Miten sinä pysyt Jerusalemissa etkä lähde liikkeelle ilman voimaa korkeudesta?
Mitä käytännössä teet?
Voiko tuon Voiman saamiseksi tehdä mitään, muuta kuin odottaa?
Viekö kaikki tekeminen tuon voiman saanmiseksi itse asiassa tuota voimaa etäämmälle?
Mitä käytännössä teet?
Voiko tuon Voiman saamiseksi tehdä mitään, muuta kuin odottaa?
Viekö kaikki tekeminen tuon voiman saanmiseksi itse asiassa tuota voimaa etäämmälle?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Se on siinä.
Tulin juuri koneelle, ja näin kysymyksesi.
En ole ihan varma, ymmärränkö oikein kysymyksesi, mutta kysy uudelleen, jos vastaukseni menee ihan metsään.
Minä kuvittelin saaneeni tuon voiman korkeudesta eli helluntaiopetuksen mukaisen henkikasteen.
Sain sen jo vuonna -89.
Oletkin varmaan lukenut, että kyseenalaistin koko entisen "uskonelämäni", koska en tunne Jeesusta.
Teuvo, Armi ja KariHenrik kertovat, että ahtaan portin jälkeen ei ole tarvinnut epäillä.
Ja näinhän sen kuuluu olla, että jos Jeesus tosiaan elää sydämessä, niin kyllä sitä ei tarvitse epäillä.
Eli, koska minä en tunne Jeesusta, niin ei Jeesus sydämessäni asu.
Nyt odotan, että Jumala kirkastaa ja opettaa totuuttaan, ja suoraan sanottuna, en tiedä, voiko tähän mitenkään vaikuttaa.
En tiedä, voisiko jotenkin nopeuttaa, ja voiko jokin asia etäännyttää.
Kuvittelisin, että rehellisyys Jumalan edessä ainakin nopeuttaisi "prosessia".
Minä olen pyytänyt Jumalalta, että anna sitä, mitä tässä nyt tarvitaan, synnintuntoa, nöyryyttä jne.
Mutta en tiedä, miten Jumala tätä eteenpäin vie.
Minun "uskonelämässäni" kun on nyt kaikki entinen asetettu kyseenalaiseksi omasta tahdostani ja omien epäilysteni vuoksi, niin olen nyt aika
"ulalla".
Moni asia odottaa kirkastumistaan, ja toivon ja odotan, että Jumala neuvoo ja ohjaa.
henkimaailmassa tiedetään heti kun ihminen tulee hengellisesti heränneeseen tilaan.
ensimmäisenä on ovesi takana lahkolainen/mormooni/jehova/helluntailainen/adventisti, joka ehtottaa ratkaisua kysymyksiisi
odota kuitenkin vielä itseään Taivaan Jumalaa. älä tee itse mitään, vaan ODOTA.
SILLÄ, JOTKA HERRAA ODOTTAVAT, HE SAAVAT UUDEN VOIMAN.
Lukekaa Valitusvirsi 3:1-33, jossa sanotaan tämäkin:
"Herra on hyvä sille, joka panee toivonsa häneen, sille, joka häntä etsii.
Hyvä on hiljaisuudessa toivoa apua Herralta.
Hyvä on miehelle (kuin myös naiselle), että
hän kantaa iestä nuoruudessaan.
Istukoon hän yksin ja vaietkoon, kun Herra on pannut taakan
hänen päälleen, painakoon suunsa tomuun - ehkä on toivoa vielä.
Tämä Raamatun kertomus tuli eteeni 15.4.1986,
ja siinä on melkein yksiyhteen minun siihen
saakka eletyn elämän 40 vuoden tuskat, jotka
olivat päättyneet lähes päivälleen 8 kuukautta aikaisemmin:
"Vaikka hän kurittaa, hän myös armahtaa,
suuri on hänen laupeutensa."
"Vaikka hän kurittaa, hän myös armahtaa,
suuri on hänen laupeutensa."
Mutta miksi sinun elämässi ei näy tämä laupeus???
jotka vielä jaksavat kaivata elämäänsä totuutta.
Uudelleen kastetuille ja ihmiskäsien alta hengen
saaneille se ei tietenkään näy. Jos nämä Jumalan
paaduttamat ihmiset totuudessa laupeuden näkisivät,
saisi kaikki Raamatut sinä päivänä roviolla polttaa.
Hae apua!
http://www.ras.fi/index.asp
Koska kirjoitettu on:
"Tulta minä olen tullut tuomaan maan päälle -
ja kuinka toivonkaan, että se olisi jo syttynyt."
saamani kokemus oli uudesti syntymä.
Tuolloin yhdellä kävelylenkillä, tosin pitkän Raamatun luvun tuloksena, tunsin kuinka minut osoitettiin täysin syntiseksi ja kuinka koko aikaisempi elämäni oli ollut vain omatekoista hyvyyden teatteria. Tunsin itseni petolliseksi näyttelijäksi jopa lähimmille ihmisille. Ja jo samassa hetkessä tunsin, miten sain kaiken sen anteeksi. Todella, että saan alkaa alusta. Niinpä tunsin leijuvani ilmassa kotiin.
Mutta kauaa en saanut nauttia auvoisuudesta, kun jo pelkäsin omaa varjoani ja kuulin korvaani kuiskuteltavan hirveitä asioita. Ei auttanut muu kuin Huutaa Jeesusta apuun.
Olen huutanut näinä vuosina Jeesusta apuun monia kertoja johtuen tietystä vaivasta, joka todella vetää kaiken oman voiman hetkessä pois. Mutta jostain syystä aina palaan omavoimaisuuteen.
En tiedä, menikö otsikosta sivuun. Mutta todellakaan en olettanut, että vielä vuosien kuluttua tuosta kävelylenkin kokemuksesta, yhä olen milestäni samassa pisteessä. Vaikka toisaalta tiedän, että en ole: kyllä Jumala on minua todella riisunut.
Välillä väsyttää odottaa voimaa korkeudesta, mutta vielä ei ole usko loppunut sen saamiseen. Välillä olen ollut mielstäni aivan kuin ovella, ja sitten palaan takaisin.
Tämä on tuskastuttava pattitilannne. Jotain kuin pitäisi tehdä, mutta mitään ei osaa tehdä. Pitäisi päästää irti kaikesta omasta ja hankitusta, luovuttaa todella, mutta jotenkin sitä ei pysty itse tekemään. Ei kai tässä voi muuta kuin odottaa, ja valvoa, ettei koeta kivetä lammastarhaan ohi Jeesuksen. Uskon, että täällä käytävä väittely siitä, onko Jeesus ovi vai oven takana odottava armahtaja, on turha: koska minusta kyse on samasta asiasta: Jeesuksen läpi ei pääse millään omalla keinolla, vain täysin riisuttuna. Ja tuon riisumisen ja vaatettamisen hoitaa Jeesus.
Tuo mitä sanoit rehellisyydestä on niin totta. Pitää olla rehellinen joka suuntaan, ja varsinkin Jumalalle. Minä, vanhemman veljen ruumiillistuma, tiedän kuinka helppoa on epärehellisyys ja vaikeaa rehellisyys.
Tuota kävelylenkkiä lukuun ottamatta olen harvoin tuntenut mitään erityistä- paitsi synnintuntoa, jonka sain iholleni matkaamaan silloin kävelylenkillä. Synnintunto pitää huolen siitä, etten todellakaan kuvittele mitään, että olisin saavuttanut jonkin tilan.
Tuossa alapuolella joku sanoi jotenkin niin, että pitää vaan odottaa, että Jumala päästää läpi. Näinhän se on. Mutta kun odotus venyy, alkaa uuvuttaa: ehkä se on tarkoituskin.
Minua autaa odottaamaan se Pyhän Hengen minulle avaama asia, että uudestisyntymä ei ole tapahtuma vaan prosessi. Kun ymmärtää, että on uudestisyntymässä, että kaikki tämä tuskallinen odotus lankeamisineen, väsymisineen, turhautumisineen on osa prosessia, jaksaa odottaa.
Minä olen myös huutanut Jeesusta armahtamaan monet monituiset kerrat, mutta syynä on ollut ahdistus, joka ei ole ollut ahdistusta syntieni tähden vaan muuta ahdistusta.
Jeesus on kyllä siitäkin ahdistuksesta aina vapauttanut, mutta synneistäni vapahtajana en ole Häntä vielä kohdannut.
On totta, että on äärimmäisen vaikeaa jättäytyä ja luovuttaa todella kaikki, minä olen koko ikäni ikään kuin yrittänyt itse "selvitellä" asioitani, siltä varalta, jos Jumala ei autakaan.
Syynä tähän on varmaankin lapsuuteni aikainen turvattomuus.
Kyllä minustakin on tuntunut usein, että samassa pisteessä "tallataan", joskus siltäkin, että taaksepäin menoa on vaan ollut.
Mutta se on tosiaankin kaikella todennäköisyydellä osa tätä prosessia, huomata omin voimin yrittämisen mahdottomuus.
Teuvo on joskus sanonut, että Jumalalla ei ole kiire.
Joten saattaapa siinä mennä aikaa, vaan kyllä minäkin toivon ja odotan, että saisin jo pian kohdata Hänet, joka sen todellisen Elämän voisi minullekin antaa.
Ei luovuteta, ;)
Tiedätkö?
Raamattu sanoo: "Kirottu se, joka turvaa ihmiseen", vaikka ihminen olisi niin erinomainen, kuin Teuvo..
Jeesuksen odotan ja toivon kohtaavani.
Ja Jeesuksen kohtaaminen tuo sen puhtauden ja rauhan ja levon, mitä kaipaan.
Joh. 14:27
"Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö."
Matt. 11:28
"Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon."
Ps. 27:14
"Odota Herraa. Ole luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi. Odota Herraa."
Minä uskon, että Jumala näkee jokaisen, joka etsii ja janoaa armahdusta ja pelastusta Hänen Pojassaan Jeesuksessa.
Hän johdattaa meitä ja rohkaisee meitä, kun me kuljemme rukoillen.
Sinun asemassasi minä kuitenkin tekisin jyrkän ja päättäväisen pesäeron Teuvo Suniin.
Kyllähän Jumala tahtoo, että Sunikin pelastuisi.
Mutta SINUN pelastuksesi ei voi olla Sunista tai hänen ohjailuistaan kiinni.
Muista Asiile!
Kokonaan ja heti irti Sunista, irti kaikesta ihmisorjuudesta!
Jumalan sana käy toteen tänään niinkuin aina
ennenkin.
Ei jää Jumalan Totuus Raamatunlehdille vaan se tulee
jokaisen Jeesuksen kohdanneen kohdalla eläväksi elämäksi.
Nyt sinun ympärilläsi häärii taas näitä jotka tahtovat sinut pois Jumalan koulusta Jumalan Hengen
ojauksesta.
Tiedätkö pahalta tuntuu todella pahalta tuntuu
lukea noita viestejä jotka ovat tulleet valheen
herralta.
Muista jos HYLKÄÄT Totuuden tuojatkin niin silloin
jo annat pikkusormen valheen herralle
sillä Tämäkin JUMALAN SANA ON TOTTA NIIDEN KOHDALLA JOTKA TOTUUDESSA OVAT:"Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun,"
Siis itse Jeesus rukoilee niiden puolesta jotka
uskovat HÄNEN TODISTAJIENSA KAUTTA HÄNEEN.
Tämä on Jumalan Totuus. Valitettavasti tätäkin Totuutta saatana on käyttänyt ja käyttää väärin.
Ja voit nähdä miten se valheen herra tämänkin
viestin perään valheensa laittaa.
Totuuden tuojat eivät pyydä uskomaan ihmisiin
vaan USKOMAAN JEESUKSEEN siihen mitä Hän on
sanonut pelastuksen tiestä.
Ei voi kukaan ihminen sinulle uskoa antaa, mutta
eksyttäjiä on pilvin pimein jotka voivat sinussa
saada aikaan sen, että Jumalan hyvä työ kohdallasi
pysähtyy ja näin suistutkin sitten jo valheen
polulle.
Siksi sanon PYSY TOTUUDESSA.
Varma saat siitä olla että sinun kimppuusi
hyökätään, mutta kun vain pyydät, että Jumala
sinut varjelee pahan palavilta nuolilta ja etsit
vain ja ainoastaan Jumalaa Hänen Totuuttaan niin
Hän sinut johdattaa Tuntemiseensa.
Te molemmat tiedätte mitä minulle siellä käärmekivellä keväällä 1983 tapahtui?
Kaikki uskoon liittyvät asiat otetiin minulta pois,
lapsena opittuja iltarukouksia myöten. Yli kaksi vuotta piti
elää sellaisessa olotilassa, ettei Jumalaa todella olekaan.
Jumala aloitti sydämen puhdistamisen jo silloin,
vaikka itse entistä enemmin koin vain Jumalan vihaa,
jota olin kahdeksan vuotiaasta asti kokenut. Ja sitten,
yhden virren aikana taivas aukeni ja uusi elämä alkoi.
Jospa Jumala teksi teille samanlaisen ihmeen ja poistaisi
ajatusmaailmastanne kaiken mikä liittyy uskoon ja uskomiseen.
Kun Jobkin vihdoin Elihun puheen vaikutuksesta vaikeni,
hän alkoi itse kuulla Jumalan puhetta, eikä ollut enää noiden
kolmen petollisen ystävänsä pelinappulana.