Olen pannut mielihyvällä merkille, ettei keskusta ole juurikaan yhtynyt demareiden lietsomaan "kohuun" Häkämiehen USA-puheesta. Sehän oli kaikin osin asiallinen, Suomen virallisen linjan mukainen ja Venäjää koskevilta osiltaankin saman suuntainen, mihin EU:n ulkoministerit ovat päätyneet.
Ainoa poikkeus taisi olla vain Keskisuomalaisen Erkki Laatikainen, joka punamultasatraappina ei malta olla roiskimatta likaa kokoomuksen päälle, jos vain pystyy. Hänen HS:ssa tänään siteerattu pääkirjoituksensa osoitti, että kepun kova ydin elää täysin kekkoslaisen suomettuneisuuden liturgioissa huolimatta Neuvostoliiton kaatumisesta ja Suomen liittymisesta EU:iin.
Keskustaa sietää siis onnitella, mutta demareita olisi syytä hieman ojentaa.
Lipposen SDP:hän oli silloisen puheenjohtajansa koko raivolla keskustan kimpussa keväällä 2003, kun Jäätteenmäki otti ulkopoliittiset vihjailut ja vääristelyt aseekseen eduskuntavaaleissa. SDP tumitsi ulkopolitiikalla leikittelyn vastuuttomaksi ja vahingolliseksi maan arvovallan horjuttamiseksi, joka Lipposen sanojen mukaan "ei jää tähän, vaan perästä kuuluu". Ja niin kuului, että Jäätteenmäki pantiin pois tehtävistään.
Nyt SDP toimii yhtä vastuuttomasti ja vääristellen, kun se ottaa ulkopolitiikan oman oppositiopolitiikkansa pelivälineeksi ja luo puolustusministerin avoimesti julkisista puheista käsitystä, että siinä muka olisi rikottu virallisen ulkopolitiikan rajoja.
Erityisen törkeää tällainen vääristelevä vihjailu on, kun se tulee entisen ja maailmalla arvostetun ulkoministerin ja tasavallan presidentin suusta.
Minun mielestäni keskustan ei tulisi jättää asiaa tähän, vaan tehdä SDP:lle selväksi, että tällaista sisäpolitikointia ulkopolitiikalla leikittelemällä ei pidetä oppositionkaan pöytätapojen mukaisena.
Ainoa poikkeus taisi olla vain Keskisuomalaisen Erkki Laatikainen, joka punamultasatraappina ei malta olla roiskimatta likaa kokoomuksen päälle, jos vain pystyy. Hänen HS:ssa tänään siteerattu pääkirjoituksensa osoitti, että kepun kova ydin elää täysin kekkoslaisen suomettuneisuuden liturgioissa huolimatta Neuvostoliiton kaatumisesta ja Suomen liittymisesta EU:iin.
Keskustaa sietää siis onnitella, mutta demareita olisi syytä hieman ojentaa.
Lipposen SDP:hän oli silloisen puheenjohtajansa koko raivolla keskustan kimpussa keväällä 2003, kun Jäätteenmäki otti ulkopoliittiset vihjailut ja vääristelyt aseekseen eduskuntavaaleissa. SDP tumitsi ulkopolitiikalla leikittelyn vastuuttomaksi ja vahingolliseksi maan arvovallan horjuttamiseksi, joka Lipposen sanojen mukaan "ei jää tähän, vaan perästä kuuluu". Ja niin kuului, että Jäätteenmäki pantiin pois tehtävistään.
Nyt SDP toimii yhtä vastuuttomasti ja vääristellen, kun se ottaa ulkopolitiikan oman oppositiopolitiikkansa pelivälineeksi ja luo puolustusministerin avoimesti julkisista puheista käsitystä, että siinä muka olisi rikottu virallisen ulkopolitiikan rajoja.
Erityisen törkeää tällainen vääristelevä vihjailu on, kun se tulee entisen ja maailmalla arvostetun ulkoministerin ja tasavallan presidentin suusta.
Minun mielestäni keskustan ei tulisi jättää asiaa tähän, vaan tehdä SDP:lle selväksi, että tällaista sisäpolitikointia ulkopolitiikalla leikittelemällä ei pidetä oppositionkaan pöytätapojen mukaisena.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Laatikainen kuuluu vanhaan sukupolveen (niin kuin Oivakin) jolle vapaa ja ennakkoluuloton suhtautuminen Venäjään on vierasta - jopa pelottavaa.
Nuorempi sukupolvi kokoomuksessa ja keskustassa on valmis muutokseen. Vanhat saavat väistyä, se on elämän laki. Häkämiehen irtiottoa vanhakantaisesta varovaisuudesta ei saada enää tungettua takaisin sinne mistä se tuli. Häkämies ei ole osoittanut katumusta. Siihen ei ole syytäkään.
Parin vuoden päästä koko SDP:n nostattama kohu Häkämiehen puheesta tuntunee huvittavalta. Myös monet vanhan sukupolven edustajatkin ovat silloin jo muuttaneet mielensä ja tervehtivät aikansa eläneistä kaavoista vapautunutta suomalaista ulkopolitiikan linjaa ilolla.
Ovatko heidän joukossaan Erkki Laatikainen ja Oiva Härkönen?
Laatikaisen kolumni:
http://keskisuomalainen.protacon.fi/?alue=11
Minusta tapauksessa on kaikkein kuvaavinta, että se paljastaa Heinäluoman täydellisen linjattomuuden oppositiopolitiikassa: hän ampuu nyt kaikkea, mikä liikkuu, etenkin jos se liikkuu kokoomuksessa.
SDP:n linjattomuuden ohella paljastuu myös suuri epätoivo, kun kannatus ei ota millään noustakseen, vaikka kokoomukselle räksytykseen on lisätty desibelejä roimasti kevään jälkeen.
Ulkopolitiikalla pelaaminen oli Heinäluoman pahin moka pitkään aikaan. Koko kansa muistaa, miten SDP raivosi, kun Jäätteenmäki ryhtyi reilu neljä vuotta sitten vihjailemaan "koalitio"-sanan varassa, ettei Lipponen olisikaan Suomen virallisilla linjoilla. Silloin Heinäluoma, silloinen puoluesihteeri, käytti voimakkaita puhenvuoroja siitä, ettei ulkopolitiikkaa pidä ottaa sisäpolitiikan aseeksi eikä vääristelyksi vaalikampanjoihin. Myös Tuomioja ryöpytti Jäätteenmäkeä siitä, että USA:ssa olisi muka ollut jotain epäselvää siitä, mikä Suomen linja on.
Se, että Heinäluoma on nyt suunnannut SDP:n propagandakoneen Tuomiojan ja Halosen avustuksella väsäämään mielikuvia kolmen "venäjä"-sanan pohjalta ja vihjailemaan "painotuseroista" ja pahemmastakin, haisee niin mädälle, ettei se jää keltään huomaamatta.
Näyttäisi siltä, että Heinäluoman taktikointi on hyvin harkittua. Hän näyttää luottavan siihen, ettei kansa lue lehtiä eikä ainakaan ota selvää Häkämiehen koko puheen sisällöstä. Tätä kautta Heinäluoma olettanee kannatuksen siirtyvän kokoomuksesta SDP:een.
Oletus on minun mielestäni väärä. Siirtymää voi tapahtua, mutta päinvastaiseen suuntaan. Se keskiluokkainen palkansaajajoukko, joka liikkumisillaan ratkaisee onko kokoomus SDP:tä suurempi vai päinvastoin, on aika valveutunutta. Sitä joukkoa ei suuremmin kiinnosta kekkosajan vaatimukset ulkopolitiikan sanatarkasta ja yhdenmukaisesta muotoilusta. Nämä ihmiset ovat kiinnostuneita enemmän siitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu ja siitäkin, mihin "haasteisiin" joudumme tulevaisuudessa vastaamaan.
Heinäluoma kajautti nyt kirveensä kiveen, että kolahti, mistä on toki haittaa ainoastaan SDP:lle.
Laatikainen muuten osoittaa olevansa aivan yhtä syvällä suomettumisen suossa kuin Heinäluomakin. Hänen värikäs kolumninsa on suoranainen vääristelyn huippu. Keskisuomalainen näyttää palanneen niille linjoille, joissa se oli oppositiossa, kokoomukselle ilkkuessaan.
Tässä pari näytettä ja kommenttia:
KS: Puolustusministeri Jyri Häkämies puhui amerikkalaisille asiantuntijoille ilmaisuilla, joita valtiollinen johtomme on kaihtanut eikä niitä voi kuvitella kuulevansa pääministerin tai tasavallan presidentin lausumina.
Kommentti: Vaatimus yhdenmukaisista sananmuodoista on todella NL:on aikaisen yya-suomettumisen jäänne, josta on hyvä päästtä eroon.
KS: ”Ruuti on kuivaa”
”Samaan aikaan, kun Suomi osallistuu aktiivisesti rauhanturvaamiseen ulkomailla, sen on varmistettava, että ruuti on kuivaa oman maamme puolustamiseksi, jos alueellinen koskemattomuutemme tai jopa kansakunnan olemassaolo tulee uhatuksi”, sotaministeri maalaili.
Kommentti: Retoriikkaan ja kuvaaviin ilmaisuihin takertuminen osoittaa, että Laatikainen lähti tarkoituksellisesti kaivamaan tikulla puheen niitä asioita, joista pääsee mustaamaan Häkämiestä.
KS: ”Kuitenkin juuri maantieteellinen sijoituspaikkamme aiheuttaa meille kolme pääasiallista turvallisuuspoliisista haastetta. Ne ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Eikä tämä koske vain Suomea, vaan meitä kaikkia”, Häkämies päästeli.
”Meihin kaikkiin” kuulunevat paitsi suomalaiset myös amerikkalaiset, ilmeisesti länsimaisen kansanvallan omaksuneet muutkin valtiot.
Kommentti: EU:n ulkoministerit päätyivät omassa kokouksessaan aivan samaan kuin Häkämies: Venäjän kehitys huolestuttaa. Laatikaisen irvailulla ei ole mitään katetta, koska aivan koko maailma on huolissaan siitä syntyykö Venäjästä uhka vai ei. Tämä pitäisi Laatikaisen tietää, muuten hän on epäpätevä lehtimies.
KS: Vastakkainasettelu on ilmeinen. Häkämies kokoaa Venäjän vastaista liittoumaa.
Kommentti: Noin törkeän vääristelevää rimanalitusta en olisi Laatikaisen enää sortuvan tekemään. Tuollaiselle johtopäätökselle ei ole Häkämiehen puheessa mitään katetta. juttu on täysin Laatikaisen likasankokirjoittelua.
KS: Häkämies kiinnitti huomion Venäjän kasvaneeseen sotilaalliseen liikehdintään. Venäjä on kuulemma herännyt talviunestaan. Sen pommikoneita lentelee Islannin ja Skotlannin läheisyydessä. Napa-alueesta Venäjä on niin ikään kiinnostunut. Itämeri on muodostumassa sen energian tärkeäksi kuljetusreitiksi.
Kaikesta huolimatta ”olisi hullu ja väärä johtopäätös, että Venäjä tulee uhkaamaan Suomen turvallisuutta”, Häkämies Helsingin Sanomien mukaan eritteli, kuin tasoitteli.
Kommentti: Häkämiehen puheessa ei viitattu sanallakaan siihen suuntaan, että Venäjä olisi uhka. Häkämies puhui vain haasteista. Edes venäläinen me3dia ei ole reagoinut puheeseen Laatikaisen tapaan, vaan toteaa, että "Häkämies ei katso Venäjän olevan uhka Suomelle".
Toivottavasti keskustan piirissä on mahdollisimman vähän laatikaisia, sillä tämän tasoinen piikittely puolustusministeriä ja toista hallituspuoluetta kohtaan on jo pitkään ollut menneen talven lumia yhteistyöhaluisen keskustan piirissä.
HS:n mukaan kohu on laimentunut huomattavasti, kun Häkämiehen koko puhe on luettu ja huomattu, ettei siinä ole mitään Suomen linjan vastaista, värikkäitä ilmauksiakin vain pari kappaletta: kuiva ruuti ja Venäjän haaste.
Demarit potkaisivat omaan nilkkaansa.
Tuomiojalla ja Halosella olisi nyt syytä olla hyvin nolona, kun ryhtyivät osoittelemaan sormella Häkämiestä Heinäluoman kehotuksesta.
Samalla taisi paljastua Halosen ohutnahkainen piirre: Häkämies ei kuulemma ole käynyt tarpeeksi paljoa Mäntyniemessä nöyristelemässä, mikä ottaa koppavaa Halosta pannuun.
Olin ulkona kavereitteni Juhan ja Antin kanssa, he ovat seurustelleet jo useita kuukausia ja heidän seksisuhde on todella kuumana juuri nyt kesällä.
Sain etupenkki paikan aina heidän harrastaessaan kuumaa seksiä metsässä tai heidän sängyllään. Olimme sopineet että saan katsella jos haluan koska se kiihottaa kuulelma heitä enemmän kuin mikään. Seurasin heidän treenattuja ja lihaksikkaita vartaloita hikoilevan, ja kosketeltavan kullini nousi ja kovettui kivikovaksi tangoksi joka janosi päästä mukaan ihaniin imutteluihin ja suoleen työntämiseenkin.
Heidän voihkinnat antoivat minulle kiimatipat pintaan ja aloin hikoilemaan jo aikalailla melkein joka kerta kun näin heidän ihanan aktin. Itse en ollut saanut melkeimpä vuoteen munaa tai suolta lähellekkään kulliani. Juhan ja Antin seurustelun ajan olen kokenut niin paljon orgasmeja etten muistakkaan milloinka viimeksi niin paljon olin kokenut.
Juha oli entinen opiskelukaverini ja Antti oli lapsuudenkavereitani. Olimme paljon Antin kanssa kokeneet ja monesti jopa olleet pelkästään kahden kotonani monia päiviä vain kahden, vanhempani olivat matkoilla aika usein ja harvoin olivat siksi kotona.
Antin kanssa aloin huomaamaan että olen tosissani homo, Antti myös auttoi minua koulussa että kotonakin.
Ensimmäisen kullin jonka näin kovana ja kiimatippojen peitossa oli Antin ihana kulli, myös menetin neítsyyteni hänen kanssaan ja muutenkin pidimme paljon yhteisiä luku, kijoitus ja baari iltojakin ennen kuin jouduimme eri teille. Heti kun lähdimme opiskelemaan emme enää paljoakaan tapailleet ja suhteemme tavallaan jäi siihen missä se oli alkanutkin.
Nyt kun tapasimme ja tutustuimme uudestaan toisiimme ja minä vielä esittelin Juhan Antille niin se varmasti oli se palkkio että saan katsoa mutta en kuitenkaan koskea.
Aamulla heräsin Juhan kämpillä ja minulla seisoi kovana jo het aamusta joten oli tottumuksen mukaan aamu runkun aika, joten menin suoraan vessaan ja meinasin aloittaa kovan runkkaus tuokion mutta huomasin että Juha Ja Antti harrastivat jo aamu seksiään suihkussa, huomasin että he pysähtyivät ja raottivat verhoa niin että näkivät minun seisovan hiukan kyyryssä ja kulli kovana kädessä sykkivänä kiimasta. Juha laski Antin kulliltaan lattialle ja he pyysivät minua peremmälle ja istumaan pöntölle tai lattialle paremminkin he sanoivat.
Menin istumaan kulli kovana, Antti ja Juha tulivat ja vuoron perään suutelivat ja hieroivat kulliani jotta se pysyisi kovana ja kiimaisena. Olin melkein räjähtämäisilläni mutta pidättelin spermojani niin hyvin kuin vain voin, Juha ja Antti siirtyivät kulliani imemään ja nuolemaan onneksi lattia oli lämmitetty nimittäin kiima katoasi kylmässä lattiassa aika nopeaan tahtiin.
Kaksi kiimaista miestä imivät ja nuolivat kulliani josta tuli kiimanestettä heidän suihinsa. Juha nieli ja Antti puolestaan sylki ne pois mutta suuteli minua sillä välin kun Juha imi kulliani. Sitten Antti ja suuteli Juhaa ja pyysi häntä olemaan katsojana vaihteeksi hetken aikaa, Antti asettui kullilleni ja työntyi sitä vasten jolloin nopeasti se liukui hänen suoleensa, päästimme voihkauksen kun kullini oli Antin suolen pohjassa asti. Sen jälkeen Antti aloitti ensin rauhallisesti mutta sitten nopeasti hän ensiksi huokaili nautinnostaan ja sitten alkoi voihkimaan kun hän aloitti villin ratsastuksen kullini päällä.
Voihkimme molemmat ja hikosimme myös aikalailla, näin juhan kiimaisen ilmeen hänen kasvoillaan ja kutsuin hänetkin naimaan kanssamme Juha tuli ja käski minun kääntymään niin että olisin naimassa Anttia edestäpäin ja hän tulisi vielä naimaan minua takaapäin, menimme suhtkoht omituiseen asentoon mutta sain pidettyä kullini sisätiloissa ja nautinto alkoi kolmeen pekkaan erittäin kiimaisena, eroottisena ja villinä.
Kolmen miehen kova naiminen kylppärissä oli yksi kaikkien aikojen kiimaisemmista jutuista mitä voi kertoa kellekkään. Juha nai minua takaa päin kovalla kullillaan ja minä nain vastaavasti Anttia suoleen niin kovaa kuin vain voin, mutta ei kestänyt hirveän pitkään kun laukesin hiukan karjahtaen ja spermaa sykkien Antin sisään, Juha otti kullinsa ulos ja meni istumaan lattialle ja katseli minun ilmettäni joka oli erittäin helpottunut ja samalla erittäin rauhoittunut ilme. Tämän jälkeen otin kullini ulos ja suutelin Anttia suulle kieli suudelmien kera.
Sitten oli aika tyydyttää Juha hän jo odotteli meitä lattialla ja pyysi meitä ottamaan spermansa suuhumme ja sitten jakamaan sen hänen ja meidän kesken, otin saman tien kullista kiinni ja imaisin syväkurkku menetelmällä kullin suuhun, kun Antti imi ja nuoleskeli kiveksiä otin yhden kerran kullin ulos ja runkkasin sitä pari vetoa ja imasin sen takaisin suuhuni ja silloin maistoin spermaa suussani sitä tuli paljon ja se täytti himoni jälleen kerran, otin kaiken suuhuni jaoin sen ensin Juhan kanssa ja sitten annoin puolet vielä siitä Antille nieleskelimme Juhan spermoja hetken aikaa ja sitten Juha otti Antin kullista kiinni ja minun kin ja käski meidän naida vielä kerran jotta hän saisi runkata ja katsoa meitä.
Katsoimme hetken toisiamme ja vilkaisimme tostemme kulleja jotka ajatuksesta nousivat ja sykkivät niin ihanan näköisinä edessämme. Nojauduin Anttia kohti ja suutelimme ensiksi hellästi ja sitten aloimme muhinoida oikein kunnolla ja kaaduimme lattialle jatkamaan suutelua ja kullimme hieroivat toisiaan kiimaisina, pidin Antin maassa makaamassa ja nopeasti ja notkeasti siirryin ratsastamaan hänen ihanalla kullillaan.
Antti voihki ja ähki samalla kun minä ratsastin tiuhaan tahtiin hänen kullinsa päällä ja kullini kovana heilui niin hemaisevana että Juhan suu sattumoisin ilmestyi nuolemaan ja imemään sitä samalla kun Antti puolestaan toisella kädellä piti lantiostani kiinni ja toisella kädellä hieroi Juhan kullia. Kolmen miehen ketjureaktioksi kutsuimme sitä jälkeen päin, automaattisesti kiristin tahtiani ja voihkimme samaisessa paikassa erittäinkin paljon, voihkinta kiihtyi ja pian jo spermaakin jälleen saatiin sisätiloihin, mutta tällä kertaa suoleeni ja se oli ihanaa.
Antti voihko kovaan ääneen ja Juha karjahti kun lennätti spermansa vartalollemme ja myös omani sai voimakkaan räjäyksen jonka seurauksena Juha sai niellä hetken aikaa kiimaista spermaani joka pursui ulos sykkivästä kullistani hänen nieluunsa.