ja menot ovat tuoja suuremmat, omaa vikaa ja kohtalon oikutteluja.
Onnellinen saa olla monesta asiasta, vaikka ei niitä osannut arvostaa silloin kun kaikki oli vielä hyvin.
Mistä onni syntyy?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=680&posting=22000000016039472#22000000016039472
Onnellinen saa olla monesta asiasta, vaikka ei niitä osannut arvostaa silloin kun kaikki oli vielä hyvin.
Mistä onni syntyy?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=680&posting=22000000016039472#22000000016039472
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Kun olin tänään matkalla koulusta kotiin, näin kadulla pikkutytön äitinsä kanssa. Tyttö kääntyi minuun ja hymyili. Aloin kelailemaan mitä ihmettä tuo tyttö hymyili? Ei kukaan kertonut hyvää vitsiä, ei hänelle tapahtunut mitään onnellista juuri sillä hetkellä. Tyttö hymyili pelkästä elämisen ilosta. Ei sen takia että olisi joku syy hymyillä, vain siksi että on olemassa.
Miten lapset pystyvät tuohon? No tietenkin siksi että he ovat vielä tarpeeksi tyhmiä ollakseen iloisia ilman syytä. Kun tulee ikää mittariin ja "järkeä" päähän, elämän oikea laita paljastuu.
Sama uskon kanssa: aivot narikkaan ja hymyillään kun hangon keksi. Miksi siis jumala palkitsee aivottomuudesta mutta järjen käyttö johtaa kadotukseen? Miksi meille annettiin järki muttei lupaa käyttää sitä?
Minulla ei ole pitkään aikaan ollut ainuttakaan aitoa naurun tai hymyn hetkeä. Kaikki vain typerää hirnumista yhtä typerille jutuille, joita aivottomat "kaverit" aina kännipäissään laukoo.
( ETKÖS OLE AIKALAILLA YLIMIELINEN ?)
Pitäisi varmaan käydä jossain poistattamassa osa aivoistaan, niin tulisi tyhmemäksi. Samalla tietenkin onnellisemmaksi. Mutta olisiko sekään oikea ratkaisu? Kun ei haluaisi luovuttaa ja tyytyä helppoon ratkaisuun. Ei haluaisi tyytä siihen einekseen kun haluaisi tehdä ruokansa itse. Toisaalta ei haluaisi pohtia kysymyksiä, joille ei yksinkertaisesti ole yleispäteviä vastauksia. Elämä on siis iso dilemma..."
LASKEUDU SIELTÄ KOROKKEELTASI, ALKAA ELÄMÄSSÄ LÖYTYÄ ARVOA.
pistit niin syvän ajatuksen siitä mistä onni syntyy
sen syntyvyyttä ei tulisi säännöstellä, mitä on sitten sen odotusaika? ja miten sen synnytämme ?
pitäisi tietää mitä odottaa ja mitä synnyttää...
olen itse kokenut aidoimman onnen juuri "tyhjiössä" eli silloin kun en mitään odottanut en mitään vaatinut, olin ;
kävellessä sitten katsoin ympärilleni ja tunsin ykskaks niin suurta rakkaudentunnetta olemiseen ja sen kehyksiin että olen usein surrut sitä etten tiedä sen valmistustapaa saadakseni uudelleen kokoea yhtä voimakasta ja kaikenkattavaa rakkaudentilaa
sitä voi kutsua hyvällä syyllä onneksi ?
onko siis kyse siitä että annammeko tilaa onnelle
onko pää niin täynnä ajatuksia ettei sinne mahdu onnea enää , vaan maallisia asioita jotka katoavat tuodakseen uusia asioita ja toistaen niitä ja myös säilöen
emme osaa vieläkään elää siis ELÄÄ ja OLLA
ei mielestäni ole kyse älyn kehittyneisyydestä vaan kohteiden valinnoista ja se taas on kiinni siitä kuinka viisaasti osaa älyään käyttää
no joo, toivottavasti itsekukin koemme onnea edes kerran elämässämme
niin, lapsi on vielä pyyteetön onnensa suhteen
avoin ja kokeva
"järki" on kai vaativa kun oivaltaa onnen ihanuuden, se ei hyväksy sitä sellaisenaan vaan vaatii vielä suurempaa ( se tajuaa että voisi saada enemmänkin ja on ahne )
emme siis hyväksy onnea sellaisena kuin se on ?
miksi siis odottaa sitä, kun sisin ei siitä iloitse vaan ahnehtii sitä kaikilla mausteilla ... ei se silloin tule kun sitä ei sellaisenaan odota, ei anna tilaa vaan tahtoo omistaa senkin
usko siirtää vuoria sanotaan, ei usko vaadi hymyä
se on uskoa sinällään, eli sekin on perusasia jota emme hyväksy vaan taas vaadimme enemmän
pitää tulla tulosta, suoritetta , kiitosta, jne...
olenko ihan kateissa ajatuksissani teidän muiden mielestä ?????
"Minulla ei ole pitkään aikaan ollut ainuttakaan aitoa naurun tai hymyn hetkeä. Kaikki vain typerää hirnumista yhtä typerille jutuille, joita aivottomat "kaverit" aina kännipäissään laukoo."
Mun sisko omasi saman kaltaisen suhtautumisen muihin.
Viimein havaitsi, kun opettelee ihmissuhteensa jopa toiseen kultuuriin, alkaa elämä saamaan haastetta ja sisältöä.
Avioitui maahan jossa naisilla ei ollut edes äänioikeutta ja on nyt erittäin onnellinen.
En ole kovin uskonnollinen, enkä kovin innokas kommentoimaan täll. onnen/teolog. kysymyksiä. Jos nyt kuit. vähän omasta näkökulmastani yritän Jos lähhdet. siitä että ns. rikkaissa teoll. maissa lähestulkoon kaikki inhimillinen (ja konkreettinen) pyritään ottamaan (ja on jo paljolti otettu) rahatalouden piiriin, jää tällaisissa maissa sellaiselle ihmiselle, joka hädin tuskin saa pakolliset laskunsa maksettua hyvin vähän konkreettista liikkumavaraa (On tästä liikk. varasta vielä toist. jotain jäljellä täällä meilläkin). No sitten meille jää nämä henkimaailman asiat. Sikäli kun ymmärrän kristinusko ei ole ainakaan pelkästään henkimaailman juttu, vaan kommentoi ja käsittelee paljolti maallisia asioita. Jos ei uskota minkäänlaiseen Platoniseen ekstrahumaniin (joka Platonilla myös puhdas ja täydellinen). meille jää tämä oma menttaalinen maailmamme ajatusrakenteineen. Jos ihminen ei voi olla alituiseen ajattelamatta tai kehittämättä ajatusrakenteita, niin minkälaisia voisivat olla ne ajatusrakenteet jotka eivät referoi konkreettiseen. Jos annat ajatuks. ´'vapaasti' velloa ne lähes poikkeuksetta referoivat konkreettista. Näin pysyäksesi abstraktissa sinun on pakotettava ajatuksesi joihinkin mentaalisiin muotoihin tai malleihin. Eli ts. päädyt jonkin sortin mentaaliseen formalismiin. Klassinen esim. (ja ehkä puhtain tunnettu) tällaisesta on matemaattinen formalismi. Tällöin abstrakteja menttaalisia rakenteita puhtaimmillaan edustanee pure matematiikan rakenteet formalistin näkökul-masta. Siis tällaiseen abstr. mentaal. maailmaan tulisi rikk. teoll. maissa syrjäytyneen yksilön pyrkiä pitääkseen yllä milenrauhaansa. Tähän heitetään 'Mitä? Tämähän on ihan vitsi tässä kiertokoulujen maassa jossa opettajatkin ovat usein idiootteja' Ei aivan niin kuitenkaan voihan ko. mentt. aktiviuteettia harrastaa millä tasolla tahansa [Ja kyllä alemmaltakin tasolata löytyy ihan mielenkiint. ja kunnioitettavia juttuja pure matemat. puoleltakin. Mielenkiint. elementaarisen matemat. probleemakirjoakin (ei tosin juuri suomeksi)]. Ja aina uusia advanssimpia mielenkiintoisia rakenteita riittä kehteltäväksi ja tutkittavaksi. Yksi asia joka täll. huolettaa on se, että jos pää alkaisikin pehmitä iän myötä eikä pysyisikään käsittelemään asioita enää entiseen malliin voisi masentua todella pahasti. Tästä tiedetään sen verran että joillekin näin käy toisille taas ei. Olkoon tämä asia niin kuin on. Ei kaikkea kannata etukäteen surra. Ja kuolemme me kakki kuitenkin joskus.
ymmärtämätön.
Se on tuo Hauki kala niin Latinaksi kuin Suomeksi.
Tosin Anteeksi vaan en edes lukenut tuota pötköä jonka kirjoittaen ulos annoit.
jokainen kerran. Ei kukaan ole vielä tänne jäänyt haamuna huuhailemaan. Tietääkö kukaan onko yhdenkään arkkuun laitettu setelinippu tuonpuolisen mammonan takaamiseksi? Itse en tiedä ainuttakaan.
Mitä tarkoitat tuolla 'olet ymmärtämätön' Ja erityisesti kun tuon arvion 'lukematta tuota pötköäsi' heität. On varmasti paljon asioita joista en mitään ymmärrä. Ja kuten pötkössänikin kirjoitan filosofeeraus ei ole ominta alaani.Lisäksi pötkö on heitetty huolimattomasti ja siinä on tietenkin tulkinnanvaraista käsitteistöä (ja erityisesti käsitteiden merkitykset hajoavat aivan liian laajalle), mutta kyllä siitä pääpiirt. selväksi pitäisi saada (jos niin haluaa) se mikä on kirjoittajan näkökulma esittämiisi henkimaailman juttuihin ja käsitteisiin tästä kirjoittajan syrjäytyneestä näkökulmasta. Minä sitävastoin luin tuon lyhyen filosofeerauksesi 'Hauki on kala niin suomeksi kuin latinaksi' Lause on ainakin päällisin puolin totta (minä en saivartele tällaisten lauseiden kyseessä ollen). Mutta sitä mitä tuolla lauseellasi tässä yhteydessä tarkoitat en ymmärrä, vaikka niin haluaisinkin. On muuten helppo olla viisasta kun murjaisee tarpeeksi yksinkertaisen ja ympäripyöreän lauseen ja jättä muden asiaksi löytää ne viisaudet joihin lause viittaa. Luulen sinun yksinkert. ajattelevan, että 'ei kannata edes vaivautua lukemaan tuollaisia tyhmien ihmisten selityksiä minä tiedän asiat kuitenkin'. Siinä kuitenkin olet väärässä että minä en ole oppinut. Minä voin olla yhtäällä huonosti toisaalla vähän paremmin oppinut, mutta kukaan ei minua liiemmin ole opettanut joten olen itse oppinut minkä olen oppinut. En ole muuten minäkään niin kovin innokas vastailemaan kommentteiisi.(On tuo sinun vast. kuitenkin parempi,joskaan ei niin hauska kuin erään toisen joka oli 'mene ja runkkaa karvahattuusi' Olen vaan tässä nämä kesäviikot harjoitellut läppärini käyttöä kun sellaisen nyt otin.
Pitkiä tekstejä kirjoittaessa kappalejako on erittäin tärkeä kirjoitetun tekstin jäsentelemiseksi ja rytmittämiseksi. Pötköön kirjoitettu teksti on yleensä merkki kyvyttömyydestä jaotella ja eritellä ajatuksia ja kokonaisuuksia. Joten... Paina enteriä aina välillä.
Ja vielä naurettavampaa on käyttäää keinotekoisia ja itsekeksittyjä lyhenteitä. Jos vaivautuu kirjoittamaan tuollaista tekoälyllistä jargonia, niin voisi samalla vaivautua kirjoittamaan sanat loppuun asti lyhentämättä niitä kirjoitusopin vastaisesti sieltä täältä! Ärsyttävää lukea ja tulee vain mieleen, että jäikö aamulääke ottamatta?:P
Viestissä oli kappalejakoakin mutta jotenkin tämä kone runttasi sen pahempaan muotoon. Tätä läppäritekstin kirjoittamista tässä harjoittelen En ole muutenkaan mikään verbaalisen tekstin suoltaja. Paremminkin olen lukumiehiä,ja teksti sitten pkkaa olemaan sen mukaista. En muuten itse jaksa lukea tyhjänpäiväistä blaa blaa tekstiä oli se sitten missä muodossa hyvänsä. Kieltämättä lyhenteet ovat huolimattomia, ja virheitä tekstissäkin on. Mutta olen varma, että rutinoitu lukija kyllä pystyy näkemään noista tekstivirheistä hulimatta sen mitä kirjoittaja tekstillään tarkoittaa. Väittämääsi tekoälyllisyyttä ei tekstissä ole. Teksti on suoraan kirjoittajan omasta päästä. Teksti on huolimattomasti mahd. tiiviiksi runtattu paketti kirjoittajan näkökulmasta meneillään olevaan teemaan. Olisi siinä ollut paikka lähteä kalumaan, kommentoimaan ja runttaamaankin itse asiastakin tekstin takana. Jatkat edelleen tuolla epäasiallisella ed. mainitsemallani 'karvahattu'-linjan kommentoinnillasi 'jäikö aamulääke ottamatta' Jos todella olet jonkinlainen opettaja, sovit kyllä hyvin siihen lohduttomaan kuvaan joka minulla opettajistamme on.
Kun ei sitten millään asiallinen kritiikki kelpaa niin totean tähän (yrittämättä herjata mitään uskontoa), että tuo sinun 'Mistä onni syntyy' on parhaimmillaan joutavaa paskan jauhamista ja pahimmillaan syrjäytyneessä asemassa olevalle ristiriitaisien (ja hämment.) neuvojen antamista hänen tilanteeseensa nähden. Jos olet se opettaja niin toistan vilä sen, että kaikissa lähettämissäni viest. on kone runtannut kappaleet yhteen sen jälkeen kun olen painanut 'Lähetä viestiä'. Harmittaa se minuakin mutta en ole keks. vielä mistä se johtuu. Ja on tässä tekstissä vielä muitakin ongelmia. Sitä ei kuitenkaan tullut mieleenikään että joku lukija haluaisi tulkita peräkkäisiä aivan erilaisia asioita käsitteleviä lauseita pötkössä.Minulle vanhana lukijana kappalejako on niin selvä juttu että tunnistan sen vaikka sitä ei tekstin ulkoasussa olisikaaan. Vielä vähemmän olisi mieleeni voinut tulla sellainen,että joku lukija tekee tällaisesta tekstin ulkoasusta pitkällekin meneviä päätelmiä tekstin kirjoittajan luonteesta. Totean vielä että tällainen asioiden jäsentely tai paketointi (tai synteesi/analyysi) on enemmän perustavaa laatua oleva käsite kuin pelkkä kirjoitetun tekstin muotoseikka(Vai eikö tätä käsiteltykään siellä seminaarissa ?). Ajattele nyt vaikka elektroniikkamiestä kompleksin piirisuunnittelun(tai analyysin) edessä, tai vaikka timpuria rakennuksella. Vilä sanon senkin, että vaikka talouspolitiikka ei tieteeksi muutu millään auktoriteetilla se voi silti olla ihan hyvin perusteltua,ja sen kanssa on elettävä joka tapauksessa. Taloustieteessä on jo vähän kestävämpiäkin argumentteja.