Tämä ei nyt varsinaisesti liity odotukseen

Sunnuntai 9. syyskuuta 2007
Verkkolehden 13. vuosikerta
Päätoimittaja Markku Salomaa

Etusivu Sää Palaute Yritysasiakkaat Henkilöasiakkaat Tapahtumat Blogit Yhteystiedot TS-Yhtymä In English

Viime uutiset Kotimaa Ajassa Kulttuuri Mielipiteet Talous Ulkomaat Urheilu Sunnuntai Erikoissivut Liitteet Arkisto

Julkaistu 2.1.2004 1:00:21


TS/Timo Jerkku
Ylihoitaja Liisa Lehtinen kaipaa yhä turkulaisten synnytyssairaalana tunnettua Heidekeniä. Taulussa näkyy arkkitehti Carl Gustaf Nyströmin suunnittelema kaksikerroksinen sairaalarakennus, jonka tohtori von Heideken rakennutti tulipalossa vuonna 1898 tuhoutuneen rakennuksen viereiselle tontille.
Ennen Heideken ja Tyks kilpailivat ykkösvauvasta
SALLA TUOMOLA



- Vuoden ensimmäistä vauvaa ei ollut tapana huomioida millään erityisellä tavalla. Sitä vastoin Turun päivänä synnytysosastolle tulivat kaupungin silmäätekevät tervehtimään päivän esikoista ja toivat tälle lusikan, kertoo Turun entisen synnytyssairaalan Heidekenin nyt jo eläkkeellä oleva ylihoitaja Liisa Lehtinen.

Hän työskenteli Heidekenillä vuodesta 1973 vuoteen 1990.

Tohtori C.G. von Heidekenin vuonna 1890 perustama synnytyssairaala suljettiin kiivaan kädenväännön jälkeen vuonna 1995.

Turkulaisvauvojen synnyinsijana toiminut Heideken ja ulkopaikkakuntalaisten vauvoja maailmaan pyöräytellyt Turun yliopistollinen keskussairaala mittelivät joka vuosi vuoden ensimmäisestä vauvelista.

- Silloin puhelimet kävivät kuumina. Oli tärkeää, että vuoden ensimmäinen ihminen näki päivänvalonsa juuri Heidekenillä. Kätilöt yrittivät laittaa ponnisteleviin äiteihin vähän vauhtia, mutta aina tietenkin näiden ehdoilla, Lehtinen muistelee.

Toinen vuodenvaihteen lapsiin liittyvä seikka koski verotusta.

- Jos vauva syntyi kaksi minuuttia edellisen vuoden puolella, tämä huomioitiin koko vuoden verotuksessa.

Synnytysten määrässä tammikuun ensimmäinen ei poikennut Lehtisen mukaan mitenkään muusta vuodesta. Keväät ja syksyt olivat vilkkainta aikaa synnytysosastolla, kun kesällä ja jouluna alkunsa saaneet vauvat ponnistivat maailmaan. Keskimäärin vuodessa oli 1 500-2 000 synnytystä.

Vuodenvaihteeseen kuului myös lukemattomien raporttien tekeminen vuoden tapahtumista.

- Niihin kirjattiin synnytykset, leikkaukset, keskeytykset, keskenmenot, poliklinikkakäynnit ynnä muut, Lehtinen kertaa.

Vuonna 1972 voimaan tullut uusi kansanterveyslaki oli käänteentekevä suomalaisten synnytysosastojen historiassa. Tuolloin esimerkiksi isien osallistuminen synnytykseen yleistyi huomattavasti.

Liisa Lehtinen suree edelleen Heidekenin lakkauttamista. Hän tietää, että entistä sairaalaa kaipaavat paitsi kätilöt, myös äidit.

- Heidekenille mentiin kuin kotiin eikä mihinkään laitokseen, hän tokaisee.

Muun muassa Mauno ja Assi Koivisto ovat nähneet maailman ensimmäisen kerran Heidekenillä.


Julkaistu 2.1.2004 1:00:21