Olen saanut aikoinani löytää uskon, kiitos siitä.
Haluaisin kuitenkin kysyä teiltä, rakkaat keskustelijat, mitä te ajattelette kuolemasta?
En sillä, ettäkö olisin niin kiintynyt maailmaan, etten täältä taivaaseen haluaisi, mutta olen monesti miettinyt, syvällinen mietiskelijä/pohdiskelija kun olen, että mitä sitten kun tämä elämä loppuu, eikä me tulla tänne koskaan enää?
Never, eikä ikinä.
Ja taivas, se vaan kestää ja kestää ja kestää.
Sitä ajattelee joskus, että miten sitä jaksaa ikuisuuksiin ja miettii, millainen siellä sitten on?
Tottakai tässä vaiheessa jo kannattaisi luovuttaa tuo muirehtiminen Jumalan käsiin, mutta sellaisiakin tulee välillä ajatelleeksi, onko ne kiusauksia, vai normaaleja ihmiselle, jolla ei ole koskaan ollut kuin tämä elämä?
Eihän me muusta tiedetä.
Haluaisin kuitenkin kysyä teiltä, rakkaat keskustelijat, mitä te ajattelette kuolemasta?
En sillä, ettäkö olisin niin kiintynyt maailmaan, etten täältä taivaaseen haluaisi, mutta olen monesti miettinyt, syvällinen mietiskelijä/pohdiskelija kun olen, että mitä sitten kun tämä elämä loppuu, eikä me tulla tänne koskaan enää?
Never, eikä ikinä.
Ja taivas, se vaan kestää ja kestää ja kestää.
Sitä ajattelee joskus, että miten sitä jaksaa ikuisuuksiin ja miettii, millainen siellä sitten on?
Tottakai tässä vaiheessa jo kannattaisi luovuttaa tuo muirehtiminen Jumalan käsiin, mutta sellaisiakin tulee välillä ajatelleeksi, onko ne kiusauksia, vai normaaleja ihmiselle, jolla ei ole koskaan ollut kuin tämä elämä?
Eihän me muusta tiedetä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kun ihminen kuolee, niin hyvin eläneet pääsevät paratiisiin eli väliaikaiseen taivaaseen, jossa he saavat levätä vaivoistaan.
Lopullinen taivas tulee vasta viimeisen tuomion jälkeen. Siinä on kolme kirkkauden astetta:
kirkkaudessa.
1. kor. 15
40 Ja on taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita; mutta toinen on taivaallisten kirkkaus, toinen taas maallisten.n.
41 Toinen on auringon kirkkaus ja toinen kuun kirkkaus ja toinen tähtien kirkkaus, ja toinen tähti voittaa toisen kirkkaudessa.
Maa tulee saamaan suuren kirkkauden. Se tulee olemaan suurimman kirkkauden saaneiden asuinsija.
Raamatun mukaan---Room. 3:23
Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
tekojen uskolla kukaan ei pelastu,et sina,enka mina.
Tit. 3:5 pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, ...
vai meniko vaarin?l-h
Mä ajattelen niin, että koska me tosiaan ei tiedetä
millaista on semmoinen elämä, jossa ei ole huolta
ja murhetta, kipuja, sairauksia, itkua yms.,
niin me ajatellaan ikuista elämää tämän maan
päällisen elämän mittapuulla. Koska tämä elämä
täällä "kuoleman varjon maassa" on usein kärsimystä,
tylsää, kipua, ahdistusta yms. niin eihän me
semmoista elämää haluttaisi ikuisesti jatkaa,
ja tuntuis kamalalta jos semmoinen elämä jatkuis
vaan ja jatkuis.
Mutta kun Taivaassa, Jumalan kodissa, on kaikki
toisenlaista. Raamatussa Jumala sanoo Taivaasta
näin: "Uudeksi minä teen kaiken." (Ilm. 21:5)
Jotakin aivan toisenlaista! Niinkuin kirjoitettu
on: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut,
mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä
Jumala on valmistanut niille, jotka häntä
rakastavat". (1. Kor. 2:9)
"Ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän
silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva,
eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva,
sillä kaikki entinen on mennyt." (Ilm. 21:4)
Siellä elämme Jumalan rakkauden kohteina, ja Hänen
välittömässä yhteydessään, ilman synnin tuomaa
raskauden tunnetta elämässä. Arvelen, että kyllä
sellaista elämää haluaa elää. Sellainen elämä
ei ole taakka, jonka kantamiseen kuluu voimia.
Toinen asia on se, onko Taivaassa enää sellaista
käsitettä kuin aika :)
Käsite: Aika.
Ihminen, tunteet ja historia.
Täydellinen maailma on utopia.
Herää!
Millaisia me olemme taivaassa?
Seuraava Raamatunkohta kertoo jotakin:
...Mutta joku ehkä kysyy: "Millä tavoin kuolleet
heräävät, ja millaisessa ruumiissa he tulevat?"
Sinä mieletön, se, minkä kylvät, ei virkoa eloon,
ellei se ensin kuole. Ja kun kylvät, et kylvä sitä
vartta, joka on nouseva, vaan paljaan jyvän,
nisun jyvän tai muun minkä tahansa.
Mutta Jumala antaa sille varren, sellaisen kuin
tahtoo, ja kullekin siemenelle sen oman varren.
Ei kaikki liha ole samaa lihaa, vaan toista on
ihmisten, toista taas karjan liha, toista on
lintujen liha, toista kalojen. Ja on taivaallisia
ruumiita ja maallisia ruumiita; mutta toinen on
taivaallisten kirkkaus, toinen taas maallisten.
Toinen on auringon kirkkaus ja toinen kuun
kirkkaus ja toinen tähtien kirkkaus, ja toinen
tähti voittaa toisen kirkkaudessa.
Niin on myös kuolleitten ylösnousemus: kylvetään
katoavaisuudessa, nousee katoamattomuudessa;
kylvetään alhaisuudessa, nousee kirkkaudessa;
kylvetään heikkoudessa, nousee voimassa;
kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis.
Jos kerran on sielullinen ruumis, niin on myös hengellinen.
Niin on myös kirjoitettu: "Ensimmäisestä ihmisestä,
Aadamista, tuli elävä sielu";
viimeisestä Aadamista (=Jeesuksesta) tuli
eläväksitekevä henki.
Mutta mikä on hengellistä, se ei ole ensimmäinen,
vaan se, mikä on sielullista, on ensimmäinen;
sitten on se, mikä on hengellistä.
Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen,
toinen ihminen on taivaasta.
Minkäkaltainen maallinen oli,
senkaltaisia ovat myös maalliset;
ja minkäkaltainen taivaallinen on,
senkaltaisia ovat myös taivaalliset.
Ja niinkuin meissä on ollut maallisen kuva,
niin meissä on myös oleva taivaallisen kuva.
Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri
voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus
peri katoamattomuutta.
Katso, minä sanon teille salaisuuden:
emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme,
yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan
soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat
katoamattomina, ja me muutumme.
Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen,
ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.
Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen
ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen,
silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu:
"Kuolema on nielty ja voitto saatu".
Missä on voittosi, kuolema? Missä on pistimesi,
kuolema? Kuoleman pistin on synti, ja synnin
voimana on laki. Mutta kiitos Jumalalle, joka
antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen
Kristuksen kautta!
1. Kor. 15:35-57
Mietin joitain kohtia edelläolevasta: Ylösnousemusruumis on siis "henkiruumis" - kuten uskontunnustuksessa sanotaan "uskon...ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän": siis ruumis on, mutta erilainen kuin tämä maallinen majamme. Jumala luo kaiken uudeksi. Tätä uutta ruumista kuvataan sanoilla: kirkkaudessa, voimassa, katoamaton, kuolematon.
Ja tuon kohdan lopussa kerrotaan tuo tärkein,
eli miten ihminen voi päästä taivaaseen:
"Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta".
= Turvaamalla Jeesukseen - siihen, että Hän on
sovittanut syntimme ristin puulla.
Ylösnousemusruumis tulee olemaan jollakin tapaa samankaltainen kuin Jeesuksen ylösnousemusruumis oli:
"Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa,
ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta
Kristusta Vapahtajaksi. Hän muuttaa meidän
ruumiimme tästä alennustilasta oman kirkastuneen
ruumiinsa kaltaiseksi voimallaan, jolla hän
kykenee alistamaan valtaansa kaiken." Fil. 3:20-21
"Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia,
eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee.
Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen,
kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet
sellaisena, kuin hän on." 1. Joh. 3:2
Lisää taivaan olosuhteista:
"...Mikään ei ole enää kirouksen kahleissa.
Kaupungissa on Jumalan ja Karitsan valtaistuin,
ja kaikki palvelevat Jumalaa. He saavat nähdä
hänen kasvonsa, ja heidän otsassaan on hänen
nimensä. Yötä ei enää ole, eivätkä he tarvitse
lampun tai auringon valoa, sillä Herra Jumala on
heidän valonsa."
Ilm. 22:3-5
..."eikä yksikään kaupungin asukas sano:"Minä olen sairas."
Kansa, joka siellä asuu, on saanut syntinsä anteeksi."
Jes. 33:24
"...Ja minä kuulin valtaistuimen luota voimakkaan
äänen, joka sanoi: "Katso, Jumalan asuinsija
ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja
heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän
luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään joka
ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei
murhetta, ei valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki
entinen on kadonnut. Valtaistuimella oleva lausui:
"Uudeksi minä teen kaiken." Ilm. 21:1-5
Siis ei enää sairautta, murhetta, valitusta,
ei vaivaa, vaan eletään yhteydessä Luojaamme.
Myös Jeesuksen aikalaisia muuten kiinnosti nämä
ylösnousemukseen liittyvät asiat. Ne, jotka eivät
uskoneet ylösnousemukseen, asettivat Jeesukselle
varmaankin mielestään hankalan teoreettisen kysymyksen:
"Jeesuksen luo tuli sitten muutamia saddukeuksia,
niitä, jotka kieltävät ylösnousemuksen.
He esittivät hänelle kysymyksen: "Opettaja, Mooses
on säätänyt näin: 'Jos miehen veli kuolee ja tältä
jää vaimo mutta ei lasta, miehen tulee ottaa
veljensä vaimo ja hankkia jälkeläinen veljelleen.'
Oli seitsemän veljestä. Vanhin heistä otti vaimon
ja kuoli lapsettomana. Silloin toinen otti hänet,
sitten kolmas, ja vuorollaan kaikki seitsemän.
Kaikki he kuolivat jättämättä jälkeensä lapsia.
Lopuksi nainenkin kuoli.
Kenen vaimo tämä nainen on oleva ylösnousemuksessa?
Hänhän on ollut kaikkien seitsemän vaimona."
Jeesus vastasi heille: "Tässä maailmassa otetaan
vaimo ja mennään vaimoksi. Mutta ne, jotka on
arvollisiksi nähty pääsemään toiseen maailmaan
ja ylösnousemukseen kuolleista, eivät nai eivätkä
mene miehelle. He eivät enää voi kuolla, sillä he
ovat enkelien kaltaisia. He ovat Jumalan lapsia,
ylösnousemuksesta osallisia. (Luukas 20: 27-36)
Jeesus ei kertonut taivaan olosuhteista kovinkaan
yksityiskohtaisesti. Yksi syy lienee varmaankin tässä:
Jeesus sanoi: "Jos te ette usko, kun puhun teille
tämän maailman asioista, kuinka voisitte uskoa,
kun puhun taivaallisista!" Joh 3:12
Olis mennyt tod.näk. kaikki kirkkaasti yli hilseen,
jos Hän olisi kertonut enemmän, kun sekin
vähä, mitä hän kertoi, taitaa mennä :)
Anyway, ikuisen Rakkauden lähteen yhteydessä
oleminen ei voi olla tylsää tai raskasta.