Alkaa pikkuhiljaa vituttaa Martin Scorsecen kyvyttömyys tehdä uusia toimivia elokuvia. Miehen historia on täynnä eritoten gansterielokuvien helmiä, mutta viimeinen vuosikymmen on mennyt automaattiohjauksella.
Tunne puuttuu myös lopulta Scorsecelle oman Oscarin tuoneesta Departedistakin. Kuten aina Scorsecen pätkissä, elokuva alkaa kuitenkin hienolla nopeaan leikkaukseen nojaavalla poliisikokelaiden koulutuksella ja undercover-hommiin ujuttautumisella. Raaka ja konstailettoman aito väkivalta purskahtelee yllättäen ruudulle aina yhtä piristävästi.
Jotain menee kuitenkin pieleen leffan edetessä. Ehkä se on jatkuva nopea kohtauksesta toiseen pomppiminen: hahmot eivät ehdi saada syvyyttä. Ehkä se on tylsähkö dialogi alun jälkeen, ehkä se on lattea kaikki-pettävät-kaikki-ja-ampuvat-toisensa -juonikuvio. Puolivälin jälkeen leffa vain ei jaksa enää kiinnostaa.
Näyttelijöiden nimilista on komea ja roolityöt lähes yhtä komeita pettymyksiä. Matt Damon, DiCaprio ja Jack Nicholson esittäytyvät erinomaisen verenmakuisesti ruudulla, mutta leffan lässähtäessä myös heidän kiinnostuksensa hahmoihin häviää. Toisaalta Nicholson varsinkin on ollut ikävän keskinkertainen rooleissaan sitten Elämää on ihanaa -riehumisen. Hänen gansteripomonsa pitäisi kai olla uhkaava, pelottava. Nyt hän on vain tylsä. Koko ylinimekkään näyttelijäkaartin pesee ex-räppäri Mark Wahlberg vittumaisella poliisihahmollaan. Ai hitto kun hän olisi ollut koko pätkän pääroolissa esim. DiCaprion sijalla. Viimeksi mainittu ei saa aitoa tunnetta kehiin mukarankassa soluttautumiskeikassaan.
Elokuvan kesto on lähes 2½ tuntia lähinnä siksi, että nythän tehtiin klassista gansterileffaa. Ja ne kaikki vanhatkin hyvät ovat olleet aika pitkiä leffoja, eiks je? Tunnin leikkaamisella ja vaikka Uwe Böllin ohjaamana Departed ei aiheuttaisi niin suurta pettymystä odotusten jälkeen.
Oscar-akatemian on turha korjata virheitään: Scorsece olisi ansainnut Oscarinsa noin viidellä aiemmalla leffallaan, muttei missään nimessä tällä raakileella. Casinoa tulee ikävä. **½ / *****
Tunne puuttuu myös lopulta Scorsecelle oman Oscarin tuoneesta Departedistakin. Kuten aina Scorsecen pätkissä, elokuva alkaa kuitenkin hienolla nopeaan leikkaukseen nojaavalla poliisikokelaiden koulutuksella ja undercover-hommiin ujuttautumisella. Raaka ja konstailettoman aito väkivalta purskahtelee yllättäen ruudulle aina yhtä piristävästi.
Jotain menee kuitenkin pieleen leffan edetessä. Ehkä se on jatkuva nopea kohtauksesta toiseen pomppiminen: hahmot eivät ehdi saada syvyyttä. Ehkä se on tylsähkö dialogi alun jälkeen, ehkä se on lattea kaikki-pettävät-kaikki-ja-ampuvat-toisensa -juonikuvio. Puolivälin jälkeen leffa vain ei jaksa enää kiinnostaa.
Näyttelijöiden nimilista on komea ja roolityöt lähes yhtä komeita pettymyksiä. Matt Damon, DiCaprio ja Jack Nicholson esittäytyvät erinomaisen verenmakuisesti ruudulla, mutta leffan lässähtäessä myös heidän kiinnostuksensa hahmoihin häviää. Toisaalta Nicholson varsinkin on ollut ikävän keskinkertainen rooleissaan sitten Elämää on ihanaa -riehumisen. Hänen gansteripomonsa pitäisi kai olla uhkaava, pelottava. Nyt hän on vain tylsä. Koko ylinimekkään näyttelijäkaartin pesee ex-räppäri Mark Wahlberg vittumaisella poliisihahmollaan. Ai hitto kun hän olisi ollut koko pätkän pääroolissa esim. DiCaprion sijalla. Viimeksi mainittu ei saa aitoa tunnetta kehiin mukarankassa soluttautumiskeikassaan.
Elokuvan kesto on lähes 2½ tuntia lähinnä siksi, että nythän tehtiin klassista gansterileffaa. Ja ne kaikki vanhatkin hyvät ovat olleet aika pitkiä leffoja, eiks je? Tunnin leikkaamisella ja vaikka Uwe Böllin ohjaamana Departed ei aiheuttaisi niin suurta pettymystä odotusten jälkeen.
Oscar-akatemian on turha korjata virheitään: Scorsece olisi ansainnut Oscarinsa noin viidellä aiemmalla leffallaan, muttei missään nimessä tällä raakileella. Casinoa tulee ikävä. **½ / *****
Vastaukset 7
Vanhimmat
Departedia katsoessa todellakin tulee jopa Casinoa ikävä, vaikka silloin aikoinaan sitä katsoessa tuli Goodfellasia ikävä jne.
tarina on vaan huono, ei sen enempää. Jackie-boylle on annettu vapaat kädet ja sen kyllä huomaa.
Kyllähän Scorcese huonoimmillaankin tietysti päihittää kaiken maailman yrittelijät, mutta mieluummin katson kyllä Avaitoriakin kuin tätä Oscar-elokuvaa...
Kun katsoin Departedin jäi leffan katsomisen jälkeen hieman hämmentynyt fiilis. Kovien ennakko-odotusten sokaisemana yritin kovasti vakuutella itselleni nähneeni juuri Parhaan Elokuva-Oscarinsa kiistatta ansainneen leffan, mutta ei... Ei Departed ollut lähellekään sitä mitä odotin, ja se kaikki hehkutus siitä että Departed olisi parempi kuin alkuperäisleffa Infernal Affairs on melkoista potaskaa. Jos Departedin olisi ohjannut joku muu kuin Scorsece ei se olisi milloinkaan voittanut tärkeimpiä Oscar-palkintojansa.
Ja tosiaan... voih, kun näyttelijäkaarti olisi laitettu uuteen uskoon ja karsittu kaikki nämä Hollywoodin ykkösnimet pois, mitään mieleenpainuvaa he eivät saa aikaan. Vera Farmiga on hyvä... johtuneeko se sitten siitä että nainen on melkoisen hottis :P.
Ei Departed huono ole, se on vaan kaikinpuolin vaisu. Se ei saa katsojaa täysin otteeseensa missään vaiheessa, vaikka kohtuullista yritistä paikoin onkin. Keskinkertaiselle elokuvalle keskinkertainen arvosana:
***/*****
Lieneekö elokuva Departed olevan ensimmäinen parhaan ohjauksen palkinnon voittanut remake elokuva ? Tämä osoittaa kuinka epätoivoisia Hollywoodissa ollaan palkitsemalla uudelleen filmatisointi parhaalla palkinnolla,aivan kuin oltaisiin myötämielisiä plakioinneille.Scorseselle myönnän tuon palkinnon koko uran kattavista elokuvista joita hän on tehnyt,hän ansaitsee sen arvon.Mutta en hyväksy Hollywood tuottajien plakiointien varassa olevia ideoita.
Scorsesen on ADHD tai työnarkomania tai joku vastaava. Se olis takuulla hyvä tekijä, jos se malttais pitää vähän inhimillisempää tahtia. Ja miettiä mitä tekee. Ottais vähän mallia Kubrickista! Nykyään se on täysin tuottajien marionetti.
Leo DiCaprio on yksi yliarvostetuimmista näyttelijöistä. Näistä vanhoista äijistä, ketä hänen elokuvissaan on näytellyt. Nicholson, Pacino, De Niro.
Esim..nuo kaksi mainittua ei ole moneen vuoteen onnistunut rooleissan, mutta tähti alkaa nousta, jos nuo herrat tekevät yhteistyötä
Ja niinhän sellainen tuleekin.
Jos ymmärsin mitä tarkoitat, pidän kyllä DiCapriota aika yliarvostettuna näyttelijänä. Gilbert Grapessa hän toki esitti mitä hienoimmin vammaista nuorta ja onhan niitä hyviä rooleja muitakin. Monessa elokuvassa hän vain pukkaa olemaan aika keskinkertainen, kuten esim. Aviatorissa. Ehkä se johtuu tietystä karisman puutteesta (joka taas voi johtua babyfacestaan).
Pacino ja De Niro ovat olleet samassa leffassa tietääkseni vain kerran, ja silloinkaan heitä (tai kasvojaan) ei juuri nähdä samassa kuvassa yhtä aikaa. Michael Mannin Heat - ajojahti on jok.tap. yksi lempileffojani.
Onko Nicholson ollut Pacinon tai Niron kanssa joskus samassa leffassa?
ehkä akatemia funtsi ettei parempaakaan oo enää tulossa ja anto vanhojen leffojen perusteella
pystit.
departed oli keskinkertainen leffa parhaimmillaan. aviator oli hyvä leffa, cape fear oli viimenen loisto pätkä.