Efexor versus Seronil

Efexor depot toimi erittäin hyvin kohdallani. Masentuneisuus ja ahdistuneisuus on lievittynyt. Lisäksi se on antanut extrana helpotusta sosiaaliseen pelkoon. En vielä tiedä joudunko tuota syömään loppuelämäni ajan. Periaatteessa vain melko kallis hinta on ainoa sen huono puoli. Mielestäni se lamaannuttaa hieman tunteita, enkä murehdi ja vatvo liikaa asioita. Ehkä se on lieman latistanut seksuaalisia halujakin, mutta kaikki toimii kuten ennenkin, "eikä ole viety vehkeitä valtioille". Itseasiassa se on kai helpottanutkin elämääni, koska näyttää siltä että vietän loput 50 vuotta ilman kumppania.

Tuli tuossa mieleen että onkohan Seronil yhtä tujua ainetta? Se näyttäis olevan paljon halvempaa. Oliko siinä joku fluoksetiini vaikuttavana ja Efessä on venlafaksiini. Tietäsköhän kukaan antaako Seronil apua myös sosiaaliseen arkuuteen, eli turruttaako se? Pitäis kai lääkärin kanssa jutella näistä. Vai onko syytä jatkaa Efexorin käyttöä kun se on sopivaksi todettu? Juuri ahdistuneisuuden estoon toimii tosi hyvin. Yksinäisenä pienessä Efe-nosteessa ei ahdista nähdä onnellisia yhdessä. Ennen nimittäin niiden näkeminen laukaisi ahdistuksen. Kaipa nämä aineet muuttavat aivojen toimintaa pysyvästi? Uskoisin ainakin että ne jotenkin tuhoavat rakenteita.