Uskonto, uskomukset ja uskonnnolliset ennakkoluulot ovat aiheuttaneet julmia sotia maailmassa: vrt. ristiretket, juutalaisvainot, ekspansiivinen islam, Luther käski surmata kapinoivia talonpoikia, 30-vuotinen sota (jatkuu).
Evoluutio-oppi on tieteellinen maailmanselitys: se perustuu siihen tosiasiaaan, että lajit ovat kehittyneet alkeellisista alkumuodoista yhä monimutkaisemmiksi ja erilaisin elinoloihin paremmin sopeutuviksi: vrt. lintujen siivet, näköaisti, kasvien yhteyttäminen lehtiensä avulla jne.
Luonnonvalinta on Darwinin suuri kestävä idea.
Kresationismi perustuu vain uskomuksiin: kaiken on luonut muka joku järkevä olento. Mutta kuka sitten on tämän järkevän olennon luonut?
Tässä teile vähän maailman ja elämän syntyyn liittyviä perusasioita:
1. Elämä on syntynyt vain kerran: se on ollut äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma.
2. Myöhemmät evolutiiviset kehittymät ovat jäljentyvät samanlaisilla tavoilla miljoonissa ja taas miljoonissa lajeissa. Itsenäisesti, jatkuvasti ja toistuvasti.
3. Evoluution muodostamat tapahtumat eivät ole voineet olla kovin epätodennäköisiä – toisin kuin itse elämän synty.
4. Meidän Maa on planeettana ainutlaatuinen ja hyvin epätavallinen elämää tuottavana ja ylläpitävänä järjestelmänä.
5. Tämänkaltainen elämä ei tule toimeen ilman vettä. Kun haetaan elämää muilta planeetoilta, pitää hakea ensin vettä.
6. Aurinkomme on tähti, jonka ympärillä on ns. kultakutri-vyöhyke: se ei ole liian kuuma eikä kylmä vaan täsmälleen oikeanlainen. Ohut kiertoratojen vyöhyke on niiden planeettojen välissä, jotka ovat liian kaukana tähdestä, jolloin vesi jäätyy, ja liian lähellä tähteä, jolloin vesi kiehuu.
7. Elämälle suotuisan planeetan kiertoradan on oltava likimain ympyrä. Voimakkaasti elliptinen rata, jollainen on vastikään keksityllä Xena-planeetalla, johtaa siihen, että planeetta viuhahtaa nopeasti kultakutri-vyöhykkeen läpi muutaman Maan vuosikymmenen tai –sadan välein. Xena itse ei yllä kultakutri-vyöhykkeeseen.
8. Maan rata on teknisesti ellipsi: se on lähimpänä Aurinkoa tammikuussa ja kauimpana heinäkuussa. Maan rata on niin lähellä ympyrää, että se ei joudu kultakutri-vyöhykkeen ulkopuolelle milloinkaan.
9. Maan asema on suotuisa muullakin tavalla: Jupiter kaappaa kaikki asteroidit, jotka saattaisivat uhata meitä kuolemalla törmätessään tänne. Sitä paitsi meidän ainoa suuri kuumme vakauttaa pyörimisakseliamme ja auttaa elämän kehitystä monin tavoin. Onneksi meidän Aurinkomme ei ole ns. kaksoistähden toinen puoli, koska kaksoistähtien planeettojen kiertoradat muuttuvat liian kaoottisesti elämän evoluution kannalta.
10. Suunnitteluteoria (vrt. järkevä suunnittelu) lähtee siitä, että Jumala teki maailman ja sijoitti sen kultakutri-vyöhykkeeseen. Fysiikka, joka asennoituu tähän ongelmaan lievästi darwininistisesti ajattelee asiasta toisin: maailmankaikkeuden planeettojen enemmistö ei ole kultakutri-vyöhykkeessä ja ne eivät ole elämälle sopivia. Niillä ei ole elämää. Me sen sijaan olemme juuri yhdellä niistä vähemmistöön jäävistä planeetoista, joilla voi syntyä elämää.
11. Fysiikan periaate on vastakkainen järkevän suunnittelun periaatteelle; se on rationaalinen selitysmalli: me olemme olemassaolon kannalta suotuisassa tilanteessa.
12. Nestemäinen vesi on välttämätön elämän syntymisen kannalta, mutta se ei riitä yksin. Elämän on synnyttävä vedessä ja elämän synty on äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma. Evoluution etenee kun elämä on syntynyt.
13. Miten elämä syntyy? Elämän synty oli kemiallinen tapahtuma: siinä ilmenivät luonnonvalinnan periaatteet ensimmäisen kerran: keskeinen raaka-aine oli perinnöllisyys ja DNA: kun geneettinen molekyyli oli ilmestynyt, seurasi aito darwiaaninen luonnonvalinta.
14. Elämän synty on aina ollut äärimmäisen pieni todennäköisyys (ehkä joskus voidaan kuvitella, että kemistit synnyttävät elämää laboratoriossa, mutta….)
15. Elämä on joka tapauksessa syntynyt täällä maapallolla.
16. Galaksissamme on miljardista 30 miljardiin planeettaa. Maailmankaikkeudessa taas on 100 miljardia galaksia. Maailmankaikkeudessa käytettävissä olevien planeettojen lukumäärä on noin miljardi miljardia. Elämän synty on häkellyttävän epätodennäköinen tapahtuma. Se tapahtuu ehkä noin yhdellä planeetalla miljardista. Elämää on siis syntynyt noin miljardilla planeetalla ja Maa on näistä yksi.
17. Elämän löytäminen universumista on siis äärimmäisen vaikeaa, mutta on todennäköistä, että muuallakin on älyä.
18. Evoluutio on totta: jokaisessa lajissa jokainen elin on hyvä siinä mitä se tekee. Vrt. linnuilla on siivet, ihmisillä ja eläimillä näkö, kasveilla on lehdet yhteyttämistä varten. Kukin laji sopii hyvin elämäntapaansa. Mitään ei ole kuitenkaan suunniteltu: evoluutio selittää kaiken.
19. Voi olla miljardi muutakin planeettaa, joilla voi olla elämää, muta Maa elämä on monimutkaista ja rehevän monimuotoista. Elämän evoluutio on eri asia kuin elämän synty, koska elämän synty oli ainutlaatuinen tapahtuma, joka tapahtui vain kerran. Lajien sopeutuva asettuminen erilaisiin ympäristöihin taas on miljoonakertaista ja se jatkuu edelleen.
20. Kun odotamme kymmenenmiljoonaa vuotta, kokonaan uusi lajien joukko on sopeutunut uusiin ympäristöihinsä: se tapahtuu luonnonvalinnalla. Luonnonvalinta ei perustu onneen.
21. Aitotumaisten solujen, joissa on tuma ja mitokondriot, synty oli vielä epätodennäköisempi kuin elämän synty. Tietoisuuden synnyn epätodennäköisyys on samaa suuruusluokkaa. On miljardeja planeettoja, joissa on bakteerien tasolle kehittynyttä elämää, mutta vain murto-osassa näistä on aitotumaisia soluja. Ja vielä pienempi osa näistä aitotumaisista ylsi tietoisuuden tasolle.
22. Maa on äärimmäisen harvinainen planeetta, koska olemme täällä elossa, aitotumaisia ja tietoisia olemassaolosta. Planeettoja, joissa nämä kolme periaatetta täyttyvät, on äärimmäisen vähän.
23. Luonnonvalinta on kasautuva, yksisuuntainen ja parannuksiin johtava ilmiö. Suunnittelu ei ole toimiva elämän selitys.
24. Elämme Maassa, joka on suotuisa meidän kaltaiselle elämälle. Tähän on kaksi syytä: a) elämä kehittyi kukoistamaan täällä b) toinen syy on biologinen;: maailmankaikkeudessa on miljardeja planeettoja, mutta hyvin vähän on sellaisia, joissa evoluutio on mahdollinen, ja Maa on yksi niistä harvoista.
Evoluutio-oppi on tieteellinen maailmanselitys: se perustuu siihen tosiasiaaan, että lajit ovat kehittyneet alkeellisista alkumuodoista yhä monimutkaisemmiksi ja erilaisin elinoloihin paremmin sopeutuviksi: vrt. lintujen siivet, näköaisti, kasvien yhteyttäminen lehtiensä avulla jne.
Luonnonvalinta on Darwinin suuri kestävä idea.
Kresationismi perustuu vain uskomuksiin: kaiken on luonut muka joku järkevä olento. Mutta kuka sitten on tämän järkevän olennon luonut?
Tässä teile vähän maailman ja elämän syntyyn liittyviä perusasioita:
1. Elämä on syntynyt vain kerran: se on ollut äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma.
2. Myöhemmät evolutiiviset kehittymät ovat jäljentyvät samanlaisilla tavoilla miljoonissa ja taas miljoonissa lajeissa. Itsenäisesti, jatkuvasti ja toistuvasti.
3. Evoluution muodostamat tapahtumat eivät ole voineet olla kovin epätodennäköisiä – toisin kuin itse elämän synty.
4. Meidän Maa on planeettana ainutlaatuinen ja hyvin epätavallinen elämää tuottavana ja ylläpitävänä järjestelmänä.
5. Tämänkaltainen elämä ei tule toimeen ilman vettä. Kun haetaan elämää muilta planeetoilta, pitää hakea ensin vettä.
6. Aurinkomme on tähti, jonka ympärillä on ns. kultakutri-vyöhyke: se ei ole liian kuuma eikä kylmä vaan täsmälleen oikeanlainen. Ohut kiertoratojen vyöhyke on niiden planeettojen välissä, jotka ovat liian kaukana tähdestä, jolloin vesi jäätyy, ja liian lähellä tähteä, jolloin vesi kiehuu.
7. Elämälle suotuisan planeetan kiertoradan on oltava likimain ympyrä. Voimakkaasti elliptinen rata, jollainen on vastikään keksityllä Xena-planeetalla, johtaa siihen, että planeetta viuhahtaa nopeasti kultakutri-vyöhykkeen läpi muutaman Maan vuosikymmenen tai –sadan välein. Xena itse ei yllä kultakutri-vyöhykkeeseen.
8. Maan rata on teknisesti ellipsi: se on lähimpänä Aurinkoa tammikuussa ja kauimpana heinäkuussa. Maan rata on niin lähellä ympyrää, että se ei joudu kultakutri-vyöhykkeen ulkopuolelle milloinkaan.
9. Maan asema on suotuisa muullakin tavalla: Jupiter kaappaa kaikki asteroidit, jotka saattaisivat uhata meitä kuolemalla törmätessään tänne. Sitä paitsi meidän ainoa suuri kuumme vakauttaa pyörimisakseliamme ja auttaa elämän kehitystä monin tavoin. Onneksi meidän Aurinkomme ei ole ns. kaksoistähden toinen puoli, koska kaksoistähtien planeettojen kiertoradat muuttuvat liian kaoottisesti elämän evoluution kannalta.
10. Suunnitteluteoria (vrt. järkevä suunnittelu) lähtee siitä, että Jumala teki maailman ja sijoitti sen kultakutri-vyöhykkeeseen. Fysiikka, joka asennoituu tähän ongelmaan lievästi darwininistisesti ajattelee asiasta toisin: maailmankaikkeuden planeettojen enemmistö ei ole kultakutri-vyöhykkeessä ja ne eivät ole elämälle sopivia. Niillä ei ole elämää. Me sen sijaan olemme juuri yhdellä niistä vähemmistöön jäävistä planeetoista, joilla voi syntyä elämää.
11. Fysiikan periaate on vastakkainen järkevän suunnittelun periaatteelle; se on rationaalinen selitysmalli: me olemme olemassaolon kannalta suotuisassa tilanteessa.
12. Nestemäinen vesi on välttämätön elämän syntymisen kannalta, mutta se ei riitä yksin. Elämän on synnyttävä vedessä ja elämän synty on äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma. Evoluution etenee kun elämä on syntynyt.
13. Miten elämä syntyy? Elämän synty oli kemiallinen tapahtuma: siinä ilmenivät luonnonvalinnan periaatteet ensimmäisen kerran: keskeinen raaka-aine oli perinnöllisyys ja DNA: kun geneettinen molekyyli oli ilmestynyt, seurasi aito darwiaaninen luonnonvalinta.
14. Elämän synty on aina ollut äärimmäisen pieni todennäköisyys (ehkä joskus voidaan kuvitella, että kemistit synnyttävät elämää laboratoriossa, mutta….)
15. Elämä on joka tapauksessa syntynyt täällä maapallolla.
16. Galaksissamme on miljardista 30 miljardiin planeettaa. Maailmankaikkeudessa taas on 100 miljardia galaksia. Maailmankaikkeudessa käytettävissä olevien planeettojen lukumäärä on noin miljardi miljardia. Elämän synty on häkellyttävän epätodennäköinen tapahtuma. Se tapahtuu ehkä noin yhdellä planeetalla miljardista. Elämää on siis syntynyt noin miljardilla planeetalla ja Maa on näistä yksi.
17. Elämän löytäminen universumista on siis äärimmäisen vaikeaa, mutta on todennäköistä, että muuallakin on älyä.
18. Evoluutio on totta: jokaisessa lajissa jokainen elin on hyvä siinä mitä se tekee. Vrt. linnuilla on siivet, ihmisillä ja eläimillä näkö, kasveilla on lehdet yhteyttämistä varten. Kukin laji sopii hyvin elämäntapaansa. Mitään ei ole kuitenkaan suunniteltu: evoluutio selittää kaiken.
19. Voi olla miljardi muutakin planeettaa, joilla voi olla elämää, muta Maa elämä on monimutkaista ja rehevän monimuotoista. Elämän evoluutio on eri asia kuin elämän synty, koska elämän synty oli ainutlaatuinen tapahtuma, joka tapahtui vain kerran. Lajien sopeutuva asettuminen erilaisiin ympäristöihin taas on miljoonakertaista ja se jatkuu edelleen.
20. Kun odotamme kymmenenmiljoonaa vuotta, kokonaan uusi lajien joukko on sopeutunut uusiin ympäristöihinsä: se tapahtuu luonnonvalinnalla. Luonnonvalinta ei perustu onneen.
21. Aitotumaisten solujen, joissa on tuma ja mitokondriot, synty oli vielä epätodennäköisempi kuin elämän synty. Tietoisuuden synnyn epätodennäköisyys on samaa suuruusluokkaa. On miljardeja planeettoja, joissa on bakteerien tasolle kehittynyttä elämää, mutta vain murto-osassa näistä on aitotumaisia soluja. Ja vielä pienempi osa näistä aitotumaisista ylsi tietoisuuden tasolle.
22. Maa on äärimmäisen harvinainen planeetta, koska olemme täällä elossa, aitotumaisia ja tietoisia olemassaolosta. Planeettoja, joissa nämä kolme periaatetta täyttyvät, on äärimmäisen vähän.
23. Luonnonvalinta on kasautuva, yksisuuntainen ja parannuksiin johtava ilmiö. Suunnittelu ei ole toimiva elämän selitys.
24. Elämme Maassa, joka on suotuisa meidän kaltaiselle elämälle. Tähän on kaksi syytä: a) elämä kehittyi kukoistamaan täällä b) toinen syy on biologinen;: maailmankaikkeudessa on miljardeja planeettoja, mutta hyvin vähän on sellaisia, joissa evoluutio on mahdollinen, ja Maa on yksi niistä harvoista.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Uskonto julmuus = sota !
Tässä merkissä olemme voittava! Jumala on puolellamme.
loppua en jaksanu lukeakkaan.
Puuttumatta viestisi muuhun osaan muistutan eräästä asiasta. Vesi on tärkeä elementti elämän edellytyksenä. Mutta vesi on tärkeä juuri näiden maassa NYT vallitsevien luonnonlakien ollessa nämä. Nimittäin, mikäli maa olisi pienempi tahi suurempi, veden ominaisuudet olisivatkin aivan eri suhteissa muihin luonnonlakeihin. Vesi on toiminnallisesti elämän edellytys hyvin pienellä olomuotoalueella, ja maan koko on merkittävä osa noiden ominaisuuksien toimintakyvylle elämän perustaksi.
1. Elämä on syntynyt vain kerran: se on ollut äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma.
Sinänsä äärimmäinen, että bigbängejä tapahtuu siis ihan vitun harvakseltaan. Tämä meidän maailmankaikkeus taas luo elämää heti kun siihen vain löytyy joku nurkka.
2. Myöhemmät evolutiiviset kehittymät ovat jäljentyvät samanlaisilla tavoilla miljoonissa ja taas miljoonissa lajeissa. Itsenäisesti, jatkuvasti ja toistuvasti.
Muuttuen päivä päivältä.
3. Evoluution muodostamat tapahtumat eivät ole voineet olla kovin epätodennäköisiä – toisin kuin itse elämän synty.
Samaa mieltä.
4. Meidän Maa on planeettana ainutlaatuinen ja hyvin epätavallinen elämää tuottavana ja ylläpitävänä järjestelmänä.
Kukapa tietää, pelkästään galaksissamme on arviolta 30 miljardia maan kaltaista elämänpesäkettä, arviolta.
5. Tämänkaltainen elämä ei tule toimeen ilman vettä. Kun haetaan elämää muilta planeetoilta, pitää hakea ensin vettä.
Maybe.
6. Aurinkomme on tähti, jonka ympärillä on ns. kultakutri-vyöhyke: se ei ole liian kuuma eikä kylmä vaan täsmälleen oikeanlainen. Ohut kiertoratojen vyöhyke on niiden planeettojen välissä, jotka ovat liian kaukana tähdestä, jolloin vesi jäätyy, ja liian lähellä tähteä, jolloin vesi kiehuu.
Kossuvyöhyke kuulostais hauskemmalta.
7. Elämälle suotuisan planeetan kiertoradan on oltava likimain ympyrä. Voimakkaasti elliptinen rata, jollainen on vastikään keksityllä Xena-planeetalla, johtaa siihen, että planeetta viuhahtaa nopeasti kultakutri-vyöhykkeen läpi muutaman Maan vuosikymmenen tai –sadan välein. Xena itse ei yllä kultakutri-vyöhykkeeseen.
Elämä tykkää rauhallisesta menosta.
8. Maan rata on teknisesti ellipsi: se on lähimpänä Aurinkoa tammikuussa ja kauimpana heinäkuussa. Maan rata on niin lähellä ympyrää, että se ei joudu kultakutri-vyöhykkeen ulkopuolelle milloinkaan.
Wau !
9. Maan asema on suotuisa muullakin tavalla: Jupiter kaappaa kaikki asteroidit, jotka saattaisivat uhata meitä kuolemalla törmätessään tänne. Sitä paitsi meidän ainoa suuri kuumme vakauttaa pyörimisakseliamme ja auttaa elämän kehitystä monin tavoin. Onneksi meidän Aurinkomme ei ole ns. kaksoistähden toinen puoli, koska kaksoistähtien planeettojen kiertoradat muuttuvat liian kaoottisesti elämän evoluution kannalta.
Perusjupakkaa.
10. Suunnitteluteoria (vrt. järkevä suunnittelu) lähtee siitä, että Jumala teki maailman ja sijoitti sen kultakutri-vyöhykkeeseen. Fysiikka, joka asennoituu tähän ongelmaan lievästi darwininistisesti ajattelee asiasta toisin: maailmankaikkeuden planeettojen enemmistö ei ole kultakutri-vyöhykkeessä ja ne eivät ole elämälle sopivia. Niillä ei ole elämää. Me sen sijaan olemme juuri yhdellä niistä vähemmistöön jäävistä planeetoista, joilla voi syntyä elämää.
Muutenhan emme kommentoisi tätäkään.
11. Fysiikan periaate on vastakkainen järkevän suunnittelun periaatteelle; se on rationaalinen selitysmalli: me olemme olemassaolon kannalta suotuisassa tilanteessa.
Maailmankaikkeus on ikuinen, siihen mahtuu malleja, tätmä meidän on yksi. Rationaalinen.
12. Nestemäinen vesi on välttämätön elämän syntymisen kannalta, mutta se ei riitä yksin. Elämän on synnyttävä vedessä ja elämän synty on äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma. Evoluution etenee kun elämä on syntynyt.
Ehkä vesi ehkä joku muu, vesi kuulostaa loogiselta, aineena.
13. Miten elämä syntyy? Elämän synty oli kemiallinen tapahtuma: siinä ilmenivät luonnonvalinnan periaatteet ensimmäisen kerran: keskeinen raaka-aine oli perinnöllisyys ja DNA: kun geneettinen molekyyli oli ilmestynyt, seurasi aito darwiaaninen luonnonvalinta.
Tapahtumaketju jota ei voi pysäyttää, menee kuin juna, jarrut kadoksissa.
14. Elämän synty on aina ollut äärimmäisen pieni todennäköisyys (ehkä joskus voidaan kuvitella, että kemistit synnyttävät elämää laboratoriossa, mutta….)
Kukaan ei tiedä, vielä. Elämä lienee maailmankaikkeuden yksi geologinen perusvoima, kuten vaikkapa painovoima, tai joku...
15. Elämä on joka tapauksessa syntynyt täällä maapallolla.
Elämän syntymiseen tarvittaneen koko maailmankaikkeus !!!
16. Galaksissamme on miljardista 30 miljardiin planeettaa. Maailmankaikkeudessa taas on 100 miljardia galaksia. Maailmankaikkeudessa käytettävissä olevien planeettojen lukumäärä on noin miljardi miljardia. Elämän synty on häkellyttävän epätodennäköinen tapahtuma. Se tapahtuu ehkä noin yhdellä planeetalla miljardista. Elämää on siis syntynyt noin miljardilla planeetalla ja Maa on näistä yksi.
Numerot ovat tylsiä, täällä kuitenkin on elämää, ja jos se on elämästä kiinni, kohta (1000 miljoonaa auringon vuotta) sitä on kaikkilla, ellei jo ole !
17. Elämän löytäminen universumista on siis äärimmäisen vaikeaa, mutta on todennäköistä, että muuallakin on älyä.
Erittäin, kuinka, on eri juttu !
18. Evoluutio on totta: jokaisessa lajissa jokainen elin on hyvä siinä mitä se tekee. Vrt. linnuilla on siivet, ihmisillä ja eläimillä näkö, kasveilla on lehdet yhteyttämistä varten. Kukin laji sopii hyvin elämäntapaansa. Mitään ei ole kuitenkaan suunniteltu: evoluutio selittää kaiken.
God bless you ! Aika yksinkertaista, mutta niinhän se onkin !
19. Voi olla miljardi muutakin planeettaa, joilla voi olla elämää, muta Maa elämä on monimutkaista ja rehevän monimuotoista. Elämän evoluutio on eri asia kuin elämän synty, koska elämän synty oli ainutlaatuinen tapahtuma, joka tapahtui vain kerran. Lajien sopeutuva asettuminen erilaisiin ympäristöihin taas on miljoonakertaista ja se jatkuu edelleen.
Wau !
20. Kun odotamme kymmenenmiljoonaa vuotta, kokonaan uusi lajien joukko on sopeutunut uusiin ympäristöihinsä: se tapahtuu luonnonvalinnalla. Luonnonvalinta ei perustu onneen.
Ei vai, onni onnettomuudessa kuvastaa olemistamme oikein hyvin !
21. Aitotumaisten solujen, joissa on tuma ja mitokondriot, synty oli vielä epätodennäköisempi kuin elämän synty. Tietoisuuden synnyn epätodennäköisyys on samaa suuruusluokkaa. On miljardeja planeettoja, joissa on bakteerien tasolle kehittynyttä elämää, mutta vain murto-osassa näistä on aitotumaisia soluja. Ja vielä pienempi osa näistä aitotumaisista ylsi tietoisuuden tasolle.
Mitä vitua me vaan tekisimme tällä vitun tietoisuudella ? Se on seuraava kysymys ! Ja miksi !
22. Maa on äärimmäisen harvinainen planeetta, koska olemme täällä elossa, aitotumaisia ja tietoisia olemassaolosta. Planeettoja, joissa nämä kolme periaatetta täyttyvät, on äärimmäisen vähän.
Pah, mistäs tiedät !
23. Luonnonvalinta on kasautuva, yksisuuntainen ja parannuksiin johtava ilmiö. Suunnittelu ei ole toimiva elämän selitys.
Todellakin, universumi tuskin on KEINOTEKOINEN. Koska sit se olis pelkkää fuulaaa jaa leffaa. Onhan se sitä toki nytkin, mutta SANAN VARSINAISESSA MERKITYKSESSÄ !
24. Elämme Maassa, joka on suotuisa meidän kaltaiselle elämälle. Tähän on kaksi syytä: a) elämä kehittyi kukoistamaan täällä b) toinen syy on biologinen;: maailmankaikkeudessa on miljardeja planeettoja, mutta hyvin vähän on sellaisia, joissa evoluutio on mahdollinen, ja Maa on yksi niistä harvoista.
Mistäs tiedät, ei kukaan, ans kattoo 300 vuotta etiäpäin, voimme sanoakin ehkä jotain, ehkä jotain muutakin ettei vaan sitä Jessee o näkynny !
Hyvää pohdiskelua sinänsä, vähän raflaavaa ja alleviivaavaa, mutta. Jatka valitsemallasi tiellä, jos kiinnostaa, totuuden tie !