Kuka oikeastaan uskoo

Kristinuskon sanoman mukaan synti on rikkomus jumalan sanaa ja tahtoa vastaan. Mutta kun tajuaa ettei ole olemassa mitään jumalia, niin tajuaa ettei myöskään ole olemassa mitään sellaista asiaa kuin synti, joka on puhtaasti krisseleiden omaa keksintöä ja jonka kynsissä he itse tuskailevat.

Minä taas ateistina olen aina täysin synnitön, mikä ei tietenkään tarkoita, että olisin jotenkin täydellinen ja virheetön, ei tietenkään.
Eihän kukaan meistä ole ja omat töppäykseni on ollut minullakin - mutta eivät ne silti ole olleet mitään syntiä, vaan virheitä, töppäyksiä, erehdyksiä ja huonoja tekoja.

Ja kannattaa muistaa, että vankiloihin ei laiteta syntisiä, vaan rikollisia (ei, en ole ollut vankilassa) ja siinä on aika iso ero.

Ja vaikka tajuaisikin olevansa täysin synnitön (kuten minä), niin ei se vastuu omista teoistaan ja niiden vaikutuksista muihin ihmisiin silti mihinkään katoa, vaan ne pitää edelleen ihan samalla lailla kantaa.
Ainut ero on siinä, että niitä ei tarvitse rukoilla anteeksi joltain olemattomalta mielikuvitushahmolta ja pelätä, että on jotenkin rikkonut sen sanaa vastaan. Ja voi kuinka paljon niitä lukemattomia eri "syntejä" krisseleillä sitten riittääkään. Siinä meneekin sitten koko loppuelämä niitä vatvoessa ja varoessa ja anteeksi rukoillessa. Mutta näin täysin synnitömänä on paljon helpompaa ja kevyempää elellä...

täysin synnitön kirjoitti:

Kristinuskon sanoman mukaan synti on rikkomus jumalan sanaa ja tahtoa vastaan. Mutta kun tajuaa ettei ole olemassa mitään jumalia, niin tajuaa ettei myöskään ole olemassa mitään sellaista asiaa kuin synti, joka on puhtaasti krisseleiden omaa keksintöä ja jonka kynsissä he itse tuskailevat.

Minä taas ateistina olen aina täysin synnitön, mikä ei tietenkään tarkoita, että olisin jotenkin täydellinen ja virheetön, ei tietenkään.
Eihän kukaan meistä ole ja omat töppäykseni on ollut minullakin - mutta eivät ne silti ole olleet mitään syntiä, vaan virheitä, töppäyksiä, erehdyksiä ja huonoja tekoja.

Ja kannattaa muistaa, että vankiloihin ei laiteta syntisiä, vaan rikollisia (ei, en ole ollut vankilassa) ja siinä on aika iso ero.

Ja vaikka tajuaisikin olevansa täysin synnitön (kuten minä), niin ei se vastuu omista teoistaan ja niiden vaikutuksista muihin ihmisiin silti mihinkään katoa, vaan ne pitää edelleen ihan samalla lailla kantaa.
Ainut ero on siinä, että niitä ei tarvitse rukoilla anteeksi joltain olemattomalta mielikuvitushahmolta ja pelätä, että on jotenkin rikkonut sen sanaa vastaan. Ja voi kuinka paljon niitä lukemattomia eri "syntejä" krisseleillä sitten riittääkään. Siinä meneekin sitten koko loppuelämä niitä vatvoessa ja varoessa ja anteeksi rukoillessa. Mutta näin täysin synnitömänä on paljon helpompaa ja kevyempää elellä...

olevasi synnitön, kun vähän aiemmin sanoit ettei syntiä edes ole. Et voi olla mitään sellaista, mitä ei ole olemassakaan.

pussiin, sanoessasi kirjoitti:

olevasi synnitön, kun vähän aiemmin sanoit ettei syntiä edes ole. Et voi olla mitään sellaista, mitä ei ole olemassakaan.

Jos teet väärin, ja se tuntuu väärältä, liittyykö se uskontoon? Onko "synti" sanakirjassa?