Usein kuulee sanovan, että evakot kerskuivat omilla kartanoillaan. Mistä tällainen puhe on saannut alkunsa? Toiseksi jos jotkut ovat näin tehneet niin ei se tarkoita, että kaikki. Oma ukkini oli evakko ja teki kovasti elämänsä aikana töitä. Ei siinä paljon kartanoille ehtinyt kerskumaan jos oli yhdeksän lasta kotona ja asui köyhässä Liperin kunnassa. Ukki oli saannut myös sodassa jonku mitallin. Oliko siis evakkojen joukossa muka sellaisia jotka jäivät toisten nurkkiin maleksimaan. Noo ehkä omaa ukkiani hieman auttoi se, että mummon suvullani oli maata, mutta huomatkaa että nyt en puhu mistää hirmu suurestaa maa omaisuudetsa. Kuitenkin sen verran maa omaisuutta, että saivat pienen tilan perustaa. Mutta itse kysymys on se, että mitä tällä niin sanotulla kartanoilla kerskumisella oikein tarkoitetaan. Oma ukkini ei paljon voinnut kerskua kun oli tehtävä kovasti töitä jotta lapsille sai leipää. Noo kyllä se porvareita jos tain syystä vihasi ja kovasti, mutta eipä kuitenkaan kieltäytynyt tai vieroksinut työntekoa.
Onko nämä puheet totta
siis ovatko
1227
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nämä kartano- ym. flyygelipuheet ovat perätöntä juttua. Vaikka karjalaiset asuivatkin alueella, jonka vauraus oli 12% Suomen bkt:sta ja oli näin Suomen vauraimpia alueita, ei missään nimeesä keksivertokarjalinen olut mikään kartanonherra, vaan ihan tavallinen keskivertosuomalainen.
Toki rikkaita karjalaisiakin oli, muta niin oli muussakin Suomessa.