Energian kokonaiskulutus pieneni viime vuonna 9 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus väheni Suomessa viime vuonna kaikkiaan 9 %. Energian kokonaiskulutus oli 1.360 petajoulea, mikä vastaa 32,4 miljoonaa öljytonnia.
Myös sähkön kokonaiskulutus pieneni runsaat 2 %, enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin vuoden 1970 jälkeen. Suomen energiaintensiteetti eli energian kokonaiskulutuksen suhde bruttokansantuotteeseen jatkoi edellisenä vuonna alkanutta laskuaan.
Miksi hallitus nostaa energiaveroa 300 milj. euroa tässä tilanteessa, kun sähkön kokonaiskulutus on pienentynyt ja energian kokonaiskulutus pienentynyt 9 prosentilla viime vuonna?
Hallituksen perustelut ja säästämisohjeet vaikuttavat suurelta bluffilta ja naurettavilta, kun energiaa on jo pitkään, sen korkean hinnan takia, säästetty kaikin mahdollisin tavoin.
Hallituksen ohjeet
- saunan lämmittämisaika minimoitava (Katainen)
- sähkölaitteiden sulkeminen valmiustilan sijaan
- siirtyminen (Keskustan bioenergiaan) toisiin enrgiamuotoihin
- dieselin/bensan (päästö)suhteet (ensin uhataan dieselin hinnan korotuksilla, kun siitä nousee haloo, korotetaan myös bensan hintaa - tasapuolisesti
ovat sanonko mistä - ainakin ne ovat pisara meressä.
Teollisuus käyttää kokonaisenergiasta 50 %.
Teollisuuden energiavero on puolitettu.
Pienyritykset (ei vuorotyötä) maksavat energiastaan suuryrityksiä enemmän muun muassa sen vuoksi kun eivät voi käyttää hyväkseen edullisempaa yösähköä.
Ovatko yösähkön päästöt pienempiä, kun se on halvempaa?
Kotitaloudet käyttävät vain 20 % energian kokonaismäärästä.
Kun energian kokonaiskulutus pieneni viime vuonna 9 % ei ole perusteltua nostaa energiaverotusta kokonaiskulutuksen pienentämiseksi.
Hallitus nostaa veroja saadakseen verokertymää
- varallisuusveron poiston kattamiseksi (poistettu kaikkein rikkaimmilta suomalaisilta)
- perintöveron poistamiseksi veronmaksukykyisimmiltä kansalaisilta.
Pelkästään varallisuusveron ja perintöveron poisto pienentää verokertymää 600 miljoonaa euroa vuodessa.
Energiaverotuksen korottamisella hallitus saa 300 miljoonaa euroa jaettavaksi kaikkien rikkaimmille suomalaisille.
Verokertymää hallitus tarvitsee vielä 300 miljoonaa euroa lisää, eli hallitus nostaa terveyskeskusmaksuja, päivähoitomaksuja, eläkkeitä ei sidota ansiotasoindeksiin eikä eläkkeiden jälkeenjääneisyyttä korjata.
Heikkoa sosiaaliturvaa hallitus heikentää entisestään: 20 %:n ja 40 %:n heikennykset perusturvaan. Yksinäisen suomalaisen perusturva on n. 400 €/kk, EU:n pienituloisuusraja on n. 900 €/kk.
Keskieläke Suomessa on 1.114 €/kk, miehillä 1.276 € ja naisilla 991 €/kk. Suomen eläkeläisnaiset ovat EU:n normien mukaan pienituloisia. Suurin osa suomalaisista köyhistä on eläkeläisiä... joiden tilannetta hallituksen kaavailemat toimet eivät tule korjaamaan, päinvastoin eläkeläisten asema heikkenee entisestään.
Energiaveron korotus on osoitus hallituksen rikkaita suosivasta verolinjauksesta.
Se on syy energiaverotuksen nostamiseen.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus väheni Suomessa viime vuonna kaikkiaan 9 %. Energian kokonaiskulutus oli 1.360 petajoulea, mikä vastaa 32,4 miljoonaa öljytonnia.
Myös sähkön kokonaiskulutus pieneni runsaat 2 %, enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin vuoden 1970 jälkeen. Suomen energiaintensiteetti eli energian kokonaiskulutuksen suhde bruttokansantuotteeseen jatkoi edellisenä vuonna alkanutta laskuaan.
Miksi hallitus nostaa energiaveroa 300 milj. euroa tässä tilanteessa, kun sähkön kokonaiskulutus on pienentynyt ja energian kokonaiskulutus pienentynyt 9 prosentilla viime vuonna?
Hallituksen perustelut ja säästämisohjeet vaikuttavat suurelta bluffilta ja naurettavilta, kun energiaa on jo pitkään, sen korkean hinnan takia, säästetty kaikin mahdollisin tavoin.
Hallituksen ohjeet
- saunan lämmittämisaika minimoitava (Katainen)
- sähkölaitteiden sulkeminen valmiustilan sijaan
- siirtyminen (Keskustan bioenergiaan) toisiin enrgiamuotoihin
- dieselin/bensan (päästö)suhteet (ensin uhataan dieselin hinnan korotuksilla, kun siitä nousee haloo, korotetaan myös bensan hintaa - tasapuolisesti
ovat sanonko mistä - ainakin ne ovat pisara meressä.
Teollisuus käyttää kokonaisenergiasta 50 %.
Teollisuuden energiavero on puolitettu.
Pienyritykset (ei vuorotyötä) maksavat energiastaan suuryrityksiä enemmän muun muassa sen vuoksi kun eivät voi käyttää hyväkseen edullisempaa yösähköä.
Ovatko yösähkön päästöt pienempiä, kun se on halvempaa?
Kotitaloudet käyttävät vain 20 % energian kokonaismäärästä.
Kun energian kokonaiskulutus pieneni viime vuonna 9 % ei ole perusteltua nostaa energiaverotusta kokonaiskulutuksen pienentämiseksi.
Hallitus nostaa veroja saadakseen verokertymää
- varallisuusveron poiston kattamiseksi (poistettu kaikkein rikkaimmilta suomalaisilta)
- perintöveron poistamiseksi veronmaksukykyisimmiltä kansalaisilta.
Pelkästään varallisuusveron ja perintöveron poisto pienentää verokertymää 600 miljoonaa euroa vuodessa.
Energiaverotuksen korottamisella hallitus saa 300 miljoonaa euroa jaettavaksi kaikkien rikkaimmille suomalaisille.
Verokertymää hallitus tarvitsee vielä 300 miljoonaa euroa lisää, eli hallitus nostaa terveyskeskusmaksuja, päivähoitomaksuja, eläkkeitä ei sidota ansiotasoindeksiin eikä eläkkeiden jälkeenjääneisyyttä korjata.
Heikkoa sosiaaliturvaa hallitus heikentää entisestään: 20 %:n ja 40 %:n heikennykset perusturvaan. Yksinäisen suomalaisen perusturva on n. 400 €/kk, EU:n pienituloisuusraja on n. 900 €/kk.
Keskieläke Suomessa on 1.114 €/kk, miehillä 1.276 € ja naisilla 991 €/kk. Suomen eläkeläisnaiset ovat EU:n normien mukaan pienituloisia. Suurin osa suomalaisista köyhistä on eläkeläisiä... joiden tilannetta hallituksen kaavailemat toimet eivät tule korjaamaan, päinvastoin eläkeläisten asema heikkenee entisestään.
Energiaveron korotus on osoitus hallituksen rikkaita suosivasta verolinjauksesta.
Se on syy energiaverotuksen nostamiseen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
näin on asia ja on aina oleva
siltä, että suuri osa on turhaa...
Jos siis energiankulutus pienenee järkevämmällä saunan lämmittämisellä tai muulla järkevämmällä käyttäytymisellä...
Joten energiaverotus näyttää ohjaavan ihmisten käyttäytymistä oikeaan suuntaan...
Nyt näyttää vain joitakin harmittavan että kun järjen käytöllä saa hyviä tuloksia niin se pitää kieltää...
Kansahan voi oppia että ajattelemalla itse ja toimimalla järkevästi voi asiat olla entistä paremmin.... se ei sovi niille joiden mielestä vain lakkoilu ja yhteiskunnan terrorisointi voi tuottaa tulosta... nyt moni agitaattori tuntee olevansa turhan panttina... kun heidän uskottavuus on romahtanut.
Viime vuonna energian kokonaiskulutus laski 9 %. Kansalaiset ovat säästäneet energiaa
a) se on kallista, on pakko säästää
b) ihmiset ajattelevat järkevästi ja suomalaiset ovat säästäväistä kansaa
Suomalaisten ostovoima on vanhoihin EU-maihin verrattuna kaikkein heikoimpia. Ei suomalaisilla on varaa tuhalta pieniä palkkojaan, pieniä eläkkeitään tai pientä perusturvaansa energiaa.
Säästäminen on pakon sanelemaa useimmille suomalaisille. Rikkaat voivat valita säästävätkö vai eivät. Toivottavasti säästävät, ostavat energiaystävällisiä autoja sekä lämmittävät vähemmän uima-altaitaan.
Hallitus tässä bluffaa ja agitoi kansalaisia energiansäästötalkoisiin, joka on aloitettu ajat sitten. Pitäähän 300 miljoonan veronlisäykselle keksiä syitä - kun todellisia syitä ei ole.
33 miljoonaa tonnia öljyä = 6 tonnia henkeä kohti
- 5,3 milj.as.fi---- vuodessa.
Nelihenkinen perhe 25 tonnia öljyä. Siis tonni joka toinen viikko, = 500 litraa viikossa - lähes neljä barellia (168 l on barelli) siis viikossa.
Ei mene vielä tynnöriä päivassa perheeltä.
Energian kokonaiskulutus pieneni viime vuonna 9 prosenttia
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus väheni Suomessa viime vuonna kaikkiaan 9 prosenttia. Energian kokonaiskulutus oli 1 360 petajoulea, mikä vastaa 32,4 miljoonaa öljytonnia. Myös sähkön kokonaiskulutus pieneni runsaat 2 prosenttia, enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin vuoden 1970 jälkeen. Suomen energiaintensiteetti eli energian kokonaiskulutuksen suhde bruttokansantuotteeseen jatkoi edellisenä vuonna alkanutta laskuaan.
Energian kokonaiskulutuksen laskuun vaikutti eniten polttoaineiden käytön vähentyminen sähkön tuotannossa. Sähkön tuotanto kotimaassa laski 17 prosenttia, 68 terawattituntiin eli 1990-luvun lopun tasolle. Polttoaineiden käyttö sähkön tuotannossa väheni yhteensä 40 prosenttia edellisvuodesta. Vähenemistä selittää lauhdesähkön tuotannon putoaminen kolmannekseen edellisvuodesta. Lauhdevoiman tuotanto ja vastaavasti kaikkien siinä käytettävien polttoaineiden kulutus vaihtelee runsaasti eri vuosina pohjoismaisen vesivoiman saatavuuden mukaan. Kuivina ajanjaksoina lauhdevoiman tuotanto on suurta ja runsaina vesivuosina hyvin vähäistä. Laudesähkön tuotannossa primäärienergiaa kuluu yli 2,5-kertaisesti tuotetun sähkön energiamäärään verrattuna.
Viime vuonna Suomeen tuotiin sähköä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sähkön nettotuonti kohosi 17 terawattituntiin, mikä vastasi viidennestä sähkön kokonaiskulutuksesta. Vuosien 2003 ja 2004 suuri nettovienti Pohjoismaihin kääntyi suureksi nettotuonniksi, kun taas tuonti Venäjältä pysyi samalla tasolla kuin kahtena edellisenä vuonna, jolloin kasvanut siirtokapasiteetti on ollut käytössä. Pohjoismaisen sähkön tuonnin mahdollisti Ruotsin ja Norjan parantunut vesitilanne, mikä myös tyrehdytti sähkön viennin.
Fossiilisten polttoaineiden kulutus väheni huomattavasti
Fossiilisia polttoaineita käytettiin viime vuonna 15 prosenttia ja turvetta 26 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Fossiilisista polttoaineista väheni eniten hiilen kulutus, noin 41 prosenttia. Suuri lasku johtui lauhdetuotannossa käytetyn kivihiilen vähenemisestä. Lisäksi hiileen mukaan laskettavien koksin sekä masuuni- ja koksikaasun kulutus pieneni, mutta vain alle prosentin. Maakaasun käyttö väheni lähes 9 prosenttia edellisestä vuodesta.
Myös uusiutuvan energian käyttö laski edellisvuoteen verrattuna selvästi, 10 prosenttia. Puupolttoaineiden käyttö laski kaikkiaan 11 prosenttia. Eniten väheni jäteliemien käyttö, 16 prosenttia, mikä johtui metsäteollisuuden tuotannon vähenemisestä. Myös teollisuuden muu puupolttoaineiden käyttö ja puun pienpoltto vähenivät. Puupellettien käyttö puolestaan lisääntyi 16 prosenttia. Puupellettejä käytetään enenevässä määrin myös pienkiinteistöjen lämmityksessä öljyn ja sähkön kohonneiden hintojen vuoksi. Vesivoiman tuotanto laski viime vuonna 9 prosenttia. Tuulivoiman tuotanto sen sijaan kasvoi edellisvuoden tapaan voimakkaasti, yli 40 prosenttia. Sen tuotanto jäi kuitenkin alle 0,2 terawattituntiin, mikä vastaa 0,6 petajoulea.
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta säilyi lähes edellisvuoden tasolla, 25 prosentissa. Fossiilisten polttoaineiden osuus sen sijaan putosi selvästi alle puoleen energian kokonaiskulutuksesta.
Energian kulutus 2004 - 2005, petajoulea
2004
PJ 2005*
PJ Muutos
%
Öljy 374 363 -3
Puupolttoaineet 306 271 -11
Ydinenergia 238 244 2
Maakaasu 163 149 -9
Hiili 220 130 -41
Turve 89 66 -26
Sähkön nettotuonti 18 61 249
Vesivoima ja tuulivoima 54 50 -8
Muut 25 26 5
Yhteensä 1 486 1 358 -9
Energiasektorin hiilidioksidipäästöt pienenivät 17 prosenttia
Energian tuotannon ja kulutuksen hiilidioksidipäästöt laskivat ennakkotietojen mukaan viime vuonna 17 prosenttia edellisvuodesta. Tämä johtui fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön vähenemisestä. Nämä hiilidioksidipäästöt olivat noin 54 miljoonaa tonnia, kun ne vuotta aiemmin olivat 65 miljoonaa tonnia. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen arvioidaan olleen vuonna 2005 lähellä Kioton sopimuksen tavoitetasoa. Energiasektorin hiilidioksidipäästöjen osuus on keskimäärin 80 prosenttia Kioton sopimuksessa seurattavasta kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärästä.