Ei suomessa nyt niin huonosti asiat ole, minäkin olen saanut viisihenkisen perheeni elätettyä hyvinkin pienipalkkaisella työllä, noin kympin tunti miinus verot. Kovin leveästi sillä ei kylläkään eletä, ja pakko sen on jossakin vaiheessa vaikuttaa lapsiinkin kun eivät voi useinkaan saada kaikkea mitä varakkaammat toverinsa. Silloin on turha yrittää lohduttaa sillä että jossain päin maailmaa ei saa senkään vertaa, sillä eihän siellä sitten saa muutkaan. Suomalaista köyhää on väärin verrata johonkin etiopialaiseen köyhään, koska köyhyys mitataan aina suhteessa johonkin muuhun. Suomalainen köyhä voi hyvinkin olla keskituloinen verrattuna tähän Etiopian köyhään, mutta Monacossa persaukisuuden ruumiillistuma. Kansainväliset vertaukset eivät siksi koskaan toimi. Eikä tarvitse mennä niinkään kauas. Jo suomessa on paljon alueita joissa näyttäisin todella köyhältä. Onneksi elämässä voi olla kosolti muutakin rikkautta kuin materiassa mitattavaa.
Köyhyys on suhteellista
Lähes köyhä
131267
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
No sehän se olisikin mielenkiintoista, että yhdessä maailman rikkaimmista maista osa ihmisistä eläisi kuin Etiopiassa nälän rajamailla. Varsinkin teltassa eläminen saattaisi olla mielenkiintoinen kokemus 30 asteen pakkasessa. Tutkaileppa ensin taloutta ja elintasoon liittyviä kysymyksiä ennen kun postaat näitä itsestäänselvyyksiä tänne uudestaan. Jookosta?
Ei se niin huono ole (siinähän on nimenomaan suh-teellisuusperiaate) verrattuna niihin lukemattomiin jänkäyksiin näilläkin palstoilla jotka kiistävät tykkänään suhteell. periaatteen merkityksellisyyden. Katso vaikka näiltä palstoilta (köyhyys ei ole lisääntynyt) tai (samaa porukkaa kaikki politikot)
Ehkä tutkimuksesi talousmaantiedon ihmeelliseen maailmaan on nyt tapahtunut jotenkin vääristävän linssin läpi, ettei vaan olis pullon pohja.
Suhteellisuudesta kun alat puhua niin otappa huomioon kaikki tosiseikat, Suomalaiset rikkaat ovat rikkaampia kuin etiooppian rikkaat.
En oikein ymmärrä kirjoitustasi. Minä tarkoitan, että k.o. kirjoituksessa ilmenee suhteellisen köyhyyden kokemus. Nimenomaan täällä suomessa. Mitä tulee siihen, että jos meillä olisi samalla tavalla määritellyt suhteelliset köyhyydet (tai köyhyysrajat numeraalisena vaikkapa euroissa) sekä Etiopiasta että Suomesta vertailisin näitä hyvin varauksellisesti. Sillä ensimmäiseksi tulee mieleen se, että etiopiassa lienee rahatalouden ulkopuol.talous (s.o luontaistal.) merkityksellisempi kuin suomessa (ja tietenkin on sitten se datan laatu). Euroköyhyys on hyvä ja yksinkert. käsite kun vertaillaan köyhyyttä ns. kehittyneissä teollisuusmaissa(jotka ovat rakenteeltaan mahd. samankalt.) Mitä enemmän yksilö jää tuloiltaan alle euroköyhän sitä enemmän hän kokee käytännön elämänsä vaikeutuvan ja nimenomaan rahallisesti kun lähes kaikki elämä on otettu rahatalouden piiriin (ja rahatal. ei juurikaan voi vetäytyä irti ilman että ajautuisi rikollisuuteen. Sillä lait on niin säädetty).Euroköyhyys on käytännön käsite. Sitävastoin näillä sivuilla Paavalin ajatukset ovat korkeampaa filosofiaa: 'Olen huolestunut kun ihmiset aina vaaan haluaa oikeuksia kuten oikeuden elämään ja oikeuden työhön ja ennen kaikkea yhtä aikaa molempia' Paavali ehdotta että ihmisille pitäisi antaa oikeus työhön, mutta samalla tulisi poistaa oikeus elämään (eli ihmisellä olisi oikeus elämään vain kun hän tekee työtä). Hänen mielestään missään tapauksessa ei molempiin näihin oikeuksiin ole varaa yhtä aikaa.
Onko suomalaiset köyhät ns elintaso
köyhiä - vai vain Euroopan köyhiä ?
Kun ei vertaa eika valita niin ei ole koyhakaan.
Kaikki pystyvat syomaan terveellisesti, saavat riittavat vaatteet paalleen ja asunnon ilmaston vaikutuksia vastaan.
Kaikki muu on koyhyydesta puhuttaessa turhaa.
Tietysti jos kulmakuppilassa istuminen on tarkeampaa kuin perusraaka-aineista ruuan valmistus niin varmaan tuntuu koyhalta.
Menkaa helvetissa itseenne!
Mikaan ei teille kuitenkaan riittaisi.
Aina loytyy epakiitollisia vertailukohteita.
"Köyhimpien ostovoima alentunut vuodesta 1990
EU:n köyhyysrajalle
matkaa 150 euroa
Vielä takavuosina eduskunnassa kiistettiin usein se, että köyhät olisivat köyhtyneet absoluuttisesti, siis ihan oikeasti. Oikeisto halusi nähdä köyhtymisen suhteellisena ilmiönä, siis niin, että köyhien tulot ovat kasvaneet vain hitaammin kuin muiden. Ritakallio iski nyt ensimmäisen kerran todelliset luvut pöytään: Köyhillä on nyt vähemmän rahaa kuin laman kynnyksellä."
http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/10/kyhimpien-ostovoima-alentunut-vuodesta.html
Nuo esitetyt rätingit jotka osoittavat myös absoluuttisen köyhyyden lisääntyneen eivät minua yllätä. Pikemminkin epäilisin niiden olevan alakanttiin (euroon siirtymisen yhteyd. tehty piilodevalvaatiokin). Mutta aina kun määritell. indeksejä niissä usein venkoillaan tarkoitus-hakuisesti. Otetaan mukaan tai painotetaan mitä milloinkin tuntuu indeksinmäärittelijän tarkoi-tuksiin sopivammalta. Ja vaikka tällaiset indeksit määriteltäisiin asiallisestikin, niitä tulisi myös riittävän usein päivittää kun infra muuttuu (joskus hyvinkin kiivasta tahtia ns. rikk. teollisuusmaissa). Euroköyhyys suhteellisena köyhyyskäsitteenä ei tällaisia (joskus hämäräperäisiäkin) indeksimäärittelyjä kaipaa,ja on mielestäni käytännön elämän kannalta käyttökelpoisempi jo edelläkin mainituista syistä. Katsotaanko tuon köyhyysrajan olevan 60 70 80 90 tai joku muu prosentiisi keskituloista riippuu siitä miten tiukasti kaikki inhimillinen (ja konkreettinen) on rahatalouteen pakotettu. Tärkeintä kuitenkin on se että keskenään vertailtavat maat ovat infraltaan mahd. samankaltaisia ja tuo prosentiisi on sama.
Olet täysin oikeassa indeksien suhteen. Nimittäin, jos tarkastellaan tuota suhteellista köyhyyttä sen suhteen, paljonko se on prosentteina tietystä palkkatasosta. Suomalaisten palkkatasohan on Länsi-Euroopan alhaisimpia ja kun siihen vielä lisätään se fakta, että Suomi on EU:n kalleimpia maita niin vuokrien kuin elintarvikkeiden suhteen, niin onhan se selvää, että tuolla laskentatavalla Suomessa elävät Länsi-Euroopan köyhimmät köyhät. Luultavasti osa suomalaisista työtätekevistäkin kuuluu sinne köyhien joukkoon, jos verrataan vaikkapa Saksaan. Suomessahan työnteko ei kannata huonosta palkkatasosta johtuen. Saksassahan palkkataso on yleisesti lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna ja Berliinissä asut taatusti halvemmalla kuin missään pääkaupunkiseudulla.
Absoluuttiselle köyhyyden tulomääritelmälle olisi siis kysyntää Suomessa, mutta tuskin Keski-Euroopassa, jossa on vielä pitkä matka köyhillä todelliseen köyhyyteen, jossa nälkä ja asunnottomuus kolkuttavat ovelle. Olen kuitenkin melkoisen varma siitä, että Suomeen sellaista laskutapaa tarvitaan. Nythän ne, jotka ovat saaneet karenssia ja joilta on leikattu 40% siitä 380 eurosta (virallisesti 500 euroa, mutta siitä viedään 20% vero, jota ei viedä vastaavasta palkkatulosta), saavat käteensä niin vähän, että sen tajuaa jo tyhmempikin, että sillä et maksa pakollisia terveydenhoitoon liittyviä menoja ja syö tervellistä ravintoa. Ja tällaiseen ahdinkoon joutuneita ihmisiä löytyy jo kymmeniätuhansia Suomesta.
vaan tuo määrä mennä alakanttiin, suomessa on käytännössä satojatuhansia köyhiä, EU:nkin mukaan n.600 000?
muuallakin...
>>Keski-Euroopassa, jossa on vielä pitkä matka köyhillä todelliseen köyhyyteen, jossa nälkä ja asunnottomuus kolkuttavat ovelle.>>
Tämä on jo hieman vanha, mutta kertoo kyllä Euroopasta ja muualtakin jotain.
"Missä ovat ihmisten asunnot?
Euroopan Unionin viidessätoista jäsenvaltiossa on yhteensä noin 3 miljoonaa asunnotonta ja 15 miljoonaa kehnosti tai ahtaasti asuvaa.
Britanniassa 150 000 ihmistä asuu kadulla ja sadat tuhannet muut surkean alivarustetuissa ja riittämättömissä asunnoissa. "
http://www.anarkismi.net/kapis/25asunnot.htm
Käsittääkseni ko. kirjoittaja tarkoitti lähinnä luokkaa pieneläkeläiset,working poor yms. Josta luokasta Sumessa suuri osa kamppailee epätoivoisesti taloutensa hallinnasta elinkustannusten ja inflaatiopaineiden alla, mutta kamppailustaan huolimatta on kuitenkin vääjäämättä menettämässä pelin ja lentämässä kadulle. Nuo mainitsemasi jo kaduilla kieriskelevät kuuluvat sellaiseen luokkaan, että ei heitä tilastot enää asiallisesti tavoita. En ole ollut Englannissa, mutta kylläkin siellä tällainen köyhä luokka (erityis. eläkeläiset) on ollut kaltoin kohdeltu jo pitkään mikäli vähänkään niitä 70/80 luvun talouspokkareita joita sikäläiset talousmiehet kirjoittivat(ja niitä Stokkaltakin sai)on uskominen. Niin tai näin tuo suhteellinen köyhyyskäsite on hyvä työkalu vertailtaessa köyhyyttä ainakin länsieur. maiden kesken (ja myös ajassa näissä maissa). Se on sitten se määritys montako prosenttia keskiansioista on köyhyysraja josta voidaan kiistellä. Mutta kiistoista viis kunhan joku prosentiisi sovitaan niin käsite toimii vertailussa.
Niinpä niin, jos nyt kuitenkin lasketaan, että Suomessa asuu 5 miljoonaa ihmistä ja Isossa Britanniassa yli 60 miljoonaa, saadaan suhteessa Britanniaan Suomen asunnottomuudeksi ihan sama luku, mutta yhdellä ratkaisevalla erolla; Britanniassa lämpötila laskee harvoin miinuksen puolelle talvisin, kun taas Suomessa on mahdollista olla viikkokausia yli 20 asteen pakkanen. Suomessa ei minkään inhimillisen ajattelutavan mukaan pitäisi olla asunnottomana kenenkään.
En ymmärrä ollenkaan sitä, miten Suomessa pauhataan lehdistössä, televiossa, netissä ja radiossa hyvinvointivaltiosta, kun tämä maa ei ole sitä sitten yhtään millään mittarilla mitaten. Yrittääkö keskiluokka jotenkin paikata huonoa omaatuntoaan hokemalla tällaisia emävaleita?