Funtsikaas kepulit, että demarit heittävät Heinäluoman mäkeen ja tekevät Liisa Jaakonsaaresta puheenjohtajansa.
Siitä alkaa sinipuna ja kepulle tahtopolitiikan uusi paluu oppositiosta käsin.
Miettikää sitä.
Heh heh.
Siitä alkaa sinipuna ja kepulle tahtopolitiikan uusi paluu oppositiosta käsin.
Miettikää sitä.
Heh heh.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Liisa Jaakonsaari SDP:n puheenjohtajana on ajatuksena viehättävä, vaikka itse henkilöstä ei pitäisikään.
En usko Jaakonsaaren kelpaavan SDP:n oppositiolle, joka sinänsä on ollut naispuolisen puheenjohtajan kannalla, mutta ehdottaneet puheenjohtajaa siitä varhaiskeski-ikäisten naisten joukosta, joka eduskuntavaalien alla mainosti tv-uutisissa puoluettaan hytkyen punaisissa trikoissa ja heiluttaen Me-lappuja.
Jos Jaakonsaari kuitenkin kaikesta huolimatta valittaisiin SDP:n johtoon, punamulta ei olisi mahdottomuus. Onhan Jaakonsaari sentään pohjoissuomalainen toisin kuin hänen vastaehdokkaansa ja tottunut Oulussa yhteistyöhön kepun kanssa. Ainoa varsinainen erimielisyys tulisi Natosta, mutta Jaakonsaari on pakotettu pienempään Nato-kiihkoon omankin puolueensa sisällä.
Liisa Jaakonsaari on liian hyvä ja suoralinjainen, että hän jakaa mielipiteitä SDP:n sisällä. Jos hän saisikin enemmistön taakseen, niin SDP:n sisäinen oppositio olisi sen jälkeen aika ankara.
Näinhän oli tosin Lipposenkin aikana, mutta Lipponen pani vastustajansa kuriin ja ojennukseen, mistä johtuvat SDP:n juuri pidetyn tulevaisuusseminaarin kommenti, ettei puolueessa keskustella, vaan linjat sanellaan ylhäältäpäin.
Diktatorinen sanelukulttuuri toimii, jos puheenjohtajalla on visio siitä, mikä puolueen linja on, mutta kiville ajetaan heti, jos sanelijalta puuttuu visio.
Näin kävi, kun Heinäluoma astui ohjiin: ilman visiota, ilman nselkeää linjaa sorruttiin pelkkään mainoskampailuun ja mielikuvapolitikointiin vanhakantaisella vastakkainasettelulla - ja tappio tuli.
Jaakonsaari korvaisi Heinäluoman mainiosti ja SDP lähtisi nousuun, mutta sitä vastustaa liian moni SDP:ssä, että Nainen ja vielä voimakastahtoinen nainen valittaisi johtoon.
Tarja Filatovia on kaavailtu puheenjohtajaksi, mutta hänestä lieneekin tarkoitus tehdä vain vastaava kulissi, millainen Jäätteenmäki oloi keskustassa.
niin sivuraiteilla, että ei ole pelkoa, vaikka yrittääkin olla asialla.
Tarjoat ajatusleikkiä kepulaisille. Oletatko, että kepulainen pystyisi ajattelemaan ja vielä leikillisesti? Mahdotonta.
Mutta jos demareissa tapahtuisi tuolla tavalla, sen varmasti johtaisi siihen, minkä sanot. Sen tajutessaan myös se ajattelukykyinen ja leikillenen kepulainen muuttuu tavalliseksi kepulaiseksi, siis ajattelykyvyttömäksi ja leikkiä ymmärtämättömäksi.
Hän oli intohimoinen lipposlainen ja Lipposen kaatumisen myötä Liisakin on menettänyt uskottavuutensa. Huvittavinta tämän Liisan politiikassa oli Nato-intoilu ja EU:n rakentaminen liittovaltioksi Lipposen tapaan. Liisahan oli viime eduskunnassa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja.