Matti Vanhanen ja keskusta ovat ottaneet hieman eri tavalla kantaa kahteen ulkopoliittista kohu aiheuttaneeseen tapaukseen. tarkastellaanpa näitä hieman.
Olikohan kesällä 2005, kun silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja antoi sanomalehtihaastattelun, jossa hän totesi EU:sta muutamia kriittisiä mielipiteitä, mm. sen, että parlamentin vaalitapa on väärä. Haastattelun käännös oli menossa komission sisäiseen jakeluun, kun Slexander Stubb nosti asian esiin ja sai aikaan, että Tuomioja ja myös Vanhanen saivat tilaisuuden oikaista, ettei Suomi kannata parlamentin vaalitavan muutosta, vaan kyseessä on ulkoministeri Tuomiojan yksityinen mielipide, johon hänelläö on oikeus..
Pääministeri Vanhanen asettui puolustamaan ulkoministeriään ja toimi hänen puolestaan EU:ssa, mikä oi aivan oikein.
Toinen tapaus on tuoreempi: puolustusministeri Häkämies puhuu USA:ssa täysin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjan mukaisen puheen, jonka yksi retorinen yksityiskohta saa entisen ulkoministeri Tuomiojan astumaan julkisuuteen ja ihmettelemään Häkäömiehen puhetta ja kyseenalaistamaan sen siällön suhteessa viralliseen linjaamme.
Pääministeri Matti Vanhanen ei asetu puolustusministerinsä tueksi, vaan antaa ymmärtää, että puhe on Häkämiehen tekstiä, eli rivien välistä ymmärrettynä (ei hallituksen tekstiä).
Minusta Vanhasen menettelyssä on jotain hyvin kummallista.
Tuomiojan haastattelu olisi aikanaan aiheuttanut suuren vahingon, ellei Stubb olisi saanut aikaan tilannetta, jossa Tuomiojan harkitsemattomuus päästiin oikaisemaan ennen kohun syntymistä.
Häkämiehen puheessa ei ole mitään Suomen linjan vastaista, mutta tätä ei pääministeri Vanhanen rohkene sanoa julkisuudessa, vaan antaa Suomen sisäisen kohun velloa mediassa asiaa repostelemassa niin, että kuva Suomen linjasta alkaa hämärtyä mahdollisesti jo rajojemme ulkopuolellakin.
Onko Pääminsiterillä nyt ketunhäntä kainalossa?
Pelastettuaan Tuomiojan EU:n kritiikiltä kaksi vuotta sitten, Vanhanen yhtyi vääristeleviin syytöksiin, että Stubb muka olisi käynyt Niinistön vaalikampanjaa mustaamalla Tuomiojaa ilman aihetta. Tästähän ei ollut kyse, niin kuin kaikki tietävät, vaan Tuomiojalle niin tyypillisten, ylimielisten yksityisajattelun harhautunisten korjaamisesta ennen kuin niistä olisi tullut vahinkoa.
Nyt kun Tuomioja mustaa Häkämiestä ja kokoomusta täysin ilman aihettä, vanhanen on hiljaa ja pakenee kommentoimaan ainoastan, ettei ole syytä "yliregoida", vaan lukea Häkämiehen puhe kokonaisuudessaan.
Ovatko Vanhanen ja keskusta palaamassa takaisin vanhaan selkärangattomuuteensa, vai eikö kenesssäkään ole enää miestä sanomaan, mistä nyt on kyse?
Kysehän ei ole muusta kuin siitä, että Tuomioja hengenheimolaisineen on ottanut ulkopolitiikan sisäpolitiikan lyömävälineeksi, kuten Jäätteenmäki talvella 2003.
Onneksi demareidta löytyy enemmän "miestä" kuin keskustasta. Liisa Jaakonsaari kirjoittaa näin:
http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/147/index.html
Olisin odottanut keskustalta ja vanhaselta jotain vastaavaa enkä sellaista ivailevaa hurskastelua, jota mm. Erkki Laatikainen Keskisuomalaisessa harrasti
Olikohan kesällä 2005, kun silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja antoi sanomalehtihaastattelun, jossa hän totesi EU:sta muutamia kriittisiä mielipiteitä, mm. sen, että parlamentin vaalitapa on väärä. Haastattelun käännös oli menossa komission sisäiseen jakeluun, kun Slexander Stubb nosti asian esiin ja sai aikaan, että Tuomioja ja myös Vanhanen saivat tilaisuuden oikaista, ettei Suomi kannata parlamentin vaalitavan muutosta, vaan kyseessä on ulkoministeri Tuomiojan yksityinen mielipide, johon hänelläö on oikeus..
Pääministeri Vanhanen asettui puolustamaan ulkoministeriään ja toimi hänen puolestaan EU:ssa, mikä oi aivan oikein.
Toinen tapaus on tuoreempi: puolustusministeri Häkämies puhuu USA:ssa täysin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjan mukaisen puheen, jonka yksi retorinen yksityiskohta saa entisen ulkoministeri Tuomiojan astumaan julkisuuteen ja ihmettelemään Häkäömiehen puhetta ja kyseenalaistamaan sen siällön suhteessa viralliseen linjaamme.
Pääministeri Matti Vanhanen ei asetu puolustusministerinsä tueksi, vaan antaa ymmärtää, että puhe on Häkämiehen tekstiä, eli rivien välistä ymmärrettynä (ei hallituksen tekstiä).
Minusta Vanhasen menettelyssä on jotain hyvin kummallista.
Tuomiojan haastattelu olisi aikanaan aiheuttanut suuren vahingon, ellei Stubb olisi saanut aikaan tilannetta, jossa Tuomiojan harkitsemattomuus päästiin oikaisemaan ennen kohun syntymistä.
Häkämiehen puheessa ei ole mitään Suomen linjan vastaista, mutta tätä ei pääministeri Vanhanen rohkene sanoa julkisuudessa, vaan antaa Suomen sisäisen kohun velloa mediassa asiaa repostelemassa niin, että kuva Suomen linjasta alkaa hämärtyä mahdollisesti jo rajojemme ulkopuolellakin.
Onko Pääminsiterillä nyt ketunhäntä kainalossa?
Pelastettuaan Tuomiojan EU:n kritiikiltä kaksi vuotta sitten, Vanhanen yhtyi vääristeleviin syytöksiin, että Stubb muka olisi käynyt Niinistön vaalikampanjaa mustaamalla Tuomiojaa ilman aihetta. Tästähän ei ollut kyse, niin kuin kaikki tietävät, vaan Tuomiojalle niin tyypillisten, ylimielisten yksityisajattelun harhautunisten korjaamisesta ennen kuin niistä olisi tullut vahinkoa.
Nyt kun Tuomioja mustaa Häkämiestä ja kokoomusta täysin ilman aihettä, vanhanen on hiljaa ja pakenee kommentoimaan ainoastan, ettei ole syytä "yliregoida", vaan lukea Häkämiehen puhe kokonaisuudessaan.
Ovatko Vanhanen ja keskusta palaamassa takaisin vanhaan selkärangattomuuteensa, vai eikö kenesssäkään ole enää miestä sanomaan, mistä nyt on kyse?
Kysehän ei ole muusta kuin siitä, että Tuomioja hengenheimolaisineen on ottanut ulkopolitiikan sisäpolitiikan lyömävälineeksi, kuten Jäätteenmäki talvella 2003.
Onneksi demareidta löytyy enemmän "miestä" kuin keskustasta. Liisa Jaakonsaari kirjoittaa näin:
http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/147/index.html
Olisin odottanut keskustalta ja vanhaselta jotain vastaavaa enkä sellaista ivailevaa hurskastelua, jota mm. Erkki Laatikainen Keskisuomalaisessa harrasti
Vastaukset 3
Vanhimmat
Stubbin motiivi oli tietysti "ilmiantaa" Tuomioja ja saada Tuomioja-vastaista poliittista kohua aikaiseksi. Jos hänellä olisi ollut vilpitön halu antaa Vanhaselle ja Tuomiojalle tilaisuus oikaista asiaa, Stubb olisi luonnollisesti tyytynyt vain ilmoittamaan asiasta näille.
Asiallisesti on tietenkin suuri ero, jos ministeri antaa lehtihaastettelun poliitikkona tai puhuu ulkomaiselle yleisölle ministerinä. Häkämies toimi aivan selvästi ministerin ominaisuudessa. Kaikki poliitikot, myös ministerit kiertävä maata puhumassa poliitikkoina ja antavat siinä ominaisuudessa myös haastatteluja. tietysti olisi hyvä, jos ministerin asemassa oleva poliitikko aina vaatisi haastattelussa ilmoittamaan, milloin hän puhuu ministerinä ja milloin poliitikkona. Ministerillekin pitää suoda tilaisuus esitellä poliittisia tavoitteitaan, vaikka ne eivät olisi hallitusohjelmassa. Muutoinhan vaalien allakaan ei voitaisi käydä normaalia vaalitaistelua.
Pyrit siis vertaamaan kahta tilannetta, jotka eivät mitenkään ole identtisiä toistensa kanssa.
Häkämiehen puheelle löytyy luonnollisesti myös puolustajia ja ymmärtäjiä. Demareissa tällainen on Liisa Jaakonsaari ja lienee siinä ainoa. Oireellista on se, että myös Kokoomuksen puolelta on esitetty kritiikkiä Häkämiestä kohtaan. Harri Holkerin valitsemat sanat olivat itse asiassa kovinta tekstiä, mihin olen tässä yhteydessä törmännyt. Holkerihan puhui jopa puheen aiheuttamasta vahingosta ja arvostelukyvyn pettämisestä. Tämä on kova arvio, kun se tulee oman puolueen sisältä. Vastaavaa on ehkä koettu silloin, kun presidentti Kekkonen täystyrmäsi Kepun puoluejohtaja Johannes Virolaisen Juhannuspommi-puheen vuoksi.
Häkämies on puolueelleen ilmeisen kova rasite. Lyhyessä ajassa hän on joutunut vastaamaan Afganistanin aselahjotusasiassa, Venäjä, Venäjä, Venäjä-retoriikasta ja vielä Kemiran myynnistä ilman tarjouskilpailua. Viime mainittu on kai sitä valtion edun huomioivaa vastuullista markkinataloutta. Edes Tanja Karpela ja Liisa Hyssälä eivät yltäneet tällaisiin saavutuksiin, mistä saa jatkuvaa kritiikkiä osakseen.
Mielestäni asiassa on kyse ainoastaan pääminsterin erilaisista tavoista suhtautua ministereihinsä.
Tuomioja puhui harkitsemattomia. Hän itse ja Vanhanen joutuivat selittelemään ja korjaamaan puheiden aiheuttamaa reaktiota, joka ei tietenkään ollut Stubbin, vaan Tuomiojan puheen sisällön aiheuttamaa.
Tässä tilanteessa pääminsyeri tuki ulkoministeriään ja yhtyi myöhemmin kokoomusta vastaan nostatettuun mustamaalaukseen.
Häkämiehen tapauksessa missään ei noussut mitään kohua. Venäjä ei reagoinut muuta kuin toteamalla sen, minkä Häkämies itse sanoi: "Suomi ei koe Venäjän uhkaavan turvallisuuttaan." Kohun nostatti Tuomioja puuttumalla epäolennaisuuksiin, pelkkään puheen retoriikkaan, ei sen asiasisältöön.
Vanhanen ei asettunut tukemaan puolustusministeriään, vaikka tämän puheen asiasisältö oli täysin Suomen linjan mukainen, retorista harkitsemattomuutta lukuunottamatta, vaan antoi kuvan, että Häkämies puhui yksityisesti eli ryhtyi tukemaan kokoomusta vastaan nostttua mustamaalausta.
Minun mielestäni tämä ero on hyvin merkittävä linjanveto Vanhaselta.
Kemiran myynnin sotekinen tähän yteyteen osoittaa, ettet ole millään tavalla perillä asioista.
Kemra on nykyjohtonsa aikana organisoitu ja kehitetty maailman jhtavaksi yhtiöksi jokaisella liiketoimintasektorilla, jolla se toimii. Tämän erinomaisen strategian jatkaminen edelytti valtion omistksen vähentämistä ja yksityisen omistusosuuden lisäämistä. Kyse on siis sumalaisen huipuyrityksen kansainvälsen kilpailuetumatkan ylläoitämisestä ja vahvistamisesta suomalaisen pääoman turvin, ei mistään valtio-osuuden myymisestä mahdollisimman suurella hinnalla. Mukaan siis haettiin suomalaista sijoittaja joka on valmis pääomiensa lisäksi osallistumaan yhtiön edelleenkehittämiseen.
Mitä hintaan tulee, niin Kemiran osakkeen arvo on noussut sen nykyisen toimtusjohtajan aikana jyrkemmin kuin 45 asteen kulmassa. Valtio sai osuudestaan huippuhinnan.
Ne, jotka tätä kritisoivat eivät tunne asiaa tippaakaan ja ymmärtävät siitä vielä vähemmän. Sitäpaitsi, Häkämies ei millään tavalla myynyt Kemraa hallitksen muiden inisterien selän takana, vaan kaupan takana ja hyväksyjänä on ollut koko halltus.
Se, että ryhdyt tällaisellakin asialla vetämään Häkämiestä ja kokoomusta lokaan osoittaa motiiviesi alhaisuuden ja vääristelyjesi täydellisen perättömyyden.
...vaan Jäbä (?) ei. Aina löytyy Vanhasesta valitettavaa.
Pitäisikö Jäbälle (?) olla taysin kokoomuslainen (sinänsä kaamea ajatuksenakin) hallitus???