Haluan rahani takaisin EU:lta.
RAHAT TAKAISIN!
Maggie
14265
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
!!!!I WANT MY MONEY BACK!!!!
Ja nyt maksetaan paitsi omia, myöskin britannian jäsenmaksuja Euroneuvostoliitolle, jes."!
Haluan rahani takaisin Suomen valtiolta.
vain lainaa sinulle, että sait kunnon koulutuksen turvallisessa yhteiskunnassa yms. nyt sitten makselet niitä takaisin.
Vanhempani maksoivat paljon enemmän veroina kuin koulutukseni olisi ikinä maksanut parhaimmiskaan yliopistoissa USAssa. Miten tällainen ryöstö voidaan perustella?
EU tarjoaa turvallisuutta ja vahvaa taloudellista pohjaa, ja siihen päälle vielä vaikutusmahdollisuutta paljon Suomen skaalaa suuremmissa asioissa valtapolitiikasta avaruuden tutkimiseen. Maksain kyseisistä asioista paljon mieluummin kuin esim maanviljelystä jäätyneessä maassa.
Fucking fool...
"EU tarjoaa turvallisuutta ja vahvaa taloudellista pohjaa, ja siihen päälle vielä vaikutusmahdollisuutta paljon Suomen skaalaa suuremmissa asioissa valtapolitiikasta avaruuden tutkimiseen"
"EU tarjoaa turvallisuutta ja vahvaa taloudellista pohjaa, ja siihen päälle vielä vaikutusmahdollisuutta paljon Suomen skaalaa suuremmissa asioissa valtapolitiikasta avaruuden tutkimiseen"
Mikä noista ei mennyt jakeluun?
Turvallisuus:
Voiko joku väittää että kukaan voisi hyökätä EUn kimppuun? Taloudellisesti tai sotilaallisesti?
Taloudellinen pohja:
Suuret sisämarkkinat jotka ovat vapaat ulkoisista tekijöistä aivan eri tasolla kuin Suomen pienet markkinat.
Vaikutusmahdollisuutta:
Tämä ei välttämättä tarjota että vaikutusvaltaa olisi paljon. Eipä sen paljon tarvitse ollakaan että Suomen yksittäistä vaikutusvaltaa suurempaa on. Se on yllättävän pieni luku joka täyttää ? > 0 ehdon.
Esim avaruustutkimus:
Suomen valtiolla ei varmasti ikinä tule olemaan resursseja tehdä mitään merkittävää näinkin kalliilla tutkimusalalla.
Väärä tieto luo vääriä mielikuvia...
Turvallisuus: EU:lla ei ole sotajoukkoja, joten se ei lisää paljoa maamme turvallisuutta.
Taloudellinen pohja: Suomi solmi (silloisen) EY:n kanssa vapaakauppasopimuksen jo 70-luvulla. EFTA:n ja Euroopan Talousalueen jäsenyydet veivät loputkin esteet. Suomi kuuluisi sisämarkkinoihin ilman EU-jäsenyyttäkin. Itse asiassa monet tullit kolmansiin maihin nousivat EU-jäsenyyden takia. Suomi toi esim. Aasiasta tullitta mm. autoja ja elektroniikkaa, jotka joutuivat osittain tullimuurin taakse EU-jäsenyyden myötä. Suomen huomattavan suuri EU-nettomaksu heikentää maamme taloudellista asemaa.
Vaikutusmahdollisuus:
Unohdat täysin ne asiat, jotka olivat aikaisemmin täysin Suomen päätettävissä, mutta joista päätämme enää pieneltä osin. Suomi sai vaikutusvaltaa (1-2%) moniin asioihin, mutta menetti puolestaan monissa asioissa 98-99% vaikutusvallastaan. Nettovaikutuksen etumerkki on tästä helppo arvioida. Lisäksi monet Suomen uusista vaikutusmahdollisuuksista ovat täysin merkityksettömiä: esim. EU:n oliivi- tai banaanikinintiöistä päättäminen.
Avaruustutkimus:
Euroopan avaruustutkimus tehdään ESA:ssa, jolla ei ole mitään tekemistä EU:n kanssa. Norjakin on siinä jäsenenä, ja Suomi oli jo kauan ennen EU-jäsenyytämme. Tutkimuksen tekemiseen ei tarvita liittovaltiota tms., riittää kun perustetaan organisaatio ko. asiaa varten.
Turvallisuus: Unioniin kuuluminen lisää tietenkin myös Suomen turvallisuutta. Hyökkäys Suomea vastaan on samalla hyökkäys Euroopan Unioniin. Turvallisuuskäsite ei muodostu pelkästään sotajoukoilla.
Taloudellinen pohja: Suomi ei kuuluisi yhtä tiiviisti Unionin sisämarkkinoille, jos emme olisi Unionin jäseniä. Taloudellisuusnäkökulmassa on otettava huomioon myös EMUn tuoma vakaa talouskehitys. Matala inflaatio ja matalat korot. Heikolla markalla olisimme pulassa nykyisessäkin taloustilanteessa.
Vaikutusmahdollisuus: Tärkeistä asioista EU:ssa vaaditaan jäsenvaltioiden yksimielinen päätös. Siis Suomen ääni on yhtä ratkaiseva kuin vaikkapa Ranskan. Muilta osin vaikutusmahdollisuuksia on, kuten demokratiassa yleensäkin, maan väestömäärän suhteessa. Voit verrata vaikka sitä Lapin kansanedustajien vaikutusmahdollisuuksia Lapin asioihin => olemattomat.
Avaruustutkimus: en kommentoi.
VilleL
EU tarjoaa turvallisuutta ja vahvaa taloudellista pohjaa,
missä se vahva talouspohja on ?
Entä minkälaista turvallisuutta olet EU:sta saanut?
Arvopaperi-lehti kirjoitti jo vuosi sitten, että Suomen bruttokansantuote on supistunut toistamiseen ja että maassa on taantuma.
" Tämä tarkoittaa teknisesti nyt virallista taantumaa", sanoi yliaktuaari Tuomas Rothovius Tilastokeskuksesta mainitun lehden haastattelussa.
HS 16.5.03 ”Saksa vetää koko euroaluetta taantumaan”…
Myös Yhdysvaltain velkaantuminen sekä Ranskan ja Saksan talousongelmat ovat vaikuttaneet meillä ja muualla kaikkea muuta kuin vakaata talouspohjaa. Nämä talouskriisin kouriin ajautuneet valtiot ovat paitsi merkittäviä kauppakumppaneita Suomelle, kuuluvat myös globaalin rahoitusjärjestelmän ytimeen, joten monikaan meistä ei voine yhtyä VilleL:n iloon EU- talouden ”vahvuudesta”.
Useammalta hymy hyytyi jo kevättalvella 2003 kun Suomen VM varoitti hallitusta taantumasta…
ja lehtien talousosastot kertoivat Euromaiden ja koko EU:n kansantuotteen kasvun pysähtyneen alkuvuonna 2003 ja Saksan talousministeri Wolfgang Clement kertoi maansa talouden olevan ajautumassa luottokriisiin.
EU:n säännöt ovat ongelma valtion talouden hoidossa, sanoi talousministeri Wolfgang Clement.
Asiantuntijoiden mukaan luottolaman vaikutukset tuntuisivat myös Suomessa.
VilleL:
…” ja siihen päälle vielä vaikutusmahdollisuutta paljon Suomen skaalaa suuremmissa asioissa valtapolitiikasta avaruuden tutkimiseen”...
VilleL:n mainitsema vaikutusmahdollisuus EU:ssa on utopistisempaa kuin avaruuden tutkiminen. Paavo Lipponen ja Jacob Söderman ovat toistuvasti esittäneet huolensa pienten maiden vaikutusmahdollisuuden vähäisyydestä.
Eivätkö he tiedä mistä puhuvat - VilleL ?
Missäkö se vahva talouspohja on? Katseleppa muutamia vuosia taaksepäin Suomen historiassa:
- inflaatio on ollut alhaista
- työttömyys tasaisessa laskussa
- korot ennätysalhaalla
- euro vahvistunut jatkuvasti
Nyt puhutaan taantumasta, joka on täysin normaali kansantaloudellinen ilmiö, on nousu- ja laskusuhdanteita. Muistele vaikka lamaa ja sen syntyä - silloin Suomen talous oli kaaoottisessa, hallitsemattomassa tilanteessa. Nuo ajat ovat kaukana. Näin ollen VilleL on kyllä oikeassa puhuessaan EU-talouden vahvuudesta. Jos Suomi olisi nytkin yksin, EU:n ulkopuolella heikon markkansa kanssa, olisimme jälleen pulassa.
Mitäkö turvallisuutta EU antaa? Esimerkiksi sen, että nyt, vihdoin, Suomikin voi antaa sellaisia ulkopoliittisia lausuntoja mitä se haluaa. Aikaisemmin tämä on ollut mahdotonta. Toisaalta, pelkkä tietoisuus siitä, että hyökkäys Suomea vastaan on samalla hyökkäys Unionia vastaan, lisää turvallisuutta.
Pienen maan vaikutusmahdollisuudet EU:ssa ovat toki pienemmät kuin suuren maan. Samoin kuin Pohjanmaan vaikutusmahdollisuudet Suomen asioihin ovat pienemmät kuin vaikkapa pääkaupunkiseudun. Suurista asioista vaaditaan kuitenkin yksimielisyys - esimerkkinä vaikkapa päätös tupakkamainonnan kieltämisestä EU:n alueella. Päätös, mitä Saksa vastusti viimeiseen asti. Turhaan.
Puhuttaessa Emun vaikutuksesta Suomen talouteen on siis tarkasteltava viime vuosia, jolloin on helppo todeta, että talouskehitys on ollut todella vakaata ja hallittua.
> Hyökkäys Suomea vastaan on samalla hyökkäys Euroopan Unioniin.
>> Kuka tänne hyökkäisi?
> Turvallisuuskäsite ei muodostu pelkästään sotajoukoilla.
>> Miten ?
Taloudesta
> Heikolla markalla olisimme pulassa nykyisessäkin taloustilanteessa…
>> Entä vahvalla eurolla?
> Vaikutusmahdollisuus: Tärkeistä asioista EU:ssa vaaditaan jäsenvaltioiden yksimielinen päätös.
>> Pienet maat ovat etupäässä maksumiehiä ja vailla tasavertaista vaikutusmahdollisuutta, esimerkkinä elintarvikevirasto.
Taloudesta:
Itsenäisen Suomen taloshistoria on ollut uskomaton menestystarina koko OECD:ssä. Itsenäisellä markalla ja talouspolitiikalla Suomi nousi rutiköyhästä maasta maailman rikkaiden hyvinvointivaltioiden joukkoon. 80-luvun lopussa Suomi luopui omaehtoisesta talouspolitiikasta (Rolf Kullbergin sanoin, "Suomi menee rinta pystyssä Eurooppaan") ja sitoi valuttaansa ECU:uun katastrofaalisin seurauksin. Tästä pelastuttiin valuutan kelluttamisella. Elikä eurouskovaiset veivät Suomen silloin kaaokseen. Kelluva valuutta ja/tai devalvointi olisi pelastanut Suomen idänkaupan romahdukselta yms. taloudellisilta shokeilta.
Nykymaailmassa Euro tuo suurena valuuttana vakautta. Mutta vakaus voi olla turmioksi, aika tulee sen näyttämään. Ruotsilla ja Englannilla menee paremmin kuin euroalueen mailla: alhainen työttömyys ja parempi talouskasvu. Euro on muuten ollut hyvin epävakaa valuutta: ensin se devalvoitui 20-30% ja nyt se on vahvistunut nopeasti.
Ulkopolitiikasta ja vaikutusvallasta: on turha verrata 70-lukua nykyaikaan. Parempi vertailkohta on esim. Suomi vuonna 1994, jolloin itsenäisyytemme oli suurimmillaan. Pystyimme antamaan minkälaisia lausuntoja tahansa joka ilmansuuntaan. Nythän lupaa jo kohta pitää kysyä Brysselistä. Edes pahimman suomettumisen aikaan ei tarvittu lupia Moskovasta, kysehän oli vain itsesensuurista.
"Kuka tänne hyökkäisi?"
=> Kukapa tietäisi. Auttaisiko historiaan perehtyminen?
"Turvallisuuskäsite ei muodostu pelkästään sotajoukoilla.
>> Miten ?
=> Diplomatia. Ja diplomatia on vakuuttavampaa kun sitä tekee Unionin jäsenvaltio.
"Taloudesta
> Heikolla markalla olisimme pulassa nykyisessäkin taloustilanteessa…
>> Entä vahvalla eurolla?
=> Vakaus on taloudessa avainsana. Ja EMU on tuonut Suomen talouteen kipeästi kaivattua vakautta. Katso vaikkapa 5 vuotta taaksepäin.
">> Pienet maat ovat etupäässä maksumiehiä ja vailla tasavertaista vaikutusmahdollisuutta, esimerkkinä elintarvikevirasto"
=> Juuri elintarvikevirasto on oiva esimerkki siitä, miten paljon pienelläkin maalla on vaikutusvaltaa. Tarvitaan jäsenvaltioiden yksimielinen päätös sen sijoittamisesta - myös Suomen. Siksi sitä ei ole saanut Italiakaan.
Taloudesta:
Itsenäisen Suomen taloshistoria on ollut uskomaton menestystarina koko OECD:ssä. Itsenäisellä markalla ja talouspolitiikalla Suomi nousi rutiköyhästä maasta maailman rikkaiden hyvinvointivaltioiden joukkoon. 80-luvun lopussa Suomi luopui omaehtoisesta talouspolitiikasta (Rolf Kullbergin sanoin, "Suomi menee rinta pystyssä Eurooppaan") ja sitoi valuttaansa ECU:uun katastrofaalisin seurauksin. Tästä pelastuttiin valuutan kelluttamisella. Elikä eurouskovaiset veivät Suomen silloin kaaokseen. Kelluva valuutta ja/tai devalvointi olisi pelastanut Suomen idänkaupan romahdukselta yms. taloudellisilta shokeilta.
=> Suomessa tehtiin 80-90- luvuilla paljon virheitä talouspolitiikassa, mutta on äärimmäisen lyhytnäköistä väittää, että Itsenäisen Suomen talouspolitiikka nosti Suomen rutiköyhästä maasta ylös - siihen vaikutti niin paljon muutkin asiat. Vaikkapa sotakorvaukset.
Suomen talouspolitiikkahan oli varsinkin 70-luvulta 80-luvun puoliväliin hyvin lyhytnäköistä, devalvaatiokierteistä, korkean inflaation talouspolitiikkaa joka johti kertaalleen jopa stagflaatioon. On aivan selvää, että tuollaista politiikkaa ei voida noudattaa kansantaloudessa loputtomiin. Idänkaupan romahtamisessa ei markan kellutukset olisi auttaneet yhtään mitään - kahdenkeskinen kauppa kun hävisi alta ja Venäjän tilanne oli mikä oli. Suomen talous oli liian paljon yhden kortin varassa, ja kun se romahti niin...
"Ruotsilla ja Englannilla menee paremmin kuin euroalueen mailla: alhainen työttömyys ja parempi talouskasvu. Euro on muuten ollut hyvin epävakaa valuutta: ensin se devalvoitui 20-30% ja nyt se on vahvistunut nopeasti."
=> Ruotsin ja Englannin talouksissa on omat vaikeutensa, ennen pitkää nämäkin maat ottavat euron käyttöönsä. Ei Euro valuuttana ole ollut epävakaa, se haki uutena valuuttana vain arvonsa markkinoilla ja sen se tekee jatkossakin.
"Nythän lupaa jo kohta pitää kysyä Brysselistä. Edes pahimman suomettumisen aikaan ei tarvittu lupia Moskovasta, kysehän oli vain itsesensuurista. "
=>Ulkopoliittisiin lausuntoihin pyritään EU:ssa hakemaan yhteistä linjaa, mikä on hyvä asia. Käytännössä tämä tosin ei ole oikein onnistunut, vaan kukin maa lausuu kannanottonsa itsenäisesti. Jos lupaa haetaan Brysselistä, siellähän on myös Suomen edustus sitä lupaa antamassa, joten ei siinä mitään.
Moskovasta, ja tehtaankadulta, haettiin Neuvostoliitolta mielipiteitä miten Suomen tulisi lausua tässä ja tässä tilanteessa. Eli kyllä siinä Moskovan talutusnuorassa oltiin. Esimerkkinä olkoon vaikkapa Neuvostoliiton hyökkäys Afganistaniin 80-luvulla, jolloin Suomi pidättäytyi ottamasta kantaa. Kun Iso-Britannia taas hyökkäsi Falklandin saarille ajaakseen Argentiinan joukot pois, Suomi tuomitsi hyökkäyksen.