Parannus seurakunnassa

Länsimaisen yhteiskuntamme yksilökeskeinen ajattelutapa on salakavalasti pesiytynyt myös kristilliseen elämään. Joku meistä uskovistakin saattaakin erehtyä luulemaan, että henkilökohtainen parannuksenteko voi vapahtaa ihmisen kaikista synnin taakoista. Tämä pätee kuitenkin vain henkilökohtaisiin synteihin. Silloin kun seurakunnassa annetaan jonkun synnin yleisesti rehottaa, sen vaikutuksia omaan elämään ei kukaan yksittäinen uskova voi kokonaan kumota henkilökohtaisella parannuksenteolla.

Silloin vain yhteinen parannuksen teko voi auttaa. Kun seurakunta tekee parannusta, ihmiset käyttäytyvät näin:


Ja he lukivat Jumalan lain kirjaa kappale kappaleelta ja selittivät sen sisällyksen, niin että luettu ymmärrettiin. Ja Nehemia, maaherra, ja pappi Esra, kirjanoppinut, ja leeviläiset, jotka opettivat kansaa, sanoivat kaikelle kansalle: "Tämä päivä on pyhitetty Herralle, teidän Jumalallenne, älkää murehtiko älkääkä itkekö." Sillä kaikki kansa itki, kun he kuulivat lain sanat. Neh 8:8-9

Kun Esra näin rukoili ja tunnusti, itkien ja maahan langeten, Jumalan temppelin edustalla, kokoontui hänen luoksensa sangen suuri joukko Israelin miehiä, naisia ja lapsia; sillä kansakin itki katkerasti. Esra 10:1

Eteisen ja alttarin välillä itkekööt papit, jotka toimittavat Herran palvelusta, ja sanokoot: "Säästä, Herra, kansaasi äläkä anna perintöosaasi häväistäväksi, pakanain pilkattavaksi. Miksi pitäisi sanottaman kansain seassa: 'Missä on heidän Jumalansa?'" Jooel 2:17

Näin sanoo Herra Sebaot: Ottakaa vaari, kutsukaa itkijävaimoja tulemaan tänne. Lähettäkää hakemaan viisaita vaimoja, jotta he tulisivat, kiiruhtaisivat ja virittäisivät meistä valitusvirren, niin että silmämme vuotaisivat kyyneleitä ja silmäripsemme tiukkuisivat vettä. Jer 9:17-18


Ja Jumala myös auttaa kansaansa:

Oi, jospa minun kansani minua kuulisi ja Israel vaeltaisi minun teilläni,
niin minä pian masentaisin heidän vihollisensa ja kääntäisin käteni heidän vihamiehiänsä vastaan.
Ps 81:14-15


Yhteinen parannuksenteko ei kuitenkaan ole yksinkertainen juttu. Se voi syntyä vain Jumalan vaikutuksesta ja armosta. On helppo alkaa kiivailemaan parannuksen puolesta, mutta useimmiten se on meidän inhimillisen logiikkamme synnyttämää kiivailua eikä ylhäältä tulevaa viisautta:

Kuka on viisas ja ymmärtäväinen teidän joukossanne? Tuokoon hän näkyviin tekonsa hyvällä vaelluksellaan viisauden sävyisyydessä. Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, niin älkää kerskatko älkääkä valhetelko totuutta vastaan. Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee, vaan se on maallista, sielullista, riivaajien viisautta. Sillä missä kiivaus ja riitaisuus on, siellä on epäjärjestys ja kaikkinainen paha meno. Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele. Jaak 3:13-17