Kun ensimmäinen toimittaja soitti minulle heti torstain iltauutisten jälkeen ja pyysi kommenttia puolustusministeri Häkämiehen Washingtonin esiintymisestä pyysin saada ensin puheen koko tekstin ennen kuin sanon asiasta mitään. Sen luettuani kirjoitin tässäkin, että puheessa oli asiaakin, mutta jokainen ymmärtää ettei se paljoa auta jos ajan, paikan ja tyylin taju muutoin pahasti pettää. Sittemmin saman ovat todenneet vähän pidättyvimmin sanakääntein presidentti Halonen, pääministeri Vanhanen ja ulkoministeri Kanerva. Vain Jyrki Katainen on Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksen kannustamana jäänyt lapsellisella tavalla ihastelemaan "suoraa puhetta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta".
Kyse ei ole siitä, etteivätkö Häkämies ja Katainen ja muut kokoomuksen tykkiprikaatin kenraalit voi vapaasti tykittää mitä tahansa, kunhan vain muistaisivat erottaa sen milloin edustavat itseään ja milloin Suomea. Mutta on myös asetettava kyseenalaiseksi se, kuinka oikeaan osuvaa heidän suora puheensa lopultakaan on?
Venäjä on haaste eikä sen kehityksen kielteisiä piirteitä pidä hyssytellä, mutta sen sotilaallinen pörhistely ei pysty eikä edes pyri tavoittamaan samanlaista supervalta-asemaa kuin Neuvostoliitolla aikanaan oli. Ja kun Venäjältä tuleviin laaja-alaiseen turvallisuuteen heijastuviin haasteisiin etsitään vastauksia niin ne eivät löydy varustelulinjalta tai Natosta, vaan EU:n monipuolisemman turvallisuusstrategian ainesosista ja välineistä. Kokoomuslainen retoriikka on myös hyvin yksipuolista, jos sen uuteen ilmansuuntaan sovellettua suomettumismallia jatketaan osaamatta, haluamatta tai uskaltamatta arvioida myös niitä kielteisiä turvallisuusvaikutuksia, joita maailman ainoan todellisen supervallan asenteilla ja toimilla on.
Toivottavasti yhden puheen aiheuttama kuohu menee ohi vahinkoja jättämättä. Vaikka onttoihin uhopuheisiin mieltyneet kokoomuslaiset eivät käytöstapojaan muuttaisikaan jää pluspuolelle joka tapauksessa se, ettei kenellekään enää ole epäselvää minkälaista hallituksen sisäistä oppositiota ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kokoomus edustaa.
Kyse ei ole siitä, etteivätkö Häkämies ja Katainen ja muut kokoomuksen tykkiprikaatin kenraalit voi vapaasti tykittää mitä tahansa, kunhan vain muistaisivat erottaa sen milloin edustavat itseään ja milloin Suomea. Mutta on myös asetettava kyseenalaiseksi se, kuinka oikeaan osuvaa heidän suora puheensa lopultakaan on?
Venäjä on haaste eikä sen kehityksen kielteisiä piirteitä pidä hyssytellä, mutta sen sotilaallinen pörhistely ei pysty eikä edes pyri tavoittamaan samanlaista supervalta-asemaa kuin Neuvostoliitolla aikanaan oli. Ja kun Venäjältä tuleviin laaja-alaiseen turvallisuuteen heijastuviin haasteisiin etsitään vastauksia niin ne eivät löydy varustelulinjalta tai Natosta, vaan EU:n monipuolisemman turvallisuusstrategian ainesosista ja välineistä. Kokoomuslainen retoriikka on myös hyvin yksipuolista, jos sen uuteen ilmansuuntaan sovellettua suomettumismallia jatketaan osaamatta, haluamatta tai uskaltamatta arvioida myös niitä kielteisiä turvallisuusvaikutuksia, joita maailman ainoan todellisen supervallan asenteilla ja toimilla on.
Toivottavasti yhden puheen aiheuttama kuohu menee ohi vahinkoja jättämättä. Vaikka onttoihin uhopuheisiin mieltyneet kokoomuslaiset eivät käytöstapojaan muuttaisikaan jää pluspuolelle joka tapauksessa se, ettei kenellekään enää ole epäselvää minkälaista hallituksen sisäistä oppositiota ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kokoomus edustaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
alas.
Noista hänen blogeistaan kuultaa vanhan ja hävinneen miehen katkeruus. Punikin katkeruus.
Ja sitten kun niitä ei hyssytellä niin on koko sosialistilauma niskassa roikkumassa.
Lisäksi Tuomioja ei puna -ihailultaan edes näe, että eihän Venäjällä ollut koskaan tavoitteena saavuttaa samanlaista supervalta-asemaa kuin NL:lla oli. Silloin kun Supervalta-NL syntyi, se syntyi 2MS:n seurauksena, joka ei suinkaan ollut edes Stalinin tavoite. Hehän kävivät omien puheidensa mukaan vain suurta isänmaallista sotaansa fasisteja vastaan. Todellisuudessa asian laita oli täysin toinen.
Joten Venäjän todellisia tarkoitusperiä on turha lukea mistään iltapäivälehdistä tai muista heidän julkisuuteen antamista lausunnoista. Teot ratkaisevat eivät puheet.
Lisäksi Tuomiojan lausunto on jo ristiriidassa venäläisten itsensäkin kanssa, sillä eikös Putin ole sanonut, että Venäjän tavoitteena on NL:n aikainen suurvalta-asema sotilaallisessa voimassa.
Siis samalla tavalla kuin SDP ja vasemmisto yleensäkin on toiminut itäisen supervallan kohdalla. Sillä erotuksella tietysti, että NL:n ja Venäjän kielteiset turvallisuusvaikutukset ovat ovat koko 1900 -luvun olleet aivan toista luokkaa kuin USA:n. Jos Erkki on erimieltä, niin tervemenoa vaan Itä-Eurooppaan väittelemään asiasta.
Aikaisemmin olen pitänyt Tuomiojaa edes jollakin lailla järkevänä ja vastuullisena ihmisenä mutta olen näemmä ollut väärässä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000029041551
Mielenkiintoista on nähdä mikä on ulkopolitiikamme johtajan näkemys Lauantaiseurassa 16.9