Nimimerkki Kairakettu on kehottanut lukemaan Matti Korjulan kirjaa "Miksi rysähti?".
En ole sitä vielä käsiini saanut. Pitäisi kai hankkia. Tuntuu vain ihmeelliseltä, että Kairakettu pyrkii osoittamaan, että nopeuksien alentaminen ei vähennä liikennekuolemia ja toisessa yhteydessä taas toinen kirjoittaja löytää toisen laisen argumentoinnin:
"Esim. kirjassa Matti Korjula: "Miksi rysähti? 1400 tutkittua kuolonkolaria 1998-2001". Kuolemantapaukset vähenevät karkeasti 3%, kun nopeus vähenee 1%. Sadasta kuolleesta pelastuu siis kolmisenkymmentä, jos nopeuksia pudotetaan 90 km/h:sta 80 km/h:iin."
Olen itse tutustunut niin kotimaisiin kuin kansainvälisiin tutkimuksiin. Tämä lainaus on hyvinkin linjassa näiden tutkimusten kanssa.
Keskinopeuden alentaminen 1 %:lla alentaa olosuhteista riippuen kuolemaanjohtaneita onnettomuuksia 2 - 6 % kertovat tutkimukset. Ja yleensähän tuo keskinopeuden alentaminen tapahtuu ylinopeuksia vähentämällä.
Ja pienestähän tuo on kiinni. Jos nopeusvalvonnalla keskinopeus 85 km/h saadaan tiputettua rajoituksen 80 km/h:iin on pudotus noin 6 %. Liikennekuolemat vähenevät tällä 12-36 %, kun lasketaan em. perustein. Useimmissa tutkimuksissa tuo ylempi luku on ollut lähempänä totuutta!
En ole sitä vielä käsiini saanut. Pitäisi kai hankkia. Tuntuu vain ihmeelliseltä, että Kairakettu pyrkii osoittamaan, että nopeuksien alentaminen ei vähennä liikennekuolemia ja toisessa yhteydessä taas toinen kirjoittaja löytää toisen laisen argumentoinnin:
"Esim. kirjassa Matti Korjula: "Miksi rysähti? 1400 tutkittua kuolonkolaria 1998-2001". Kuolemantapaukset vähenevät karkeasti 3%, kun nopeus vähenee 1%. Sadasta kuolleesta pelastuu siis kolmisenkymmentä, jos nopeuksia pudotetaan 90 km/h:sta 80 km/h:iin."
Olen itse tutustunut niin kotimaisiin kuin kansainvälisiin tutkimuksiin. Tämä lainaus on hyvinkin linjassa näiden tutkimusten kanssa.
Keskinopeuden alentaminen 1 %:lla alentaa olosuhteista riippuen kuolemaanjohtaneita onnettomuuksia 2 - 6 % kertovat tutkimukset. Ja yleensähän tuo keskinopeuden alentaminen tapahtuu ylinopeuksia vähentämällä.
Ja pienestähän tuo on kiinni. Jos nopeusvalvonnalla keskinopeus 85 km/h saadaan tiputettua rajoituksen 80 km/h:iin on pudotus noin 6 %. Liikennekuolemat vähenevät tällä 12-36 %, kun lasketaan em. perustein. Useimmissa tutkimuksissa tuo ylempi luku on ollut lähempänä totuutta!
Vastaukset 68
Vanhimmat
"Sadasta kuolleesta pelastuu siis kolmisenkymmentä, jos nopeuksia pudotetaan 90 km/h:sta 80 km/h:iin"
Eiköhän tiputeta se nopeus heti sinne 57 km/h:iin, niin pelastuu kaikki!
Nyt kun mietintämyssy on syvällä pääässä, niin miksei nopeutta pudoteta kerralla NOLLAAN!
Miksei sitä ole aikaisemmin keksitty?
Tulokset olisi varmasti lähellä ihannetta!
Onko vertauksesi relevantti?
Miksi hyväksytään tilanne/olettamus että, joka tapauksessa kolisee >>> niin pitää ajaa hiljaa.
Eikö toimivan liikenteen ja liikenneturvallisuuden eteen pitäisi tehdä jotain ihan muuta!??
Paljonko nopeuksia tulee alentaa, että on järkeä liikkua enää autolla ollenkaan? Jos nopeus on nolla, auto syttyy palamaan ja kuski kuolee, miten voidaan silloin alentaa nopeutta?
Ja yhtälöön, jos peruutetaan jonossa (nopeus miinusmerkkinen), rupeeko liikenteessä syntymään autoilijoita?
"Tuntuu vain ihmeelliseltä, että Kairakettu pyrkii osoittamaan, että nopeuksien alentaminen ei vähennä liikennekuolemia"
On se vaan aina niin hauska huomata miten luetun ymmärtämättömyys muuttuu vääräksi käsitykseksi ja kirjoitetun vääristelyksi. Enhän minä mitään tuollaista ole ollut osoittamassa, sillä jos nopeus lasketaan nollaan, niin loppuu ainakin liikennekuolemat.
Nopeudella on merkitystä onnettomuuden sattuessa, mutta onnettomuuksiin johtavia syitä on paljon ja niistä ylinopeus on vähäisimpänä, jos edes on ollenkaan. Väärä tilannenopeus on myös yhtenä syynä, mutta sehän ei tarkoita ylinopeutta.
"Keskinopeuden alentaminen 1 %:lla alentaa olosuhteista riippuen kuolemaanjohtaneita onnettomuuksia 2 - 6 % kertovat tutkimukset."
Joopajoo, siis se nopeuden alentaminen ei vähennä niitä onnettomuuksia yhtään, ne kuitenkin tapahtuvat, vaan lieventää seurauksia sen verran, että kuolemantapaukset voivat vähentyä. "Arpa" ratkaisee sitten, ketkä jäävät henkiin.
Onnettomuuksien syntymistähän sitä pitäisi pyrkiä estämään, eikä vain lieventämään onnettomuuksien seurauksia.
Olipa kovasti samankaltaisia vastauksia aloitukseeni ! Useimmissa todettiin siijhen suuntaan, että nopeuden laskeminen nollaan....
+Eihän tätä kukaan ole ehdottanut. Kun nopeuksien alentamisesta puhutaan voidaan tarkoittaa a) nopeusrajoitusten alentamista b) nopeuksien todellista alentamista (usein puuttumatta nopeusrajoituksiin).
Täsmennettäköön tässä vielä, että tarkoitin lähinnä jälkimmäistä ja se, ilmieni osin myös kirjoittamassani, jossa totesin puuttumisesta ylinopeuksiin.
Tosiasiahan on, että liian suuret ajonopeudet (ylinopeus tai muu olosuhteisiin nähden liian suuri tilannenopeus) lisäävät niin onnettomuuksien syntymistä (osatekijä) kuin myös aiheuttavat pahemmat vahingot kuin alempi nopeus - ihan riippumatta siitä mistä onnettomuus johtui. Näistä syistä johtuu 30 -40 % kuolemaanjohtaneista onnettomuuksista Suomessa ja monissa muissakin maissa. Siksi nopeuksia tulee alentaa. Siksi nopeusvalvonta on paikallaan !
> Tosiasiahan on, että liian suuret ajonopeudet (ylinopeus tai
> muu olosuhteisiin nähden liian suuri tilannenopeus)
> lisäävät niin onnettomuuksien syntymistä (osatekijä) kuin
> myös aiheuttavat pahemmat vahingot kuin alempi nopeus
Minustakin pikkulasten raiskaaminen ja porkkanoiden keittäminen ovat aivan hirveitä tekoja. Jokainen vähänkin järkevä ihminen vastustaa noita henkeen ja vereen!
Yritä vielä miettiä mitä eroa on oikealla tilannenopeudella ja annetun nopeusrajoituksen seuraamisella. Jos sinusta ylinopeus on ongelma, ratkeaa se poistamalla nopeusrajoitukset. Väittäisin että turvallisuus ei kuitenkaan hirveästi paranisi (osalla teistä ehkä vähän, suurimmalla osalla ei juuri vaikutusta - muilla sitten lisääntyisikin kolarointi).
Mutta eihän tuollaista väitettä tarvitse perustella, sehän oli tosiasia (ei siis väite). Vähän kuin se lasten raiskaaminenkin. Et kai kannata lasten raiskaamista?
Olet 100 % oikeassa ja nuo muutamat täysin väärässä. Mitähän he sitten sanoisivat, jos itse vaikkapa halvaantuisivat kaulasta alaspäin liikenneonnettomuudessa, jonka aihauttajan todettaisiin ajaneen ylinopeutta. Eikä voisi antaa enää HANAA, kun ei enää jalat ja kädet toimi.
Niin kauan on turha puhua liikenteen- ja turvallisuuden parantamisesta, kun ei ole ymmärretty nopeuden merkitystä. Sitä vaan on pakko olla, halusi sitä tai ei.
Nopeudella ei ole muuta väliä, kuin että, sitä pitää olla riittävästi. Silloin on liian vähän, kun tiet ja risteykset ruuhkautuu.
Ei kolarit ole mitenkään nopeudesta riippuvaisia, "prosessi" pitäisi osata rakentaa toimivaksi.
Malli miten valoristeyksestä voi mennä autoja:
Max. Liikennemäärä 50 km/h = autoa/h 1711
Liikenevalot vihreällä s/min 20
Autoja max. Nopeudella 570,33
Ajetaan keskinopeudella 50% max. Nopeudesta 285,17
Autoa / min 4,75
Mihin riittää???
Eli:
- Nopeutta on oltava, että liikenne toimii
- Aikaa on kaikilla sama vakiomäärä, kuka hinnoittelee, ilmasta se ei ole. OIKEASTI!
Maksaja on selvillä. Kuluttaja&kansa maksaa!!!
Vapaista nopeuksista 80:n köröttelyyn kameravalvonnan alla ja liikennekuolemia vaan sattuu.
Turvavöiden käytöllä vähenisi 50-60 kuolemaanjohtavaa onnettomuutta vuosittain, vaikka itse onnettomuuksien määrä ei vähenisi yhtään.
Ylinopeutta ei muuten pidetä edes liikenneturvallisuutta vaarantavana tekijänä (ne pitävät, joihin kusetus on mennyt täydestä), lisääntyvä kameravalvontakin sen todistaa. Liikenneturvallisuutta olennaisesti vaarantava ajohan on pyrittävä keskeyttämään ja sitähän kameravalvonta ei tee. Tolppien tuotto on tiettävästi aika hyvä ja tuskin niitä sinne laitettaisiin, jos tappiollisia olisivat.
Mutta entäpä jos halvaantuisi kaulasta alaspäin, jouduttuaan onnettomuuteen jonka aiheutti punainen auto? Tai citymaasturi? Tai sellainen joka kääntyi? Pitäisikö kieltää punaiset autot, citymaasturit ja kääntyminen? Vain siksi ettei enää voi antaa hanaa?
Vai olisiko paikallaan tutkia mikä aiheutti onnettomuuden ja keskittyä sen parantamiseen?
Ylinopeutta ajavien syyllistäminen on verrattavissa rasismiin. Koska ulkomaalaiset tekevät suhteettoman suuren osan väkivaltarikoksista tässä maassa, tulisi ulkomaalaiset kieltää, niinkö?
Punainen auto, citymaasturi tai kääntyminen ovat liikennesääntöjen mukaan sallittuja. Ylinopeus ei.
Kyllä liikennesäännöt on tarkoitettu noudatettaviksi. On selvää, että nopeus 0 on turvallisin, mutta liikenteen tarkoitushan on liikkuminen eli on haettava kompromissi, jossa liikenne on vielä sujuvaa ja onnettomuuksien määrä/vakavuus on kohtuullisella tasolla inhimillisen kärsimyksen minimoimiseksi. Tämä yhtälö on johtanut nopeusrajoituksiin, joita siksi pitäisi noudattaa. Se, että jotkut eivät noudata niitä lisää onnettomuuksien määrää, koska nopeuseroista, perässäkiinniajosta ohittelusta jne. aiheutuu vaaratilanteita.
> Punainen auto, citymaasturi tai kääntyminen ovat liikennesääntöjen
> mukaan sallittuja. Ylinopeus ei.
Aivan, kyse onkin siitä kuka sallii ja kuka ei. Järjestelmä kieltää, minä sallin (itselleni ja muille). Miksikö? Siksi että järjestelmän perusteet ovat väärät. Ymmärrän toki, että rikkomalla järjestelmän sääntöjä, altistan itseni kostotoimenpiteille, jotka minun tapauksessani ovat sakkoja (pidän tarkoituksella ylinopeuteni sen verran pieninä ettei niistä vankeutta napsahda).
> Kyllä liikennesäännöt on tarkoitettu noudatettaviksi.
Niin. Mutta se ei tarkoita että niitä pitäisi noudattaa. :)
Minä noudatan demokratian periaatetta kyseenalaistaa huonoiksi kokemani lait. Se on ainut tapa, jolla nyky-yhteiskunnassa saadaan muutosta aikaiseksi.
Lisäisin vielä, etten ennen kokenut asiaa ongelmaksi, mutta kameravalvonnan myötä tilanne on muuttunut olennaisesti. Poliisi pystyi käyttämään harkintakykyänsä tavatessaan ylinopeutta ajavan henkilön, päättelemään onko tilanne sakottamisen arvoinen vai ei, jotain mitä peltipoliisi ei oikein osaa. Vastaavaan tietysti johtaa jo pelkkä sakkotulojen budjetointi... Tuloshakuisuus on siis poliisillakin rahahakuisuutta. Ei hyvä.
Otanpa tästä toisen mielenkiintoisen esimerkin:
> ohittelusta jne. aiheutuu vaaratilanteita.
Ei aina. Itse asiassa, ei koskaan. Jos se tehdään turvallisesti.
Ja kyllä, turvallisesti ohitettaessakin voi sattua onnettomuus ja joku kuolee, mutta onnettomuutta ei aiheuta ohitus, vaan esimerkiksi sairaskohtaus, tai vaikkapa ohitettavan liikenteenvaarantaminen. Voidaan argumentoida, ettei onnettomuutta olisi tapahtunut, jos ohitusta ei olisi tehty, mutta toisaalta voidaan argumentoida että ajamalla nopeammin, ei onnettomuutta myöskään olisi tapahtunut. Aivan yhtä validi - ja järjetön - argumentti.
Siis kuvittelet tietäväsi asiat paremmin kuin eduskunta ja hallitus, joiden tekemät päätökset perustuvat alan parhaiden asiantuntijoiden tuottamaan tietoon. En usko, että nopeusrajoituksia on asetettu vain ihmisten kiusaksi. Eihän siinä olisi edes mitään järkeä. Itse asiassa valtion polttoaineverotulothan kasvaisivat, jos nopeusrajoituksia ei olisi eli polttoainetta kuluisi enemmän, kun saisi ajaa lujempaa. Kyllä rajoitusten käyttöön täytyy olla jokin järkevä syy. Ettei se vaan olisi se, että liikenneturvallisuus on maassamme parantunut 60-luvulta huimasti juuri nopeusrajoitusten ja niiden valvonnan ansiosta. Silloin kun ei ollut nopeusrajoituksia tapahtui 2 kertaa enemmän kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia (muistaakseni jotain 1000 kuolemaan johtanutta vuodessa) kuin nykyisin, vaikka autojen määrä oli vain murto-osa nykyisestä. Suurin syyllinen suuriin onnettomuuslukuihin oli vapaat/vapaammat nopeudet, mikä johti holtittomiin ajonopeuksiin toki nykyistä paljon huonommilla teillä ja turvattomammilla autoilla.
Vaihtoehtona voisi olla jokin järjestelmä, jossa suurimmat sallitut nopeudet määritettäisiin tapauskohtaisesti (tilannenopeuksina). Suuri osa ihmisistä, kun ei osaa itse päätellä, mikä olisi heille sopivin (=turvallinen) tilannenopeus missäkin olosuhteissa.
Jos lyhyesti sanotaan: Liikenteen tarkoituksena on kuljettaa ihmisiä ja tavaroita mahdollisimman sujuvasti ja turvallisesti paikasta toiseen.
Toki on otettava huomioon myös liikenteen ympäristävaikutukset (polttoaineen kulutus -> syntyvät kaasut, pienhiukkasten vaikutus ihmisten terveyteen, melu).
Väitteesi no 1:" Nopeudella ei ole muuta väliä, kuin että, sitä pitää olla riittävästi. Silloin on liian vähän, kun tiet ja risteykset ruuhkautuu."
Ei se kuule ihan noin mene !
Minusta nopeutta pitää olla niin paljon, ettei matkaan mene kohtuuttomasti aikaa, mutta kuitenkin niissä rajoissa kuin muut ehdot (turvallisuus, ymäristövaikutukset) sallivat.
Esim. moottoritie on tyypiltään sellainen, että sillä tuo 120 km/h on (nykyisen mittapuun mukaan) ihan hyvä nopeus. Se on aika turvallinen , kun ei ole vastaantulevaa liikennettä. Sen sijaan nykyiset taajamanopeudet 30, 40 ja 50 km/h ovat varsin perusteltuja (kunhan ne osataan sijoittaa oikeisiin pauikkoihin!).
Onko tosiaan nopeutta aina silloin liian vähän, kun tiet ja risteykset ruuhkaantuu eli onko se liian alhaisen nopeuden syy ? Minusta asia on usein juuri päin vastoin. Eilen työpaikkani kahvipöydässä eräs intohimoinen automies tuumasi, että läheisellä tiellä tulisi alentaa nopeutta (50 km/h -> 40 km/h). Miksi ? Koska liittyminen sivutieltä on vaikeampaa, kun nopeutta on noin 50 km/h.
Onhan niinkin, että tunnetusti sellaisessa tilanteessa, joissa autoja on pirusti liikkeellä voi ruuhkan (paikallaan olon ja aivan hitaan matelemisen) aiheuttaa se, että jollakin osuudella siellä edessä ajetaan liian kovaa. Ihan samasta on kysymys siinä, että tällaista ruuhkaa ei voi purkaa lähtemällä ajamaan liian lujaa esim. 100 km/h, vaan ruuha purkautuu paremmin selvästi hitaammalla nopeudella. Tässä liikennepalstalla on useampikin ottanut esimerkiksi sen, että 2x2 kaistaisen moottoritien paras välityskyky saavutetaan nopeudella 60 - 70 km/h. Tällöin autoja kulkee kaistaa kohden tunnissa selvästi yli 2000. Jos nopeus nostetaan 100 km/h:iin kulkee tunnissa (toki suuremalla nopeudella) vain n. 1000 autoa. (Lähde: Speed Management, Traffic Research Center, OECD ECMT) Jos kaistaa pitkin pitäisi saada kulkemaan mahdollisimman nopeasti vaikkapa 4000 autoa, menisi nopeudella 60 -70 km/h siihen aikkaa vajaa 2 tuntia ja nopeudella 100 km/h 4 tuntia. Kumpi on ruuhkassa ajavien työmatkalaisten kannalta parempi vaihtoehto: Ajaa suht'koht alhaista nopeutta tai ajaa selvästi kovemmin + odottaa sitä, että saa ajaa kovemmin. Eli jo pelkästään liikenteen sujuvuusedellyttää optimointia. Oheinen esimerkki ei taida sopia Suomen motareille, joissa autoja on aika vähän - entä sopisiko vastaava Helsingin kehäteille?
Väitteesi no 2:"Ei kolarit ole mitenkään nopeudesta riippuvaisia ...
Ei se kuule ihan noin mene sekään!
Kolareita sattuu. Niitä sattuu paljon ihan hitaissakin nopeuksissa. Kuitenkin nopeudet - varsinkin olosuhteisiin sopimattomia liian suuret nopeudet lisäävät onnettomuusriskiä. Esimerkiksi onnettomuuksia aiheuttavia havainnointivirheitä tulee helpommin suuremmissa nopeuksissa. Ja suuremmalla nopeudella tehty auton käsittelyvirhe johtaa helpommin onnettomuuten.
Ja ennen muuta: Onnettomuuden seuraukset ovat vakavammat mitä suurempi nopeus on, johtuipa itse onnettomuus mistä syystä tahansa.
Tämä on tunnettu kokemusperäinen "nyrkkisääntö":
"A 5% increase in average speed leads to approximately a 10% increase in all injury accidentsand a 20% increase in fatal accidents.
The same research indicates the positive impacts of reducing vehicle speeds:
• A 5% decrease in average speed leads to approximately a 10% decrease in injury accidents
and a 20% decrease in fatal accidents."
http://www.cemt.org/JTRC/WorkingGroups/SpeedManagement/SpeedSummary.pdf
Eli keskinopeuden lisäys 5 %:lla lisää 10 % loukkaantumiseen johtavia onnettomuuksia ja 20 % kuolemaanjohtavia onnettomuuksia. Ja vastaavat vähennykset vastaavasti toiseen suuntaan.
Eli pieni keskinopeuden alentaminen - ylinopeuksia vähentämällä - merkitsee todella paljon. Jos esimerkiksi keskinopeus alenee nopeusvalvonnan ansiosta 84 km/h:sta 80 km/h:iin on aleneminen likimain 5 %. Tällä pieniellä "teolla" liikennekuolemat vähenevät "nyrkkisäännön" mukaan 20 %. Itse nopeuksien alenemisen lisäksi liikennekuolemien vähenemiseen vaikuttaa myös nopeus"haitarin" kaventuminen valvotuilla teillä (tällöin esim. ohitukset vähenevät). Käytännössä ei tietenkään juuri tuota lukua. Se on vain suuntaa antava.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=531&posting=22000000028846485
Oikeastaan ET edes ansaitse vastausta mutta, voit kertoa kahvipöydässä...
Pienempi ajonopeus ei yhtään nopeuta päätielle menoa, mielummin päinvastoin..
Vika voi olla risteyksen rakenteessa, kiihdytyskaista puuttuu, näkyväisyys huono, ennustettavuus mitä muut aikovat, huono... >>>RISTEYSSUUNNITTELU EPÄONNISTUNUT!!!
Ajan päivittäin risteyksestä, jossa liitytään vanhaan satasen kantatiehen, nyt risteyksessä 60 rajoitus... Väistettävät autot lähestyvät paikkaa 120>n.60 laskevalla nopeudella (parhaat vielä kääntyvät). Täysin mahdotonta ennakoida (3s) mikä on ajojärjestys.. Vähän ennen risteystä 50m arvotaan kääntymiskaistat. Monesti letkan NELJÄS auto ajaa ensimmäisenä risteykseen.
Elikkä kantatieltä on hidastuskaistat kahteen suuntaan mutta, EI YHTÄÄN KIIHDYTYSKAISTAA!!! Ajatus on täysin väärä liikenteen toimivuuden kannalta! (kun "sivuteiltä" tulee enemmän kuin yksittäisiä autoja)
Näillä nopeuksilla turhat kaistat ainoastaan sotkevat ajojärjestystä!
Oikeesti VITUTTAA ootella mitä ne liruttelijat tekee, mutta PAKKO katsoa. Monesti paikka menee ja saa odotella toisen ja kolmannekin paikan...
"RISTEYSSUUNNITTELU EPÄONNISTUNUT!!! "
En usko, että se ajo nopeutuu pyrkimällä ajamaan nopeammin. Vai tarkoitatko, että huonosti suunnitellusta risteyksestä tuleekin hyvin suunniteltu, jos siihen ajetaan tarpeeksi lujaa?
"Täysin mahdotonta ennakoida (3s) mikä on ajojärjestys.."
Monista on tullut tarpeettomankin varovaisia noissa hitaammissa risteyksissä, eli monta sopivaa väliä jää käyttämättä. Useimmille henkilöautoilijoille sitä ei voi laskea varsinaiseksi virheeksi, mutta ammattikuljettajilta vaaditaan paljon tarkempaa sopivien välien tuntemusta.
Kyseisestä risteyksestä:
- 8 lähestyvää kaistaa, joista 4 alkaa n. 30m ennen risteystä.
- 4 lähtevää kaistaa.
- Rajoitus 60km/h
- Käytännössä kaikki, paitsi päätietä suoraan ajavat, tulevat risteykseen muuttuvalla nopeudella.
Kokemus on osoittanut:
Että risteyksen ajojärjestystä ei voi ennakoida. Liian paljon muuttujia&seurattavia asioita valtaosalle autoilijoista. (liruttelun ja miettimisen määrää ei voi ennustaa) Sitten kun näkee mitä muut tekevät, on myöhäistä mennä.
60:stä ei oikeasti tarvita hidastuskaistaa!
Kyseisessä paikassa, hidastuskaistat olisi voinut korvata kiihdytyskaistoilla ja liikenne toimisi.
Esim. 4 lähestyvää ja 8 poistuvaa kaistaa...
Helpompi "lukea" 4 kaistaa lähestyvät autot kuin 8 kaistaa lähestyvät autot. Joilloin Risteyksen ajojärjestys olisi helposti ennakoitavissa.
Vielä voidaan helpottaa, tekemällä kaksi peräkkäistä T-risteystä. Nyt lähestyy enää kahdella kaistalla autoja.
Pienellä miettimisellä, poimitaan oleelliset&tärkeät asiat, risteyksistä tulisi toimivia ja helppoja ajaa! Mutta ei nää ymmärrä...
Nopeudella ei ole asian kanssa MITÄÄN tekemistä!
N0lla nopeudellakin voidaan arpoa!
Sen kyllä ymmärrän, että liikenneympäristöä pitää tehdä aina vaan helpommaksi ja inhimillisemmäksi. Mutta kuinka helpoksi se pitäisi tehdä, että sinäkin siitä selviäisit. Jos rajoitus ja nopeus on vain 60km/h, niin jokainen varmaan selviää helpostikin risteyksestä, tai niin ainakin voisi luulla.
Ehkä hidastuskaistoja ei tarvittaisi tai ehkä rajoitus voisi olla suurempikin kuin vain 60. Mutta ei kummastakaan ole niin suurta haittaa kuin haluat antaa ymmärtää. Hidastuskaistasta on siinä mielessä hyötyä, ettei koko jonoa tarvitse hidastaa yhden kääntyjän takia. Ja noita kääntyjiäkin tuntuu riittävän ihan haitaksi asti.
"Mutta kuinka helpoksi se pitäisi tehdä, että sinäkin siitä selviäisit."
Ai näin se kääntyi? Mulla ei ole koskaan etenisongelmia, EI KOSKAAN!
Kanssa-autoilijat eivät näytä selviävän, arpomalla ja tuurilla menee> säännöllisin väliajoin paikassa kolisee!
Kun Tiesuunnittelussa ei osata rakentaa risteystä, jossa ajojärjestys on ennakoitavissa, niin se ei kertakaikkiaan "toimi" oli nopeus mikä tahansa!!!
TARKOITTAA SUOMEKSI:
- Lähestyttäessä risteystä (5s ennen) katsotaan ajojärjestys, nopeuden sovitus...
- Lähestyttäessä risteystä (2s ennen) katsotaan ajojärjestys, NIIN KATSOTTU AJOJÄRJESTYS ON MUUTTUNUT!!! (yks alkaa lirutella, pari kääntyy, letkan neljäs ajaa suoraan ensimmäisenä risteykseen)
Eli:
Kyse on liikenteen ENNUSTETTAVUUDESTA! TODELLA TÄRKEÄ ASIA! Sitä joko on tai ei ole. Tässä tapauksessa se on sotkettu KUVITTEELLISEN turvallisuuden nimissä ala-arvoisella tierakentamisella!
"...se ei kertakaikkiaan "toimi" oli nopeus mikä tahansa!!! "
Tätä juuri tarkoitin, että ei se risteys muutu siitä yhtään paremmaksi, vaikka siinä ajettaisiin lujempaa. Ja kun säännöllisin väliajoin kolisee, niin silloinhan on parempi, mitä pienemmällä nopeudella kolisee. Ehkä sitten, jos sitä muutetaan paremmaksi voitaisiin vasta alkaa puhua suuremmista nopeuksista.
"Ja kun säännöllisin väliajoin kolisee", niin silloin niitä nuppineuloja kertyy siihen tiepiirin seinällä olevalle kartalle.
"Ehkä sitten, jos sitä muutetaan paremmaksi voitaisiin vasta alkaa puhua suuremmista nopeuksista"
Sitä ei edes ryhdytä suunnittelemaan paremmaksi, ennen kuin niitä nuppineuloja on siellä kartalla sille kohdalle tarpeeksi paljon. Siksi kolistelu on lähes ainoa keino saada parannusta aikaan.
Tässä tapauksessa:
Useinmiten päätietä tuleva (etuajo-oikeutettu), alkaa liruttelemaan, jolloin kolmesta suunnasta tulevat autot saavat odottaa EXTRAA.
~100 >>> ~60.
Paremmin toimisi, jos päätiellä olisi edelleen se vanha 80 tai peräti 100. Niin kenenkään ei tarvitse älyttömiä rajoituksen takia lirutella ja samalla sotkea ennakoitua ajojärjestystä.
Kolistelu oli HYVÄ IDEA... :)
Tässä tapauksessa se onnistuu ihan odottelemalla!
Voit olla kyllä ihan oikeassakin. Mutta ainakin täälläpäin on myös tuota poikkiliikennettä sen verran paljon, että alennetut nopeudet ovat ihan järkeenkäypiä. Muuten poikkiliikenteen odotusajat jäisivät kohtuuttoman pitkiksi. Mieluummin ongelmana näen sen, että monet jäävät turhaan "odottelemaan extrasti" sitä kolistelua.
Se Koirakettu oi todellakaan ole mikään viisas mies.
Pidentyneen matka-ajan vuoksi liikenteessä tapahtuvat sairaskohtaukset ja rattiin nukahtamiset lisääntyisivät siinä määrin, että ne söisivät alentuneesta nopeudesta syntyvät säästöt ja lopputulos olisi +- nolla.
Jo nykyisinkin suomalaiset istuvat autossa yli miljardi tuntia vuodessa ja keskimäärin suomalaisia kuolee yksi per miljoona tuntia. Nyt jos keskinopeus laskisi yhdellä prosentilla eli noin puolella kilometrillä tunnissa se tietäisi kymmenen miljoonan lisätunnin istumista autossa, jossa ajassa kuolisi keskimäärin kymmenen suomalaista.
Toki autoileva suomalainen on keskimääräistä terveempi tai saisi ainakin olla joten voidaan arvioida, että kilometrin keskituntinopeuden lasku lisäisi kymmenen kuollutta pidentyneen matka-ajan vuoksi eli n. 3% lisäyksen liikenteessä kuolleiden määrään.
Eli tällä Tutkija X:n laskentalogiikalla kannattaisi ajaa talla pohjassa koko ajan, ettei ehtisi tapahtua vahinkoa. On se niin kiva, kun näitä asiantuntevia "tutkijoita" riittää täällä joka päivälle.
"Jo nykyisinkin suomalaiset istuvat autossa yli miljardi tuntia vuodessa ja keskimäärin suomalaisia kuolee yksi per miljoona tuntia."
Suomalaisilla olisi paljonkin varaa vähentää tuota autossa istumista. Esim metroon, junaan, ihan jopa Pendoliinoon, vaihtamalla monet voisivat säästää tuon erotuksen helpostikin. Ja monille matkoille lentokonekin tarjoaisi vaihtoehdon autolle.
Nuo rattiin kuolevat, tai nukkuvat eivät enää aja sitä autoa, vaikka se vielä liikkuukin ja se auto on sitten aika arvaamaton ohjus tuolla tienpäällä. Kuollut, tai muuten "pelistä" poissa oleva voi sitten tappaa muita kulkijoita, kuten Kimmo Sasinkin tapaus hyvin osoitti.
Vähän aikaa sitten oli Liikenne-palstalla lainauksia kolaritutkija Juha Nuutisen haastattelusta. Luin asian netin lisäksi "Tekniikka ja talous "-lehdestä.
Siinä oli juttu otsikoitu "Nopeudet alas, vaatii kolaritukija Juha Nuutinen."
Ertyisesti hän puuttui siihen, että kuskit ajaisivat nopeusrajoituksia noudattaen ja huonolla kelillä käytettäisiin vielä olosuhteet huomioivia alempia nopeuksia. Nopeusrajoitusten alentamista ei jutussa näkynyt. Siis nopeudet alas!
Haastattelussa oli mm. seuraavaa:
"Ylinopeudet ovat rattijuopumuksen ja turvavöiden käyttämättömyyden lisäksi tärkeimpiä kuolonkolareiden syitä. "Jos liikennekuolemia halutaan laskea, törmäysnopeuksia pitää saada alas. Törmäyksessä voimat ovat valtavia, mitä autoilijan on vaikea hahmottaa.
"Pitäisi luoda rauhallisempi ajotyyli. Mikä on aikasäästö, jos ohitetaan jatkuvasti tai ajetaan koko ajan hieman yli rajoitusten? Mikä on riski, jonka siinä ottaa? Jos menetän ohjattavuuden, mitkä ovat seuraukset?"
Minä ainakin ymmärrän Nuutisen sanoman. Sitä kyllä ihmettelen, että muutamat "aktiivikirjoittajat" jaksavat vängätä vastaan tosiasioille.
...rattijuopoista pitää päästä eroon.
...sairauskohtaukset pitää saada sairaaloissa.
...rattiin nukahtamiset/herpaantumiset pitää saada loppumaan.
...tieltä suistumiset pitää tehdä turvallisemmiksi.
...itsemurhat pitää tehdä jossain muualla kuin tiellä, tai jättää tilastoimatta ne onnettomuuksiksi.
...renkaiden kuntoon ja ilmanpaineisiin pitää kiinnittää enemmän huomiota.
...hirvet täytyy pitää metsissä.
...tiestö pitää saada parempaan kuntoon.
Siinäpä vähän askarteltavaa alkuun Nuutiselle ja teille "opetuslapsille".
Hyvä Kairakettu. Kaikki mainitsemasi asiat ovat tärkeitä liikennekuolemien alentamiseksi. Nopeuksien alentaminen puuttumalla ylinopeuksiin ja tilannenopeuksien sovittaminen olosuhteita vastaaviksi) on kuitenkin aivan olennainen asia.
* * *
Kun tuota Nuutista haluat varmaan kuulla lisää niin pikkusen noista teistä. Hän tuumasi:
"Tiestön kuntoa ja kunnossapitoa on syytä parantaa Suomessa, mutta monesti onnettomuuksissa painavat muut syyt enemmän kuin teiden huono kunto. Jos tie tai sää on huono, kuljettajan pitää säädellä nopeutensa sen mukaisesti", Nuutinen sanoo.
Todellisuudessa keskinopeudet eivät juuri laske, vaikka sää huononee. "Aamu- ja iltaruuhkassa riskit ovat isot, kun ajetaan 80-90 kilometrin tuntinopeudella olemattomilla turvaväleillä kaupunkien pääväylillä", hän sanoo.
* * *
Niin tämä Nuutinen on kolaritutkija, aivan kuten sinun mainitsemasi Matti Korjula. Mutta eikös se Mattikin tuuminut, että keskinopeuksien alentaminen 1 % alentaa liikennekuolemia kutakuinkin 3 %. Tohon suuntaan ne muutkin asiantuntijat ovat todenneet. Prosentit ovat olleet vähän erikokoisia, mutta suunta selvä: nopeuksien alentaminen on erittäin tehokas tapa vähentää liikennekuolemia.
Kun nuo kaikki mainitsemani asiat saadaan kuntoon, niin nopeudella ei ole mitään väliä ja se turvavyökin saa jäädä sinne naulakkoon.
(Tuota en tarkoita ihan kirjaimellisesti)
Sitten: "Todellisuudessa keskinopeudet eivät juuri laske, vaikka sää huononee. "Aamu- ja iltaruuhkassa riskit ovat isot, kun ajetaan 80-90 kilometrin tuntinopeudella olemattomilla turvaväleillä kaupunkien pääväylillä", hän sanoo."
Tuo on ainakin osittain totta, mutta mitä ovat nuo kaupunkien pääväylät?
Ruotsalaiskuski osaa ottaa kelin paremmin huomioon kuin suomalainen, tästä oli jokin aika sitten tutkittua tietoa. Johtuisko sitten siitä, että alhaisilla rajoituksilla kuljettajat on vieraannetuttu oikean tilannenopeuden tajusta? (Ruotsissahan on ollut korkeammat rajoitukset kuin Suomessa, Suomen kesämotareilla kuitenkin korkeammat).
80-90 on vielä sen verran alhainen nopeus, että pitää kyllä olla todella huono ajokeli, jos se on liikaa ja renkaat ovat kutakuinkin kunnossa. Itse ajelin kerran Oulun motarilla etelän suuntaan jonkun lomaviikon loppupuolella sakeassa lumipyryssä ja paksuhkossa lumessa, rajoitus 100 km/h, jota minäkin maltoin ajaa. Ohitse meni suksiboksit katolla lomiltaan palailevia n. 130 km/h niin maastureilla kuin pienemmilläkin autoilla. Ihmettelin menoa. Hetken kuluttua niitä olikin edessäni sikin sokin puolenkymmentä, jonkun kokonainen puskurikin keskellä tietä, jonka onnistuin helpohkosti väistämään ja luovimaan muidenkin ohi.
Turvavälit ovat usein myös liian lyhyet, mutta eivät ne siitä nopeuksia alentamalla pitene.
Nopeuskortit alkaa olla pelattu jo loppuun ja olis jo vihdoin aika ryhtyä keskittymään johonkin muuhun. Nythän ovat jo esim. talvisin ohituksia kärkkymässä rekat henkilöautojen takana, kun se aiemmin tahtoi olla toisinpäin. Konginkangas kun kaatui henkilöautoilijoiden niskaan, vaikka yhtäkään ei ollut osallisena, eli se siitä "viisaiden" päättäjien päätöksistä tässä samalla nimimerkille "Civinen".
Hyvä Kairakettu ! Olisko tämä parempi kuin otsikko kuin "nopeudet alas" ? Ihan siksi, että paremmin tulisi esiin nopeuksien hallinta (nopeusrajoitusyten noudattaminen, olosuhteita vastaavat alemmat tilannenopeudet) eikä niinkään ajatus siitä, että nopeusrajoituksia tulisi laskea.
Olet monessa kohdin ihan oikeassa, mutta tuo nopeuksien hillintä ei oikein mene perille. Itse asiassa mietin kannattaako edes kirjoitukseesi vasta, koska alkoi mennä juupas-eipäs jutuksi.
Vastaan kuitenkin.
Onko nopeuskortti pelattu? Minun mielestä ei alkuunkaan! Liikenneturvallisuuden hyväksi voidaan toki tehdä monenlaisia toimia. Keskiössä näissä on kuitenkin ihminen. Paremmista teistä ja paremmista autoista ei sittenkään ole paljoa apua, jos tuo auton kuljettaja ei pysy kehityksessä mukana. Itse olen tätä yrittänyt jo jonkin aikaa toitotella. Oli sitten kiva kuulla, kun arvostettu ruotsalainen liikennetutkija kertoi tämän kaikelle kansalle.Eli kuskien tulisi toimia nykyajan lisääntyvän liikenteen vaatimuksia vastaavasti.
Yksi näistä nykyajan vaatimuksista lisääntyvän liikenteen olosuhteissa on nopeuksien hillintä.
Ylinopeudet sotkevat liikennettä ja lisäävät selväst liikennekuolemia. Ylinopeuksien hillinnällä saavutetaan mielestäni kaksi etua: 1)tielle sopimattomat liian suuret ja vaaralliset nopeudet vähenevät
2) Ajoneuvojen nopeuserot pienenevät, josta seuraa se, että esim. ohitustarve vähenee.
Toki toivoisi, että liikennetietouden lisäämisellä saataisiin nopeuksia hillittyä. Mutta tosiasia on, että nopeusvalvontaakin tarvitaan.
Toinen seikka, johon ei nopeusvalvonta pure on olosuhteisiin sovitetut alemmat tilannenopeudet.
Kerroit tutkimuksesta, että ruotsalaiset ovat tässä parempia. Olen lukenut tutkimuksen: Ovat pikkuisen parempia.
Koska valvonnalla ei saada tilannenopeuksia alenettua esim. huonolla kelillä (ellei ole muuttuvia nopeusrajoituksia) on siis lähdettävä siitä, että toivo on pantava kuskeihin. Miten kuskit saadaan ymmärtämään alemmat tilannenopeudet ja toimimaan sen mukaisesti? Siinäpä kysymys, josta kannattaisi keskustella.
Suomi on liikenneturvallisuudessa aika lähellä kärkeä - toki selvästi huonoin Pohjoismaista, jos mittarina käytetään liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrää suhteutettuna asukaslukuun.
Monien maiden liikenneturvallisuuden lissämisen pääpointtina on ollut nopeuksien hillintä, erityisesti ylinopeuksiin puuttuminen kameravalvonnalla. Tällä on saavutettu todella hyviä tuloksia. Esimerkiksi Ranskassa liikennekuolemat alenivat vuosina 2001 - 2005 35 %. Tutkijat arvioivat, että 2/3 osa kuolemien vähennyksestä oli nopeusvalvonnan ansiota. Ruotsissa liikennekuolemat ovat viimeisen vuoden aikana jopa hieman nousseet. Automaattisen nopeusvalvonnan teillä kuitenkin vähentyneet. Siksi ruotsissa on satsattu kovasti uusien kameroiden hankintaan. Viime vuonna niitä tuli 700. Tänä vuonna muistaakseni 170 lisää. Muutaman vuoden kuluessa Ruotsin teille ilmestynevät myös uuden tekniikan keskinopeusvalvonta systeemit (Poliisipäällikön näkemys).
Nopeuksien hillintään kannatta satsata . Se tehoaa kummasti. Missään tapaukseesa en halua olla yksisilmäinen. Esimerkiksi toiselle suuren ongelman, rattijuoppouden vähentämiselle on keksittävä keinoja.
Onko liikenneministerin esitys, jonka mukaan nuorilla olisi alkoholin suhteen "nollatoleranssi" eli ei yhtään alkoholia veressä se oikea, joka auttaa? Ehkäpä? Mutta miksi 3 vuoden jälkeen, vanhemmilla kuskeilla saisi olla? Siinäpä kysymys?
Jos kerran minäkin osaan valita nopeusrajoituksista välittämättä sopivaksi katsomani nopeuden kulloisellekin tieosuudelle ja olosuhteisiin, niin miksi se ei onnistuisi kaikilta muiltakin? Tarkennan vielä sen verran, että se ei tarkoita aina ylinopeutta, eikä edes sitä sallittua. Osaan ottaa huomioon renkaat, kelin ja muun liikenteen. Minuahan täällä on haukuttu lähestulkoon huonoimmaksi ja asennevammaisimmaksi kuljettajaksi, joten luulisi jokaisen muun osaavan valita kulloiseenkin tilanteeseen sopivamman nopeuden minua paremmin ja ilman niitä tienvarsien peltilätkiä.
"Nopeuksien hillintään kannatta satsata . Se tehoaa kummasti."
Niin se yksi poliisikin minulle sanoi yli 30 vuotta sitten, vielä ei ole tehonnut.
"Missään tapaukseesa en halua olla yksisilmäinen."
Mistähän johtuu, mutta siltä kuitenkin vaikutat?
"Esimerkiksi toiselle suuren ongelman, rattijuoppouden vähentämiselle on keksittävä keinoja."
Ei kai tuo toisella sijalla sentään ole? Laitahan asioita hiukan tärkeysjärjestykseen.
Toisaalta ihmettelen miten vähän tiedostetaan ihmisen psyykkeen/mielialan vaikutusta tilannenopeuteen.Esim. Voimakas äkillinen tekijä (läheisen kuolema, sairastuminen, masennus jne), joka vaikuttaa ihmisen tietoisuuden "käyttäytymiseen" merkitsee sitä, että ihmisen ajokunto/reagoimiskyky on samaa luokkaa kuin ajaisi yli prommillen humalassa.
Jos tästä syystä pitäisi ihmisen huomioida tilannenopeutensa oikein.
Vastaus otsikkosi kysymykseen oli jo edellä. Eikö se ollut ihan selkeästi sanottu. Otetaan se vielä uudestaan:
"Ylinopeudet sotkevat liikennettä ja lisäävät selvästi liikennekuolemia. Ylinopeuksien hillinnällä saavutetaan mielestäni kaksi etua:
1)tielle sopimattomat liian suuret ja vaaralliset nopeudet vähenevät
2) Ajoneuvojen nopeuserot pienenevät, josta seuraa se, että esim. ohitustarve vähenee ja liikenneturvallisuus paranee.
Kirjoitat
"Jos kerran minäkin osaan valita nopeusrajoituksista välittämättä sopivaksi katsomani nopeuden kulloisellekin tieosuudelle ..." Hyvä näin jos osaat ottaa olosuhteiden vaatiman alemman tilannenopeuden huomioon. Minäkin ihmettelen, ettei moni osaa tai halua näin tehdä. Mutta nopeusrajoituksia suuremmat nopeudet ovat mielestäni aina väärää, tielle sopimatonta tilannenopeutta. Nopeusrajoitukset tulee siis huomioida ja käyttää harkintaa siihen mikä on se olosuhteisiin sopiva nopeus rajoitusten puitteissa.
"Ylinopeudet sotkevat liikennettä ja lisäävät selvästi liikennekuolemia."
"Hyvä näin jos osaat ottaa olosuhteiden vaatiman alemman tilannenopeuden huomioon."
Eipä tuossa Kolarin ja Kittilän välillä ehtinyt montaa autoa vastaan tulla, alle viiden taisi jäädä. Ajoin aika suurella ylinopeudella, eikä tarvinnut siltikään ohittaa yhtään ajoneuvoa.
Sotkinko liikennettä ja aiheutinko kuolemia?
Ei nopeus vaikuta onnettomuuksien määrään tai siihen paljonko niissä kuolee ihmisiä. Ihan satuja sellainen, vähän niinkuin menninkäiset, ilmastonmuutos ja eskimotkin.
TÄYSIN samaa mieltä
että, nopeuksien lasku tietystä nopeudesta tiettyyn nopeuteen, vähentää kuolonkolareita niin ja niin monta prosenttia. En kyllä ymmärrä noita jänkkääjiä kun he eivät usko tutkittuun tietoon.
Savolainen sanoisi että niitä on tutkimuksia ja tutkimuksia niin monenlaasia. Vakavasti puhuen tutkimukset ovat erittäin ristiriitaisia ja tarkoitushakuisia suuntaan jos toiseen.
Tilastomatematiikka ei aukea aivan kaikille.
Miettikääs nyt mitä tarkoittaa vaikka tuo aiemmin mainittu "Keskinopeuden alentaminen 1 %:lla alentaa olosuhteista riippuen kuolemaanjohtaneita onnettomuuksia 2 - 6 % kertovat tutkimukset." Siis kun ajat jollain tieosuudella nopeudella 90 km/h, kuolet vääjäämättä onnettomuudessa vaikkapa 10 vuoden päästä. Kun pudotat nopeutesi 89,1:een km/h:ssa, kuolet vääjäämättä onnettomuudessa vasta ajettuasi 9 vuotta 9½ kuukautta (hyvät olosuhteet) tai ajettuasi 9 vuotta 5 kuukautta (huonot olosuhteet). Uskoo ken elää. Sillä nämä luvuthan perustuvat mitattuihin tosiasioihin. Vain nopeus muuttui, ei mikään muu liikenneolosuhteissa.
Näitä juttuja ei kukaan pysty koskaan todistamaan suuntaan eikä toiseen. Uskossa on hyvä elää.
Kummanko ihmiset uskotte olevan oikeassa jonkun "kairaketun" tai "rotan" vai liikenneturvallisuutta työkseen tutkivien tutkijoiden ?
Kyllä minä ainakin uskon tutkijoihin enkä näihin asennevammaisiin henkilöihin, jotka eivät asiasta oikeasti mitään tiedä ja mutu-pohjalta esittävät täällä ihan älyttömiä väitteitä. Väite, että nopeus ei lisää onnetomuusriskiä on ihan yhtä typerä kuin se, että väittäisi puun olevan kiveä.
Uskohan se täytyy olla vahva. Toisilla on vahvempi ja toisilla heikompi.
Liikennetutkijoista en tiedä yleensä tai yksilöinä mutta joistakin liikennesuunnittelijoista tiedän yksilöinä, että heillä ei ole ajokorttia. Osoittaa minusta mielenkiintoista asennetta ammattiaan kohtaan: suunnitellaan toimintaympäristöjä ennen muuta ajoneuvoille eikä tunneta asiaan sen vertaa käytännön mielenkiintoa, että mentäisiin omakohtaisesti kokemaan, mitä se homma on ja kuinka se toimii.
Jokainen kai ymmärtänee, miten todella nopeudella on ratkaiseva merkitys onnettomuuden syntymiseen.Ihmisen reaktioaika ja ratkaisun tekeminen, sekä fysiikan lait jne..Tämä ei liene edes "uskon" asia, vaan tiedon.
Tietysti onnettomuuksien määrään vaikuttaa repullinen asioita.Mutta, tärkeimmäksi tekijäksi aina ohjautuu tilanne nopeus.Esim. Tämä tekijä on ratkaiseva psyykkiselläkin sektorilla.Aikaan liittyvät tekijät on erittäin arvokkaita liikenteessäkin.
Kiire (ajan - vähäisyyden - tunne) ongelmoittaa ihmisen sisältä ja ulkoapäin.
...uskottiin yleisesti maan olevan litteä ja uskottiin myös auringon kiertävän maata. Sittemmin joku uskalsi olla eri mieltä.
Miten esim. nopeuden lasku tietyllä tieosuudella vähentää kuolonkolareita, jos siellä ei ole sattunut yhtään kuolonkolaria aiemmin vapaillakaan nopeuksilla ja sen jälkeen alennetaan rajoitusmerkillä sitä jo alennettuakin nopeusrajoitusta?
Joo, näihin kolaritilastoihin vaikuttaa monet tekijät, mutta ymmärtänet miten nopeus vaikuttaa ratkaisevasti ajoneuvon hallintaan.Lisäksi auton kunto ja sen suunnittelu jne...
Niin, seuraappa Formuloita ja havainnoi,miten muutaman km lisäys mahdollistaa tilanteen hallinnan menetyksen.Samoin tallien erot.Aivan samat lait pätevät tavalliseen liikenteeseen.
Formuloissa tämä tiedostuu voimakkaampana, koska liikutaan äärirajoilla.
"Niin, seuraappa Formuloita ja havainnoi,miten muutaman km lisäys mahdollistaa tilanteen hallinnan menetyksen.Samoin tallien erot.Aivan samat lait pätevät tavalliseen liikenteeseen."
Mikä muutaman km lisäys ja hallinnan menetys? Tallien erot? Tästähän saadaankin milenkiintoinen ajatuskulku. Formuloissa nopeudet ovat vuosi vuodelta vaan kasvaneet kaikista sääntömuutoksista huolimatta, mutta vakavat henkilöonnettomuudet ovat vähentyneet.
JUMATSUIKKA!! Nopeuden nosto siis vähentää onnettomuuksia! Tässä se viisasten kivi löytyi. Voidaan lopettaa nämä kiistelyt. Halleluja!!
...se tien laitaan pystytetty peltilätkä nämä ymmärtää? "ymmärtänet miten nopeus vaikuttaa ratkaisevasti ajoneuvon hallintaan.Lisäksi auton kunto ja sen suunnittelu jne..."
Kun kuitenkin kuljettajan on sovitettava nopeutensa niin, että ajoneuvo on hallittavissa jne.
mutta se osoittaa sen maksiminopeuden, jolla katsastuksessa hyväksytty ajoneuvo normaaleissa olosuhteissa pysyy (melko) turvallisesti tiellä. Tilannenopeus valitaan sitten tämä huomioiden eli jos on normaalia huonommat olosuhteet ajetaan hitaammin kuin suurin sallittu maksiminopeus.
Jos tätä "peltilätkää" ei olisi tiellä olisi autoilijoita, jotka ajaisivat niinkuin formulat formularadalla eli aivan tielläpysymisen äärirajoilla. Tällöin pienikin ulkoinen häiriötekijä (esim. kissa, lintu tai jänis) johtaisi lähes aina katastrofiin.
Ihmetyttää yleensä se, että miksi yleesä pitäisi ajaa kovempaa kuin nopeusrajoitus. Mihin on niin hirveä kiire? Aikahan on suhteellinen käsite.
"se osoittaa sen maksiminopeuden, jolla katsastuksessa hyväksytty ajoneuvo normaaleissa olosuhteissa pysyy (melko) turvallisesti tiellä."
Ennenvanhaan silloisista pihakatsastuksista läpipäässeillä autoilla pysyttiin melko turvallisesti teillä, vaikka peltilätkiä ei ollutkaan. Nykyisille autoille on jostain syystä asetettu alhaisemmat rajoitukset ja samoillekin teille. Autotko ovatkin huonontuneet, vaiko kuljettajat?
"Jos tätä "peltilätkää" ei olisi tiellä olisi autoilijoita, jotka ajaisivat niinkuin formulat formularadalla eli aivan tielläpysymisen äärirajoilla."
Ai jaa, nytkö ei ole niitä? Jotkut ovat ainakin lehtitietojen mukaan suistuneet suurilla nopeuksilla tieltä, tosin veressäkin on ollut likaa jotain kiellettyä. Et ole muuten ennustajan uraa suunnitellut?
"Ihmetyttää yleensä se, että miksi yleesä pitäisi ajaa kovempaa kuin nopeusrajoitus."
Siksi, koska rajoitus on liian alhainen.
liikkuuhan se auto ja taittuu matka sillä hitaammallakin nopeudella. Lopputulos on vaan varmempi -päästään perille.
Ja kuten aiemmein sanoin silloin "ennen vanhaan" eli 60-luvulla, jolloin nopeusrajoituksia ei ollut sattui mm. kuolonkolareita yli kaksinkertainen määrä, vaikka autoja oli paljon vähemmän.
Todellakin tutkittua tietoa nopeuksien vaikutuksista löytyy paljon. Esimerkiksi ihan kokeellista tietoa siitä, miten nopeusvalvonnalla aikaan saatu ylinopeuksien väheneminen ->keskinopeuden aleneminen vaikuttaa.
Hyvä tietopaketti "Nopeustietoa 1" löytyy tästä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=531&posting=22000000028876860
Liikenteessä toimivat myös fysiikan lait. Esimerkiksi liike energia riippuu auton massasta ja sen nopeudesta. Kaavana: E = m*v*v
eli liike energia on massa kertaa nopeuden neliö (nopeus kertaa nopeus) Nopeuden muutos vaikuttaa rankasti. Ei ole lainkaan sama ajaako vaikkapa 40 km/h:n alueella 50 km/h. "Pieni" nopeuden muutos lisää liike-energiaa melkoisesti. Liike-energia on tuossa suuremmassa nopeudessa 56 % suurempi. Se näkyy vastaavasti esim. jarrutusmatkoissa tai kolarin sattuessa suurempana tuhona. Jos tuolla taajamassa ajattelet, että sama tuo 50 neljänkympin alueella, niin on aika tarkistaa kantasi.
Kirjoitin edellä liike energian kaavan väärin. anteeksi. Se on tietenkin: E = 1/2 m*v*v.
Edelleen liike-energia on 50 km/h:ssa 56 % suurempi kuin 40 km/h.ssa ! Ja kolarin sattuessa "tehovaikutus" muuttuu vastaavasti. Tuo pieni ero voi esim. törmäyksessä pyöräilijän kanssa (pienen jarrutuksenkin jälkeen) tuntua siinä, että hitaaammalla nopeudella sattuessa säilyy hengissä kovemmalla hpyöräilijällä on hyvä mahdollisuus heittää henkensä. Kyllä nuo taajamienkin nopeusrajoitukset on ihan noudatettavaksi tarkoitettuja ja perusteltuja 1
"taittuu matka sillä hitaammallakin nopeudella. Lopputulos on vaan varmempi -päästään perille."
Ei yhtään sen varmempaa ole perillepääsy alle rajoituksen ajaen kuin pienellä ylinopeudella.
"60-luvulla, jolloin nopeusrajoituksia ei ollut sattui mm. kuolonkolareita yli kaksinkertainen määrä"
Eikä sattunut: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=531&posting=22000000029016128
Kananmunankin sanotaan läpäisevän kymmensenttinen betonilaatta, kunhan sille munalle saataisiin vaan riittävästi nopeutta. (Tiedäthän miten käy, jos sitä nopeutta ei ole riittävästi?).
Eiköstä siis hirveenkin kannata törmätä sen verran suurella nopeudella, että eläin muuttuu valmiiksi kypäsäksi jauhelihaksi?
Pohditko noita fysiikan lakeja ajaessasikin, vai ajatko edes koskaan?
Taajamat pitäisi rakentaa niin, että nopeuksia voitaisiin nostaa, vähintään tuonne 80:n paikkeilla ja ilman typeriä liikennevalo/risteyspysähdyksiä.
Tuosta puuttuu vuodet 1971, 1972, 1973 ja 1974. Muistaakseni kattonopeus tuli vuonna 1973. Samoihin aikoihin jatkuvasti nousseet liikennekuolemat kääntyivät laskuun. Juuri tämän vuoksi näitä tilastoja käytetään nopeusrajoitusten perusteluna ja mm. autokoulussa valistamiseen, kokemusta on vuodelta 2002.
Tilastot eivät todellakaan kerro kaikkea, voidaanhan olettaa, että liikennekuolemat kääntyivät laskuun jo senkin vuoksi, kun pahimmat törttöilijät oli siirretty sankoin joukoin kirkkomaan multiin ja muut olivat ottaneet tapauksista opikseen.
Kyllähän näitä tosiasioita pitää ymmärtää tuolla liikenteessä. Ei tartte tietenkään koko ajan päässä muistella liike-energian kaavaa.
Pitää ymmärtää, että esim. tuo mainittu "pieni" 10 km/h ylinopeus 40 km/h alueella onkin sittenkin suuri. Jarrutukseenkin menee matkaa 1 1/2-kertanen matka - jos vaikka joku tulee eteen.
Ja ainakin minä ymmärrän sen, että taajamassa 40 km/h tekee liikenteestä usein sujuvampaakin kuin 50 km/h. Se tietenkin riippuu paikasta ja ajasta.
Olen lukenut kiinnostuneena kirjoituksiasia. Paljon on hyvää asiaa. Täytyy kuitenkin sanoa, että tyylisi on aika akateeminen näine viitteineen ja kaikkineen. Taitaa joitakin ärsyttää tollanen tyylikin. Ja tietenkin kannanottosi.
Jos ajaa satasen tiellä kaheksaakymppiä, onkin nopeemmin perillä. Johtuu auringonpilkuista.
Joo tuo "vittuuntunut" on ihan pihalla llikenneasiosta. Se kuuluu porukkaan "aina kovempi nopeus on parempi". Mutta eihän tää liikenne noin pelaa. Kuvittele nyt miten hyvin pelais taajamassa, jos olis rajoitus 80 km/h ja jotkut pönäkät sitä ajais? Kyllä pitää mietti mikä sopii mihinkin. Paikat pitää ottaa huomioon ja teidem laatu.
Ton veistelyn aiheen se sai tosta "nopeuden optimoinnista". Ei se ymmärrä siitä mitään. Se ajattelee kai yksioikoisesti: "Jos ajan satasta, olen aiemmin perillä kuin jos ajan kahdeksaakymppiä". Tottakai asia on näin , jos pystyt ajamaan. Mutta ruuhkatilanteessa nopeudet pitää sovittaa niin, ettei osalla tietä ajeta liian kovaa ja sitten toisaalla odoteta, että sais ajaa liian kovaa. Siihen kun menee enemmän aikaa. Jos esim. 70 km/h vetää kaksinkertaisesti sen automäärän kuin 100 km/h niin miksi helvetissä pitäisi käyttää tuota suurempaa nopeutta ja pistää porukkaa odottamaan jotta sais jonkun pätkän ajaa kovempaa. Kai liikenteen sujumisesta pitää välittää.
En vastaile sentään omiin viesteihini.
pienellä ylinopeudella aja.
Perille olen kuitenkin aina päässyt sillä suurellakin ylinopeudella.
Teknillisen korkeakoulun liikennelaboratoriohan on varmaan täysin väärässä, kun väittää nopeuksien nousun ja keskihajonnan lisäävän onnettomuuksia ja Kairakettu, Barbeito ym. oikeassa -heh heh ! Sitä keskihajonnan kasvua aiheuttavat varmasti eniten juuri nämä ylinopeutta jatkuavasti ajavat.
Negatiivinen poikkeama ei ole noiden mukaan niin paha asia kuin positiivinen poikkeama. Oma mielipiteeni on se, että pitäisi ajaa normaaliolosuhteissa mahdollisimman lähellä nopeusrajoitusta. Sitten jos on huonot olosuhteet niin tarpeen mukaan hiljempaa.
Rauhoitu ensin ja mieti sitten noita asioita ihan ajan kanssa. Kyllä ne siitä sinullekin avautuvat hiljalleen.
Ei käy tuon pankkiautomaatin kone kaikilla osillaan. Miksi kaivelet näitä vanhoja keskusteluja esiin?