtiosopimus on juridisesti pätemätön. Sitäpaitsi EU ei ollut ns. ”oikeushenkilö”, jonka kanssa valtiosopimuksia olisi voitu ylipäätään solmia ja allekirjoittaa, sillä vain tunnustetut valtiot voivat solmia keskenään sopimuksia ja vahvistaa allekirjoituksillaan.

Sen jälkeen - kun Euroopan unioni saa oman perustuslain, muuttuu tilanne ja tästä sekasikiöstä tulee ns. oikeushenkilö, joka voi käyttää liittovaltion tavoin yhteisiä toimivaltuuksia.
(Liittymissopimus luonnos 4 artikla: Oikeushenkilöllisyys).

Suomalaisilla on nyt todella oikeus vaatia kansanäänestystä silläkin perusteella, että unioni muuttuu olennaisesti siitä, millaisena se meille markkinoitiin ns. neuvoa-antavan kansanäänestyksen yhteydessä, joten
puolustusministeri Vanhasen esiin tuoma ajatus uudesta kansanäänestyksestä on välttämätön ja kannatettava.

Lue lisää

Tanska järjestää kansanäänestyksen EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta, ilmoitti maan pääministeri Anders Fogh Rasmussen. Uutisen mukaan kansanäänestys pidetään joko vuonna 2004 tai 2005.
Pääministeri Anders Fogh Rasmussen on perustellut kansanäänestyksen järjestämistä sillä, että kyseessä on "niin uusi ja tärkeä dokumentti, että se vaatii kansanäänestyksen EU:n perustuslaillisen sopimuksen vuoksi.

Suomessa puolustusministeri Vanhanen sanoi Yleisradion TV1:n Lauantaiseurassa että EU:n uudesta perussopimuksesta voitaisiin järjestää kansanäänestys. Pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.) torjui (lehtitietojen mukaan) ajatuksen
Avoimuuden puute on ikävä piirre pääministerillä – mutta se ei estä kansanäänestyksen järjestämistä myös Suomessa – jos vain kansa vaatii sitä.

Maisa kirjoitti:

- En ole ensimmäinen tässä maassa enkä varmasti viimeinenkään joka katsoo, Suomen kansalla pitää olla oikeus ilmaista mielipiteensä - säilytetäänkö itsenäisyys ja vapaus, vai annetaanko alistaa itsemme ´uudelleen perustettavan´ Euroopan unionin liittovaltion -, tai valtioliiton osaksi. YK:n peruskirjan mukaan jokaisella kansalla on oikeus omaan valtioon ja kansan tahto on hallitusvallan perusta (eikä päinvastoin).

Puolustusministeri Matti Vanhanen sanoi Yleisradion TV1:n Lauantaiseurassa, että EU:n uudesta perussopimuksesta voitaisiin järjestää kansanäänestys, jos unioni muuttuu olennaisesti siitä, millainen se oli Suomen liittyessä unioniin vuonna 1995.

Jerry Falwell kirjoitti:
- Vaikka vähemmistöön jääminen kuinka hatuttaisi, niin huutaminen on silti osoitus
kypsymättömyydestä.
Vastaan: Kypsymättömyyden vastakohta on ylikypsä ja enemmistöksi itseään kutsuvissa näkyy merkkejä ylikypsyydestä meillä ja muualla... ylikypsät tahtovat pilaantua / lahoavat helposti;-)

Suomi on nyt
itsenäisyyshistoriansa merkittävimmän valinnan edessä:
sillä EU- Suomesta tulisi Unionin uudelleenperustamisen ja sen perustuslain voimaantulon jälkeen entistä selvemmin toisen valtion epäitsenäinen osa.

Itsenäisen Suomen valtiosääntö on tosiasiallisesti kumottu ja maamme liitetty toisen valtion osaksi Esko Ahon kuuluisalla ”hattutempulla”. Siinä rytäkässä harhautettiin myöskin toista sopijapuolta, eli Euroopan unionia, loukkaamalla Maastrichtin sopimuksen O-artiklaa. Suomen rikoslaissa tätä nimitetään ”valtiopetokseksi”. Tällainen valtiosopimus on juridisesti pätemätön. Sitäpaitsi EU ei ollut ns. ”oikeushenkilö”, jonka kanssa valtiosopimuksia olisi voitu ylipäätään solmia ja allekirjoittaa, sillä vain tunnustetut valtiot voivat solmia keskenään sopimuksia ja vahvistaa allekirjoituksillaan.

Sen jälkeen - kun Euroopan unioni saa oman perustuslain, muuttuu tilanne ja tästä sekasikiöstä tulee ns. oikeushenkilö, joka voi käyttää liittovaltion tavoin yhteisiä toimivaltuuksia.
(Liittymissopimus luonnos 4 artikla: Oikeushenkilöllisyys).

Suomalaisilla on nyt todella oikeus vaatia kansanäänestystä silläkin perusteella, että unioni muuttuu olennaisesti siitä, millaisena se meille markkinoitiin ns. neuvoa-antavan kansanäänestyksen yhteydessä, joten
puolustusministeri Vanhasen esiin tuoma ajatus uudesta kansanäänestyksestä on välttämätön ja kannatettava.

Lue lisää

Eikö kansanäänestyksen järjestäminen olisi turhaa, koska media kuitenkin aivopesisi kansan äänestämään "väärin" ? (vrt. Satakunnan mies & kumpp.)

Satakunnan mies kirjoitti:

EU:n kanssa tehdä mitään sopimuksia?

Mielestäni ei. Takerruin nimimerkin "EU myöhemmin" kirjoittamaan tekstiin:

> EU:lle tulee perustuslakinsa kanssa myöhemmin oikeuskelpoisuus ym. Nythän siis "EU:n kansalaisuus" on pelkkä kielikuva.
EU ei voi edes solmia sopimuksia muiden valtioiden kanssa. > EY sen sijaan on EU:n sisäinen, oikeushenkilöllinen valtioliitto.

Euroopan unioni on pelkkä kielikuva. Maastrichin sopimus (EU-sopimus) täydentää EY:tä, mutta ei muuta EY:tä EU:ksi niin, että EU saisi oikeushenkilöllisyyden, ennenkuin perustuslaki on hyväksytty.
Kun Saksa lokakuussa 1993 (lopulta) hyväksyi EY:n liittovaltiokehitykseen kuuluvan Maastrichtin sopimuksen, alettiin Suomessa puhua EY:n sijasta EU-neuvotteluista.

Siis minkä ihmeen EU:n kanssa Suomi kävi jäsenyysneuvottelunsa; alaikäisen lapsen, vaiko holhouksen alla olevan kehitysvammaisen, - vaiko yhdistyksen, jota ei ole huomattu rekisteröidä (=oikeushenkilöidä) ?

EY oli hallitusten välisten konferenssien (HVK)kautta toimiva valtioiden välinen elin.

Tiesivätkö suomalaisneuvottelijat, että EU on oikeustoimikelvoton?


Ja: Kun EY ei ole valtio, ei Suomen liittymissopimusta tietenkään voitu voimaansaattaa VJ 69 §:n mukaisessa valtiosopimuksia varten tehdyssä "supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä"?

Onko Suomen liittymissopimus siis tältäkään osalta lainvoimainen?

Koska EU ei ole valtio, eikä EU:lla toistaiseksi ole oikeustoimikelpoisuutta, ei Suomen liittymissopimuskaan voi olla oikeustoimikelpoinen.

Mennäänpä historiassa pidemmälle:
Kun/Jos Suomi alkuvuodesta 1992 olisi hakenut EY-jäsenyyttä, hakiko Suomi EU-jäsenyyttä?

Mikä onkaan Suomen EU-jäsenyyden jatkumo EU:n oikeustoimikelpoisuuden osalta?
- Laitonko?

Lue lisää

EU:ta varsinaisesti ole olemassakaan.
Jos EU ei vielä ole oikeushenkilö, mikä se sitten on?

Voiko EU:n kanssa tehdä oikeudellisesti päteviä sopimuksia?


Annetaanpa seuraavan pitkän siteeratun tekstin kertoa:

" Maastrichtin sopimuksen myötä tapahtunut Euroopan unionin (EU) perustaminen oli uusi virstanpylväs Euroopan poliittisessa yhdentymisessä. Sopimus allekirjoitettiin Maastrichtissa jo 7. helmikuuta 1992, mutta sen voimaantulo oli mahdollinen vasta 1. marraskuuta 1993 ratifiointimenettelyyn liittyvien esteiden vuoksi (tanskalaiset hyväksyivät sopimuksen vasta toisessa kansanäänestyksessä; Saksassa nostettiin kanne, jonka mukaan liittopäivien päätös sopimuksen hyväksymisestä olisi perustuslain vastainen). Sopimuksessa todetaan, että "sopimus merkitsee uutta vaihetta kehityksessä - - yhä läheisemmän Euroopan kansojen välisen liiton luomiseksi". Siihen sisältyy E(T)Y:n perustamissopimusta ja Euratomin perustamissopimusta koskevien
muutosten lisäksi sopimus Euroopan unionista. Tätä ei kuitenkaan saatettu loppuun Maastrichtin sopimuksella. Se on EY:n kehityksen tavoin ensimmäinen askel kohti eurooppalaista perustuslaillista järjestystä, johon myös EY voi sitten sulautua. EU on vienyt kehitystä eteenpäin Amsterdamin sopimuksella, joka allekirjoitettiin Amsterdamissa 2. lokakuuta 1997 ja joka tuli voimaan 1. toukokuuta 1999 jäsenvaltioiden suoritettua ratifioimismenettelyt. Tässä yhteydessä on syytä mainita EU :sta tehtyyn sopimukseen sisällytetty uusi järjestely, joka koskee joustavuutta. Sen mukaisesti jäsenvaltiot voivat halutessaan ryhtyä keskenään nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön, mikäli ne noudattavat yksityiskohtaisesti esitettyjä edellytyksiä ja käyttävät hyväkseen yhteisön sopimuksissa määrättyjä toimielimiä, menettelyjä ja järjestelmiä. Vaikka esitetyt edellytykset rajoittavatkin kehitystä, tie kohti monen nopeuden Eurooppaa on vihdoin avattu. Perustettu Euroopan unioni ei korvaa Euroopan yhteisöjä, kuten tiedotusvälineissä toisinaan väitetään, vaan täydentää niitä uusilla politiikoilla ja uusilla yhteistyön muodoilla (EU:sta tehdyn sopimuksen 47 artikla). Tämän tuloksena syntyy kuvaannollisesti kolme Euroopan unionin perustana
toimivaa pilaria: Euroopan yhteisöt, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa. Näitä
kolmea pilaria kuvaillaan yksityiskohtaisesti EU:n perustuslakia koskevassa luvussa. ”


Siteerasin kirjaa "Yhteisön oikeuden perusteet", Viides laitos.
Käsikirjoituksen laatija: Klaus Dieter Borchardt
Toimitustyö päättyi syyskuussa 1999
Euroopan komissio, Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto.
Toimittaja: Julkaisuyksikkö, Rue de la Loi 200, B-1049 Bryssel

Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2000

ISBN 92-828-7808-2

© Euroopan yhteisöt, 2000
Jäljentäminen sallittu.

Printed in Belgium

--

Jotta lukija paremmin huomaisi tärkeimmät tekstit em. kirjasta, poimin ne ja kommentoin:

1. ” Sopimus allekirjoitettiin Maastrichtissa jo 7. helmikuuta 1992, mutta sen voimaantulo oli mahdollinen vasta 1. marraskuuta 1993 ratifiointimenettelyyn liittyvien esteiden vuoksi (tanskalaiset hyväksyivät sopimuksen vasta toisessa kansanäänestyksessä; Saksassa nostettiin kanne, jonka mukaan liittopäivien päätös sopimuksen hyväksymisestä olisi perustuslain vastainen). ”

Moniko suomalainen tiedotusväline on kertonut tuon Saksaa koskevan asian, että Saksan liittopäivien päätös olisi perustuslainvastainen?

Mihin käytettiin Mitterandin Helmut Kohlille kanavoimat Elfin rahat?
Tuskin Kohlin CDU:lle?
Lahjottiinko Saksan perustuslakituomioistuin sveitsiläiseen pankkiin toimitetuilla rahoilla?

Suomen eduskunnan EU-liittymispäätös ei kestä päivänvaloa. Se tehtiin perustuslakia kiertäen ja eduskuntaa harhauttaen.
Moniko suomalainen tiedotusväline on kertonut pääministeri Esko Ahon EMU-varaumahuijauksesta?

Miksi presidenttiehdokas Esko Aho unohti kirjastaan "Kolme kierrosta" käyneensä presidenttikisassa Huittisten Risto Ryti-salissa 1.12.1999? Silloin Aho sai kuulla EMU-varauma-kikkailu-pöytäkirjan luiskahtaneen julkisuuteen. Minne Esko Aho katosi?


2. ” Se on EY:n kehityksen tavoin ensimmäinen askel kohti eurooppalaista perustuslaillista järjestystä, johon myös EY voi sitten sulautua. ”

Kyseessä on siis eurooppalainen perustuslaillinen järjestys. Merkittävää on, että vasta EU:n perustuslaissa EU saa oikeushenkilöllisyyden!

3. ” Perustettu Euroopan unioni ei korvaa Euroopan yhteisöjä, kuten tiedotusvälineissä toisinaan väitetään, vaan täydentää niitä uusilla politiikoilla ja uusilla yhteistyön muodoilla. ”

Tämä todistaa, ettei Euroopan unionia ole olemassa minkäänlaisena oikeustoimivaltaisena toimijana. Kuitenkin yhä edelleen Euroopan unioni on esillä jokapäiväisessä mediaviestityksessä - tekemässä milloin mitäkin!

Jerry Falwell kirjoitti:

jossain viestien seassa (en viitsi kaivaa) on teksti jossa Satakunnan mies
todistaa tämän väitteen vääräksi.

>1. Eduskunta ei saanut tietää, mitä osapuolten kanssa edes oli
>neuvoteltu. Sopimus EU:n kanssa oli auki vielä silloinkin, kun Eduskunta
>"hyväksyi" liittymislain.

Se on sitten lukijasta kiinni uskooko sinua vai Satakunnan miestä.

Lue lisää

myös epäilevälle lukijalle.

Katsokaa osoitteesta
www.satanen.com
vasen alareuna:

Punainen painike "Salaiset EU-pöytäkirjat"
Nykyinen komission tiedotuspäällikkö Reijo Kemppinen paljasti EMU-varauma-pöytkirjan, jonka UM 21.1.2000 määräsi salaiseksi ja jonka salassapidon KHO 17.10.2000 vahvisti vieläpä salassapitoargumentteja (ankarammaksi) muuttaen.

Harmaa painike "Vaalipetos"
Tämän asian paljasti kirjassaan "Suomen tie Euroopan unioniin" keskeinen EY/EU-virkamies Antti Kuosmanen, joka joutui tuhoamaan kirjansa koko painoksen. Onneksi muutama kirja säästyi tuholta!
Minkähänlaisen korvauksen taloudellisen riskin ottanut Kustannusosakeyhtiö Ultima Thule sai tuhotusta kirjasta?
Fortumin toimitusjohtajuudenko?

Antti Kuosmanen tuli kirjassaan antaneeksi vinkin, että sopimus oli auki vielä silloin, kun kansa oli äänestänyt ja silloikin, kun eduskunta oli hyväksynyt EU-liittymislain.
Lukekaa tarkemmin nettikirjasta "Vaalipetos".

Jos joku epäilee satanen.comin asiakirjadokumenttien aitoutta, saa niistä tilaamalla kopiot ao. arkistoista.


On hienoa, että Jerryn kaltaiset maanpetoksen puolustajat ja Suomen itsenäisyyden vastustajat pitävät keskustelua yllä. Ilman Jerryn kaltaisia ei tälläkin palstalla olisi näin runsaslukuista (lähes 1000) lukijamäärää.
- Kiitos Jerry!

Satakunnan mies kirjoitti:

EU:ta varsinaisesti ole olemassakaan.
Jos EU ei vielä ole oikeushenkilö, mikä se sitten on?

Voiko EU:n kanssa tehdä oikeudellisesti päteviä sopimuksia?


Annetaanpa seuraavan pitkän siteeratun tekstin kertoa:

" Maastrichtin sopimuksen myötä tapahtunut Euroopan unionin (EU) perustaminen oli uusi virstanpylväs Euroopan poliittisessa yhdentymisessä. Sopimus allekirjoitettiin Maastrichtissa jo 7. helmikuuta 1992, mutta sen voimaantulo oli mahdollinen vasta 1. marraskuuta 1993 ratifiointimenettelyyn liittyvien esteiden vuoksi (tanskalaiset hyväksyivät sopimuksen vasta toisessa kansanäänestyksessä; Saksassa nostettiin kanne, jonka mukaan liittopäivien päätös sopimuksen hyväksymisestä olisi perustuslain vastainen). Sopimuksessa todetaan, että "sopimus merkitsee uutta vaihetta kehityksessä - - yhä läheisemmän Euroopan kansojen välisen liiton luomiseksi". Siihen sisältyy E(T)Y:n perustamissopimusta ja Euratomin perustamissopimusta koskevien
muutosten lisäksi sopimus Euroopan unionista. Tätä ei kuitenkaan saatettu loppuun Maastrichtin sopimuksella. Se on EY:n kehityksen tavoin ensimmäinen askel kohti eurooppalaista perustuslaillista järjestystä, johon myös EY voi sitten sulautua. EU on vienyt kehitystä eteenpäin Amsterdamin sopimuksella, joka allekirjoitettiin Amsterdamissa 2. lokakuuta 1997 ja joka tuli voimaan 1. toukokuuta 1999 jäsenvaltioiden suoritettua ratifioimismenettelyt. Tässä yhteydessä on syytä mainita EU :sta tehtyyn sopimukseen sisällytetty uusi järjestely, joka koskee joustavuutta. Sen mukaisesti jäsenvaltiot voivat halutessaan ryhtyä keskenään nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön, mikäli ne noudattavat yksityiskohtaisesti esitettyjä edellytyksiä ja käyttävät hyväkseen yhteisön sopimuksissa määrättyjä toimielimiä, menettelyjä ja järjestelmiä. Vaikka esitetyt edellytykset rajoittavatkin kehitystä, tie kohti monen nopeuden Eurooppaa on vihdoin avattu. Perustettu Euroopan unioni ei korvaa Euroopan yhteisöjä, kuten tiedotusvälineissä toisinaan väitetään, vaan täydentää niitä uusilla politiikoilla ja uusilla yhteistyön muodoilla (EU:sta tehdyn sopimuksen 47 artikla). Tämän tuloksena syntyy kuvaannollisesti kolme Euroopan unionin perustana
toimivaa pilaria: Euroopan yhteisöt, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa. Näitä
kolmea pilaria kuvaillaan yksityiskohtaisesti EU:n perustuslakia koskevassa luvussa. ”


Siteerasin kirjaa "Yhteisön oikeuden perusteet", Viides laitos.
Käsikirjoituksen laatija: Klaus Dieter Borchardt
Toimitustyö päättyi syyskuussa 1999
Euroopan komissio, Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto.
Toimittaja: Julkaisuyksikkö, Rue de la Loi 200, B-1049 Bryssel

Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2000

ISBN 92-828-7808-2

© Euroopan yhteisöt, 2000
Jäljentäminen sallittu.

Printed in Belgium

--

Jotta lukija paremmin huomaisi tärkeimmät tekstit em. kirjasta, poimin ne ja kommentoin:

1. ” Sopimus allekirjoitettiin Maastrichtissa jo 7. helmikuuta 1992, mutta sen voimaantulo oli mahdollinen vasta 1. marraskuuta 1993 ratifiointimenettelyyn liittyvien esteiden vuoksi (tanskalaiset hyväksyivät sopimuksen vasta toisessa kansanäänestyksessä; Saksassa nostettiin kanne, jonka mukaan liittopäivien päätös sopimuksen hyväksymisestä olisi perustuslain vastainen). ”

Moniko suomalainen tiedotusväline on kertonut tuon Saksaa koskevan asian, että Saksan liittopäivien päätös olisi perustuslainvastainen?

Mihin käytettiin Mitterandin Helmut Kohlille kanavoimat Elfin rahat?
Tuskin Kohlin CDU:lle?
Lahjottiinko Saksan perustuslakituomioistuin sveitsiläiseen pankkiin toimitetuilla rahoilla?

Suomen eduskunnan EU-liittymispäätös ei kestä päivänvaloa. Se tehtiin perustuslakia kiertäen ja eduskuntaa harhauttaen.
Moniko suomalainen tiedotusväline on kertonut pääministeri Esko Ahon EMU-varaumahuijauksesta?

Miksi presidenttiehdokas Esko Aho unohti kirjastaan "Kolme kierrosta" käyneensä presidenttikisassa Huittisten Risto Ryti-salissa 1.12.1999? Silloin Aho sai kuulla EMU-varauma-kikkailu-pöytäkirjan luiskahtaneen julkisuuteen. Minne Esko Aho katosi?


2. ” Se on EY:n kehityksen tavoin ensimmäinen askel kohti eurooppalaista perustuslaillista järjestystä, johon myös EY voi sitten sulautua. ”

Kyseessä on siis eurooppalainen perustuslaillinen järjestys. Merkittävää on, että vasta EU:n perustuslaissa EU saa oikeushenkilöllisyyden!

3. ” Perustettu Euroopan unioni ei korvaa Euroopan yhteisöjä, kuten tiedotusvälineissä toisinaan väitetään, vaan täydentää niitä uusilla politiikoilla ja uusilla yhteistyön muodoilla. ”

Tämä todistaa, ettei Euroopan unionia ole olemassa minkäänlaisena oikeustoimivaltaisena toimijana. Kuitenkin yhä edelleen Euroopan unioni on esillä jokapäiväisessä mediaviestityksessä - tekemässä milloin mitäkin!

Lue lisää

kertoa mikä oli Saksan perustuslakituomioistuimen päätös asiassa?

>Moniko suomalainen tiedotusväline on kertonut tuon Saksaa koskevan
>asian, että Saksan liittopäivien päätös olisi perustuslainvastainen?

European kirjoitti:

Eikö kansanäänestyksen järjestäminen olisi turhaa, koska media kuitenkin aivopesisi kansan äänestämään "väärin" ? (vrt. Satakunnan mies & kumpp.)

Tanskassa ei ilmeisesti pelätä että kansa äänestäisi väärin...

Kun kansa saa vapaasti vaaleissa ilmaista oman tahtonsa, sitä sanotaan demokratiaksi:-}

Harvemmin äänestystilanteessa saadaan johdettua harhaan kokonainen kansa - niin kävi Suomessa ns. neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä Euroopan unioniin liittymisestä 16.10.1994. Kansa ei silloin todella tiennyt, että samalla äänestettiin myös omasta rahayksiköstä luopumisesta, itsenäisyyden menettämisestä ja pitkällä aikavälillä myös omasta maanpuolustuksesta luopumisesta ja myöhemmin perustettavaan liittovaltioon/valtioliittoon ajautumisesta.

Sitä emme todella tienneet. Sen vuoksi kansanäänestys on järjestettävä nyt kun liittovaltio presidentteineen on rakenteilla.

Minulla on vakaa käsitys että olemme sivistyskansa, joka "osaa" päättää omasta tulevaisuudestaan kenenkään holhoamatta - tälläkertaa tiedämme - mistä äänestämme.

Maisa kirjoitti:

Tanskassa ei ilmeisesti pelätä että kansa äänestäisi väärin...

Kun kansa saa vapaasti vaaleissa ilmaista oman tahtonsa, sitä sanotaan demokratiaksi:-}

Harvemmin äänestystilanteessa saadaan johdettua harhaan kokonainen kansa - niin kävi Suomessa ns. neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä Euroopan unioniin liittymisestä 16.10.1994. Kansa ei silloin todella tiennyt, että samalla äänestettiin myös omasta rahayksiköstä luopumisesta, itsenäisyyden menettämisestä ja pitkällä aikavälillä myös omasta maanpuolustuksesta luopumisesta ja myöhemmin perustettavaan liittovaltioon/valtioliittoon ajautumisesta.

Sitä emme todella tienneet. Sen vuoksi kansanäänestys on järjestettävä nyt kun liittovaltio presidentteineen on rakenteilla.

Minulla on vakaa käsitys että olemme sivistyskansa, joka "osaa" päättää omasta tulevaisuudestaan kenenkään holhoamatta - tälläkertaa tiedämme - mistä äänestämme.

Lue lisää

"Harvemmin äänestystilanteessa saadaan johdettua harhaan kokonainen kansa - niin kävi Suomessa ns. neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä Euroopan unioniin liittymisestä 16.10.1994. Kansa ei silloin todella tiennyt, että samalla äänestettiin myös omasta rahayksiköstä luopumisesta, itsenäisyyden menettämisestä ja pitkällä aikavälillä myös omasta maanpuolustuksesta luopumisesta ja myöhemmin perustettavaan liittovaltioon/valtioliittoon ajautumisesta."

=> Mitä soopaa tämä nyt on? Kyllä minä ainakin tiesin, että Unioniin liityttäessä rahayksikkö vaihtuu tulevaisuudessa. Silloin oli muistaakseni puhetta, että rahayksikkö olisi "Ecu".

Tiesin myös sen, että jos Saksa, Ranska, Englanti, Espanja, Irlanti, Tanskasta ja Ruotsista nyt puhumattakaan, pärjäävät olematta itsenäisiä, pärjäisi myös Suomi.

Milloin Suomi on luopumassa omasta maanpuolustuksestaan? Taas täyttä huuhaata.

Mitä valtioliittoon tulee, niin sinnehän juuri äänestyksellä liityttiin. Ja kenties tulevaisuudessa liittovaltioon.

Ja pelko pois. Jos liittovaltio presidentteineen rakennetaan, siihen vaaditaan jokaisen jäsenvaltion suostumus. Myös Suomen. Olemmehan mukana siitä päättämässä.

Ja vielä, jos kerran väität, että tällä kertaa tietäisimme mistä äänestäisimme, niin kerro nyt vaikka yksityiskohtaisesti miten Unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikka sitten vaikka 10 vuoden päästä hoidetaan? Siitä kun ei ole olemassa minkäänlaista hajua edes yhden vuoden säteellä..., puhumattakaan jäsenvaltioiden yksimielisyydestä.

European kirjoitti:

"Harvemmin äänestystilanteessa saadaan johdettua harhaan kokonainen kansa - niin kävi Suomessa ns. neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä Euroopan unioniin liittymisestä 16.10.1994. Kansa ei silloin todella tiennyt, että samalla äänestettiin myös omasta rahayksiköstä luopumisesta, itsenäisyyden menettämisestä ja pitkällä aikavälillä myös omasta maanpuolustuksesta luopumisesta ja myöhemmin perustettavaan liittovaltioon/valtioliittoon ajautumisesta."

=> Mitä soopaa tämä nyt on? Kyllä minä ainakin tiesin, että Unioniin liityttäessä rahayksikkö vaihtuu tulevaisuudessa. Silloin oli muistaakseni puhetta, että rahayksikkö olisi "Ecu".

Tiesin myös sen, että jos Saksa, Ranska, Englanti, Espanja, Irlanti, Tanskasta ja Ruotsista nyt puhumattakaan, pärjäävät olematta itsenäisiä, pärjäisi myös Suomi.

Milloin Suomi on luopumassa omasta maanpuolustuksestaan? Taas täyttä huuhaata.

Mitä valtioliittoon tulee, niin sinnehän juuri äänestyksellä liityttiin. Ja kenties tulevaisuudessa liittovaltioon.

Ja pelko pois. Jos liittovaltio presidentteineen rakennetaan, siihen vaaditaan jokaisen jäsenvaltion suostumus. Myös Suomen. Olemmehan mukana siitä päättämässä.

Ja vielä, jos kerran väität, että tällä kertaa tietäisimme mistä äänestäisimme, niin kerro nyt vaikka yksityiskohtaisesti miten Unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikka sitten vaikka 10 vuoden päästä hoidetaan? Siitä kun ei ole olemassa minkäänlaista hajua edes yhden vuoden säteellä..., puhumattakaan jäsenvaltioiden yksimielisyydestä.

Lue lisää

Nyt unohtuu jotain melko tärkeää tässä.

Suomi ei teknisessä mielessä ole suora kansanvalta, vaan ihan perustuslaissakin mainitaan että olemme edustuksellinen demokratia jos en väärin muista.

Miksi yleensäkään on olemassa hallitus? Tai eduskunta sen puoleen? Tai ammattipolitiikkoja ensinnäkään? Kukaan ei heistä tunnu pitävän... luulisi että joku hankkiutuisi sitten eroon.

Ongelmahan oli tietenkin siinä, että itsenäisten elinten ja kansa kasvaessa yhteisten asioiden hoito (= politiikka) muodostui äärimmäisen monimutkaiseksi. Aika ei enää riittänyt ihmisillä jotka tekivät ns "rehellistä" työtä politiikan lisäksi. Tietoa tuli niin paljon että se tulvi korvistakin ulos, ja ei sitä nyt huomiottakaan voinut jättää.

Näissä olosuhteissa päätettiin, että jonkun ne pitää lukea kuitenkin. Vaihtoehdot olivat periaatteessa, että annetaan valtion byrokraattien opiskella asiat ja sitten kertoa kansalle tiivistetty versio, jonka jälkeen kansa voisi päättää. Toinen vaihtoehto oli valita kansasta edustajat opiskelemaan asiat ja juttelemaan muiden valtioiden ihmisten kanssa, ja PÄÄTTÄMÄÄN KANSAN PUOLESTA. Suoraan sanoen olisin hyvin, hyvin skeptinen siitä että joku ei-demokraattisesti valittu urabyrokraatti selittäisi minulle EUn viidellä rivillä omin sanoin, ja sen jälkeen äänestäisin. Itse varmasti ottaisin selvää paljonkin, kuten luultavasti suuri osa näiden sivujen lukijoista. Fakta tosin on, että 95% kansasta tuskin lukisi enempää kuin kyseiset viisi riviä...

Nyt meillä on nämä expertit, joiden tehtävä on tuhlata todella paljon aikaa ottamassa selvää niinkin mielettömän monimutkaisista asioista kuin EU, NATO, valtion budjetti jne. Heidän PITÄÄ tietää paremmin kuin meidän. Jos he eivät tiedä, ovat he laiskoja ja näitä laiskureita ei pitäisi kenenkään äänestää. Jos he ovat eri mieltä asiaan tutustumisen jälkeen kuin ennen siihen tutustumista... joko he ovat typeriä pettureita, tai sitten faktoissa oli jotain joka sai heidät vaihtamaan mielipidettä. Ottaen huomioon että käytännössä jokainen hallitus on kääntynyt EU myönteiseksi, kehtaisin epäillä jälkimmäistä.



PS Farssien huippu oli ydinvoiman kansanäänestys. EU nyt on vähän tunnepohjainen asia, mutta ydinvoimassa on ihan raa-asti kysymys tieteestä (ja toissijaisesti taloudesta), joita 99% kansasta ei ole kunnolla opiskellut... ja sen jälkeen kun pistetään kansanedustajat opiskelemaan se kaikki (tai ainakin hyvät kansanedustajat opiskelivat), annetaan päätös massoille jotka eivät asiasta juuri mitään tiedä.

European kirjoitti:

Eikö kansanäänestyksen järjestäminen olisi turhaa, koska media kuitenkin aivopesisi kansan äänestämään "väärin" ? (vrt. Satakunnan mies & kumpp.)

ja Irlanti järjestävät äänestyksen. Saksassa perustuslaki kieltää liittovaltio
tason äänestykset. Muiden touhuja ei nyt tule mieleen. Koko EU:n yhteinen
äänestys saattaa sotke kuvioita, mikäli tässä mitään äänestettävää edes
saadaan aikaiseksi.

Jerry Falwell kirjoitti:

ja Irlanti järjestävät äänestyksen. Saksassa perustuslaki kieltää liittovaltio
tason äänestykset. Muiden touhuja ei nyt tule mieleen. Koko EU:n yhteinen
äänestys saattaa sotke kuvioita, mikäli tässä mitään äänestettävää edes
saadaan aikaiseksi.

Lue lisää

Tanskan lisäksi
myös Espanja on ilmoittanut järjestävänsä kansanäänestyksen EU:n uudesta perustuslaillisesta sopimuksesta.

Espanja kehotti myös muita EU-maita seuraamaan esimerkkiään.

Ihmettelen suuresti jos ei Suomessa tehtäisi samoin.

Puolustusministeri Matti Vanhanen on ilmoittanut, että kansanäänestys voitaisiin järjestää meilläkin, jos unioni muuttuu olennaisesti siitä, mihin Suomi liittyi vuonna 1995.

Lehtitietojen mukaan pääministeri Jäätteenmäki on torjunut ajatuksen kansanäänestyksen järjestämisestä.
- Mitäpä muuta häneltä voisi odottaakaan, sillä olihan hän Esko Ahon hallituksen oikeusministerin ominaisuudessa manipuloimassa Suomea unioni-myönteiseksi.

Nyt on Suomalaisilla tuhannen taalan paikka - vaatia kansanäänestystä sillä perusteella, että tilanne on oleellisesti muuttunut neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen.
- Jos hyväksyisimme uudelleen perustettavan Euroopan Unionin liittovaltion/valtioliiton perustuslain, seurauksena olisi itsenäisyytemme lopullinen menetys.
- Kansallinen perustuslakimme mitätöitäisiin - eihän kahta perustuslakia (EU:n perustuslaki ja Suomen perustuslaki) voi olla samanaikaisesti voimassa.

Kansanäänestys on indikoitu.

Asia on vakava ja kansaamme syvältä koskettava. Suomen ei ole pakko mistään syytä eikä millään verukkeella luopua lopullisesti itsenäisyydestään ja omasta perustuslaistaan.

luopua kirjoitti:

Tanskan lisäksi
myös Espanja on ilmoittanut järjestävänsä kansanäänestyksen EU:n uudesta perustuslaillisesta sopimuksesta.

Espanja kehotti myös muita EU-maita seuraamaan esimerkkiään.

Ihmettelen suuresti jos ei Suomessa tehtäisi samoin.

Puolustusministeri Matti Vanhanen on ilmoittanut, että kansanäänestys voitaisiin järjestää meilläkin, jos unioni muuttuu olennaisesti siitä, mihin Suomi liittyi vuonna 1995.

Lehtitietojen mukaan pääministeri Jäätteenmäki on torjunut ajatuksen kansanäänestyksen järjestämisestä.
- Mitäpä muuta häneltä voisi odottaakaan, sillä olihan hän Esko Ahon hallituksen oikeusministerin ominaisuudessa manipuloimassa Suomea unioni-myönteiseksi.

Nyt on Suomalaisilla tuhannen taalan paikka - vaatia kansanäänestystä sillä perusteella, että tilanne on oleellisesti muuttunut neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen.
- Jos hyväksyisimme uudelleen perustettavan Euroopan Unionin liittovaltion/valtioliiton perustuslain, seurauksena olisi itsenäisyytemme lopullinen menetys.
- Kansallinen perustuslakimme mitätöitäisiin - eihän kahta perustuslakia (EU:n perustuslaki ja Suomen perustuslaki) voi olla samanaikaisesti voimassa.

Kansanäänestys on indikoitu.

Asia on vakava ja kansaamme syvältä koskettava. Suomen ei ole pakko mistään syytä eikä millään verukkeella luopua lopullisesti itsenäisyydestään ja omasta perustuslaistaan.

Lue lisää

se itsenäisyys on menossa

>- Jos hyväksyisimme uudelleen perustettavan Euroopan Unionin
> liittovaltion/valtioliiton perustuslain, seurauksena olisi itsenäisyytemme
>lopullinen menetys.

Asiaanhan ei tietenkän vaikuta millainen tuosta sopimuksesta tulee?

>- Kansallinen perustuslakimme mitätöitäisiin - eihän kahta perustuslakia
>(EU:n perustuslaki ja Suomen perustuslaki) voi olla samanaikaisesti
>voimassa.

Milläs meinaat estää?

Jerry Falwell kirjoitti:

se itsenäisyys on menossa

>- Jos hyväksyisimme uudelleen perustettavan Euroopan Unionin
> liittovaltion/valtioliiton perustuslain, seurauksena olisi itsenäisyytemme
>lopullinen menetys.

Asiaanhan ei tietenkän vaikuta millainen tuosta sopimuksesta tulee?

>- Kansallinen perustuslakimme mitätöitäisiin - eihän kahta perustuslakia
>(EU:n perustuslaki ja Suomen perustuslaki) voi olla samanaikaisesti
>voimassa.

Milläs meinaat estää?

Lue lisää

Ellei kaiken sen vallan ja vastuun luovuttaminen vie itsenäisyyttä, niin mikä sitten veisi? Vain sekö, että Venäjällä olisi - Moskovassa se, mikä Suomen kohdalla nyt on Brysselissä, mitähäh??

Jase Edwards kirjoitti:

Ellei kaiken sen vallan ja vastuun luovuttaminen vie itsenäisyyttä, niin mikä sitten veisi? Vain sekö, että Venäjällä olisi - Moskovassa se, mikä Suomen kohdalla nyt on Brysselissä, mitähäh??

Lue lisää

ensin EU vei itsenäisyyden, sen jälkeen Euro ja nyt perustuslaki, niin herää
kysymys:kuinka monta itsenäisyttä Suomella oikein on.

Jerry Falwell kirjoitti:

ensin EU vei itsenäisyyden, sen jälkeen Euro ja nyt perustuslaki, niin herää
kysymys:kuinka monta itsenäisyttä Suomella oikein on.

Jerryn kysymys:
kuinka monta itsenäisyttä Suomella oikein on.

Teepä vaihteeksi itsenäistä työtä ja laske itse kerro saldo - montako itsenäisyyttä löysit;-}

Jerry Falwell kirjoitti:

ensin EU vei itsenäisyyden, sen jälkeen Euro ja nyt perustuslaki, niin herää
kysymys:kuinka monta itsenäisyttä Suomella oikein on.

Meillä ei ole mitään omaehtoisen valtion tunnusmerkkejä Maastrichtin sopimuksen
voimaanastumisen jälkeen 1995 lähtien.

Pat Robertson kirjoitti:

Meillä ei ole mitään omaehtoisen valtion tunnusmerkkejä Maastrichtin sopimuksen
voimaanastumisen jälkeen 1995 lähtien.

Meillä on yhä oma kulttuurimme, oma kielemme ja vapautemme tehdä enemmän asioista kuin koskaan ennen.


Toisin sanoen: haluatko selittää minulle huonot puolet? Äläkä puhu jostain ihme kollektiivista Suomalaisia ihmisiä. Kerro mitä negatiivista suomalaiselle yksilölle tapahtuu/on tapahtunut tämän seurauksena.

Pat Robertson kirjoitti:

Meillä ei ole mitään omaehtoisen valtion tunnusmerkkejä Maastrichtin sopimuksen
voimaanastumisen jälkeen 1995 lähtien.

yksi sellainen tunnusmerkki joka Suomelta puuttuu.

Jerry Falwell kirjoitti:

yksi sellainen tunnusmerkki joka Suomelta puuttuu.

raha

VilleL kirjoitti:

Meillä on yhä oma kulttuurimme, oma kielemme ja vapautemme tehdä enemmän asioista kuin koskaan ennen.


Toisin sanoen: haluatko selittää minulle huonot puolet? Äläkä puhu jostain ihme kollektiivista Suomalaisia ihmisiä. Kerro mitä negatiivista suomalaiselle yksilölle tapahtuu/on tapahtunut tämän seurauksena.

Lue lisää

Pelkkä kulttuuriautonomia ei riitä työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamiseen. Työttömyys kasvaa eikä meillä ole EU:hun hirtettynä liikkumatilaa eikä keinoja suurmaiden suuryhtiöiden ehdoilla tapahtuvaa rikkaita rikastuttavaa ja köyhiä köyhdyttävää politiikkaa vastaan.

Jerry Falwell kirjoitti:

yksi sellainen tunnusmerkki joka Suomelta puuttuu.

Euroopan Yhteisöjen/Unionin asetukset eivät tunne jäsenmaidensa "päätöksiin vaikuttamista", vaan ainoastaan niiden noudattamisen. 70% maassamme voimaan tulevista laeista on unionin määrämiä. Eurooppa-oikeudella on välitön oikeusvaikutus. Yhteisön lainsäädännöllä voidaan asettaa jäsenvaltion kansalaisille oikeuksia ja velvollisuuksia ilman, että tarvitaan erikseen kansallisen parlamentin hyväksyntää. Eurooppa-oikeus on ensisijaista: ristiriitatilanteessa on kansallisen lainsäädännön väistyttävä. Jäsenvaltiot sitoutuvat toimeenpanemaan kansallisesti unionin toimielinten päätökset. Suomen tuomioistuinten on noudatettava ratkaisuissaan Eurooppa-oikeuden ylimmän tuomarin, Euroopan Yhteisöjen Luxemburgissa sijaitsevan tuomioistuimen linjauksia. Asetus on ulkomailta Suomelle saneltavan lainsäädännön voimakkain väline. Asetus on sellaisenaan EU:n jäsenmaissa noudatettavaa oikeutta. Se ei edellytä erityistä kansallista hyväksymistä tai voimaansaattamista. Sellainen on jopa kiellettyä. Jäsenmaiden on kumottava antamansa ristiriitaiset säädökset ja määräykset, joista unioni antaa asetuksen. (vaikka yleisesti luullaan/väitetään, että päätöksiin voitaisiin vaikuttaa: ei voida). EU:n huippukokouksissa ym. toimielimissä saavat Suomen edustajat sanoa sanansa 2-3 %:n ääntenpainotuksellaan, mikä tähän saakka on sekin ollut lähes kaiken EU-politiikan ehdoitta hyväksymistä. Maastrichtin sopimuksesta lähtien ovat Suomen edustajat ainoina EU:ssa hyväksyneet lähes kaiken ehdoitta.

Mikäli säädöksiä ei ole pantu toimeen asianmukaisesti, komissio vaatii lisäselvityksiä (mitä se ei itsenäiseltä valtiolta saattaisi vaatia) ja antaa huomautuksen jäsenvaltion hallitukselle havaitsemistaan puutteellisuuksissa vieraan vallan sanelupolitiikan noudattamisen hitaudesta. Kuka tahansa saattaa valittaa asiasta komissaareille, ettei mukamas "itsenäinen" Suomi tottele ulkomailta tulevia äärimmäisen huonostikin olosuhteisiimme sopivia maatalous- ym. asetuksia. Seuraavaksi astuu Euroopan yhteisöjen tuomioistuin kuvaan.

Suomi on luovuttanut toimivaltansa yhteisöille maatalouspolitiikassa, kauppapolitiikassa, rahapolitiikassa, alue- ja rakennepolitiikassa, kalastuspolitikassa, kilpailupolitiikassa ja elinkeinopolitiikassa. Lisäksi unioni puuttuu verotukseen, tutkimus- ja kehitystyöhön, liikenteeseen ja televiestintään, ympäristöön, energiaan, koulutukseen, kehitysyhteistyöhön, budjettiin (jäsenmaksut), sosiaalipolitiikkaan tunnetulla tavalla EMU-kriteerein, julkisen budjetin ylijäämävaatimuksineen ja kaiken kruunuksi on EU:lla yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, joka saattaa hyvinkin johtaa yhteiseen puolustukseen.

verotuksen yhdenmukaistaminen koskee välillistä verotusta eli arvonlisäveroa ja valmisteveroa, liikenteen verotusta, ympäristöveroja, yhtiöverotusta, korkotulojen verotusta sekä leimaverotusta. Arvonlisävero määrätään että osa yhteisön budjetin tuloista saadaan maksuina, joiden suuruus määräytyy maittain niiden arvonlisäveropohjan mukaan.

Yhteisöllä on toimivalta energia-asioissa silloin, kun puhutaan sisämarkkinoista. Energiatalouteen ulkomailta käsin vaikuttava lainsäädäntö tuli Suomeen jo ETA-sopimuksen myötä. Jäsenyys toi muassaan polttoaineiden kriisivalmiuteen liittyvää lainsäädäntöä ja samanaikaisesti toteutuneen Euroopan Atomienergiayhteisön Euratom:in jäsenyyden kautta kaikki ydinenergiaan liittyvät asiat. Jäsenvaltion on pidettävä yllä tiettyjä raakaöljyn ja öljytuotteiden vähimmäisvarastoja.

Koulutusyhteistyö perustuu mm. Leonardo- ohjelmaan. Koulutuksessa on jäsenvaltiolla vielä jäljellä omintakeisuutta, mutta se ei riitä itsenäisen valtion tuntomerkiksi, joista lisää tuonnempana.

Unionin menot katetaan jäsenvaltioiden jäsenmaksuilla joiden suuruus perustuu maiden bruttokansantuloon ja arvonlisäveron kertymään sekä yhteisön keräämiin tulleihin ja maatalouden tuontimaksuihin. Talousarvion perustana olevat rahoituskehykset vuosille 2000-2006 maksusitoumusten vakauttamiseen hiukan alle 90 miljardin euron tasolle.

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisen syinä väitetään olevan unionin yhteisten arvojen, perusetujen ja riippumattomuuden turvaaminen, EU:n ja sen jäsenten turvallisuuden kaikinpuolinen vahvistaminen sekä rauhan ylläpitäminen ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen.

Kenties väitetyt YUTP:n "tavoitteet" kuulostavat kauniilta, mutta niihin osallistuva maa ei ole itsenäinen valtio, kuten itsenäinen maa ei toteuttaisi kenenkään kanssa unioniluokan tiivistä yhteistyötä oikeus ja sisäasioissa ns. kolmannen pilarin mukaisesti. Suomen rajat muutettiin perustuslain vastaisesti vieraan suurvaltayhtymän rajoiksi valtakunnan rajojen muuttuessa EU:lle avoimiksi, lisäsi se Eurooppa-tiedotuksen mukaan tarvetta oikeus- ja sisäasioista vastaavien viranomaisten yhteistyölle. Viranomaisia painoi kuulemma huoli katoavien rajojen mukanaan tuomista haitoista: huumeiden salakuljetuksesta, rahanpesusta ja terrorismista.

Johtopäätös: EU:hun liitetty maakunta-Suomi ei ole valtio-opillisesti itsenäinen maa. Sillä on käytännöllisesti katsoen enää juhlapuheet jäljellä menetetystä vapaudesta.

Valtio-oppia: Valtio-opin mukaan ei liittovaltiomallisen yhteisön jäsen ole itsenäinen maa, koska se ei itse voi määrätä asioistaan, vaan valtion yläpuolella on ylikansallinen hallintokoneisto ja lainsäädäntö. Itsenäinen valtio määritellään valtio-opissa ihmisyhteisöksi, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa (luovuttamatta sitä sen enempää Brysseliin kuin Moskovaankaan, USA/NATO:lle tms). Itsenäisen valtion luonteenomaisia perusaineksia ovat siten selvästi rajoitettu alue, rajoittamaton vallankäyttö tällä alueella ja kansa joka on tämän vallankäytön alaisena. Valtiolle kuuluu siis määrätty alue, jonka sisällä sillä on oikeus käyttää valtaansa. Alueensa sisäiseltä rakenteelta valtiot voivat kuitenkin olla hyvin erilaisia. Päätyyppeinä erotetaan yhtenäisvaltiot ja liittovaltiot. Viimeksi mainitut ovat valtioyhtymiä, joihin kuuluu useita epäitsenäisiä jäsenvaltioita (EU:ssa jäsenvaltioita, Yhdysvalloissa osavaltioita, Sveitsissä kantoneita ja entisessä Neuvostoliitossa liitontasavaltoja).

Vallan omintakeisuus merkitsee suvereenia täysivaltaisuutta eli valtaa määrätä miten olot valtion alueella järjestetään sekä tarpeen vaatiessa pakkoakin apuna käyttäen valvoa, että määräyksiä noudatetaan. Valtioihin luetaan myös sellaiset maat, jotka eivät ole täysivaltaisia suhteissaan ulkovaltoihin nähden. Tällainen riippuvuussuhteessa oleva ei-itsenäinen valtio on esim. EU-Suomi. Jopa Venäjän vallan aikaan Suomella oli sentään täysivaltainen sisäisissä asioissaan - ollen silloinkin epäitsenäinen.

Valtion toimintamuodot, joiden puitteissa itsenäisen valtion tehtävät hoidetaan, voidaan jakaa kolmeen osaan: omintakeiseen lainsäädäntöön, lainkäyttöön ja toimeenpanovallan käyttöön. Lainsäädännöllä luodaan yksilöiden toimintaa rajoittavia ja turvaavia oikeussäännöksiä, joita sitten lainkäytöllä tuomioistuinten toimesta sovelletaan käytännössä esiintyviin tapauksiin. Toimeenpanovalta on määritelty joskus siten, että siihen on luettu kaikki valtion toiminta joka ei ole kumpaakaan edellämainituista. Toisinaan se on rinnastettu käsitteeseen "hallinto." Toimeenpanovaltaan on kahdenlaista. Hallitustoiminta, Johon ennen osallistuvat ylintä toimeenpanovaltaa käyttänyt tasavallan presidentti ja valtioneuvosto. Kysymys on tällöin ylimmän poliittisen johto-ja käskyvallan käyttämisestä valtiossa.

Entinen oikeusministeri Hannele Pokka toisin kuin muut päättäjämme, oli aikoinaan tehtäviensä tasalla ja näki EU-jäsenyydessä ristiriidan Suomen perustuslain kanssa seuraavalla tavalla:
-Lainsäädäntövalta siirtyy Suomen rajojen ulkopuolelle,
-EU:n oikeuskäytännön mukaan Suomen oman, kansallisen lain on väistyttävä EU:n säädösten tieltä.
-EU:n komissio ja kilpailuviranomaiset saavat toimeenpanovaltaa Suomen rajojen sisällä,
-EU ottaa tasavallan presidentille kuuluvaa valtaa solmia kansainvälisiä sopimuksia Suomen puolesta.
-EU:n tuomioistuin saa Suomeen ulottuvaa tuomiovaltaa.

EU:ssa Suomi ei ole enää täysivaltainen tasavalta. Meillä ei ole enää itsenäistä rahapolitiikkaa, valuutta,- talous,- maatalous,- alue,- kauppa,- tulli,- elinkeino,- ulko- ja turvallisuuspolitiikaa, joiden kaikkien osalta joudumme noudattamaan EU:n säädöksiä.

Juhlapuheissa esitettyjä väitteitä Suomen itsenäisyyden kestävyydestä ei tarvitse uskoa. Maamme käy jo kymmenettä vuotta kolmatta itsenäistymisprosessiaan, eikä se tule sitä koskaan lopullisesti häviämään. Jopa juhlapuheissa ja lehdistössäkin esitetyillä valheilla on lyhyet jäljet, eivätkä ne voi mitään myöhemmin tuleville sukupolville, jotka esittävät kiusallisia kysymyksiä itsenäisyyden kavaltamisesta Brysselin sekundaneuvostoliitolle.

Jerry Falwell kirjoitti:

yksi sellainen tunnusmerkki joka Suomelta puuttuu.

Eduskunta on käynnistänyt keskustelun EU:n tulevaisuudesta. Pohjana on hallituksen selonteko, joka ei näytä herättäneen suurta tunteenpaloa kansanedustajissa tai suuria ristiriitaisuuksia puolueiden välillä. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että lähitulevaisuuden uudistuksilla halutaan selkeyttää ja yksinkertaistaa unionijärjestelmää. Ne palvelevat siten unionin legitimiteetin vahvistamista. Yksinkertaisemman ja tehokkaamman unionin uskotaan olevan myös kansalaisystävällisempi unioni.

Näin varmasti onkin. Mutta yksinkertaisempi ja tehokkaampi unioni on samalla myös entistä liittovaltiollisempi unioni. Keskustelusta ajanmukaisin termein olisi unionin legitimiteetin kannalta vähintään yhtä paljon hyötyä kuin suunnitelluista rakenteellisista uudistuksista.

Suomalaisessa keskustelussa Euroopan unionia luonnehditaan itsenäisten valtioiden väliseksi liitoksi samalla kun kielletään mahdollisuus, että unioni olisi vähitellen kehittymässä liittovaltioksi.
Varsin yksimielisesti asetutaan tukemaan vireillä olevia rakenteellisia uudistuksia, joiden keskeisenä tarkoituksena on EU:n jo nykyisellään vahvasti ylikansallisen oikeusjärjestelmän federalisointi.

Eikö viimeistään tässä vaiheessa olisi aika puhua asioista niiden oikeilla nimillä?

Määritelmää EU:sta itsenäisten jäsenvaltioiden välisenä liittona ei voi pitää oikeudellisesti virheellisenä. Oikeudellisessa mielessä jäsenvaltiot säilyttävät itsenäisyytensä – tai valtiollisen suvereniteettinsa - niin kauan kuin EU:n toimivalta on luonteeltaan valtioilta johdettua toimivaltaa.

EU:n kokonaisuutta tarkasteltuna määritelmä on kuitenkin äärimmäisen kapea-alainen ja poliittisesti harhaanjohtava. Määriteltäessä EU:ta huomiota on kiinnitettävä unionin toimivaltojen luonteen lisäksi myös sen toimivaltojen laajuuteen.


Onko osuvaa puhua itsenäisistä jäsenvaltioista tilanteessa, jossa päätöksenteko lähes kaikilla keskeisillä politiikanlohkoilla on luovutettu vahvasti ylikansallisille päätöksentekoelimille?

Joka tapauksessa, itsenäisistä jäsenvaltioista olisi lakattava puhumasta silloin, kun otetaan kantaa liittovaltiollisen perustuslain puolesta.

--

Lopuksi:

Tässäpä on Jerrylle, Europeanille ja VilleL:lle pureskeltavaa.

Eikö tuo Suomelta nykyisin puuttuva tunnusmerkki yksinkertaisuudessaan ole valtiollinen itsenäisyys?

Lukekaahan EU-fanit joka sana ennenkuin kommentoitte.

Jase Edwards kirjoitti:

Pelkkä kulttuuriautonomia ei riitä työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamiseen. Työttömyys kasvaa eikä meillä ole EU:hun hirtettynä liikkumatilaa eikä keinoja suurmaiden suuryhtiöiden ehdoilla tapahtuvaa rikkaita rikastuttavaa ja köyhiä köyhdyttävää politiikkaa vastaan.

Lue lisää

Työttömyys ja pahoinvointi Suomessa oli suurta nimenomaan ennen EU:ta, laman aikana.

Miten muuten Ruotsi voi saada jääkiekon MM-hopeaa, jos se ei ole itsenäinen valtio?

Miten Suomalainen neito voi kilpailla Miss Universum -kisoissa, jos Suomi ei ole itsenäinen valtio?

Jase Edwards kirjoitti:

Pelkkä kulttuuriautonomia ei riitä työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamiseen. Työttömyys kasvaa eikä meillä ole EU:hun hirtettynä liikkumatilaa eikä keinoja suurmaiden suuryhtiöiden ehdoilla tapahtuvaa rikkaita rikastuttavaa ja köyhiä köyhdyttävää politiikkaa vastaan.

Lue lisää

"suurmaiden suuryhtiöiden ehdoilla"

Discaimer ettei Nordean, KONEen, Soneran ja Nokian kaltaiset ilkimykset pääsisi mukaan? Nehän eivät rikastuta ketään? Eivätkä vahingossakaan vaikuta asiakasmaidensa politiikkaan, kuten ilkeiden suurmaiden suuryhtiöt!

Suomi on ihan yhtä "paha" tai minun mielestäni hyvä (ehkä parempikin) tässä kuin muut EUn sisällä, joten mikäs tässä. Ostetaan enemmän ja enemmän muita firmoja Euroopasta ja pidetään hyvinkoulutetut työpaikat täällä. Kyllä täällä työpaikkoja riittäisi, jos nämä ihmiset saisivat nettona niin paljon käteen että voisivat työllistää... mutta kun pitää verottaa niin pirusti ja maksaa huonoa palkkaakin (koska muuten tuloerot nousisivat!) niin paha siinä on hirveän paljon rahaa syytää muualle talouteen.

aikaa kirjoitti:

Euroopan Yhteisöjen/Unionin asetukset eivät tunne jäsenmaidensa "päätöksiin vaikuttamista", vaan ainoastaan niiden noudattamisen. 70% maassamme voimaan tulevista laeista on unionin määrämiä. Eurooppa-oikeudella on välitön oikeusvaikutus. Yhteisön lainsäädännöllä voidaan asettaa jäsenvaltion kansalaisille oikeuksia ja velvollisuuksia ilman, että tarvitaan erikseen kansallisen parlamentin hyväksyntää. Eurooppa-oikeus on ensisijaista: ristiriitatilanteessa on kansallisen lainsäädännön väistyttävä. Jäsenvaltiot sitoutuvat toimeenpanemaan kansallisesti unionin toimielinten päätökset. Suomen tuomioistuinten on noudatettava ratkaisuissaan Eurooppa-oikeuden ylimmän tuomarin, Euroopan Yhteisöjen Luxemburgissa sijaitsevan tuomioistuimen linjauksia. Asetus on ulkomailta Suomelle saneltavan lainsäädännön voimakkain väline. Asetus on sellaisenaan EU:n jäsenmaissa noudatettavaa oikeutta. Se ei edellytä erityistä kansallista hyväksymistä tai voimaansaattamista. Sellainen on jopa kiellettyä. Jäsenmaiden on kumottava antamansa ristiriitaiset säädökset ja määräykset, joista unioni antaa asetuksen. (vaikka yleisesti luullaan/väitetään, että päätöksiin voitaisiin vaikuttaa: ei voida). EU:n huippukokouksissa ym. toimielimissä saavat Suomen edustajat sanoa sanansa 2-3 %:n ääntenpainotuksellaan, mikä tähän saakka on sekin ollut lähes kaiken EU-politiikan ehdoitta hyväksymistä. Maastrichtin sopimuksesta lähtien ovat Suomen edustajat ainoina EU:ssa hyväksyneet lähes kaiken ehdoitta.

Mikäli säädöksiä ei ole pantu toimeen asianmukaisesti, komissio vaatii lisäselvityksiä (mitä se ei itsenäiseltä valtiolta saattaisi vaatia) ja antaa huomautuksen jäsenvaltion hallitukselle havaitsemistaan puutteellisuuksissa vieraan vallan sanelupolitiikan noudattamisen hitaudesta. Kuka tahansa saattaa valittaa asiasta komissaareille, ettei mukamas "itsenäinen" Suomi tottele ulkomailta tulevia äärimmäisen huonostikin olosuhteisiimme sopivia maatalous- ym. asetuksia. Seuraavaksi astuu Euroopan yhteisöjen tuomioistuin kuvaan.

Suomi on luovuttanut toimivaltansa yhteisöille maatalouspolitiikassa, kauppapolitiikassa, rahapolitiikassa, alue- ja rakennepolitiikassa, kalastuspolitikassa, kilpailupolitiikassa ja elinkeinopolitiikassa. Lisäksi unioni puuttuu verotukseen, tutkimus- ja kehitystyöhön, liikenteeseen ja televiestintään, ympäristöön, energiaan, koulutukseen, kehitysyhteistyöhön, budjettiin (jäsenmaksut), sosiaalipolitiikkaan tunnetulla tavalla EMU-kriteerein, julkisen budjetin ylijäämävaatimuksineen ja kaiken kruunuksi on EU:lla yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, joka saattaa hyvinkin johtaa yhteiseen puolustukseen.

verotuksen yhdenmukaistaminen koskee välillistä verotusta eli arvonlisäveroa ja valmisteveroa, liikenteen verotusta, ympäristöveroja, yhtiöverotusta, korkotulojen verotusta sekä leimaverotusta. Arvonlisävero määrätään että osa yhteisön budjetin tuloista saadaan maksuina, joiden suuruus määräytyy maittain niiden arvonlisäveropohjan mukaan.

Yhteisöllä on toimivalta energia-asioissa silloin, kun puhutaan sisämarkkinoista. Energiatalouteen ulkomailta käsin vaikuttava lainsäädäntö tuli Suomeen jo ETA-sopimuksen myötä. Jäsenyys toi muassaan polttoaineiden kriisivalmiuteen liittyvää lainsäädäntöä ja samanaikaisesti toteutuneen Euroopan Atomienergiayhteisön Euratom:in jäsenyyden kautta kaikki ydinenergiaan liittyvät asiat. Jäsenvaltion on pidettävä yllä tiettyjä raakaöljyn ja öljytuotteiden vähimmäisvarastoja.

Koulutusyhteistyö perustuu mm. Leonardo- ohjelmaan. Koulutuksessa on jäsenvaltiolla vielä jäljellä omintakeisuutta, mutta se ei riitä itsenäisen valtion tuntomerkiksi, joista lisää tuonnempana.

Unionin menot katetaan jäsenvaltioiden jäsenmaksuilla joiden suuruus perustuu maiden bruttokansantuloon ja arvonlisäveron kertymään sekä yhteisön keräämiin tulleihin ja maatalouden tuontimaksuihin. Talousarvion perustana olevat rahoituskehykset vuosille 2000-2006 maksusitoumusten vakauttamiseen hiukan alle 90 miljardin euron tasolle.

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisen syinä väitetään olevan unionin yhteisten arvojen, perusetujen ja riippumattomuuden turvaaminen, EU:n ja sen jäsenten turvallisuuden kaikinpuolinen vahvistaminen sekä rauhan ylläpitäminen ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen.

Kenties väitetyt YUTP:n "tavoitteet" kuulostavat kauniilta, mutta niihin osallistuva maa ei ole itsenäinen valtio, kuten itsenäinen maa ei toteuttaisi kenenkään kanssa unioniluokan tiivistä yhteistyötä oikeus ja sisäasioissa ns. kolmannen pilarin mukaisesti. Suomen rajat muutettiin perustuslain vastaisesti vieraan suurvaltayhtymän rajoiksi valtakunnan rajojen muuttuessa EU:lle avoimiksi, lisäsi se Eurooppa-tiedotuksen mukaan tarvetta oikeus- ja sisäasioista vastaavien viranomaisten yhteistyölle. Viranomaisia painoi kuulemma huoli katoavien rajojen mukanaan tuomista haitoista: huumeiden salakuljetuksesta, rahanpesusta ja terrorismista.

Johtopäätös: EU:hun liitetty maakunta-Suomi ei ole valtio-opillisesti itsenäinen maa. Sillä on käytännöllisesti katsoen enää juhlapuheet jäljellä menetetystä vapaudesta.

Valtio-oppia: Valtio-opin mukaan ei liittovaltiomallisen yhteisön jäsen ole itsenäinen maa, koska se ei itse voi määrätä asioistaan, vaan valtion yläpuolella on ylikansallinen hallintokoneisto ja lainsäädäntö. Itsenäinen valtio määritellään valtio-opissa ihmisyhteisöksi, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa (luovuttamatta sitä sen enempää Brysseliin kuin Moskovaankaan, USA/NATO:lle tms). Itsenäisen valtion luonteenomaisia perusaineksia ovat siten selvästi rajoitettu alue, rajoittamaton vallankäyttö tällä alueella ja kansa joka on tämän vallankäytön alaisena. Valtiolle kuuluu siis määrätty alue, jonka sisällä sillä on oikeus käyttää valtaansa. Alueensa sisäiseltä rakenteelta valtiot voivat kuitenkin olla hyvin erilaisia. Päätyyppeinä erotetaan yhtenäisvaltiot ja liittovaltiot. Viimeksi mainitut ovat valtioyhtymiä, joihin kuuluu useita epäitsenäisiä jäsenvaltioita (EU:ssa jäsenvaltioita, Yhdysvalloissa osavaltioita, Sveitsissä kantoneita ja entisessä Neuvostoliitossa liitontasavaltoja).

Vallan omintakeisuus merkitsee suvereenia täysivaltaisuutta eli valtaa määrätä miten olot valtion alueella järjestetään sekä tarpeen vaatiessa pakkoakin apuna käyttäen valvoa, että määräyksiä noudatetaan. Valtioihin luetaan myös sellaiset maat, jotka eivät ole täysivaltaisia suhteissaan ulkovaltoihin nähden. Tällainen riippuvuussuhteessa oleva ei-itsenäinen valtio on esim. EU-Suomi. Jopa Venäjän vallan aikaan Suomella oli sentään täysivaltainen sisäisissä asioissaan - ollen silloinkin epäitsenäinen.

Valtion toimintamuodot, joiden puitteissa itsenäisen valtion tehtävät hoidetaan, voidaan jakaa kolmeen osaan: omintakeiseen lainsäädäntöön, lainkäyttöön ja toimeenpanovallan käyttöön. Lainsäädännöllä luodaan yksilöiden toimintaa rajoittavia ja turvaavia oikeussäännöksiä, joita sitten lainkäytöllä tuomioistuinten toimesta sovelletaan käytännössä esiintyviin tapauksiin. Toimeenpanovalta on määritelty joskus siten, että siihen on luettu kaikki valtion toiminta joka ei ole kumpaakaan edellämainituista. Toisinaan se on rinnastettu käsitteeseen "hallinto." Toimeenpanovaltaan on kahdenlaista. Hallitustoiminta, Johon ennen osallistuvat ylintä toimeenpanovaltaa käyttänyt tasavallan presidentti ja valtioneuvosto. Kysymys on tällöin ylimmän poliittisen johto-ja käskyvallan käyttämisestä valtiossa.

Entinen oikeusministeri Hannele Pokka toisin kuin muut päättäjämme, oli aikoinaan tehtäviensä tasalla ja näki EU-jäsenyydessä ristiriidan Suomen perustuslain kanssa seuraavalla tavalla:
-Lainsäädäntövalta siirtyy Suomen rajojen ulkopuolelle,
-EU:n oikeuskäytännön mukaan Suomen oman, kansallisen lain on väistyttävä EU:n säädösten tieltä.
-EU:n komissio ja kilpailuviranomaiset saavat toimeenpanovaltaa Suomen rajojen sisällä,
-EU ottaa tasavallan presidentille kuuluvaa valtaa solmia kansainvälisiä sopimuksia Suomen puolesta.
-EU:n tuomioistuin saa Suomeen ulottuvaa tuomiovaltaa.

EU:ssa Suomi ei ole enää täysivaltainen tasavalta. Meillä ei ole enää itsenäistä rahapolitiikkaa, valuutta,- talous,- maatalous,- alue,- kauppa,- tulli,- elinkeino,- ulko- ja turvallisuuspolitiikaa, joiden kaikkien osalta joudumme noudattamaan EU:n säädöksiä.

Juhlapuheissa esitettyjä väitteitä Suomen itsenäisyyden kestävyydestä ei tarvitse uskoa. Maamme käy jo kymmenettä vuotta kolmatta itsenäistymisprosessiaan, eikä se tule sitä koskaan lopullisesti häviämään. Jopa juhlapuheissa ja lehdistössäkin esitetyillä valheilla on lyhyet jäljet, eivätkä ne voi mitään myöhemmin tuleville sukupolville, jotka esittävät kiusallisia kysymyksiä itsenäisyyden kavaltamisesta Brysselin sekundaneuvostoliitolle.

Lue lisää

yksi voimassaoleva laki joka ei ole Eduskunnan säätämä.


>päätöksiin voitaisiin vaikuttaa: ei voida). EU:n huippukokouksissa ym.
>toimielimissä saavat Suomen edustajat sanoa sanansa 2-3 %:n
>ääntenpainotuksellaan, mikä tähän saakka on sekin ollut lähes kaiken

Kannattaisi ehkä tutustua EU:n päätöksenteko menetelmiin (edes alkeet
olisi hyvä tuntea).

>-EU ottaa tasavallan presidentille kuuluvaa valtaa solmia kansainvälisiä
>sopimuksia Suomen puolesta.

Kerro yksi EU:n tekemä sopimus.

Kerro yksi valtio joka mielestäsi täyttää itsenäisyydelle laatimasi kriteerit.

Satakunnan mies kirjoitti:

Eduskunta on käynnistänyt keskustelun EU:n tulevaisuudesta. Pohjana on hallituksen selonteko, joka ei näytä herättäneen suurta tunteenpaloa kansanedustajissa tai suuria ristiriitaisuuksia puolueiden välillä. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että lähitulevaisuuden uudistuksilla halutaan selkeyttää ja yksinkertaistaa unionijärjestelmää. Ne palvelevat siten unionin legitimiteetin vahvistamista. Yksinkertaisemman ja tehokkaamman unionin uskotaan olevan myös kansalaisystävällisempi unioni.

Näin varmasti onkin. Mutta yksinkertaisempi ja tehokkaampi unioni on samalla myös entistä liittovaltiollisempi unioni. Keskustelusta ajanmukaisin termein olisi unionin legitimiteetin kannalta vähintään yhtä paljon hyötyä kuin suunnitelluista rakenteellisista uudistuksista.

Suomalaisessa keskustelussa Euroopan unionia luonnehditaan itsenäisten valtioiden väliseksi liitoksi samalla kun kielletään mahdollisuus, että unioni olisi vähitellen kehittymässä liittovaltioksi.
Varsin yksimielisesti asetutaan tukemaan vireillä olevia rakenteellisia uudistuksia, joiden keskeisenä tarkoituksena on EU:n jo nykyisellään vahvasti ylikansallisen oikeusjärjestelmän federalisointi.

Eikö viimeistään tässä vaiheessa olisi aika puhua asioista niiden oikeilla nimillä?

Määritelmää EU:sta itsenäisten jäsenvaltioiden välisenä liittona ei voi pitää oikeudellisesti virheellisenä. Oikeudellisessa mielessä jäsenvaltiot säilyttävät itsenäisyytensä – tai valtiollisen suvereniteettinsa - niin kauan kuin EU:n toimivalta on luonteeltaan valtioilta johdettua toimivaltaa.

EU:n kokonaisuutta tarkasteltuna määritelmä on kuitenkin äärimmäisen kapea-alainen ja poliittisesti harhaanjohtava. Määriteltäessä EU:ta huomiota on kiinnitettävä unionin toimivaltojen luonteen lisäksi myös sen toimivaltojen laajuuteen.


Onko osuvaa puhua itsenäisistä jäsenvaltioista tilanteessa, jossa päätöksenteko lähes kaikilla keskeisillä politiikanlohkoilla on luovutettu vahvasti ylikansallisille päätöksentekoelimille?

Joka tapauksessa, itsenäisistä jäsenvaltioista olisi lakattava puhumasta silloin, kun otetaan kantaa liittovaltiollisen perustuslain puolesta.

--

Lopuksi:

Tässäpä on Jerrylle, Europeanille ja VilleL:lle pureskeltavaa.

Eikö tuo Suomelta nykyisin puuttuva tunnusmerkki yksinkertaisuudessaan ole valtiollinen itsenäisyys?

Lukekaahan EU-fanit joka sana ennenkuin kommentoitte.

Lue lisää

odotellaan
mielenkiinnolla odotamme Jerryn tai heimolaistensa kannanottoa. Antaahan kuulua.

Satakunnan mies kirjoitti:

Eduskunta on käynnistänyt keskustelun EU:n tulevaisuudesta. Pohjana on hallituksen selonteko, joka ei näytä herättäneen suurta tunteenpaloa kansanedustajissa tai suuria ristiriitaisuuksia puolueiden välillä. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että lähitulevaisuuden uudistuksilla halutaan selkeyttää ja yksinkertaistaa unionijärjestelmää. Ne palvelevat siten unionin legitimiteetin vahvistamista. Yksinkertaisemman ja tehokkaamman unionin uskotaan olevan myös kansalaisystävällisempi unioni.

Näin varmasti onkin. Mutta yksinkertaisempi ja tehokkaampi unioni on samalla myös entistä liittovaltiollisempi unioni. Keskustelusta ajanmukaisin termein olisi unionin legitimiteetin kannalta vähintään yhtä paljon hyötyä kuin suunnitelluista rakenteellisista uudistuksista.

Suomalaisessa keskustelussa Euroopan unionia luonnehditaan itsenäisten valtioiden väliseksi liitoksi samalla kun kielletään mahdollisuus, että unioni olisi vähitellen kehittymässä liittovaltioksi.
Varsin yksimielisesti asetutaan tukemaan vireillä olevia rakenteellisia uudistuksia, joiden keskeisenä tarkoituksena on EU:n jo nykyisellään vahvasti ylikansallisen oikeusjärjestelmän federalisointi.

Eikö viimeistään tässä vaiheessa olisi aika puhua asioista niiden oikeilla nimillä?

Määritelmää EU:sta itsenäisten jäsenvaltioiden välisenä liittona ei voi pitää oikeudellisesti virheellisenä. Oikeudellisessa mielessä jäsenvaltiot säilyttävät itsenäisyytensä – tai valtiollisen suvereniteettinsa - niin kauan kuin EU:n toimivalta on luonteeltaan valtioilta johdettua toimivaltaa.

EU:n kokonaisuutta tarkasteltuna määritelmä on kuitenkin äärimmäisen kapea-alainen ja poliittisesti harhaanjohtava. Määriteltäessä EU:ta huomiota on kiinnitettävä unionin toimivaltojen luonteen lisäksi myös sen toimivaltojen laajuuteen.


Onko osuvaa puhua itsenäisistä jäsenvaltioista tilanteessa, jossa päätöksenteko lähes kaikilla keskeisillä politiikanlohkoilla on luovutettu vahvasti ylikansallisille päätöksentekoelimille?

Joka tapauksessa, itsenäisistä jäsenvaltioista olisi lakattava puhumasta silloin, kun otetaan kantaa liittovaltiollisen perustuslain puolesta.

--

Lopuksi:

Tässäpä on Jerrylle, Europeanille ja VilleL:lle pureskeltavaa.

Eikö tuo Suomelta nykyisin puuttuva tunnusmerkki yksinkertaisuudessaan ole valtiollinen itsenäisyys?

Lukekaahan EU-fanit joka sana ennenkuin kommentoitte.

Lue lisää

"Eikö tuo Suomelta nykyisin puuttuva tunnusmerkki yksinkertaisuudessaan ole valtiollinen itsenäisyys? "
=> Miten niin vain Suomelta? JOKAISELTA EU-maalta, eikö niin? Joka tapauksessa, tuo itsenäisyys perinteisin määrittein ei ole minulle tärkeä asia.

"Onko osuvaa puhua itsenäisistä jäsenvaltioista tilanteessa, jossa päätöksenteko lähes kaikilla keskeisillä politiikanlohkoilla on luovutettu vahvasti ylikansallisille päätöksentekoelimille?"
=> On. Ylikansallisissa päätöksentekoelimissähän jokainen jäsenvaltio on mukana asioista päättämässä - tärkeistä kysymyksistä vieläpä yksimielisesti.

"Joka tapauksessa, itsenäisistä jäsenvaltioista olisi lakattava puhumasta silloin, kun otetaan kantaa liittovaltiollisen perustuslain puolesta."
=> Tuskin vielä tässä vaiheessa. Jos liittovaltion perustuslaki hyväksytään, silloin ollaan jo lähellä liittovaltiota mikä ei välttämättä ole ollenkaan huono asia. Tähän on kuitenkin vielä pitkä matka, koska liittovaltiolla pitää olla mm. yhteinen rahayksikkö jota kaikilla jäsenvaltioilla ei vielä ole. Ja ennen kaikkea - yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, josta ei ole vielä hajuakaan, päinvastoin. Tämänhän Irakin kriisi selvästi osoitti. Lisäksi eräs harvemmin puhuttu, näkymätön este täydelliselle liittovaltiolle on puhuttu kieli - kieliähän Unionissa riittää!

Kyllä asioista voitaisiin todella puhua niiden oikeilla nimillä - ei liittovaltiosta puhumisessa pitäisi olla mitään pelättävää.

Norjalaisilla on rutkasti öljyä. Tämän kaikki sinua lukuunottamatta näyttävät tietävän.

Kalateollisuuden intressit olisivat kyllä vaatineet unionin jäsenyyttä. Niinpä kalastuselinkeino kituukin nyt valtion tuella.

Atomic Tom kirjoitti:

Norjalaisilla on rutkasti öljyä. Tämän kaikki sinua lukuunottamatta näyttävät tietävän.

Kalateollisuuden intressit olisivat kyllä vaatineet unionin jäsenyyttä. Niinpä kalastuselinkeino kituukin nyt valtion tuella.

Lue lisää

Norja olisi EU:ssa pahan kerran nettomaksaja, eikä sen EU:lta saamia tukia voisi ottaa lukuun. Paremmin norja pärjää, kun laittaa suoraan kansallisia varoja tukiin, kuin käyttää niitä bryssän perseessä, josta ne tulee takaisin likaisempina ja sinne luovutettua pienempinä.

Öljyvaroja on Norja pannut säästöihin. Maahan tuli rutkasti työllistäviä sijoituksia, kun selvisi ettei se lähtenyt EU:hun. EU himoitsee toisten öljyä...

Pat Robertson kirjoitti:

Norja olisi EU:ssa pahan kerran nettomaksaja, eikä sen EU:lta saamia tukia voisi ottaa lukuun. Paremmin norja pärjää, kun laittaa suoraan kansallisia varoja tukiin, kuin käyttää niitä bryssän perseessä, josta ne tulee takaisin likaisempina ja sinne luovutettua pienempinä.

Öljyvaroja on Norja pannut säästöihin. Maahan tuli rutkasti työllistäviä sijoituksia, kun selvisi ettei se lähtenyt EU:hun. EU himoitsee toisten öljyä...

Lue lisää

Retoriikkasi kertoo kaiken tarpeellisen yleissivistyksestäsi...

Nahkhiirmees kirjoitti:

Retoriikkasi kertoo kaiken tarpeellisen yleissivistyksestäsi...

Entäs varsinainen asia?
Unohtuiko?
Vai eikö sitä ollutkaan.

Pat Robertson kirjoitti:

Norja olisi EU:ssa pahan kerran nettomaksaja, eikä sen EU:lta saamia tukia voisi ottaa lukuun. Paremmin norja pärjää, kun laittaa suoraan kansallisia varoja tukiin, kuin käyttää niitä bryssän perseessä, josta ne tulee takaisin likaisempina ja sinne luovutettua pienempinä.

Öljyvaroja on Norja pannut säästöihin. Maahan tuli rutkasti työllistäviä sijoituksia, kun selvisi ettei se lähtenyt EU:hun. EU himoitsee toisten öljyä...

Lue lisää

on nettomaksaja. Miksi muuten EU:n kannatus kasvaa Norjassa?

Jerry Falwell kirjoitti:

on nettomaksaja. Miksi muuten EU:n kannatus kasvaa Norjassa?

oikean valinnan v. 1994 Suomi vai Norja?

"Historiallinen kokeilu" oli otsikkona pääkirjoituksessa, jonka Kokoomuksen pää-äänenkannattaja Nykypäivä julkaisi 1.12. 1994. Silloin oli EU-ratkaisut juuri tehty. Suomi ajettiin EU:hun. Mutta Norja jäi EU:n ulkopuolelle (eikä niin ollen maksa sen enempää unionin jäsenmaksuja nettona kuin bruttonakaan). Päätoimittaja Lauri Kara kirjoitti: "Pohjoismaiden kokonaisuudessa Norjan ratkaisu on mielenkiintoinen. Historia viritti eteemme erilaisten EU-ratkaisujen koekentän. Tietyin kansallisin varauksin saatamme pian nähdä, miten eri ratkaisut maiden kehitykseen vaikuttavat. Sekä EU:n vastustajat että kannattajat voivat seurata teorioidensa paikkansapitävyyttä pohjolan lumisessa laboratoriossa."

"Mielenkiintoa herättää ainakin investointien ja yritystoiminnan sijoittuminen, verotuksen, valuutan arvon sekä koko kansantalouden kehittyminen." "Kyllä-ihmisten mieleen saattaisi olla näyttää, miten vaikeaksi Norjan tilanne nyt muodostuu. Sehän osoittaisi parhaiten, että Suomi teki oikean valinnan."

Vertailu on todella mielenkiintoinen. Kumpi teki oikean valinnan, Suomi vain Norja?

Norjan keskuspankin tietojen mukaan jo selvä Norjan EU-vastaisuus houkutteli ulkomailta pääomia Norjaan. Kauppalehti kirjoitti 13.2. 1995: "Investoinnit Norjan teollisuuteen kasvavat nyt vauhdilla".

"Vuonojen maa rypee rahassa", kirjoitti Jorma Tuomi-Nikula Oslosta. Hän jatkoi: "Norjassa todella menee nyt lujaa. Ulkomaanvelkaa ei ole äyriäkään, työttömyys on alhaisin Euroopassa ja valtion kirstu pullollaan rahaa". Norjalainen farmari Trond Reierstad sanoo:" EU:ssa vain köyhtyisimme ja saisimme lisää byrokraatteja omiemme lisäksi. Nyt olemme rikkaita." (Keskisuomalainen 15.10. 1995)

Kun norjalaiset eivät menneet EU:hun, niin nyt he saavat pitää itse omat rahansa ja käyttää ne oman kansansa ja omien lastensa hyväksi. Norjalaisilta ei leikata EU:lle, niin kuin meiltä suomalaisilta leikataan.

Norjalaisilla on se ymmärrys ja kyky, että he ovat itse isäntiä omassa maassansa. Ja he hallitsevat itse omia luonnonvarojaan ja rahavarojaan.

Lehdessä, joka alussa mainittiin, Jyrki Vesikansa kirjoitti: "Norjan EU-ratkaisu ei voinut yllättää ketään. Pettymys se silti oli. Tulos korostaa Norjan 'maalaisuutta' Suomeenkin verrattuna." "Mitä sitten, kun Heja Norje -huuma on vaimentunut? Joudutaan miettimään arkipäivän saavuttua kovia tosiasioita. Öljy ja kaasu eivät välttämättä riitä ylläpitämään hyvinvoinnin tasoa, jos ylipäänsä riittävät kovin pitkäksi aikaa." "Norjassa äänestettiin tunteella. Ratkaisevaa oli Heja Norje -patriotismi", kirjoittiJyrki Vesikansa.

Kuinka Norjalla menee nyt, kun norjalaiset ovat patriootteja (isänmaallisia) ja äänestivät ei EU:lle syksyllä 1994?

Suomen Kuvalehti kirjoitti 19.11. 1999: "Norjan valtiolla on kohta saman verran säästöjä kuin Suomen valtiolla on velkaa." "Maassa vallitsee käytännöllisesti katsoen täystyöllisyys", Suomen Kuvalehti totesi.

Tunnettu kyllä-ihminen Tuulikki Petäjäniemi aneli sittemmin "Norjasta vetoapua naapureillekin". "Norja pärjää EU:n ulkopuolellakin. Taloustilanne on kokonaan toisenlainen kuin EU-maissa yleensä." "Talouskasvu on voimakasta" (Pohjalainen 8.9. 1997).

Eivät norjalaiset öljyrahoilla elä. Niitä säästetään pahan päivän varalle. Norjalaisten valtti on itsenäisyys, toimintavapaus, oma päätösvalta. Itsenäinen Norja voi sulkea rajansa niin, ettei maahan saa tuoda vahingollisia tuotteita. Niinpä norjalaisten ei tarvitse tuskailla eikä maksaa kustannuksia hullun lehmän taudin takia. Norjan asema on kadehdittava.

Suomella oli samanlainen mahdollisuus säilyttää varallisuutensa, toimintavapautensa ja itsenäisyytensä kuin Norjalla. Mutta tämä ei sopinut eurokiihkoilijain poliittiseen ohjelmaan.

Suomi oli rikas. Valtiomies Urho Kekkonen jätti perinnöksi vauraan hyvinvointi-Suomen. Mutta kun Suomi pantiin euro- ja EMU-kuntoon, niin kansantalouden alasajo, hävitysprosessi, polkaistiin käyntiin EU-direktiivien mukaan heti ensimmäisen eurohallituksen, vuonna 1987 perustetun Holkerin sini-puna-hallituksen toimesta. Meiltä on hävitetty mittaamattoman arvokas kansallisvarallisuus. Suomen Kuvalehti kirjoitti 4.2. 2000: "Kuinka sinivalkoinen pääoma katosi". - Jo aikaisemmin oli kadonnut n. 50 miljardin markan arvoinen punapääoma.

"Nyt menevät firmat. Kukaan ei ajatellut yrityksiä", sanoi vuorineuvos C. Ehnrooth (Ilta-Sanomat 9.10. 1999).

Suomi on niin köyhdytetty, että enää ei ole varaa hoitaa omia sairaita, ei lapsia eikä vanhuuksia kunnolla. "Lähes 100 000 lasta syrjäytynyt Suomessa". "Köyhyys ja kurjuus vain lisääntyneet", kirjoitti Lapin Kansa 8.5. 2001.

"Hyvin menee", saalistajat nauravat.

Atomic Tom kirjoitti:

Norjalaisilla on rutkasti öljyä. Tämän kaikki sinua lukuunottamatta näyttävät tietävän.

Kalateollisuuden intressit olisivat kyllä vaatineet unionin jäsenyyttä. Niinpä kalastuselinkeino kituukin nyt valtion tuella.

Lue lisää

Norja ei saanut maratonistunnossa tehtyä EU:n kanssa "liittymissopimusta", vaan lähti kotiin.

Nuo liittymisen ehdot annettiin norjalaisille omalla kielellään luettavaksi jo huhtikuussa 1994.

Suomen avoimuus sopimuksen sisällöstä oli tyystin toisenlainen:
Kun Suomen kansa äänesti 16. lokakuuta, ei kukaan rivikansanedustajista, kansasta puhumattakaan, tiennyt, mitä oli sovittu.

Perustelut:

1. Pääministeri Esko Aho valehteli eduskunnassa täydelle salille 13. kesäkuuta ja syksyllä perustuslakivaliokunnalle, ettei EMUn 3. vaihe vielä kuulu liittymissopimukseen.
Aho sanoi neuvoteltaessa on todetun, että eduskunta ja hallitus saavat aikanaan päättää EMUn 3. vaiheesta!

2. Ahon em. valheesta seuranneesta perustuslakivaliokunnan lausunnosta 7. lokakuuta - sen paremmin kuin ulkoasiainvaliokunnan mietintöön lokakuun lopulla kirjoitetusta Erkki Tuomiojan ponnesta, jonka mukaan liittymissopimus hyväksyttäisiin - ei kansa tiennyt. Ei voinut mitenkään tietää, koska mietintö ei vielä ollut valmistunut, kun kansa jo oli äänestänyt.

3. Maatalouden kansallisen tukipaketin LOPULLISTA EHDOTUSTA ei ollut kansan äänestäessä olemassakaan, koska Suomen EU-ministerivaliokunta hyväksyi sen EU:lle lähetettäväksi vasta viisi (5) päivää kansanäänestyksen jälkeen!

4. Em ministerivaliokuntaan kuulunut maatalousministeri Mikko Pesälä kertoi kaksi päivää ennen kansanäänestystä eduskunnalle, että Suomella ei ole kansallisen tukipaketin suhteen mitään ongelmia, vaan tehdään siten kuin EU:n kanssa on neuvotteluissa sovittu.

Mitä neuvotteluissa olikaan sovittu?

- Ei mitään!

Mistä kansa siis tiesi, mitä oli sovittu?
--

Kansanäänestyslain mukaan kansalta kysyttiin, pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI.

Isoilla kirjaimilla kirjoittamani kolme sanaa merkitsevät, että kansanäänestys oli vaalipetos.

--
Atomic Tom sivuutti Norjan avoimuuden ja vei keskustelua öljy- ja kalastusasioiden sivuraiteille.
Pikkukommenttina tähän kalastussivuraiteeseen toteaisin: Miksi norjalaiset saavat kannattamattomat kalajalosteensa Suomen kauppojen hyllyille?
- ETA-sopimuksen avulla.

Öljystä ja kansantaloudesta kirjoitan toisella kerralla.

Pat Robertson kirjoitti:

oikean valinnan v. 1994 Suomi vai Norja?

"Historiallinen kokeilu" oli otsikkona pääkirjoituksessa, jonka Kokoomuksen pää-äänenkannattaja Nykypäivä julkaisi 1.12. 1994. Silloin oli EU-ratkaisut juuri tehty. Suomi ajettiin EU:hun. Mutta Norja jäi EU:n ulkopuolelle (eikä niin ollen maksa sen enempää unionin jäsenmaksuja nettona kuin bruttonakaan). Päätoimittaja Lauri Kara kirjoitti: "Pohjoismaiden kokonaisuudessa Norjan ratkaisu on mielenkiintoinen. Historia viritti eteemme erilaisten EU-ratkaisujen koekentän. Tietyin kansallisin varauksin saatamme pian nähdä, miten eri ratkaisut maiden kehitykseen vaikuttavat. Sekä EU:n vastustajat että kannattajat voivat seurata teorioidensa paikkansapitävyyttä pohjolan lumisessa laboratoriossa."

"Mielenkiintoa herättää ainakin investointien ja yritystoiminnan sijoittuminen, verotuksen, valuutan arvon sekä koko kansantalouden kehittyminen." "Kyllä-ihmisten mieleen saattaisi olla näyttää, miten vaikeaksi Norjan tilanne nyt muodostuu. Sehän osoittaisi parhaiten, että Suomi teki oikean valinnan."

Vertailu on todella mielenkiintoinen. Kumpi teki oikean valinnan, Suomi vain Norja?

Norjan keskuspankin tietojen mukaan jo selvä Norjan EU-vastaisuus houkutteli ulkomailta pääomia Norjaan. Kauppalehti kirjoitti 13.2. 1995: "Investoinnit Norjan teollisuuteen kasvavat nyt vauhdilla".

"Vuonojen maa rypee rahassa", kirjoitti Jorma Tuomi-Nikula Oslosta. Hän jatkoi: "Norjassa todella menee nyt lujaa. Ulkomaanvelkaa ei ole äyriäkään, työttömyys on alhaisin Euroopassa ja valtion kirstu pullollaan rahaa". Norjalainen farmari Trond Reierstad sanoo:" EU:ssa vain köyhtyisimme ja saisimme lisää byrokraatteja omiemme lisäksi. Nyt olemme rikkaita." (Keskisuomalainen 15.10. 1995)

Kun norjalaiset eivät menneet EU:hun, niin nyt he saavat pitää itse omat rahansa ja käyttää ne oman kansansa ja omien lastensa hyväksi. Norjalaisilta ei leikata EU:lle, niin kuin meiltä suomalaisilta leikataan.

Norjalaisilla on se ymmärrys ja kyky, että he ovat itse isäntiä omassa maassansa. Ja he hallitsevat itse omia luonnonvarojaan ja rahavarojaan.

Lehdessä, joka alussa mainittiin, Jyrki Vesikansa kirjoitti: "Norjan EU-ratkaisu ei voinut yllättää ketään. Pettymys se silti oli. Tulos korostaa Norjan 'maalaisuutta' Suomeenkin verrattuna." "Mitä sitten, kun Heja Norje -huuma on vaimentunut? Joudutaan miettimään arkipäivän saavuttua kovia tosiasioita. Öljy ja kaasu eivät välttämättä riitä ylläpitämään hyvinvoinnin tasoa, jos ylipäänsä riittävät kovin pitkäksi aikaa." "Norjassa äänestettiin tunteella. Ratkaisevaa oli Heja Norje -patriotismi", kirjoittiJyrki Vesikansa.

Kuinka Norjalla menee nyt, kun norjalaiset ovat patriootteja (isänmaallisia) ja äänestivät ei EU:lle syksyllä 1994?

Suomen Kuvalehti kirjoitti 19.11. 1999: "Norjan valtiolla on kohta saman verran säästöjä kuin Suomen valtiolla on velkaa." "Maassa vallitsee käytännöllisesti katsoen täystyöllisyys", Suomen Kuvalehti totesi.

Tunnettu kyllä-ihminen Tuulikki Petäjäniemi aneli sittemmin "Norjasta vetoapua naapureillekin". "Norja pärjää EU:n ulkopuolellakin. Taloustilanne on kokonaan toisenlainen kuin EU-maissa yleensä." "Talouskasvu on voimakasta" (Pohjalainen 8.9. 1997).

Eivät norjalaiset öljyrahoilla elä. Niitä säästetään pahan päivän varalle. Norjalaisten valtti on itsenäisyys, toimintavapaus, oma päätösvalta. Itsenäinen Norja voi sulkea rajansa niin, ettei maahan saa tuoda vahingollisia tuotteita. Niinpä norjalaisten ei tarvitse tuskailla eikä maksaa kustannuksia hullun lehmän taudin takia. Norjan asema on kadehdittava.

Suomella oli samanlainen mahdollisuus säilyttää varallisuutensa, toimintavapautensa ja itsenäisyytensä kuin Norjalla. Mutta tämä ei sopinut eurokiihkoilijain poliittiseen ohjelmaan.

Suomi oli rikas. Valtiomies Urho Kekkonen jätti perinnöksi vauraan hyvinvointi-Suomen. Mutta kun Suomi pantiin euro- ja EMU-kuntoon, niin kansantalouden alasajo, hävitysprosessi, polkaistiin käyntiin EU-direktiivien mukaan heti ensimmäisen eurohallituksen, vuonna 1987 perustetun Holkerin sini-puna-hallituksen toimesta. Meiltä on hävitetty mittaamattoman arvokas kansallisvarallisuus. Suomen Kuvalehti kirjoitti 4.2. 2000: "Kuinka sinivalkoinen pääoma katosi". - Jo aikaisemmin oli kadonnut n. 50 miljardin markan arvoinen punapääoma.

"Nyt menevät firmat. Kukaan ei ajatellut yrityksiä", sanoi vuorineuvos C. Ehnrooth (Ilta-Sanomat 9.10. 1999).

Suomi on niin köyhdytetty, että enää ei ole varaa hoitaa omia sairaita, ei lapsia eikä vanhuuksia kunnolla. "Lähes 100 000 lasta syrjäytynyt Suomessa". "Köyhyys ja kurjuus vain lisääntyneet", kirjoitti Lapin Kansa 8.5. 2001.

"Hyvin menee", saalistajat nauravat.

Lue lisää

lienevät ajatelleet Norjan etua ja suomalaiset Suomen.
Kysymyksenasettelusi on jokseenkin kummallinen.

>Norjalaisilta ei leikata EU:lle, niin kuin meiltä suomalaisilta leikataan.
Paljonko muuten on Norjan vuotuinen maksu EU:lle?

Jerry Falwell kirjoitti:

lienevät ajatelleet Norjan etua ja suomalaiset Suomen.
Kysymyksenasettelusi on jokseenkin kummallinen.

>Norjalaisilta ei leikata EU:lle, niin kuin meiltä suomalaisilta leikataan.
Paljonko muuten on Norjan vuotuinen maksu EU:lle?

Lue lisää

sitten on luettava se viesti uudelleen. Suomi sai en haitat, joista Norja välttyi sanoessaan EU:lle ei.

SataSeudun keskiviikkoinen pääkirjoitus perustuu seuraaviin asiakirjoihin:

" EU-MINISTERIVALIOKUNTA 23/94 ARKISTOKAPPALE

EU-ministerivaliokunnan kokous keskiviikkona 21.12.1994 klo 8.00 pääministerin virka-asunnossa, Kesärannassa

* * *

Annotoitu asialuettelo:

1.   EU-asioiden koordinointi Suomessa

Tarkoitus:
käsitellä ehdotus VNOS:n muutoksiksi

-   käsittelyn pohja:
Asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta (VNK:n luonnos) ja sitä koskeva muistioluonnos/18.12.1994 (liite 3) *)

-   esittelijä: vanh. hallitussihteeri Salo/VNK

Tarkoitus:
keskustella koordinaatiojärjestelmästä, merkittävimmistä avoimista kohdista ja antaa ohjeet asian jatkovalmisteluja varten

-   käsittelyn pohja:
EU-asioiden kansallinen hallinnointi ja koordinaatio (valtiosihteeri
Sundbäckin yhteenveto/18.12.1994) ja EU-asioiden hallinnointi ja koordinointi (valtiosihteeri Sundbäckin muistio/15.12.1994) (liitteet 1-2)

-   esittelijä:
valtiosihteeri Sundbäck


2.    Säädösvalmistelun julkisuuden turvaaminen EU-jäsenyyden aikana

Tarkoitus:
jatkaa edellisessä kokouksessa aloitettua keskustelua ja käsitellä valtioneuvostossa
päätettäväksi tulevat asiat

-   käsittelyn pohja:
Kansainvälisiä suhteita koskevien salassapitosäännösten muuttaminen
(OM:n muistio/13.12.1994) ja valtioneuvoston päätös säädösvalmistelun julkisuuden turvaamiseksi EU-jäsenyyden aikana, ml. päätösluonnosteksti (OM:n muistio/13.12.1994) (liitteet 4-5)

-   esittelijä: ministeri Jäätteenmäki

3.   Muut mahdolliset asiat

Valtionhallinnon tiedotustoiminta EU-jäsenyyden oloissa

-   esittelijä: pääministeri Aho tai tiedotuspäällikkö Holopainen

Seuraavan kokouksen ajankohta

*) oheinen tausta-aineisto jaettu maanantaina 19.12.94 "

--

" LIITE 2

ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 15.12.1994
Valtiosihteeri


EU-ASIOIDEN HALLINNOINTI JA KOORDINOINTI

Hallitus päätti kesäkuussa 1994 väliaikaisesta järjestelmästä EU-asioiden käsittelemiseksi. Sen olennaisena sisältönä oli asioiden hajauttaminen toimivaltaisille ministeriöille, joiden itse tuli vastata EU-asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta.
Samalla sovittiin kolmiportaisesta - ministerit, kansliapäälliköt, valmistelujaostot - yhteensovittamisjärjestelmästä.

Järjestelmää on sovellettu heinäkuun alusta lähtien. Jo kesällä päätettiin, että
järjestelmän toimivuutta tarkastellaan saatujen kokemusten valossa ennen jäsenyyden toteutumista.
Tarkastelun suorittamiseksi EU-komitea piti erityiskokouksen 5.12.1994. Jo sitä ennen oli komitean jäseniä pyydetty kirjallisesti esittämään kokemuksensa ja parannusehdotuksensa EU-sihteeristölle.
Komitea keskusteli asiasta myös 12. ja 16.12.1994 pidetyissä kokouksissaan.

***

Suomen toiminta EU:ssa aktiivisena huomioitsijana kesäkuun lopulta lähtien on tarjonnut hyödyllisen oppimisjakson hallinnolle. EU-järjestelmämme toiminnasta on saatu arvokkaita kokemuksia. Kulunut aika on kuitenkin ollut vielä liian lyhyt lopullisten, täsmällisten arvioiden esittämiseksi.

EU-asioita on jouduttu hoitamaan olosuhteissa, jotka ovat merkittävästi vaikeammat kuin jäsenyyden aikana tulee olemaan.
Kantoja EU-asioihin on jouduttu muodostamaan usein silloin, kun ne ovat edenneet EU:n oman päätöksentekoprosessin viimeisiin vaiheisiin. Tämä ei ole tarjonnut samaa aikaa ja samanlaisia mahdollisuuksia kannanottojen muokkaamiseen kuin mitä jäsenenä tulee olemaan.
Monet järjestelmässä havaituista epäkohdista ja vaikeuksista ovatkin liittyneet enemmän näihin vaikeisiin olosuhteisiin kuin järjestelmämme puitteisiin sinänsä. Jäsenyyden toteuduttua tulevat useat epäkohdat siten häviämään itsestään.

EU-järjestelmämme perusrakennetta ja tärkeimpiä elementtejä on pidetty tarkoituksenmukaisina ja todettu, että kehittäminen voidaan tehdä nykyjärjestelmän pohjalta.

Valtioneuvoston eduskunnalle esittämässä valtiosäännön muutoksissa lähdetään siitä, että EU-asioiden yhteensovittamistehtävä kuuluu ulkoasiainministeriölle.
Esitettyjen kommenttien valossa suurimpana epäkohtana pidetään sitä, että
valmistelukoneisto on käytännössä syrjäyttänyt toimivaltaiset viranomaiset päätöksentekijöinä. (Eduskunnan!, Satakunnan miehen huom.)

Ministerivaliokunta, komitea ja valmistelujaostot eivät kuitenkaan voi korvata päätöksentekoelimiä, mikä tulisi selkeästi todeta menettelyohjeissa.

EU-toimielimet eivät myöskään syrjäytä normaalia viranomaisten välistä yhteistyötä. Päinvastoin on korostettava suorien yhteyksien merkitystä ja aitoa yhteistyötä. Siinä Suomella on monia muita maita paremmat edellytykset pärjätä, kun emme syyllisty itsekkyyteen emmekä reviiritaisteluun. ( Mitä?!, Satakunnan miehen huom,)
Mikään koordinaatio kenenkään suorittamana ei voi toimia kunnolla, ellei sitä aidosti hyväksytä ja tunnusteta sen roolia.


Valtiosihteeri       Veli Sundbäck "



--

Kommentti edellisen tekstin lainaukseen
" Esitettyjen kommenttien valossa suurimpana epäkohtana pidetään sitä, että valmistelukoneisto on käytännössä syrjäyttänyt toimivaltaiset viranomaiset päätöksentekijöinä. ”:

- Eikös kansan valitsema eduskunta ole se korkein toimivaltainen viranomainen päätöksentekijänä?

--

" LIITE 4
OIKEUSMINISTERIÖ    MUISTIO

Lainvalmisteluosasto    13.12.1994
Matti Niemivuo



KANSAINVÄLISIÄ SUHTEITA KOSKEVIEN SALASSAPITOSÄÄNNÖSTEN MUUTTAMINEN


1. Muutoksen tarve

Julkisuusperiaate on Suomessa julkishallintoa ohjaava keskeinen periaate. Se merkitsee oikeutta saada tietoja viranomaisen toiminnasta muussakin kuin itseään välittömästi koskevassa asiassa. Viranomaisten asiakirjojen julkisuutta koskevat yleiset säännökset ovat laissa yleisten asiakirjain julkisuudesta (83/51). Salassapitosäännöksiä on annettu asiakirjajulkisuuslain nojalla säädetyssä ns. salassapitoasetuksessa (asetus sisältävä eräitä poikkeuksia yleisten asiakirjain julkisuudesta; 650/51) sekä eri alojen erityislainsäädännössä.

Suomen kansainvä1isiin suhteisiin liittyviin asiakirjoihin sovelletaan salassapitoasetuksen 1 §:n 1 momentin 2 kohtaa, jonka mukaan salassa pidettäviä ovat "valtioneuvoston ulkoasiainvaliokunnan asiakirjat, ulkoasiainministeriön ja Suomen ulkomailla olevien edustustojen poliittiset tiedotukset, poliittisista ja taloudellisista suhteista vieraiden valtioiden kanssa käytyjä neuvotteluja koskevat asiakirjat, ulkoasiainhallinnon alaa koskevat salakirjoitussähkeet, samoin kuin myös sellaiset Suomen valtion tai sen kansalaisten suhteita ulkovaltojen viranomaisiin ja kansalaisiin koskevat asiakirjat, joiden julkisuuteen saattaminen voisi vaikeuttaa valtion suhteita ulkovaltoihin."

Säännöksen soveltaminen EU-jäsenyyden aikana merkitsisi, että säädösvalmistelun julkisuus voisi jäsenyyden aikana kaventua Suomessa. Tästä syystä salassapitoasetusta olisi tarkistettava jo ennen julkisuus- ja salassapitolainsäädännön kokonaisuudistusta, jota koskeva esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi vuonna. "

--
Kommentit edelliseen liitteeseen:

1. Muutoksen tarve –otsikon alta löytyy tärkein, se on se, mitä on kirjoitettuna oikeusvaltion julkisuusperiaatteesta, jonka mukaan demokratia siis toimii!
Jokaisella kansalaisella on todellakin oikeus saada tietoja julkishallintoon liittyvistä asioista, vaikkei asia suoranaisesti koske pyytäjää itseään!

2. Tuo julkisuuslain kokonaisuudistus tuli voimaan uudessa julkisuuslakina 1.1.1999 alkaen.


--

" LIITE 5
OIKEUSMINISTERIÖ MUISTIO

Lainvalmisteluosasto 13.12.1994
Matti Niemivuo


VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS SÄÄDÖSVALMISTELUN JULKISUUDEN TURVAAMISEKSI EU-JÄSENYYDEN AIKANA

Ehdotuksessa esitetään, että valtioneuvosto antaisi päätöksen säädösvalmistelun julkisuuden turvaamiseksi EU-jäsenyyden aikana. Päätösehdotus on valmisteltu oikeusministeriön EU-asiakirjojen julkisuutta selvittävän työryhmän 9.12.1994 päivätyn muistion pohjalta. Työryhmässä oli mukana ulkoasiainministeriön, oikeusministeriön, hallinto-oikeuden ja tiedonvälityksen asiantuntijoita.

Suomen kannanotot ja niiden julkistaminen

Julkisuusperiaatteen samoin kuin ministerien parlamentaarisen vastuun toteutumisen varmistamiseksi ehdotetaan, että valtioneuvosto ilmoittaisi noudattavansa mahdollisimman suurta avoimuutta annettaessa tietoja EU:ssa vireillä olevista säädöshankkeista. Tämä koskisi mm. Suomen kantoja ministerineuvostossa käsiteltävistä komission säädösehdotuksista.

Salassapidon tarve liittyy toisten jäsenvaltioiden kannanottoihin ja ehdotuksiin, sekä mahdollisesti neuvottelujen loppuvaiheisiin sekä yksityiskohtaisiin neuvottelukantoihin. Tässä yhteydessä kysymys on asiakirjoista, joiden julkisuuteen saattaminen voi vahingoittaa tai haitata Suomen edellytyksiä toimia kansainvälisessä yhteistyössä. "

--

Kommentit edelliseen:

- Ketkä tuohon työryhmään Niemivuon lisäksi kuuluivat?

- Suomen kannanotot -otsikon alta löytyy tekstiä, joka liittyy edellisen muistion (liite 4) julkisuusperiaatteeseen liittyvään asiaan toisilla sanoilla, siis Parlamentaarisen vastuun toteutuminen!

- Ketkä informoivat, että neuvottelujen loppuvaiheisiin liittyy tiettyjä asiakirjoja?

Nuo sanat ”sekä mahdollisesti” lisättiin tuossa kokouksessa kynällä muistioon.
Tuliko muistioon kirjoitettua liian jyrkkä teksti, jota piti lieventää sanalla ” mahdollisesti ”??!

- Tästä liitteen 5 tekstistä puuttuu otsikon ”Hallinnolliset päätökset ja toimenpiteet” – otsikon jälkeistä seuraavalle sivulle siirtyvää tekstiä, mutta tällä sivulla tuon otsikon alla luki vielä
makea pala tekstiä:

”Tiedon saatavuuden helpottamiseksi ja yksinkertaistamiseksi ehdotetaan, että ministeriöt velvoitettaisiin pitämään EU:ssa valmisteilla olevista säädöshankkeista luetteloa, josta ilmenisivät keskeiset uudistusta ja sen valmisteluvaihetta koskevat tiedot.”

Satakunnan mies kirjoitti:

SataSeudun keskiviikkoinen pääkirjoitus perustuu seuraaviin asiakirjoihin:

" EU-MINISTERIVALIOKUNTA 23/94 ARKISTOKAPPALE

EU-ministerivaliokunnan kokous keskiviikkona 21.12.1994 klo 8.00 pääministerin virka-asunnossa, Kesärannassa

* * *

Annotoitu asialuettelo:

1.   EU-asioiden koordinointi Suomessa

Tarkoitus:
käsitellä ehdotus VNOS:n muutoksiksi

-   käsittelyn pohja:
Asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta (VNK:n luonnos) ja sitä koskeva muistioluonnos/18.12.1994 (liite 3) *)

-   esittelijä: vanh. hallitussihteeri Salo/VNK

Tarkoitus:
keskustella koordinaatiojärjestelmästä, merkittävimmistä avoimista kohdista ja antaa ohjeet asian jatkovalmisteluja varten

-   käsittelyn pohja:
EU-asioiden kansallinen hallinnointi ja koordinaatio (valtiosihteeri
Sundbäckin yhteenveto/18.12.1994) ja EU-asioiden hallinnointi ja koordinointi (valtiosihteeri Sundbäckin muistio/15.12.1994) (liitteet 1-2)

-   esittelijä:
valtiosihteeri Sundbäck


2.    Säädösvalmistelun julkisuuden turvaaminen EU-jäsenyyden aikana

Tarkoitus:
jatkaa edellisessä kokouksessa aloitettua keskustelua ja käsitellä valtioneuvostossa
päätettäväksi tulevat asiat

-   käsittelyn pohja:
Kansainvälisiä suhteita koskevien salassapitosäännösten muuttaminen
(OM:n muistio/13.12.1994) ja valtioneuvoston päätös säädösvalmistelun julkisuuden turvaamiseksi EU-jäsenyyden aikana, ml. päätösluonnosteksti (OM:n muistio/13.12.1994) (liitteet 4-5)

-   esittelijä: ministeri Jäätteenmäki

3.   Muut mahdolliset asiat

Valtionhallinnon tiedotustoiminta EU-jäsenyyden oloissa

-   esittelijä: pääministeri Aho tai tiedotuspäällikkö Holopainen

Seuraavan kokouksen ajankohta

*) oheinen tausta-aineisto jaettu maanantaina 19.12.94 "

--

" LIITE 2

ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 15.12.1994
Valtiosihteeri


EU-ASIOIDEN HALLINNOINTI JA KOORDINOINTI

Hallitus päätti kesäkuussa 1994 väliaikaisesta järjestelmästä EU-asioiden käsittelemiseksi. Sen olennaisena sisältönä oli asioiden hajauttaminen toimivaltaisille ministeriöille, joiden itse tuli vastata EU-asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta.
Samalla sovittiin kolmiportaisesta - ministerit, kansliapäälliköt, valmistelujaostot - yhteensovittamisjärjestelmästä.

Järjestelmää on sovellettu heinäkuun alusta lähtien. Jo kesällä päätettiin, että
järjestelmän toimivuutta tarkastellaan saatujen kokemusten valossa ennen jäsenyyden toteutumista.
Tarkastelun suorittamiseksi EU-komitea piti erityiskokouksen 5.12.1994. Jo sitä ennen oli komitean jäseniä pyydetty kirjallisesti esittämään kokemuksensa ja parannusehdotuksensa EU-sihteeristölle.
Komitea keskusteli asiasta myös 12. ja 16.12.1994 pidetyissä kokouksissaan.

***

Suomen toiminta EU:ssa aktiivisena huomioitsijana kesäkuun lopulta lähtien on tarjonnut hyödyllisen oppimisjakson hallinnolle. EU-järjestelmämme toiminnasta on saatu arvokkaita kokemuksia. Kulunut aika on kuitenkin ollut vielä liian lyhyt lopullisten, täsmällisten arvioiden esittämiseksi.

EU-asioita on jouduttu hoitamaan olosuhteissa, jotka ovat merkittävästi vaikeammat kuin jäsenyyden aikana tulee olemaan.
Kantoja EU-asioihin on jouduttu muodostamaan usein silloin, kun ne ovat edenneet EU:n oman päätöksentekoprosessin viimeisiin vaiheisiin. Tämä ei ole tarjonnut samaa aikaa ja samanlaisia mahdollisuuksia kannanottojen muokkaamiseen kuin mitä jäsenenä tulee olemaan.
Monet järjestelmässä havaituista epäkohdista ja vaikeuksista ovatkin liittyneet enemmän näihin vaikeisiin olosuhteisiin kuin järjestelmämme puitteisiin sinänsä. Jäsenyyden toteuduttua tulevat useat epäkohdat siten häviämään itsestään.

EU-järjestelmämme perusrakennetta ja tärkeimpiä elementtejä on pidetty tarkoituksenmukaisina ja todettu, että kehittäminen voidaan tehdä nykyjärjestelmän pohjalta.

Valtioneuvoston eduskunnalle esittämässä valtiosäännön muutoksissa lähdetään siitä, että EU-asioiden yhteensovittamistehtävä kuuluu ulkoasiainministeriölle.
Esitettyjen kommenttien valossa suurimpana epäkohtana pidetään sitä, että
valmistelukoneisto on käytännössä syrjäyttänyt toimivaltaiset viranomaiset päätöksentekijöinä. (Eduskunnan!, Satakunnan miehen huom.)

Ministerivaliokunta, komitea ja valmistelujaostot eivät kuitenkaan voi korvata päätöksentekoelimiä, mikä tulisi selkeästi todeta menettelyohjeissa.

EU-toimielimet eivät myöskään syrjäytä normaalia viranomaisten välistä yhteistyötä. Päinvastoin on korostettava suorien yhteyksien merkitystä ja aitoa yhteistyötä. Siinä Suomella on monia muita maita paremmat edellytykset pärjätä, kun emme syyllisty itsekkyyteen emmekä reviiritaisteluun. ( Mitä?!, Satakunnan miehen huom,)
Mikään koordinaatio kenenkään suorittamana ei voi toimia kunnolla, ellei sitä aidosti hyväksytä ja tunnusteta sen roolia.


Valtiosihteeri       Veli Sundbäck "



--

Kommentti edellisen tekstin lainaukseen
" Esitettyjen kommenttien valossa suurimpana epäkohtana pidetään sitä, että valmistelukoneisto on käytännössä syrjäyttänyt toimivaltaiset viranomaiset päätöksentekijöinä. ”:

- Eikös kansan valitsema eduskunta ole se korkein toimivaltainen viranomainen päätöksentekijänä?

--

" LIITE 4
OIKEUSMINISTERIÖ    MUISTIO

Lainvalmisteluosasto    13.12.1994
Matti Niemivuo



KANSAINVÄLISIÄ SUHTEITA KOSKEVIEN SALASSAPITOSÄÄNNÖSTEN MUUTTAMINEN


1. Muutoksen tarve

Julkisuusperiaate on Suomessa julkishallintoa ohjaava keskeinen periaate. Se merkitsee oikeutta saada tietoja viranomaisen toiminnasta muussakin kuin itseään välittömästi koskevassa asiassa. Viranomaisten asiakirjojen julkisuutta koskevat yleiset säännökset ovat laissa yleisten asiakirjain julkisuudesta (83/51). Salassapitosäännöksiä on annettu asiakirjajulkisuuslain nojalla säädetyssä ns. salassapitoasetuksessa (asetus sisältävä eräitä poikkeuksia yleisten asiakirjain julkisuudesta; 650/51) sekä eri alojen erityislainsäädännössä.

Suomen kansainvä1isiin suhteisiin liittyviin asiakirjoihin sovelletaan salassapitoasetuksen 1 §:n 1 momentin 2 kohtaa, jonka mukaan salassa pidettäviä ovat "valtioneuvoston ulkoasiainvaliokunnan asiakirjat, ulkoasiainministeriön ja Suomen ulkomailla olevien edustustojen poliittiset tiedotukset, poliittisista ja taloudellisista suhteista vieraiden valtioiden kanssa käytyjä neuvotteluja koskevat asiakirjat, ulkoasiainhallinnon alaa koskevat salakirjoitussähkeet, samoin kuin myös sellaiset Suomen valtion tai sen kansalaisten suhteita ulkovaltojen viranomaisiin ja kansalaisiin koskevat asiakirjat, joiden julkisuuteen saattaminen voisi vaikeuttaa valtion suhteita ulkovaltoihin."

Säännöksen soveltaminen EU-jäsenyyden aikana merkitsisi, että säädösvalmistelun julkisuus voisi jäsenyyden aikana kaventua Suomessa. Tästä syystä salassapitoasetusta olisi tarkistettava jo ennen julkisuus- ja salassapitolainsäädännön kokonaisuudistusta, jota koskeva esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi vuonna. "

--
Kommentit edelliseen liitteeseen:

1. Muutoksen tarve –otsikon alta löytyy tärkein, se on se, mitä on kirjoitettuna oikeusvaltion julkisuusperiaatteesta, jonka mukaan demokratia siis toimii!
Jokaisella kansalaisella on todellakin oikeus saada tietoja julkishallintoon liittyvistä asioista, vaikkei asia suoranaisesti koske pyytäjää itseään!

2. Tuo julkisuuslain kokonaisuudistus tuli voimaan uudessa julkisuuslakina 1.1.1999 alkaen.


--

" LIITE 5
OIKEUSMINISTERIÖ MUISTIO

Lainvalmisteluosasto 13.12.1994
Matti Niemivuo


VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS SÄÄDÖSVALMISTELUN JULKISUUDEN TURVAAMISEKSI EU-JÄSENYYDEN AIKANA

Ehdotuksessa esitetään, että valtioneuvosto antaisi päätöksen säädösvalmistelun julkisuuden turvaamiseksi EU-jäsenyyden aikana. Päätösehdotus on valmisteltu oikeusministeriön EU-asiakirjojen julkisuutta selvittävän työryhmän 9.12.1994 päivätyn muistion pohjalta. Työryhmässä oli mukana ulkoasiainministeriön, oikeusministeriön, hallinto-oikeuden ja tiedonvälityksen asiantuntijoita.

Suomen kannanotot ja niiden julkistaminen

Julkisuusperiaatteen samoin kuin ministerien parlamentaarisen vastuun toteutumisen varmistamiseksi ehdotetaan, että valtioneuvosto ilmoittaisi noudattavansa mahdollisimman suurta avoimuutta annettaessa tietoja EU:ssa vireillä olevista säädöshankkeista. Tämä koskisi mm. Suomen kantoja ministerineuvostossa käsiteltävistä komission säädösehdotuksista.

Salassapidon tarve liittyy toisten jäsenvaltioiden kannanottoihin ja ehdotuksiin, sekä mahdollisesti neuvottelujen loppuvaiheisiin sekä yksityiskohtaisiin neuvottelukantoihin. Tässä yhteydessä kysymys on asiakirjoista, joiden julkisuuteen saattaminen voi vahingoittaa tai haitata Suomen edellytyksiä toimia kansainvälisessä yhteistyössä. "

--

Kommentit edelliseen:

- Ketkä tuohon työryhmään Niemivuon lisäksi kuuluivat?

- Suomen kannanotot -otsikon alta löytyy tekstiä, joka liittyy edellisen muistion (liite 4) julkisuusperiaatteeseen liittyvään asiaan toisilla sanoilla, siis Parlamentaarisen vastuun toteutuminen!

- Ketkä informoivat, että neuvottelujen loppuvaiheisiin liittyy tiettyjä asiakirjoja?

Nuo sanat ”sekä mahdollisesti” lisättiin tuossa kokouksessa kynällä muistioon.
Tuliko muistioon kirjoitettua liian jyrkkä teksti, jota piti lieventää sanalla ” mahdollisesti ”??!

- Tästä liitteen 5 tekstistä puuttuu otsikon ”Hallinnolliset päätökset ja toimenpiteet” – otsikon jälkeistä seuraavalle sivulle siirtyvää tekstiä, mutta tällä sivulla tuon otsikon alla luki vielä
makea pala tekstiä:

”Tiedon saatavuuden helpottamiseksi ja yksinkertaistamiseksi ehdotetaan, että ministeriöt velvoitettaisiin pitämään EU:ssa valmisteilla olevista säädöshankkeista luetteloa, josta ilmenisivät keskeiset uudistusta ja sen valmisteluvaihetta koskevat tiedot.”

Lue lisää

löytyy osoitteesta

www.satanen.com
vasen laita, punainen painike: Salaiset EU-pöytäkirjat:

Ensimmäisen otsikon alta "Salattujen asiakirjojen oikeuskäsittely" löytyy asiakirjat:

Pyyntö EU-ministeriryhmän pöytäkirjasta 20.12.1993

Epäämisilmoitus 26.1.2000

Ulkoasiainministeriön lausunto asiakirjan salaamisesta KHO:lle 15.2.2000

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 17.10.2000

Tarkistuspyyntö 21.10.2000, koska salassapitoargumentit muuttuivat KHO:ssa

Vastaus tarkistuspyyntöön 10.11.2000

Kirjallinen kysymys eduskunnan puhemiehelle salassapitoa koskien 5.4.2001

Ministerin vastaus:
Tuomioja kävelee KHO:n päätöksen ylitse ja vapauttaa salaiset asiapaperit 27.4.2001

Satakunnan Kansan uutinen 10.5.2001:
Miten salaisesta tuli julkista, Tuomioja?

Salainen pöytäkirja 16/93 20.12.1993; pykälä 6§, Suomen ainoa Emu-varauma

Salainen muistio 1075 19.12.1993


Seuraavan otsikon "Talous- ja raha-liitosta ei neuvoteltu" alta löytyy asiakirjat Maastricht-aiheiden neuvotteluista:

Pöytäkirja 13/93

Pöytäkirja 14/93

Pöytäkirja 15/93


Otsikon "Suomen kansalliset Emu-neuvottelut" alta löytyy hallituksen EMU-päätös:

Pöytäkirja 3/93 Säätytalolla 14:30-16:00

Hallitus "hyväksyy" Salolaisen avauspuheen: Suomi haluaa Emun 3. vaiheeseen mukaan ensimmäisten maiden joukossa. Hallituksen iltakoulu VKO 4 27.1.1993



Viranomaislausuntoja:

Tutkimuspyyntö EMU-varaumasta
Valtiovarainministeriölle 17.4.2001

Valtiovarainministeriön EU-asioiden sihteeristön vastaus 10.5.2001:
Varsinaista lakiesitystä EMUsta ei annettu (Ulkoministeriön Antti Kuusela 22.1.2001)


Pääministeri Paavo Lipposen I hallitusohjelma sitoutui esittämään lakiesitystä Emuun liittymisestä 13.4.1995 (kaksi ensimmäistä sivua hallitusohjelmasta)

Emu-varauma Reijo Kemppisen kirjassa "Suomi Euroopan Unionissa"

--

Lopuksi ihmettelyä:

EMU-varaumapöytäkirja 16/93 määrättiin liitteineen KHO:n vahvistuksella salaiseksi. Samassa pöytäkirjassa oli Yhteiseen puolustukseen sitoutuminen yhteisellä julistuksella, sisä- ja oikeusasiat (tuleva EU-perustuslaki) sekä institutionaaliset asiat eli Euroopan unionin hallinnointi.

Ketkä siis informoivat oikeusministeriötä muuttamaan julkisuuslain asetusta loppuvuodesta 1994?

Miksi KHO:lle ei käynyt ulkoministeriön tarjoama salaisen pöytäkirjan OSITTAINEN salassapito?

Miksi KHO muutti salassapidon ratkaisullaan niin, että pöytäkirja muistioineen tuli KOKONAAN salassapidettäväksi?

Miksi KHO lähti salassapitoargumentteja ratkaisussaan 17.10.2001 muuttamalla suojelemaan maanpetokselliseen toimintaan ryhtyneitä?


Tiitisen kassakaapin Stasi-nimien tutkiminen on tämän salassapidon rinnalla kevyttä kauraa.

Satakunnan mies kirjoitti:

SataSeudun keskiviikkoinen pääkirjoitus perustuu seuraaviin asiakirjoihin:

" EU-MINISTERIVALIOKUNTA 23/94 ARKISTOKAPPALE

EU-ministerivaliokunnan kokous keskiviikkona 21.12.1994 klo 8.00 pääministerin virka-asunnossa, Kesärannassa

* * *

Annotoitu asialuettelo:

1.   EU-asioiden koordinointi Suomessa

Tarkoitus:
käsitellä ehdotus VNOS:n muutoksiksi

-   käsittelyn pohja:
Asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta (VNK:n luonnos) ja sitä koskeva muistioluonnos/18.12.1994 (liite 3) *)

-   esittelijä: vanh. hallitussihteeri Salo/VNK

Tarkoitus:
keskustella koordinaatiojärjestelmästä, merkittävimmistä avoimista kohdista ja antaa ohjeet asian jatkovalmisteluja varten

-   käsittelyn pohja:
EU-asioiden kansallinen hallinnointi ja koordinaatio (valtiosihteeri
Sundbäckin yhteenveto/18.12.1994) ja EU-asioiden hallinnointi ja koordinointi (valtiosihteeri Sundbäckin muistio/15.12.1994) (liitteet 1-2)

-   esittelijä:
valtiosihteeri Sundbäck


2.    Säädösvalmistelun julkisuuden turvaaminen EU-jäsenyyden aikana

Tarkoitus:
jatkaa edellisessä kokouksessa aloitettua keskustelua ja käsitellä valtioneuvostossa
päätettäväksi tulevat asiat

-   käsittelyn pohja:
Kansainvälisiä suhteita koskevien salassapitosäännösten muuttaminen
(OM:n muistio/13.12.1994) ja valtioneuvoston päätös säädösvalmistelun julkisuuden turvaamiseksi EU-jäsenyyden aikana, ml. päätösluonnosteksti (OM:n muistio/13.12.1994) (liitteet 4-5)

-   esittelijä: ministeri Jäätteenmäki

3.   Muut mahdolliset asiat

Valtionhallinnon tiedotustoiminta EU-jäsenyyden oloissa

-   esittelijä: pääministeri Aho tai tiedotuspäällikkö Holopainen

Seuraavan kokouksen ajankohta

*) oheinen tausta-aineisto jaettu maanantaina 19.12.94 "

--

" LIITE 2

ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 15.12.1994
Valtiosihteeri


EU-ASIOIDEN HALLINNOINTI JA KOORDINOINTI

Hallitus päätti kesäkuussa 1994 väliaikaisesta järjestelmästä EU-asioiden käsittelemiseksi. Sen olennaisena sisältönä oli asioiden hajauttaminen toimivaltaisille ministeriöille, joiden itse tuli vastata EU-asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta.
Samalla sovittiin kolmiportaisesta - ministerit, kansliapäälliköt, valmistelujaostot - yhteensovittamisjärjestelmästä.

Järjestelmää on sovellettu heinäkuun alusta lähtien. Jo kesällä päätettiin, että
järjestelmän toimivuutta tarkastellaan saatujen kokemusten valossa ennen jäsenyyden toteutumista.
Tarkastelun suorittamiseksi EU-komitea piti erityiskokouksen 5.12.1994. Jo sitä ennen oli komitean jäseniä pyydetty kirjallisesti esittämään kokemuksensa ja parannusehdotuksensa EU-sihteeristölle.
Komitea keskusteli asiasta myös 12. ja 16.12.1994 pidetyissä kokouksissaan.

***

Suomen toiminta EU:ssa aktiivisena huomioitsijana kesäkuun lopulta lähtien on tarjonnut hyödyllisen oppimisjakson hallinnolle. EU-järjestelmämme toiminnasta on saatu arvokkaita kokemuksia. Kulunut aika on kuitenkin ollut vielä liian lyhyt lopullisten, täsmällisten arvioiden esittämiseksi.

EU-asioita on jouduttu hoitamaan olosuhteissa, jotka ovat merkittävästi vaikeammat kuin jäsenyyden aikana tulee olemaan.
Kantoja EU-asioihin on jouduttu muodostamaan usein silloin, kun ne ovat edenneet EU:n oman päätöksentekoprosessin viimeisiin vaiheisiin. Tämä ei ole tarjonnut samaa aikaa ja samanlaisia mahdollisuuksia kannanottojen muokkaamiseen kuin mitä jäsenenä tulee olemaan.
Monet järjestelmässä havaituista epäkohdista ja vaikeuksista ovatkin liittyneet enemmän näihin vaikeisiin olosuhteisiin kuin järjestelmämme puitteisiin sinänsä. Jäsenyyden toteuduttua tulevat useat epäkohdat siten häviämään itsestään.

EU-järjestelmämme perusrakennetta ja tärkeimpiä elementtejä on pidetty tarkoituksenmukaisina ja todettu, että kehittäminen voidaan tehdä nykyjärjestelmän pohjalta.

Valtioneuvoston eduskunnalle esittämässä valtiosäännön muutoksissa lähdetään siitä, että EU-asioiden yhteensovittamistehtävä kuuluu ulkoasiainministeriölle.
Esitettyjen kommenttien valossa suurimpana epäkohtana pidetään sitä, että
valmistelukoneisto on käytännössä syrjäyttänyt toimivaltaiset viranomaiset päätöksentekijöinä. (Eduskunnan!, Satakunnan miehen huom.)

Ministerivaliokunta, komitea ja valmistelujaostot eivät kuitenkaan voi korvata päätöksentekoelimiä, mikä tulisi selkeästi todeta menettelyohjeissa.

EU-toimielimet eivät myöskään syrjäytä normaalia viranomaisten välistä yhteistyötä. Päinvastoin on korostettava suorien yhteyksien merkitystä ja aitoa yhteistyötä. Siinä Suomella on monia muita maita paremmat edellytykset pärjätä, kun emme syyllisty itsekkyyteen emmekä reviiritaisteluun. ( Mitä?!, Satakunnan miehen huom,)
Mikään koordinaatio kenenkään suorittamana ei voi toimia kunnolla, ellei sitä aidosti hyväksytä ja tunnusteta sen roolia.


Valtiosihteeri       Veli Sundbäck "



--

Kommentti edellisen tekstin lainaukseen
" Esitettyjen kommenttien valossa suurimpana epäkohtana pidetään sitä, että valmistelukoneisto on käytännössä syrjäyttänyt toimivaltaiset viranomaiset päätöksentekijöinä. ”:

- Eikös kansan valitsema eduskunta ole se korkein toimivaltainen viranomainen päätöksentekijänä?

--

" LIITE 4
OIKEUSMINISTERIÖ    MUISTIO

Lainvalmisteluosasto    13.12.1994
Matti Niemivuo



KANSAINVÄLISIÄ SUHTEITA KOSKEVIEN SALASSAPITOSÄÄNNÖSTEN MUUTTAMINEN


1. Muutoksen tarve

Julkisuusperiaate on Suomessa julkishallintoa ohjaava keskeinen periaate. Se merkitsee oikeutta saada tietoja viranomaisen toiminnasta muussakin kuin itseään välittömästi koskevassa asiassa. Viranomaisten asiakirjojen julkisuutta koskevat yleiset säännökset ovat laissa yleisten asiakirjain julkisuudesta (83/51). Salassapitosäännöksiä on annettu asiakirjajulkisuuslain nojalla säädetyssä ns. salassapitoasetuksessa (asetus sisältävä eräitä poikkeuksia yleisten asiakirjain julkisuudesta; 650/51) sekä eri alojen erityislainsäädännössä.

Suomen kansainvä1isiin suhteisiin liittyviin asiakirjoihin sovelletaan salassapitoasetuksen 1 §:n 1 momentin 2 kohtaa, jonka mukaan salassa pidettäviä ovat "valtioneuvoston ulkoasiainvaliokunnan asiakirjat, ulkoasiainministeriön ja Suomen ulkomailla olevien edustustojen poliittiset tiedotukset, poliittisista ja taloudellisista suhteista vieraiden valtioiden kanssa käytyjä neuvotteluja koskevat asiakirjat, ulkoasiainhallinnon alaa koskevat salakirjoitussähkeet, samoin kuin myös sellaiset Suomen valtion tai sen kansalaisten suhteita ulkovaltojen viranomaisiin ja kansalaisiin koskevat asiakirjat, joiden julkisuuteen saattaminen voisi vaikeuttaa valtion suhteita ulkovaltoihin."

Säännöksen soveltaminen EU-jäsenyyden aikana merkitsisi, että säädösvalmistelun julkisuus voisi jäsenyyden aikana kaventua Suomessa. Tästä syystä salassapitoasetusta olisi tarkistettava jo ennen julkisuus- ja salassapitolainsäädännön kokonaisuudistusta, jota koskeva esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi vuonna. "

--
Kommentit edelliseen liitteeseen:

1. Muutoksen tarve –otsikon alta löytyy tärkein, se on se, mitä on kirjoitettuna oikeusvaltion julkisuusperiaatteesta, jonka mukaan demokratia siis toimii!
Jokaisella kansalaisella on todellakin oikeus saada tietoja julkishallintoon liittyvistä asioista, vaikkei asia suoranaisesti koske pyytäjää itseään!

2. Tuo julkisuuslain kokonaisuudistus tuli voimaan uudessa julkisuuslakina 1.1.1999 alkaen.


--

" LIITE 5
OIKEUSMINISTERIÖ MUISTIO

Lainvalmisteluosasto 13.12.1994
Matti Niemivuo


VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS SÄÄDÖSVALMISTELUN JULKISUUDEN TURVAAMISEKSI EU-JÄSENYYDEN AIKANA

Ehdotuksessa esitetään, että valtioneuvosto antaisi päätöksen säädösvalmistelun julkisuuden turvaamiseksi EU-jäsenyyden aikana. Päätösehdotus on valmisteltu oikeusministeriön EU-asiakirjojen julkisuutta selvittävän työryhmän 9.12.1994 päivätyn muistion pohjalta. Työryhmässä oli mukana ulkoasiainministeriön, oikeusministeriön, hallinto-oikeuden ja tiedonvälityksen asiantuntijoita.

Suomen kannanotot ja niiden julkistaminen

Julkisuusperiaatteen samoin kuin ministerien parlamentaarisen vastuun toteutumisen varmistamiseksi ehdotetaan, että valtioneuvosto ilmoittaisi noudattavansa mahdollisimman suurta avoimuutta annettaessa tietoja EU:ssa vireillä olevista säädöshankkeista. Tämä koskisi mm. Suomen kantoja ministerineuvostossa käsiteltävistä komission säädösehdotuksista.

Salassapidon tarve liittyy toisten jäsenvaltioiden kannanottoihin ja ehdotuksiin, sekä mahdollisesti neuvottelujen loppuvaiheisiin sekä yksityiskohtaisiin neuvottelukantoihin. Tässä yhteydessä kysymys on asiakirjoista, joiden julkisuuteen saattaminen voi vahingoittaa tai haitata Suomen edellytyksiä toimia kansainvälisessä yhteistyössä. "

--

Kommentit edelliseen:

- Ketkä tuohon työryhmään Niemivuon lisäksi kuuluivat?

- Suomen kannanotot -otsikon alta löytyy tekstiä, joka liittyy edellisen muistion (liite 4) julkisuusperiaatteeseen liittyvään asiaan toisilla sanoilla, siis Parlamentaarisen vastuun toteutuminen!

- Ketkä informoivat, että neuvottelujen loppuvaiheisiin liittyy tiettyjä asiakirjoja?

Nuo sanat ”sekä mahdollisesti” lisättiin tuossa kokouksessa kynällä muistioon.
Tuliko muistioon kirjoitettua liian jyrkkä teksti, jota piti lieventää sanalla ” mahdollisesti ”??!

- Tästä liitteen 5 tekstistä puuttuu otsikon ”Hallinnolliset päätökset ja toimenpiteet” – otsikon jälkeistä seuraavalle sivulle siirtyvää tekstiä, mutta tällä sivulla tuon otsikon alla luki vielä
makea pala tekstiä:

”Tiedon saatavuuden helpottamiseksi ja yksinkertaistamiseksi ehdotetaan, että ministeriöt velvoitettaisiin pitämään EU:ssa valmisteilla olevista säädöshankkeista luetteloa, josta ilmenisivät keskeiset uudistusta ja sen valmisteluvaihetta koskevat tiedot.”

Lue lisää

todellakaan ole

>- Eikös kansan valitsema eduskunta ole se korkein toimivaltainen
>viranomainen päätöksentekijänä?

Eduskunta ei ole viranomainen.

Jerry Falwell kirjoitti:

todellakaan ole

>- Eikös kansan valitsema eduskunta ole se korkein toimivaltainen
>viranomainen päätöksentekijänä?

Eduskunta ei ole viranomainen.

Lue lisää

Veli Sundbäck tarkoitti muistion tekstillään?

Nuo Sundbäckin muistion sanat eivät ole minun päästäni.
Kommentit sen sijaan olivat päässäni likkuvia ajatuksia. Kirjoitin ne, jotta lukija huomaisi tarttua muistion tekstiin.

Kirjoitin:
>- Eikös kansan valitsema eduskunta ole se korkein toimivaltainen
>viranomainen päätöksentekijänä?

Jerry vastasi:
Eduskunta ei ole viranomainen.


Ei eduskunta tietenkään ole viranomainen, mutta korkein toimivaltainen päätöksentekijä se on Suomen perustuslain mukaan!
Mutta mitähän Veli Sundbäck tarkoitti muistiotekstillään?

Euroopan unioniako?


Oikeusministeri Jäätteenmäen esittelemän salassapitoa koskevan muistion tekstiin Jerryllä ei ollut kanttija puuttua. Joten Jerry taitaa varauksetta hyväksyä julkishallinnon epämääräisen ja epädemokraattisen päätöksenteon, joka päivänvaloa kestämättömänä on kansalaisilta salattava?

Pitkä teksti, jonka ko. muistioista lainasin, on mielestäni pöyristyttävä.

Mitkä ovat muiden lukijoiden kommentit?

Lopuksi:

Pyytäisin ystävällisesti, ettei tähän keskusteluun tulisi turhia Jerryn ja Europeanin kanssa tehtyjä kinasteluja.

201 keskustelun jälkeen kommentointimahdollisuus päättyy ja Alustusotsikon eteen tulee punainen täplä, kuten seuraavalla sivulla keskustelussa "Itsenäisyys, joka meillä oli". Siinä näkyi olevan 1930 lukijaa äsken.

Rikotaanpa tässä kirjoituksessa 2000 lukijan raja!

Satakunnan mies kirjoitti:

Veli Sundbäck tarkoitti muistion tekstillään?

Nuo Sundbäckin muistion sanat eivät ole minun päästäni.
Kommentit sen sijaan olivat päässäni likkuvia ajatuksia. Kirjoitin ne, jotta lukija huomaisi tarttua muistion tekstiin.

Kirjoitin:
>- Eikös kansan valitsema eduskunta ole se korkein toimivaltainen
>viranomainen päätöksentekijänä?

Jerry vastasi:
Eduskunta ei ole viranomainen.


Ei eduskunta tietenkään ole viranomainen, mutta korkein toimivaltainen päätöksentekijä se on Suomen perustuslain mukaan!
Mutta mitähän Veli Sundbäck tarkoitti muistiotekstillään?

Euroopan unioniako?


Oikeusministeri Jäätteenmäen esittelemän salassapitoa koskevan muistion tekstiin Jerryllä ei ollut kanttija puuttua. Joten Jerry taitaa varauksetta hyväksyä julkishallinnon epämääräisen ja epädemokraattisen päätöksenteon, joka päivänvaloa kestämättömänä on kansalaisilta salattava?

Pitkä teksti, jonka ko. muistioista lainasin, on mielestäni pöyristyttävä.

Mitkä ovat muiden lukijoiden kommentit?

Lopuksi:

Pyytäisin ystävällisesti, ettei tähän keskusteluun tulisi turhia Jerryn ja Europeanin kanssa tehtyjä kinasteluja.

201 keskustelun jälkeen kommentointimahdollisuus päättyy ja Alustusotsikon eteen tulee punainen täplä, kuten seuraavalla sivulla keskustelussa "Itsenäisyys, joka meillä oli". Siinä näkyi olevan 1930 lukijaa äsken.

Rikotaanpa tässä kirjoituksessa 2000 lukijan raja!

Lue lisää

lukisit sen tekstin ja koettaisit tällä kertaa ymmärtää.

>Mutta mitähän Veli Sundbäck tarkoitti muistiotekstillään?

Satakunnan mies kirjoitti:

Veli Sundbäck tarkoitti muistion tekstillään?

Nuo Sundbäckin muistion sanat eivät ole minun päästäni.
Kommentit sen sijaan olivat päässäni likkuvia ajatuksia. Kirjoitin ne, jotta lukija huomaisi tarttua muistion tekstiin.

Kirjoitin:
>- Eikös kansan valitsema eduskunta ole se korkein toimivaltainen
>viranomainen päätöksentekijänä?

Jerry vastasi:
Eduskunta ei ole viranomainen.


Ei eduskunta tietenkään ole viranomainen, mutta korkein toimivaltainen päätöksentekijä se on Suomen perustuslain mukaan!
Mutta mitähän Veli Sundbäck tarkoitti muistiotekstillään?

Euroopan unioniako?


Oikeusministeri Jäätteenmäen esittelemän salassapitoa koskevan muistion tekstiin Jerryllä ei ollut kanttija puuttua. Joten Jerry taitaa varauksetta hyväksyä julkishallinnon epämääräisen ja epädemokraattisen päätöksenteon, joka päivänvaloa kestämättömänä on kansalaisilta salattava?

Pitkä teksti, jonka ko. muistioista lainasin, on mielestäni pöyristyttävä.

Mitkä ovat muiden lukijoiden kommentit?

Lopuksi:

Pyytäisin ystävällisesti, ettei tähän keskusteluun tulisi turhia Jerryn ja Europeanin kanssa tehtyjä kinasteluja.

201 keskustelun jälkeen kommentointimahdollisuus päättyy ja Alustusotsikon eteen tulee punainen täplä, kuten seuraavalla sivulla keskustelussa "Itsenäisyys, joka meillä oli". Siinä näkyi olevan 1930 lukijaa äsken.

Rikotaanpa tässä kirjoituksessa 2000 lukijan raja!

Lue lisää

Mitä tämä on?
Onko Satakunnan mies ostanut täältä yksityistä tilaa omaan käyttöönsä kun pyytää toisilta että:

>>Pyytäisin ystävällisesti, ettei tähän keskusteluun tulisi turhia Jerryn ja Europeanin kanssa tehtyjä kinasteluja.

Eikö Satakunnan miehellä ole omaa kotisivua jossa vois touhuta oman mielensä mukaan ja rikkoa ennätyksiä niin paljon kuin haluaa?
>>Rikotaanpa tässä kirjoituksessa 2000 lukijan raja!

On aika merkillistä.

Mistä etukäteen voi tietää kun kirjoittaa joutuuko kenties kinastelemaan jonkun toistamieltä olevan kanssa, esimerkiksi sen Jerryn?

Mitä sivunpitäjä sanoo, onko yhdellä keskustelijalla valta komennella täällä ja ajaa pois toisia keskustelijoita, jos kirjoittajat eivättäytä Satakunnan miehen vaatimuksia.

Mitä toiset kirjoittajat sanovat?

asettaa ehtoja kirjoitti:

Mitä tämä on?
Onko Satakunnan mies ostanut täältä yksityistä tilaa omaan käyttöönsä kun pyytää toisilta että:

>>Pyytäisin ystävällisesti, ettei tähän keskusteluun tulisi turhia Jerryn ja Europeanin kanssa tehtyjä kinasteluja.

Eikö Satakunnan miehellä ole omaa kotisivua jossa vois touhuta oman mielensä mukaan ja rikkoa ennätyksiä niin paljon kuin haluaa?
>>Rikotaanpa tässä kirjoituksessa 2000 lukijan raja!

On aika merkillistä.

Mistä etukäteen voi tietää kun kirjoittaa joutuuko kenties kinastelemaan jonkun toistamieltä olevan kanssa, esimerkiksi sen Jerryn?

Mitä sivunpitäjä sanoo, onko yhdellä keskustelijalla valta komennella täällä ja ajaa pois toisia keskustelijoita, jos kirjoittajat eivättäytä Satakunnan miehen vaatimuksia.

Mitä toiset kirjoittajat sanovat?

Lue lisää

Europeanin iltasanomista oppimat fraasit ja Jerry Falwellin ( http://are.as.wvu.edu/falwell.jpg ) pilkunhalkaisemiset pyörittävät keskustelua ympäri ja ympäri uudestaan ja uudestaan. Esimerkiksi Euroopan yhteisöjen kansallisten lakien ylittävä käytäntö on Jerrylle selitetty kaksitavuisilla sanoilla ja tavuviivoilla monen monituista kertaa... mutta kun ei niiin ei...

Pat Robertson kirjoitti:

Europeanin iltasanomista oppimat fraasit ja Jerry Falwellin ( http://are.as.wvu.edu/falwell.jpg ) pilkunhalkaisemiset pyörittävät keskustelua ympäri ja ympäri uudestaan ja uudestaan. Esimerkiksi Euroopan yhteisöjen kansallisten lakien ylittävä käytäntö on Jerrylle selitetty kaksitavuisilla sanoilla ja tavuviivoilla monen monituista kertaa... mutta kun ei niiin ei...

Lue lisää

Satakunnan Mies kirjoitti:
"Rikotaanpa tässä kirjoituksessa 2000 lukijan raja! "

=> miten tuo on edes teoriassa mahdollista ilman allekijoittaneen ja Jerryn kommentteja :-)))

Minkähän fraasin olen oppinut Ilta-Sanomista?

European kirjoitti:

Satakunnan Mies kirjoitti:
"Rikotaanpa tässä kirjoituksessa 2000 lukijan raja! "

=> miten tuo on edes teoriassa mahdollista ilman allekijoittaneen ja Jerryn kommentteja :-)))

Minkähän fraasin olen oppinut Ilta-Sanomista?

Lue lisää

Iltis-fraasit: kysy hiljaa itseltäsi. Juttusi ovat pelkkiä olkinukkeja. Esimerkiksi vaalien tulokset todistavat ainoastaan massatiedotusvälineiden kyvystä ja puolueellisuudesta sekä kansalaisten puolueuskollisuudesta ja tahdosta äänestää mahdollista läpimenijää, vaikka vastoin omaa vakaumustaan.

on oikeassa kirjoitti:

Iltis-fraasit: kysy hiljaa itseltäsi. Juttusi ovat pelkkiä olkinukkeja. Esimerkiksi vaalien tulokset todistavat ainoastaan massatiedotusvälineiden kyvystä ja puolueellisuudesta sekä kansalaisten puolueuskollisuudesta ja tahdosta äänestää mahdollista läpimenijää, vaikka vastoin omaa vakaumustaan.

Lue lisää

Mikä sinä olet sanomaan millä perusteella ihmiset vapaissa vaaleissa äänestävät? Jos pelkällä median rummutuksella pysyttäisiin vallassa niin Neuvostoliitto ja itä-blokin sosialiset maat olisivat edelleen olemassa. Niissä kun ei sallittu muita kuin hallitusta tukevia tiedotusvälineitä.

Ei kannata liioitella median vaikutusvaltaa semminkin kun teillä unionin vastustajilla oli omat esitteet, lehdet yms. Tosin ne sisälsivät niin pöyristyttävää neuvosotyylistä propagandaa eurohelvetistä ettei kukaan järjissäänoleva niiden väitteitä uskonut. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

Gotcha kirjoitti:

Mikä sinä olet sanomaan millä perusteella ihmiset vapaissa vaaleissa äänestävät? Jos pelkällä median rummutuksella pysyttäisiin vallassa niin Neuvostoliitto ja itä-blokin sosialiset maat olisivat edelleen olemassa. Niissä kun ei sallittu muita kuin hallitusta tukevia tiedotusvälineitä.

Ei kannata liioitella median vaikutusvaltaa semminkin kun teillä unionin vastustajilla oli omat esitteet, lehdet yms. Tosin ne sisälsivät niin pöyristyttävää neuvosotyylistä propagandaa eurohelvetistä ettei kukaan järjissäänoleva niiden väitteitä uskonut. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

Lue lisää

"Vapaissa" vaaleissa määrää vuosikausien mediajumputus, jonka mukaan ei ole vaihtoehtoja. Kyllä Neuvostoliitto olisi vieläkin jos se yksin riittäisi. Samoin toisaalta ei Eu-nukkeja auta valhe -totuus siis selviää kansalle.

Ei kannata aliarvioida median vaikutusvaltaa...

on oikeassa kirjoitti:

"Vapaissa" vaaleissa määrää vuosikausien mediajumputus, jonka mukaan ei ole vaihtoehtoja. Kyllä Neuvostoliitto olisi vieläkin jos se yksin riittäisi. Samoin toisaalta ei Eu-nukkeja auta valhe -totuus siis selviää kansalle.

Ei kannata aliarvioida median vaikutusvaltaa...

Lue lisää

Teillä EU-jäsenyyden vastustajilla on aina samat selitykset sille ettei enemmistö suomalaisista lähde teidän kelkkaanne:

1)Joko suomalaiset ovat niin tyhmiä tai
2)Joku johtaa suomalaisia suunnitelmallisesti harhaan.

Molemmat selitykset aliarvioivat suomalaisia ja vähättelevät ilmaisu-ja painovapauttamme. Vaadin kyllä median salaliitosta jotain näyttöä ennenkuin moisen väitteen hyväksyn. Esimerkiksi Esko Seppäsen kirjoituksia näkee vähän väliä eri sanomalehdissä. Minkä sille voi että hänen uskottavuutensa katosi kommunismin romahduksen myötä?

Sanotaan nyt suoraan kun ei muuten mene jakeluun. Te ette kykene vaihtamaan kansaa mieleiseksenne. Toisaalta teillä on täysi vapaus perustaa tiedotusvälineitä, lehtiä ja radioasemia tms. ja rummuttaa niissä ainoaa totuuttanne. Jos sanomanne ei suomalaisia kiinnosta niin vika kyllä yleensä löytyy sen sisällöstä tai tekijöistä, ei kansasta...

on oikeassa kirjoitti:

"Vapaissa" vaaleissa määrää vuosikausien mediajumputus, jonka mukaan ei ole vaihtoehtoja. Kyllä Neuvostoliitto olisi vieläkin jos se yksin riittäisi. Samoin toisaalta ei Eu-nukkeja auta valhe -totuus siis selviää kansalle.

Ei kannata aliarvioida median vaikutusvaltaa...

Lue lisää

Jätä ihmeessä se MEDIAPELIN huutaminen Väyrysen Patelle, joka sen aikanaan keksikin.

On täydellistä harhaluuloa vähätellä Suomen kansan vaalikäyttäytymistä - demokratiaan kuuluu vapaat vaalit ja kun kansa puhuu on sitä syytä kunnoittaa. Vaikka kuinka kipeää tekisi.

Ota myös huomioon se, että ei ole vain yhtä mediaa, vaan kymmeniä, satoja medioita joilla on omat mielipiteet asioista. Media ei tässä maassa ole yhdessä rintamassa. Jos näin luulet, olet pahasti hakoteillä.

on oikeassa kirjoitti:

Iltis-fraasit: kysy hiljaa itseltäsi. Juttusi ovat pelkkiä olkinukkeja. Esimerkiksi vaalien tulokset todistavat ainoastaan massatiedotusvälineiden kyvystä ja puolueellisuudesta sekä kansalaisten puolueuskollisuudesta ja tahdosta äänestää mahdollista läpimenijää, vaikka vastoin omaa vakaumustaan.

Lue lisää

Jos vaalien tulokset tässä maassa ovat mielestäsi massatiedotusvälineiden manipulaatiota, pitäisikö mielestäsi

a) vaalien järjestäminen lopettaa hyödyttömänä kokonaan
b) lopettaa tiedotusvälineet kokonaan pois manipuloimasta kansaa?

European kirjoitti:

Jos vaalien tulokset tässä maassa ovat mielestäsi massatiedotusvälineiden manipulaatiota, pitäisikö mielestäsi

a) vaalien järjestäminen lopettaa hyödyttömänä kokonaan
b) lopettaa tiedotusvälineet kokonaan pois manipuloimasta kansaa?

Lue lisää

Toimittajien jäsenkirjat pois.

Puolueellisuutta ei voi, eikä tarvitse kieltää mutta siitä moni asia johtuu. Ne, joiden maailmankuva muodostuu iltapäivälehdistä = enemmistö kansaa, ovat faktuaalisen tiedon saannin suhteen mielestäni aika heikoilla.

Älymystö edustaa vähemmistöä, kuten EU-kriittisyyttä.

Onko muuten EU:n vastainen professori Jan Magnus Jansson kommunisti tai fasisti?

Gotcha kirjoitti:

Teillä EU-jäsenyyden vastustajilla on aina samat selitykset sille ettei enemmistö suomalaisista lähde teidän kelkkaanne:

1)Joko suomalaiset ovat niin tyhmiä tai
2)Joku johtaa suomalaisia suunnitelmallisesti harhaan.

Molemmat selitykset aliarvioivat suomalaisia ja vähättelevät ilmaisu-ja painovapauttamme. Vaadin kyllä median salaliitosta jotain näyttöä ennenkuin moisen väitteen hyväksyn. Esimerkiksi Esko Seppäsen kirjoituksia näkee vähän väliä eri sanomalehdissä. Minkä sille voi että hänen uskottavuutensa katosi kommunismin romahduksen myötä?

Sanotaan nyt suoraan kun ei muuten mene jakeluun. Te ette kykene vaihtamaan kansaa mieleiseksenne. Toisaalta teillä on täysi vapaus perustaa tiedotusvälineitä, lehtiä ja radioasemia tms. ja rummuttaa niissä ainoaa totuuttanne. Jos sanomanne ei suomalaisia kiinnosta niin vika kyllä yleensä löytyy sen sisällöstä tai tekijöistä, ei kansasta...

Lue lisää

Ainoa asia, jota ajan, on päivänvaloa kestämättömien EU-liittymissotkujen kertominen.

Samalla toivon, että nuo maanpetokselliset sotkut selvitetään.


Jos liittymissopimus olisi tehty rehellisesti perustuslain vaatimalla menettelyllä ja ilman EMU-huijauksia ja kansanvaalipetosta, tyytyisin enemmistön päätökseen kuten demokratiassa on tapana.

Mikään huijaten tehty sopimus EI OLE LAINVOIMAINEN.

Satakunnan mies kirjoitti:

Ainoa asia, jota ajan, on päivänvaloa kestämättömien EU-liittymissotkujen kertominen.

Samalla toivon, että nuo maanpetokselliset sotkut selvitetään.


Jos liittymissopimus olisi tehty rehellisesti perustuslain vaatimalla menettelyllä ja ilman EMU-huijauksia ja kansanvaalipetosta, tyytyisin enemmistön päätökseen kuten demokratiassa on tapana.

Mikään huijaten tehty sopimus EI OLE LAINVOIMAINEN.

Lue lisää

Jos et olisi EU-jäsenyyden vastustaja, et jaksaisi penkoa k.o. asioita. Kyllä maasta löytyy paljon muutakin pengottavaa ja sinä olet keskittynyt vain näihin. Joten eiköhän pysytä totuudessa tässäkin asiassa.

European kirjoitti:

Jos vaalien tulokset tässä maassa ovat mielestäsi massatiedotusvälineiden manipulaatiota, pitäisikö mielestäsi

a) vaalien järjestäminen lopettaa hyödyttömänä kokonaan
b) lopettaa tiedotusvälineet kokonaan pois manipuloimasta kansaa?

Lue lisää

En ole väittänyt, että vaalien tulokset olisivat Suomessa massatiedotusvälineiden manipulaatiota, joten kysymyksesi olivat aiheettomat.

Miten media voi kertoa asioita, joita Ulkoministeriö ei ole medialle jostakin syystä antanut?!

Antti Kuosmanen tuli kirjoittaneeksi tuhotussa kirjassaan, että onneksi asia ei koskaan joutunut tiedotusvälineisiin.
Kysymys oli Suomen maratonistunnossa tekemästä sopimuksesta, joka Kuosmasen mukaan oli kuin korttitalo huteralla pöydällä, jonka jalkoja potkittiin kaikista suunnista.

Onko joku media siis kertonut kansalle, millaisen sopimuksen Suomi tuolloin EU:n kanssa teki?

Ja yleensäkin, mikä oli tuo EU, jonka kanssa Suomi teki sopimuksen 1.3.1994?
Heikki Haavisto kertoi Lallissa runsas vuosi sitten pari nimeä, joilla oli maratonistunnossa "EU-neuvotteluvaltuus(?)" Suomen kanssa.

Ketkä vastaavat Suomen petoksella (1.3.1994) saavutetusta sopimuksesta?

- Pertti Salolainen?
- Esa Härmälä?
- Heikki Haavisto?
- Veli Sundbäck?

vaiko

- presidentti Martti Ahtisaari?
Ahtisaari oli samana päivänä (1.3. 1994) oli vannonut virkavalansa. Ahtisaari johti perustuslain mukaan ulkopolitiikaa.

- pääministeri Esko Aho?
Aho vastaa pääministerinä hallituksensa toimista.

- ministeri Mikko Pesälä?

Miksi media ei kertonut saavutetusta sopimuksesta?

Pertti Salolainen säteili (1.12.1994 TV:n iltauutisissa) onnea saavutetusta sopimuksesta.
Mutta kertoiko media, millaisen sopimuksen Suomi oli tehnyt?

Miksi Esko Aho ei Smolnassa 2.3.1994 kertonut saavutetusta sopimuksesta medialle?

Miksi kansalle medialle (kansalle) ei kerrottu, että sopimus oli auki vielä silloin kun kansa äänesti?

Miksi kansalle medialle (kansalle) ei kerrottu, että sopimus oli auki vielä silloinkin, kun media kertoi, että eduskunta hyväksyi EU-liittymislain?

Yksinkertaista:
Eihän EU-ministerivaliokunnan ministerit voineet mennä kenellekään kertomaan, että he VASTA viisi (5) päivää kansanäänestyksen jälkeen hyväksyivät LOPULLISEN EHDOTUKSEN EU:lle lähetettäväksi.

Mistä kansaa äänestytettiinkään:
Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI?

Nuo kolme viimeistä sanaa tekevät kansanäänestyksestä vaalipetoksen.


Ei mediaa saa silloin syyttää, jos se ei saa tietoa.
Eikä silloinkaan, kun sille annetaan disinformaatiota:

Maatalousministeri Mikko Pesälä kertoi eduskunnalle ja medialle kaksi päivää ennen kansanäänestystä, että Suomella ja EU:lla ei ole erimielisyyksiä sopimuksen suhteen..., tehdään niinkuin on sovittu.

Tuo oli disinformaatiota.

Mitä olikaan sovittu?

Satakunnan mies kirjoitti:

En ole väittänyt, että vaalien tulokset olisivat Suomessa massatiedotusvälineiden manipulaatiota, joten kysymyksesi olivat aiheettomat.

Miten media voi kertoa asioita, joita Ulkoministeriö ei ole medialle jostakin syystä antanut?!

Antti Kuosmanen tuli kirjoittaneeksi tuhotussa kirjassaan, että onneksi asia ei koskaan joutunut tiedotusvälineisiin.
Kysymys oli Suomen maratonistunnossa tekemästä sopimuksesta, joka Kuosmasen mukaan oli kuin korttitalo huteralla pöydällä, jonka jalkoja potkittiin kaikista suunnista.

Onko joku media siis kertonut kansalle, millaisen sopimuksen Suomi tuolloin EU:n kanssa teki?

Ja yleensäkin, mikä oli tuo EU, jonka kanssa Suomi teki sopimuksen 1.3.1994?
Heikki Haavisto kertoi Lallissa runsas vuosi sitten pari nimeä, joilla oli maratonistunnossa "EU-neuvotteluvaltuus(?)" Suomen kanssa.

Ketkä vastaavat Suomen petoksella (1.3.1994) saavutetusta sopimuksesta?

- Pertti Salolainen?
- Esa Härmälä?
- Heikki Haavisto?
- Veli Sundbäck?

vaiko

- presidentti Martti Ahtisaari?
Ahtisaari oli samana päivänä (1.3. 1994) oli vannonut virkavalansa. Ahtisaari johti perustuslain mukaan ulkopolitiikaa.

- pääministeri Esko Aho?
Aho vastaa pääministerinä hallituksensa toimista.

- ministeri Mikko Pesälä?

Miksi media ei kertonut saavutetusta sopimuksesta?

Pertti Salolainen säteili (1.12.1994 TV:n iltauutisissa) onnea saavutetusta sopimuksesta.
Mutta kertoiko media, millaisen sopimuksen Suomi oli tehnyt?

Miksi Esko Aho ei Smolnassa 2.3.1994 kertonut saavutetusta sopimuksesta medialle?

Miksi kansalle medialle (kansalle) ei kerrottu, että sopimus oli auki vielä silloin kun kansa äänesti?

Miksi kansalle medialle (kansalle) ei kerrottu, että sopimus oli auki vielä silloinkin, kun media kertoi, että eduskunta hyväksyi EU-liittymislain?

Yksinkertaista:
Eihän EU-ministerivaliokunnan ministerit voineet mennä kenellekään kertomaan, että he VASTA viisi (5) päivää kansanäänestyksen jälkeen hyväksyivät LOPULLISEN EHDOTUKSEN EU:lle lähetettäväksi.

Mistä kansaa äänestytettiinkään:
Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI?

Nuo kolme viimeistä sanaa tekevät kansanäänestyksestä vaalipetoksen.


Ei mediaa saa silloin syyttää, jos se ei saa tietoa.
Eikä silloinkaan, kun sille annetaan disinformaatiota:

Maatalousministeri Mikko Pesälä kertoi eduskunnalle ja medialle kaksi päivää ennen kansanäänestystä, että Suomella ja EU:lla ei ole erimielisyyksiä sopimuksen suhteen..., tehdään niinkuin on sovittu.

Tuo oli disinformaatiota.

Mitä olikaan sovittu?

Lue lisää

>Yksinkertaista:
> Eihän EU-ministerivaliokunnan ministerit voineet mennä kenellekään
> kertomaan, että he VASTA viisi (5) päivää kansanäänestyksen jälkeen
> hyväksyivät LOPULLISEN EHDOTUKSEN EU:lle lähetettäväksi.

Miten lopullinen ehdotus eroaa kansanäänestyksessä olleesta sopimuksesta?

einoleino kirjoitti:

Jos et olisi EU-jäsenyyden vastustaja, et jaksaisi penkoa k.o. asioita. Kyllä maasta löytyy paljon muutakin pengottavaa ja sinä olet keskittynyt vain näihin. Joten eiköhän pysytä totuudessa tässäkin asiassa.

Lue lisää

einoleino on mustavalkoinen:

Ihmiset ovat joko EU-jäsenyyden puolustajia tai vastustajia.


En todellakaan ole EU-jäsenyyden vastustaja enkä ns. EU-kriittinen.


Dokumentit, jotka olen esittänyt, ovat aidot ja kiistämättömät. Kukaan ei pysty asettamaan niitä kyseenalaisiksi.

Arvostelen suomalaista kabinettipäätöksentekoa, ei-avoimuutta ja valheesta seurannutta parlamentarismia.

Suomen EU-päätökset eivät todellakaan kestä päivänvaloa.

Suomesta löytyy tietenkin monenlaista pengottavaa, mutta maanpetoksellista aineistoa raskaanpaa ei voi olla olemassa.

Maanpetos on rikoksista raskain. Se on rikos Suomen kansaa kohtaan.

Satakunnan mies kirjoitti:

einoleino on mustavalkoinen:

Ihmiset ovat joko EU-jäsenyyden puolustajia tai vastustajia.


En todellakaan ole EU-jäsenyyden vastustaja enkä ns. EU-kriittinen.


Dokumentit, jotka olen esittänyt, ovat aidot ja kiistämättömät. Kukaan ei pysty asettamaan niitä kyseenalaisiksi.

Arvostelen suomalaista kabinettipäätöksentekoa, ei-avoimuutta ja valheesta seurannutta parlamentarismia.

Suomen EU-päätökset eivät todellakaan kestä päivänvaloa.

Suomesta löytyy tietenkin monenlaista pengottavaa, mutta maanpetoksellista aineistoa raskaanpaa ei voi olla olemassa.

Maanpetos on rikoksista raskain. Se on rikos Suomen kansaa kohtaan.

Lue lisää

en myöskään sellaista huijausta, että EU-vastustaja esiintyy ei-EU-vastustajana. Kyllähän asia on selvä. Voi olla, että yrität lisätä uskottavuuttasi muiden silmissä, väittämällä totuudenvastaisesti, että et ole EU-vastustaja. Tärkeitä asioita kirjoittelet ja oikeita ovat mutta puppujutut voi jättää sikseen.

Jerry Falwell kirjoitti:

>Yksinkertaista:
> Eihän EU-ministerivaliokunnan ministerit voineet mennä kenellekään
> kertomaan, että he VASTA viisi (5) päivää kansanäänestyksen jälkeen
> hyväksyivät LOPULLISEN EHDOTUKSEN EU:lle lähetettäväksi.

Miten lopullinen ehdotus eroaa kansanäänestyksessä olleesta sopimuksesta?

Lue lisää

osalta

tukien kirjoitti:

osalta

sopimus että sen ratifiointiteksti löytyvät netistä. Kerro tarkka kohta missä
ne eroavat toisistaan. Allekirjoitus sivuja ei lasketa.

Jerry Falwell kirjoitti:

sopimus että sen ratifiointiteksti löytyvät netistä. Kerro tarkka kohta missä
ne eroavat toisistaan. Allekirjoitus sivuja ei lasketa.

se kansallinen tukipaketti, joka ei ollut vielä valmis. Siitä ei ollut äänestäjillä tietoa.

Jerry Falwell kirjoitti:

sopimus että sen ratifiointiteksti löytyvät netistä. Kerro tarkka kohta missä
ne eroavat toisistaan. Allekirjoitus sivuja ei lasketa.

netistä.

Mutta kansanedustajat eivät saaneet nähdä sitä ennen liittymissopimuksen hyväksymistä.

Kansanedustaja Claes Anderson teki asiasta välikysymyksen toukokuussa 1994.
Anderson kysyi, että saako eduskunta nähdä Korfulla allekirjoitettavan liittymisasiakirjan suomen kielellä ennen sen allekirjoittamista.

Pääministeri Aho kiersi kysymyksen vastaten, että jos hallitus äänestyksessä nauttii eduskunnan luottamusta, asiaan palataan syksyllä.

Tuo liittymisasiakirja painettiin ulkomailla suomenkieliseksi kirjaksi vasta 1995 ja toinen painos 1996.

Mainittakoon, että pääministeri Aho kytki ovelana kettuna maatalouden kansallisen tukipaketin hyväksymisen ja eduskunnan "antamat" liittymisasiakirjan allekirjoittamisvaltuudet samaan luottamuslauseäänestyspakettiin.


Kukaan kansanedustajista ei liittymislakia marraskuussa 1994 hyväksyessään tiennyt,

1) - mitä kansallisesta tukipaketista oli maratonistunnossa sovittu.
Ei tiennyt, koska asia ei Kuosmasen mukaan onneksi joutunut tiedotusvälineisiin!

Pääministeri Aho ei halunnut kertoa asiasta.
Elettiin illuusiossa, kuten Antti Kuosmanen asian ytimekkäästi ilmaisee.

2) - mitä Korfulla 24.6.1994 allekirjoitettu liittymisasiakirja piti sisällään.


--

Liittymissopimuksen julkisuutta huhtikuussa 1994 pohtineen EU-ministeriryhmän kokouksen liitteessä olleessa muistiossa kerrotaan, että norjalaiset saivat nähdä liittymisasiakirjan omalla kielellään jo huhtikuun puolivälin jälkeen.

Suomen avoimuus ja demokratia on erilaista kuin Norjan.


> Kerro tarkka kohta missä ne eroavat toisistaan. Allekirjoitus sivuja ei lasketa.

Vastaus:

Ei sopimus ja ratifiointiteksti millään tavalla toisistaan eroa.

Pointti on siinä, että suomalaiset neuvottelijat eivät halunneet kertoa totuutta kansanedustajille ja kansalle, koska mukaan oli pakko päästä hinnalla millä hyvänsä.


Kerrottakoon lukijoille:

Makein asia löytyy hallituksen iltakoulun litteroidusta pöytäkirjasta 2.3.1994 (siis maratonneuvottelua seuranneena päivänä), jossa ministeri Tytti Hookana-Isonmaa kysyi pääministeri Aholta, minkälaisen sopimuksen Suomi sai aikaan.

Aho vastasi vain, ettei sopimus ole mikään päivänperho.

Hookana-Asunmaa lienee ollut Ahon vastaukseen tyytyväinen.
- Vai tehtiinkö kokouksesta lisäpöytäkirja, josta ilmenisi, että Aho olisi kertonut ministereilleen sopimuksen todellisen sisällön?


Koska eduskunta ei saanut nähdä liittymisasiakirjaa, siitä seurasi myös EMUn osalta se, että eduskunta uskoi saavansa päättää markan kohtalosta aikanaan erillisen lakiesityksen mukaan.

Jos eduskunta olisi saanut nähdä liittymisasiakirjan, olisi valheellinen EMU-varauma selvinnyt.

Ironisinta on, että Suomen ainoa itsenäinen liittymisasiakirjaan kirjoitettu julistus on avoimuusvaatimus.

Ironista on myös liittymislain hyväksymisen ponsi, että eduskunta hyväksyy liittymislain sillä ehdolla, että liittymisasiakirjoja ei Suomessa salata.


Oliko se salaamista, ettei eduskunta saanut nähdä suomen kielellä liittymisasiakirjaa?

einoleino kirjoitti:

en myöskään sellaista huijausta, että EU-vastustaja esiintyy ei-EU-vastustajana. Kyllähän asia on selvä. Voi olla, että yrität lisätä uskottavuuttasi muiden silmissä, väittämällä totuudenvastaisesti, että et ole EU-vastustaja. Tärkeitä asioita kirjoittelet ja oikeita ovat mutta puppujutut voi jättää sikseen.

Lue lisää

kertominen EU-vastaisuutta?


Minulla ei ole mitään EU:ta vastaan.

Paavo Väyrysellä tai Esko Seppäsellä sekä monilla esim. EU-tulevaisuuskonventin työn kasvavalla arvostelijajoukolla lienee jotakin EU:ta vastaan.


Minulla ei ole mitään syytä arvostella EU:ta, tehkööt EU:ssa minun puolestani, mitä lystäävät.



Suomen kansallisesta EU-päätöksenteosta on ilmentynyt paljon asioita, jotka eivät kestä päivänvaloa.

Sitä, miten EU-jäsenyys Suomessa hoidettiin, pitää saada oikeutetusti arvostella.

Vieläpä ilman, että toiset vesittävät kirjoituksiani sovittamalla EU-vastustajan leimaa otsaani.


Ymmärrän, että otsaani yritetään EU-vastaista leimaa. EU-vastaiset on leimattu Suomessa taantumuksellisiksi höperöiksi ja menneisyyden haamuiksi. Jopa kommunisteiksi.

Satakunnan mies kirjoitti:

kertominen EU-vastaisuutta?


Minulla ei ole mitään EU:ta vastaan.

Paavo Väyrysellä tai Esko Seppäsellä sekä monilla esim. EU-tulevaisuuskonventin työn kasvavalla arvostelijajoukolla lienee jotakin EU:ta vastaan.


Minulla ei ole mitään syytä arvostella EU:ta, tehkööt EU:ssa minun puolestani, mitä lystäävät.



Suomen kansallisesta EU-päätöksenteosta on ilmentynyt paljon asioita, jotka eivät kestä päivänvaloa.

Sitä, miten EU-jäsenyys Suomessa hoidettiin, pitää saada oikeutetusti arvostella.

Vieläpä ilman, että toiset vesittävät kirjoituksiani sovittamalla EU-vastustajan leimaa otsaani.


Ymmärrän, että otsaani yritetään EU-vastaista leimaa. EU-vastaiset on leimattu Suomessa taantumuksellisiksi höperöiksi ja menneisyyden haamuiksi. Jopa kommunisteiksi.

Lue lisää

"Minulla ei ole mitään syytä arvostella EU:ta, tehkööt EU:ssa minun puolestani, mitä lystäävät."

No sinulla ei varmaan ole mitään valittamista sitten siitä, että sieltä tulee lukemattomia direktiivejä ja asetuksia meitä määräämään. EU:ssa kun olemme, niin saamme vaan kärsiä heidän päätöksistään. Jos kannattaisit EU:ta, niin ottaisit kaiken sieltä sumeilematta vastaan.

Yksi mahdollisuus olisi tutkia Suomessa mm. sitä, ketkä olivat/ovat KGB:n kanssa yhteistyössä. Sitä totuutta kansa ei kuulemma kestäisi. Stasi-jutut ovat sen asian rinnalla pikkujuttuja.

Satakunnan mies kirjoitti:

En ole väittänyt, että vaalien tulokset olisivat Suomessa massatiedotusvälineiden manipulaatiota, joten kysymyksesi olivat aiheettomat.

Miten media voi kertoa asioita, joita Ulkoministeriö ei ole medialle jostakin syystä antanut?!

Antti Kuosmanen tuli kirjoittaneeksi tuhotussa kirjassaan, että onneksi asia ei koskaan joutunut tiedotusvälineisiin.
Kysymys oli Suomen maratonistunnossa tekemästä sopimuksesta, joka Kuosmasen mukaan oli kuin korttitalo huteralla pöydällä, jonka jalkoja potkittiin kaikista suunnista.

Onko joku media siis kertonut kansalle, millaisen sopimuksen Suomi tuolloin EU:n kanssa teki?

Ja yleensäkin, mikä oli tuo EU, jonka kanssa Suomi teki sopimuksen 1.3.1994?
Heikki Haavisto kertoi Lallissa runsas vuosi sitten pari nimeä, joilla oli maratonistunnossa "EU-neuvotteluvaltuus(?)" Suomen kanssa.

Ketkä vastaavat Suomen petoksella (1.3.1994) saavutetusta sopimuksesta?

- Pertti Salolainen?
- Esa Härmälä?
- Heikki Haavisto?
- Veli Sundbäck?

vaiko

- presidentti Martti Ahtisaari?
Ahtisaari oli samana päivänä (1.3. 1994) oli vannonut virkavalansa. Ahtisaari johti perustuslain mukaan ulkopolitiikaa.

- pääministeri Esko Aho?
Aho vastaa pääministerinä hallituksensa toimista.

- ministeri Mikko Pesälä?

Miksi media ei kertonut saavutetusta sopimuksesta?

Pertti Salolainen säteili (1.12.1994 TV:n iltauutisissa) onnea saavutetusta sopimuksesta.
Mutta kertoiko media, millaisen sopimuksen Suomi oli tehnyt?

Miksi Esko Aho ei Smolnassa 2.3.1994 kertonut saavutetusta sopimuksesta medialle?

Miksi kansalle medialle (kansalle) ei kerrottu, että sopimus oli auki vielä silloin kun kansa äänesti?

Miksi kansalle medialle (kansalle) ei kerrottu, että sopimus oli auki vielä silloinkin, kun media kertoi, että eduskunta hyväksyi EU-liittymislain?

Yksinkertaista:
Eihän EU-ministerivaliokunnan ministerit voineet mennä kenellekään kertomaan, että he VASTA viisi (5) päivää kansanäänestyksen jälkeen hyväksyivät LOPULLISEN EHDOTUKSEN EU:lle lähetettäväksi.

Mistä kansaa äänestytettiinkään:
Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI?

Nuo kolme viimeistä sanaa tekevät kansanäänestyksestä vaalipetoksen.


Ei mediaa saa silloin syyttää, jos se ei saa tietoa.
Eikä silloinkaan, kun sille annetaan disinformaatiota:

Maatalousministeri Mikko Pesälä kertoi eduskunnalle ja medialle kaksi päivää ennen kansanäänestystä, että Suomella ja EU:lla ei ole erimielisyyksiä sopimuksen suhteen..., tehdään niinkuin on sovittu.

Tuo oli disinformaatiota.

Mitä olikaan sovittu?

Lue lisää

Kysymykseni ei ollut aiheeton, eikä suoranaisesti edes sinulle osoitettu. Taisi olla nimimerkki Maisa joka tuolla aiemmin vihjaili tiedotusvälineiden manipulaatioista ym.

Miksei media ( inhoan tätä sanaa - eihän Suomessa ole vain yhtä mediaa vaan satoja) voi kertoa asioita joista se saa tietoa? Totta kai voi, riippumatta siitä antaako tiedot ulkoministeriö vai joku muu!

"Yksinkertaista:
Eihän EU-ministerivaliokunnan ministerit voineet mennä kenellekään kertomaan, että he VASTA viisi (5) päivää kansanäänestyksen jälkeen hyväksyivät LOPULLISEN EHDOTUKSEN EU:lle lähetettäväksi.

Mistä kansaa äänestytettiinkään:
Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI?

Nuo kolme viimeistä sanaa tekevät kansanäänestyksestä vaalipetoksen"

=> Kuinka niin? Siis kansa äänesti neuvotellun sopimuksen mukaista liittymistä unioniin. Siis vasta neuvotellun - ei hyväksytyn tai päätetyn.

Satakunnan mies kirjoitti:

netistä.

Mutta kansanedustajat eivät saaneet nähdä sitä ennen liittymissopimuksen hyväksymistä.

Kansanedustaja Claes Anderson teki asiasta välikysymyksen toukokuussa 1994.
Anderson kysyi, että saako eduskunta nähdä Korfulla allekirjoitettavan liittymisasiakirjan suomen kielellä ennen sen allekirjoittamista.

Pääministeri Aho kiersi kysymyksen vastaten, että jos hallitus äänestyksessä nauttii eduskunnan luottamusta, asiaan palataan syksyllä.

Tuo liittymisasiakirja painettiin ulkomailla suomenkieliseksi kirjaksi vasta 1995 ja toinen painos 1996.

Mainittakoon, että pääministeri Aho kytki ovelana kettuna maatalouden kansallisen tukipaketin hyväksymisen ja eduskunnan "antamat" liittymisasiakirjan allekirjoittamisvaltuudet samaan luottamuslauseäänestyspakettiin.


Kukaan kansanedustajista ei liittymislakia marraskuussa 1994 hyväksyessään tiennyt,

1) - mitä kansallisesta tukipaketista oli maratonistunnossa sovittu.
Ei tiennyt, koska asia ei Kuosmasen mukaan onneksi joutunut tiedotusvälineisiin!

Pääministeri Aho ei halunnut kertoa asiasta.
Elettiin illuusiossa, kuten Antti Kuosmanen asian ytimekkäästi ilmaisee.

2) - mitä Korfulla 24.6.1994 allekirjoitettu liittymisasiakirja piti sisällään.


--

Liittymissopimuksen julkisuutta huhtikuussa 1994 pohtineen EU-ministeriryhmän kokouksen liitteessä olleessa muistiossa kerrotaan, että norjalaiset saivat nähdä liittymisasiakirjan omalla kielellään jo huhtikuun puolivälin jälkeen.

Suomen avoimuus ja demokratia on erilaista kuin Norjan.


> Kerro tarkka kohta missä ne eroavat toisistaan. Allekirjoitus sivuja ei lasketa.

Vastaus:

Ei sopimus ja ratifiointiteksti millään tavalla toisistaan eroa.

Pointti on siinä, että suomalaiset neuvottelijat eivät halunneet kertoa totuutta kansanedustajille ja kansalle, koska mukaan oli pakko päästä hinnalla millä hyvänsä.


Kerrottakoon lukijoille:

Makein asia löytyy hallituksen iltakoulun litteroidusta pöytäkirjasta 2.3.1994 (siis maratonneuvottelua seuranneena päivänä), jossa ministeri Tytti Hookana-Isonmaa kysyi pääministeri Aholta, minkälaisen sopimuksen Suomi sai aikaan.

Aho vastasi vain, ettei sopimus ole mikään päivänperho.

Hookana-Asunmaa lienee ollut Ahon vastaukseen tyytyväinen.
- Vai tehtiinkö kokouksesta lisäpöytäkirja, josta ilmenisi, että Aho olisi kertonut ministereilleen sopimuksen todellisen sisällön?


Koska eduskunta ei saanut nähdä liittymisasiakirjaa, siitä seurasi myös EMUn osalta se, että eduskunta uskoi saavansa päättää markan kohtalosta aikanaan erillisen lakiesityksen mukaan.

Jos eduskunta olisi saanut nähdä liittymisasiakirjan, olisi valheellinen EMU-varauma selvinnyt.

Ironisinta on, että Suomen ainoa itsenäinen liittymisasiakirjaan kirjoitettu julistus on avoimuusvaatimus.

Ironista on myös liittymislain hyväksymisen ponsi, että eduskunta hyväksyy liittymislain sillä ehdolla, että liittymisasiakirjoja ei Suomessa salata.


Oliko se salaamista, ettei eduskunta saanut nähdä suomen kielellä liittymisasiakirjaa?

Lue lisää

Kiitos Satakunnan miehelle Suomen lähimenneisyyttä valaisevista teksteistä. On merkittävää että olet jaksanut koota asiaa eri lähteistä meidän kaikkien luettavaksi.

Olet todellakin tienraivaaja! Me toiset viemme asiaa eteenpäin tahoillamme. Jaksamista sinulle ja kaikille itsenäisyystaistelijoille. Oikeus voittakoon.

Olen dokumenttisi tulostanut ja tallentanut.

Satakunnan mies kirjoitti:

netistä.

Mutta kansanedustajat eivät saaneet nähdä sitä ennen liittymissopimuksen hyväksymistä.

Kansanedustaja Claes Anderson teki asiasta välikysymyksen toukokuussa 1994.
Anderson kysyi, että saako eduskunta nähdä Korfulla allekirjoitettavan liittymisasiakirjan suomen kielellä ennen sen allekirjoittamista.

Pääministeri Aho kiersi kysymyksen vastaten, että jos hallitus äänestyksessä nauttii eduskunnan luottamusta, asiaan palataan syksyllä.

Tuo liittymisasiakirja painettiin ulkomailla suomenkieliseksi kirjaksi vasta 1995 ja toinen painos 1996.

Mainittakoon, että pääministeri Aho kytki ovelana kettuna maatalouden kansallisen tukipaketin hyväksymisen ja eduskunnan "antamat" liittymisasiakirjan allekirjoittamisvaltuudet samaan luottamuslauseäänestyspakettiin.


Kukaan kansanedustajista ei liittymislakia marraskuussa 1994 hyväksyessään tiennyt,

1) - mitä kansallisesta tukipaketista oli maratonistunnossa sovittu.
Ei tiennyt, koska asia ei Kuosmasen mukaan onneksi joutunut tiedotusvälineisiin!

Pääministeri Aho ei halunnut kertoa asiasta.
Elettiin illuusiossa, kuten Antti Kuosmanen asian ytimekkäästi ilmaisee.

2) - mitä Korfulla 24.6.1994 allekirjoitettu liittymisasiakirja piti sisällään.


--

Liittymissopimuksen julkisuutta huhtikuussa 1994 pohtineen EU-ministeriryhmän kokouksen liitteessä olleessa muistiossa kerrotaan, että norjalaiset saivat nähdä liittymisasiakirjan omalla kielellään jo huhtikuun puolivälin jälkeen.

Suomen avoimuus ja demokratia on erilaista kuin Norjan.


> Kerro tarkka kohta missä ne eroavat toisistaan. Allekirjoitus sivuja ei lasketa.

Vastaus:

Ei sopimus ja ratifiointiteksti millään tavalla toisistaan eroa.

Pointti on siinä, että suomalaiset neuvottelijat eivät halunneet kertoa totuutta kansanedustajille ja kansalle, koska mukaan oli pakko päästä hinnalla millä hyvänsä.


Kerrottakoon lukijoille:

Makein asia löytyy hallituksen iltakoulun litteroidusta pöytäkirjasta 2.3.1994 (siis maratonneuvottelua seuranneena päivänä), jossa ministeri Tytti Hookana-Isonmaa kysyi pääministeri Aholta, minkälaisen sopimuksen Suomi sai aikaan.

Aho vastasi vain, ettei sopimus ole mikään päivänperho.

Hookana-Asunmaa lienee ollut Ahon vastaukseen tyytyväinen.
- Vai tehtiinkö kokouksesta lisäpöytäkirja, josta ilmenisi, että Aho olisi kertonut ministereilleen sopimuksen todellisen sisällön?


Koska eduskunta ei saanut nähdä liittymisasiakirjaa, siitä seurasi myös EMUn osalta se, että eduskunta uskoi saavansa päättää markan kohtalosta aikanaan erillisen lakiesityksen mukaan.

Jos eduskunta olisi saanut nähdä liittymisasiakirjan, olisi valheellinen EMU-varauma selvinnyt.

Ironisinta on, että Suomen ainoa itsenäinen liittymisasiakirjaan kirjoitettu julistus on avoimuusvaatimus.

Ironista on myös liittymislain hyväksymisen ponsi, että eduskunta hyväksyy liittymislain sillä ehdolla, että liittymisasiakirjoja ei Suomessa salata.


Oliko se salaamista, ettei eduskunta saanut nähdä suomen kielellä liittymisasiakirjaa?

Lue lisää

on puhdas valhe

>Koska eduskunta ei saanut nähdä liittymisasiakirjaa, siitä seurasi myös
>EMUn osalta se, että eduskunta uskoi saavansa päättää markan
>kohtalosta aikanaan erillisen lakiesityksen mukaan.

kuului kirjoitti:

se kansallinen tukipaketti, joka ei ollut vielä valmis. Siitä ei ollut äänestäjillä tietoa.

nyt päättää onko kyse liittymissopimuksesta vai kansallisesta tukipaketista.
Toiseen lyötiin piste Korfulla eikä se senjälkeen ole muuttunut eikä voi
muuttua. Toinen voi muuttua ja varmaan muuttuukin aina silloin tällöin.

Jerry Falwell kirjoitti:

nyt päättää onko kyse liittymissopimuksesta vai kansallisesta tukipaketista.
Toiseen lyötiin piste Korfulla eikä se senjälkeen ole muuttunut eikä voi
muuttua. Toinen voi muuttua ja varmaan muuttuukin aina silloin tällöin.

Lue lisää

sisältynyt Korfulla allekirjoitettuun sopimukseen?

Tuota maratonistunnon tulosta jouduttiin muokkaamaan (Esa Härmälä, nyt MTK:n pj.), kun se kirjoitettiin ns. Korfun sopimukseksi.

Joten Jerry Falwelliin on aivan turhaa kirjoittaa:

"Koeta nyt päättää onko kyse liittymissopimuksesta vai kansallisesta tukipaketista."


Maratonistuntosopimus oli suuri petos.

Kansallisen tukipaketin ehtojen tekeminen oli keskeinen osa liittymisneuvotteluja (, joista käytän termiä sopeuttamisneuvottelu).

Liittymisen viimeiset ehdot sovittiin maratonistunnossa. Tuo neuvottelun tulos oli sopimus, jonka molemmat osapuolet saattoivat ymmärtää haluamallaan tavalla.

Koska siis myös kansallinen tukipaketti on osa liittymisasiakirjaa, maratonistunnon kahdelle A 4 liuskalle kirjoitettu teksti kuuluu Suomen sopimukseen.

Tuo vajaan kahden liuskan maratonsopimus oli huijaus, josta on saatava vastuuseen maratonistunnossa mukana olleet pääneuvottelijana toiminut ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen ja maatalousneuvotteluista vastanneet ulkoministeri Heikki Haavisto ja kaupallinen neuvos (pääministerin erityisavustaja) Esa Härmälä sekä virkamiespääneuvottelija Veli Suondbäck.

Myös pääministeri Esko Aho vastaa asiasta. Samaten presidentit Mauno Koivisto ja (sopimuksen valmistumispäivänä UM:n valtiosihterin tehtävät jättänyt) Martti Ahtisaari.


Tuo maratonistunnon neuvottelutulos jäi elämään illuusiona, ja sen mukaan myös tehtiin maataloustulolaki.


On todella merkillistä, Jerry Falwell edelleen puolustaa maanpetoksen tehneitä henkilöitä.

Jerry Falwell kirjoitti:

on puhdas valhe

>Koska eduskunta ei saanut nähdä liittymisasiakirjaa, siitä seurasi myös
>EMUn osalta se, että eduskunta uskoi saavansa päättää markan
>kohtalosta aikanaan erillisen lakiesityksen mukaan.

Lue lisää

Liittymislaki HE 135,

ja siihen kuuluvat Perustuslakivaliokunnan lausunto (7.10.1994) sekä Ulkoasiainvaliokunnan mietintö (30.10.1994) ja lakkaa jankuttamasta omiasi.

Dokumentit puhuvat puolestani.

Eduskunta ei todellakaan saanut lukea suomen kielellä kirjoitettua ns. Korfun sopimusta eli liittymisasiakirjaa.

Tuosta Korfun sopimuksesta ei ota kukaan selvää, koska siinä on sopimuskohdissa viittaukset EY-sopimuksiin (60 000 sivua).


Lopuksi:

Tuskin kovin moni kansanedustaja ehti tutustua edes liittymislain taustaan lausuntoineen ja mietintöineen, joka koko komeudessa oli puoli metriä korkeana pinona paperia kansanedustajan edessä.
Tuo pino paperia monistettiin ja jaettiin kansanedustajille 2.11.1994.

Syventymiseen jäi aikaa 16 vuorokautta, ennenkuin eduskunta äänesti.

Eduskunta eli illuusiossa, joka oli petoksella luotu.

European kirjoitti:

Kysymykseni ei ollut aiheeton, eikä suoranaisesti edes sinulle osoitettu. Taisi olla nimimerkki Maisa joka tuolla aiemmin vihjaili tiedotusvälineiden manipulaatioista ym.

Miksei media ( inhoan tätä sanaa - eihän Suomessa ole vain yhtä mediaa vaan satoja) voi kertoa asioita joista se saa tietoa? Totta kai voi, riippumatta siitä antaako tiedot ulkoministeriö vai joku muu!

"Yksinkertaista:
Eihän EU-ministerivaliokunnan ministerit voineet mennä kenellekään kertomaan, että he VASTA viisi (5) päivää kansanäänestyksen jälkeen hyväksyivät LOPULLISEN EHDOTUKSEN EU:lle lähetettäväksi.

Mistä kansaa äänestytettiinkään:
Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI?

Nuo kolme viimeistä sanaa tekevät kansanäänestyksestä vaalipetoksen"

=> Kuinka niin? Siis kansa äänesti neuvotellun sopimuksen mukaista liittymistä unioniin. Siis vasta neuvotellun - ei hyväksytyn tai päätetyn.

Lue lisää

European halusi tarkentaa ja kirjoitti:

=> Kuinka niin? Siis kansa äänesti neuvotellun sopimuksen mukaista liittymistä unioniin. Siis vasta neuvotellun - ei hyväksytyn tai päätetyn.
?

Kyllä ns. Korfulla sopimus oli tuo lopullinen, allekirjoituksin 24.6.1994 Suomenkin osalta hyväksytty liittymissopimus.

Miksi Korfun sopimuksen todellisesta sisällöstä ei kerrottu suomenkielellä?

Miten kansa yksinkertaisesti saattoi tietää sopimuksen sisällöstä, koska eivät kansanedustajatkaan tienneet?

Miksi kansallinen tukipaketti jäi illuusiona elämään petoksen seurauksena?

Miksi se oli illuusio?

Siksi, että maratonistunnon neuvottelutulos oli pyörretty.
Onneksi asia ei koskaan joutunut tiedotusvälineisiin, kertoo Antti Kuosmanen kirjassaan, jonka koko painos oli nopeasti tuhottava.

Petos on petos, vaikka sen voissa paistaisi.

Sananlasku sanoo:
Valheella on lyhyet jäljet!

Oikeuteen puolestaan kuuluu, että huijaten tehty sopimus ei ole oikeudellisesti pätevä.

Lopuksi:

Media ei tarkoita yksittäistä tiedotusvälinettä, vaan kaikkia tiedotusvälineitä yhtä (tuhansiakin) aikaa.

Satakunnan mies kirjoitti:

sisältynyt Korfulla allekirjoitettuun sopimukseen?

Tuota maratonistunnon tulosta jouduttiin muokkaamaan (Esa Härmälä, nyt MTK:n pj.), kun se kirjoitettiin ns. Korfun sopimukseksi.

Joten Jerry Falwelliin on aivan turhaa kirjoittaa:

"Koeta nyt päättää onko kyse liittymissopimuksesta vai kansallisesta tukipaketista."


Maratonistuntosopimus oli suuri petos.

Kansallisen tukipaketin ehtojen tekeminen oli keskeinen osa liittymisneuvotteluja (, joista käytän termiä sopeuttamisneuvottelu).

Liittymisen viimeiset ehdot sovittiin maratonistunnossa. Tuo neuvottelun tulos oli sopimus, jonka molemmat osapuolet saattoivat ymmärtää haluamallaan tavalla.

Koska siis myös kansallinen tukipaketti on osa liittymisasiakirjaa, maratonistunnon kahdelle A 4 liuskalle kirjoitettu teksti kuuluu Suomen sopimukseen.

Tuo vajaan kahden liuskan maratonsopimus oli huijaus, josta on saatava vastuuseen maratonistunnossa mukana olleet pääneuvottelijana toiminut ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen ja maatalousneuvotteluista vastanneet ulkoministeri Heikki Haavisto ja kaupallinen neuvos (pääministerin erityisavustaja) Esa Härmälä sekä virkamiespääneuvottelija Veli Suondbäck.

Myös pääministeri Esko Aho vastaa asiasta. Samaten presidentit Mauno Koivisto ja (sopimuksen valmistumispäivänä UM:n valtiosihterin tehtävät jättänyt) Martti Ahtisaari.


Tuo maratonistunnon neuvottelutulos jäi elämään illuusiona, ja sen mukaan myös tehtiin maataloustulolaki.


On todella merkillistä, Jerry Falwell edelleen puolustaa maanpetoksen tehneitä henkilöitä.

Lue lisää

se löytyy sopimuksesta?

>Tuota maratonistunnon tulosta jouduttiin muokkaamaan (Esa Härmälä,
>nyt MTK:n pj.), kun se kirjoitettiin ns. Korfun sopimukseksi.

Mikä sitten oli auki?

>Koska siis myös kansallinen tukipaketti on osa liittymisasiakirjaa,
>maratonistunnon kahdelle A 4 liuskalle kirjoitettu teksti kuuluu Suomen
>sopimukseen.

Sopimukseen kuuluu se mitä sopimuksessa lukee, ei enempää eikä vähempää.

>On todella merkillistä, Jerry Falwell edelleen puolustaa maanpetoksen
>tehneitä henkilöitä.

Maanpetokseen on syyllistynyt henkilö joka moisesta teosta on
tuomiovaltaisessa tuomioistuimessa tuomittu. Satakunnan mielipide ei
tee kenestäkään syyllistä maanpetokseen.

Jerry Falwell kirjoitti:

se löytyy sopimuksesta?

>Tuota maratonistunnon tulosta jouduttiin muokkaamaan (Esa Härmälä,
>nyt MTK:n pj.), kun se kirjoitettiin ns. Korfun sopimukseksi.

Mikä sitten oli auki?

>Koska siis myös kansallinen tukipaketti on osa liittymisasiakirjaa,
>maratonistunnon kahdelle A 4 liuskalle kirjoitettu teksti kuuluu Suomen
>sopimukseen.

Sopimukseen kuuluu se mitä sopimuksessa lukee, ei enempää eikä vähempää.

>On todella merkillistä, Jerry Falwell edelleen puolustaa maanpetoksen
>tehneitä henkilöitä.

Maanpetokseen on syyllistynyt henkilö joka moisesta teosta on
tuomiovaltaisessa tuomioistuimessa tuomittu. Satakunnan mielipide ei
tee kenestäkään syyllistä maanpetokseen.

Lue lisää

jota kukaan ei pysty kyseenalaistamaan.

Dokumentit ovat todellakin olemassa.

Maratonistunnon kahden A 4 -liuskan tekstiä ei kuitenkaan ole kirjoitettuna liittymissopimuksessa.

Palaan asiaan ja kerron, mitä liittymislaki HE 135 kertoo asiasta. Muistaakseni siinä lukee, ettei asiasta ole olemassa mustaa valkoisella.

Merkittävää on, että:
Antti Kuosmanen kertoo maratonistunnon sopimuksen kieliopillisesti kyseenalaiset tekstit sanasta sanaan niin suomeksi kuin englanniksikin kirjassaan, jonka koko painoksen hän joutui hätäisesti tuhoamaan.

Kuten sanoin, Kuosmanen kirjoittaa, että sopimus jäi elämään illuusiona virkamiestenkin mieliin.



On todella kummallista, että Keskusta suojelee omiaan niin paljon, vaikka maanviljelijät kärsivät "tehdystä" sopimuksesta.

Jerry Falwell kirjoitti:

se löytyy sopimuksesta?

>Tuota maratonistunnon tulosta jouduttiin muokkaamaan (Esa Härmälä,
>nyt MTK:n pj.), kun se kirjoitettiin ns. Korfun sopimukseksi.

Mikä sitten oli auki?

>Koska siis myös kansallinen tukipaketti on osa liittymisasiakirjaa,
>maratonistunnon kahdelle A 4 liuskalle kirjoitettu teksti kuuluu Suomen
>sopimukseen.

Sopimukseen kuuluu se mitä sopimuksessa lukee, ei enempää eikä vähempää.

>On todella merkillistä, Jerry Falwell edelleen puolustaa maanpetoksen
>tehneitä henkilöitä.

Maanpetokseen on syyllistynyt henkilö joka moisesta teosta on
tuomiovaltaisessa tuomioistuimessa tuomittu. Satakunnan mielipide ei
tee kenestäkään syyllistä maanpetokseen.

Lue lisää

Joku tässä threadissa tuntuu unohtavan länsimaisen lainsäädännön perustan:

kaikki ovat syyttömiä kunnes toisin tuomitaan.

Kukaan ei ole tuominnut ketään mistään maanpetoksesta, joten väitöksesi saattavat jopa rikkoa sen lakikirjan lakeja (herjaus) joita itse niin peräänkuulut.


PS vastaus siis EI Falwellille, mutta thread liian syvä.

Jerry Falwell kirjoitti:

se löytyy sopimuksesta?

>Tuota maratonistunnon tulosta jouduttiin muokkaamaan (Esa Härmälä,
>nyt MTK:n pj.), kun se kirjoitettiin ns. Korfun sopimukseksi.

Mikä sitten oli auki?

>Koska siis myös kansallinen tukipaketti on osa liittymisasiakirjaa,
>maratonistunnon kahdelle A 4 liuskalle kirjoitettu teksti kuuluu Suomen
>sopimukseen.

Sopimukseen kuuluu se mitä sopimuksessa lukee, ei enempää eikä vähempää.

>On todella merkillistä, Jerry Falwell edelleen puolustaa maanpetoksen
>tehneitä henkilöitä.

Maanpetokseen on syyllistynyt henkilö joka moisesta teosta on
tuomiovaltaisessa tuomioistuimessa tuomittu. Satakunnan mielipide ei
tee kenestäkään syyllistä maanpetokseen.

Lue lisää

tee kenestäkään syyllistä maanpetokseen.

Olemassa olevat dokumentit puhuvat kuitenkin esiintuomieni asioiden puolesta.

Satakunnan mies kirjoitti:

netistä.

Mutta kansanedustajat eivät saaneet nähdä sitä ennen liittymissopimuksen hyväksymistä.

Kansanedustaja Claes Anderson teki asiasta välikysymyksen toukokuussa 1994.
Anderson kysyi, että saako eduskunta nähdä Korfulla allekirjoitettavan liittymisasiakirjan suomen kielellä ennen sen allekirjoittamista.

Pääministeri Aho kiersi kysymyksen vastaten, että jos hallitus äänestyksessä nauttii eduskunnan luottamusta, asiaan palataan syksyllä.

Tuo liittymisasiakirja painettiin ulkomailla suomenkieliseksi kirjaksi vasta 1995 ja toinen painos 1996.

Mainittakoon, että pääministeri Aho kytki ovelana kettuna maatalouden kansallisen tukipaketin hyväksymisen ja eduskunnan "antamat" liittymisasiakirjan allekirjoittamisvaltuudet samaan luottamuslauseäänestyspakettiin.


Kukaan kansanedustajista ei liittymislakia marraskuussa 1994 hyväksyessään tiennyt,

1) - mitä kansallisesta tukipaketista oli maratonistunnossa sovittu.
Ei tiennyt, koska asia ei Kuosmasen mukaan onneksi joutunut tiedotusvälineisiin!

Pääministeri Aho ei halunnut kertoa asiasta.
Elettiin illuusiossa, kuten Antti Kuosmanen asian ytimekkäästi ilmaisee.

2) - mitä Korfulla 24.6.1994 allekirjoitettu liittymisasiakirja piti sisällään.


--

Liittymissopimuksen julkisuutta huhtikuussa 1994 pohtineen EU-ministeriryhmän kokouksen liitteessä olleessa muistiossa kerrotaan, että norjalaiset saivat nähdä liittymisasiakirjan omalla kielellään jo huhtikuun puolivälin jälkeen.

Suomen avoimuus ja demokratia on erilaista kuin Norjan.


> Kerro tarkka kohta missä ne eroavat toisistaan. Allekirjoitus sivuja ei lasketa.

Vastaus:

Ei sopimus ja ratifiointiteksti millään tavalla toisistaan eroa.

Pointti on siinä, että suomalaiset neuvottelijat eivät halunneet kertoa totuutta kansanedustajille ja kansalle, koska mukaan oli pakko päästä hinnalla millä hyvänsä.


Kerrottakoon lukijoille:

Makein asia löytyy hallituksen iltakoulun litteroidusta pöytäkirjasta 2.3.1994 (siis maratonneuvottelua seuranneena päivänä), jossa ministeri Tytti Hookana-Isonmaa kysyi pääministeri Aholta, minkälaisen sopimuksen Suomi sai aikaan.

Aho vastasi vain, ettei sopimus ole mikään päivänperho.

Hookana-Asunmaa lienee ollut Ahon vastaukseen tyytyväinen.
- Vai tehtiinkö kokouksesta lisäpöytäkirja, josta ilmenisi, että Aho olisi kertonut ministereilleen sopimuksen todellisen sisällön?


Koska eduskunta ei saanut nähdä liittymisasiakirjaa, siitä seurasi myös EMUn osalta se, että eduskunta uskoi saavansa päättää markan kohtalosta aikanaan erillisen lakiesityksen mukaan.

Jos eduskunta olisi saanut nähdä liittymisasiakirjan, olisi valheellinen EMU-varauma selvinnyt.

Ironisinta on, että Suomen ainoa itsenäinen liittymisasiakirjaan kirjoitettu julistus on avoimuusvaatimus.

Ironista on myös liittymislain hyväksymisen ponsi, että eduskunta hyväksyy liittymislain sillä ehdolla, että liittymisasiakirjoja ei Suomessa salata.


Oliko se salaamista, ettei eduskunta saanut nähdä suomen kielellä liittymisasiakirjaa?

Lue lisää

"Kukaan kansanedustajista ei liittymislakia marraskuussa 1994 hyväksyessään tiennyt"
Kuitenkin eduskunta meni päättämään liittymisestä. Mitä lakia rikottiin?

epätietoinen kirjoitti:

"Kukaan kansanedustajista ei liittymislakia marraskuussa 1994 hyväksyessään tiennyt"
Kuitenkin eduskunta meni päättämään liittymisestä. Mitä lakia rikottiin?

Tuo eduskunnan EU-huijaaminen oli monivaiheinen. Se alkoi jo tammikuussa 1992.


En kirjoita tähän enempää kuin, että:


Pohjatietona kannattaa lukea nettikirja:

"Miten Suomi luopui markasta?"
Löytyy osoitteesta
www.satanen.com
Sieltä löyttyy enemmänkin eräista muistakin Suomen kansallisesta epämääräisestä EU-päätöksenteosta kertovia asioita:

"Salaiset EU-pöytäkirjat" ja
"Vaalipetos"


Markasta luopumisessa kyseessä ei kuitenkaan ollut pelkkä fyysisestä rahayksiköstä luopuminen - vaan itsenäisen valtiontalouden instrumenteista luopuminen.

Ensimmäinen Suomen Pankin intrumenttien luovutus tapahtui Sorsan hallituksen antamalla valuuttalain muutoksella vuonna 1985.
Ilman sitä ei 1990-luvun lamaa olisi syntynyt.