(Eniron purkkamasiina näköjään nielee jo aloituksetkin, joten yritetään vielä kerran)
on, että he eivät uskalla hyväksyä mitään epävarmuutta missään selityksessä. Tiede alkeissaan tunnustaa, että varmoja selityksiä ei ole olemassa. Siispä turvaudutaan väitteisiin, joiden esittäjä väittää niiden olevan varmoja. Tästä seurauksena pakko luottaa auktoriteetteihin, ja karmaiseva ajatttelun virhe auktoriteettiä on pakko pitää erehtymättömänä.
Koko puliveivauksen syy on puuttuva perusturvallisuuden tunne. Kuta parempi turvallisuuden tunne ihmisella sisimmässään vallitsee, sitä enemmän epävarmuutta hän kykenee sietämään ympärillään.
Perusturvallisuuden tunne syntyy varhaislapsuudessa. Se voi horjua aikuisuudessa esim. alkoholin väärinkäytön tai jonkin todella rajun elämänmuutoksen vuoksi.
Uskovaisia onkin kolmea tyyppiä: aikuistumiskehityksessään jälkeenjääneitä, joille uskonto antaa selityksen asioihin, joille ei uskalleta keksiä epävarmaa selitystä, aikuisena hurahtaneita jotka ovat jonkin sietämättömän kriisin takia turvautuneet ulkopuoliseen apuun ja onnettomuudekseen saaneet oikean avun sijasta "auttajakseen" jonkin uskonnon, sekä lapsesta saakka aivopestyjä.
Kolmannen tyypin edustajilla voi olla nuppi ihan ok kunnossa, he ovat vain aivopestyjä. Koska he ovat henkisesti normaaleja, he ovat tyytyväisiä elämäänsä. Tällaiset ihmiset ovat uskovaisporukoiden tähtiä, onnellisia ja tasapainoisia uskossaan, tietävät kaiken uskonnosta, tosin he ovat täysin kyvyttömiä ymmärtämään mitään vaihtoehtoisia ajatusmalleja. He eivät välttämättä vihaa tiedettä, he eivät vain ota sitä ollenkaan huomioon. Tämän kolmannen tyypin edustajat ovat katoamassa, sillä kouluopetus tarjoaa juuri noita vaihtoehtoja.
Ykkös- ja kakkostyypin uskovaiset yrittävät päästä tasapainoisiksi ja onnellisiksi, siis kolmostyypin edustajiksi. He siis yrittävät väkisin aivopestä itsensä. Koska he ymmärtävät tiedettä ainakin alkeiltaan ja tajuavat että se on ristiriidassa uskonnon kanssa, joka muka tulee ratkaisemaan kaikki heidän ongelmansa kunhan vain päästään eroon saatanallisesta epäuskosta, heidän ajatteluunsa kuuluu tiedeviha.
on, että he eivät uskalla hyväksyä mitään epävarmuutta missään selityksessä. Tiede alkeissaan tunnustaa, että varmoja selityksiä ei ole olemassa. Siispä turvaudutaan väitteisiin, joiden esittäjä väittää niiden olevan varmoja. Tästä seurauksena pakko luottaa auktoriteetteihin, ja karmaiseva ajatttelun virhe auktoriteettiä on pakko pitää erehtymättömänä.
Koko puliveivauksen syy on puuttuva perusturvallisuuden tunne. Kuta parempi turvallisuuden tunne ihmisella sisimmässään vallitsee, sitä enemmän epävarmuutta hän kykenee sietämään ympärillään.
Perusturvallisuuden tunne syntyy varhaislapsuudessa. Se voi horjua aikuisuudessa esim. alkoholin väärinkäytön tai jonkin todella rajun elämänmuutoksen vuoksi.
Uskovaisia onkin kolmea tyyppiä: aikuistumiskehityksessään jälkeenjääneitä, joille uskonto antaa selityksen asioihin, joille ei uskalleta keksiä epävarmaa selitystä, aikuisena hurahtaneita jotka ovat jonkin sietämättömän kriisin takia turvautuneet ulkopuoliseen apuun ja onnettomuudekseen saaneet oikean avun sijasta "auttajakseen" jonkin uskonnon, sekä lapsesta saakka aivopestyjä.
Kolmannen tyypin edustajilla voi olla nuppi ihan ok kunnossa, he ovat vain aivopestyjä. Koska he ovat henkisesti normaaleja, he ovat tyytyväisiä elämäänsä. Tällaiset ihmiset ovat uskovaisporukoiden tähtiä, onnellisia ja tasapainoisia uskossaan, tietävät kaiken uskonnosta, tosin he ovat täysin kyvyttömiä ymmärtämään mitään vaihtoehtoisia ajatusmalleja. He eivät välttämättä vihaa tiedettä, he eivät vain ota sitä ollenkaan huomioon. Tämän kolmannen tyypin edustajat ovat katoamassa, sillä kouluopetus tarjoaa juuri noita vaihtoehtoja.
Ykkös- ja kakkostyypin uskovaiset yrittävät päästä tasapainoisiksi ja onnellisiksi, siis kolmostyypin edustajiksi. He siis yrittävät väkisin aivopestä itsensä. Koska he ymmärtävät tiedettä ainakin alkeiltaan ja tajuavat että se on ristiriidassa uskonnon kanssa, joka muka tulee ratkaisemaan kaikki heidän ongelmansa kunhan vain päästään eroon saatanallisesta epäuskosta, heidän ajatteluunsa kuuluu tiedeviha.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Se kuuluu "Uskovaisten tiedevihan syy"
tiede on tiedettä,ei sitä kiistetä mutta evoluutioteoria on sen myrkyttänyt osittain .
On väärin ,että omia spekulaatioita esitetään tieteen vittaan kiedottuna ja aivopestään sillä ihmisiä.
Niin, vastahan sitä evoluutioteoriaa on yritetty kumota yli 100 vuotta ja yritetty epätovoisesti löytää jotain tieteellisiä perusteita ja todisteita (siis edes YHTÄ) luomisen ja kreationismin puolesta.
Kummassakaan ei ole (äärimmäisen sinnikkäistä) yrityksistä huolimatta onnistuttu vähääkään.
Aika säälittävää.
Ja sinulle edellinen älyvälkky sanoisin vain, että jos sinä onnistut saamaan noin lyhyeen viestiin noin monta tökeröä kirjoitusvirhettä, niin se kertoo meilla aika paljon sinun koulutus- ja älykkyystasostasi...
Jos minä haluan kuulla jotain syvällisiä asioita ja tieteellisiä faktoja, niin enpä taatusti kysy niitä joltain sivistymättömältä ääliöltä, joka ei osaa edes kirjoittaa.
"Cum hoc, ergo propter hoc
"Tämän kanssa, siis tämän vuoksi." Korrelaation ja kausaliteetin sotkeminen toisiinsa. "Jäätelönsyönti aiheuttaa hukkumiskuolemia, koska kesällä hukkumiskuolemat lisääntyvät jäätelön kulutuksen kasvaessa.""
Oma versiosi: henkilö, jonka tekstissä on kirjoitusvirhe, on "sivistymättön ääliö, joka ei osaa edes kirjoittaa."
P.s. "meilla" kirjoitetaan "meille" ks. oman tekstisi kohta "se kertoo meilla aika paljon sinun koulutus- ja älykkyystasostasi."
Jos tekstiin on lipsahtanut kiireessä yksi väärä kirjain tai parikin, kirjoittaja ei välttämättä ole mikään sivistymätön ääliö, mutta pikkaisen huolimaton.
Mutta sellainen henkilö, jonka parin rivin tekstissä on toistakymmenkunta täysin selkeää (eikä taatusti mistään vahingosta, vaan puhtaasti kirjoitustaidottomuudesta johtuvaa) oikeinkirjoitusvirhettä, on selvästikin aika lailla sivistymätön ääliö.
Pienillä vahingoilla ja pikku lipsahduksilla, tai sitten täydellisellä kyvyttömyydellä kirjoittaa riviäkään kieliopin mukaista tekstiä, on aika selkeä ero - ainakin minun mielestäni.
Mutta tämän kovarianssin täydellisestä lineaarisesta riippuvuudesta voitaisiin tietysti kinastella loputtomasti, koska loppujen lopuksi sekin on vain näkökulma- ja mielipidekysymys.
Eipä taida kannattaa.
vielä pitäisi täydentää matriisiksi jossa uskonnollisuuden syntytavan ja asteen ohella olisi toisena ulottuvuutena se millaiseen jumalaan henkilö uskoo.
Yhtenä ryhmänä nämä fundamentalistit, jotka kykenevät uskomaan kaikki mahdolliset ja mahdottomat ristiriidat todeksi (kuten yksi jumala joka onkin kolme ja joka tappoi itsensä herätäkseen eloon myöhemmin kettuunnuttuaan omaan kyvyttömyyteensä)
Toisena ryhmänä voisi ajatella normikrisseliä, joma on taikauskoinen sen enempää ajattelematta
Kolmantena ryhmänä ne jotka ovat luoneet oman jumalansa ilman merkittäviä myötävaikuttimia esimerkiksi raamatun mytologiasta.
Tekstini taisikin käsitellä juuri fundamentalistien tiedevihaa, sillä tiedän varmasti että esim. adventisteilla on sääntö, jonka mukaan oman uskonnon opetukset korvaavat ristiriitatilanteessa tieteen havainnot.
Normikrisselit ovat aika säälittäviä lampaita, jotka menevät kirkon perässä kun kaikki muutkin menee. Normikrisselin passiivis-agressiivisuus muuttuu aktiiviseksi aggressioksi kun oma elämäntapa kyseenalaistetaan, uskonnon kohdalla se on että "on tosi fantsuu kun on hienot häät tosi isossa kirkossa ja kaikki kattoo".
Kolmas ryhmä on mielenkiintoisin: nämähän ovat ihmisiä jotka ovat ajatelleet ihan oikeasti omilla aivoillaan mutta silti päätyneet johonkin ihmeelliseen ajatuskiemuraan selkeän ateistisen toteamuksen sijasta. Onkohan mahdollista olla likinäköinen muutenkin kuin silmien kohdalta, esim. todellisuuskäsityksen?
"Kolmas ryhmä on mielenkiintoisin: nämähän ovat ihmisiä jotka ovat ajatelleet ihan oikeasti omilla aivoillaan mutta silti päätyneet johonkin ihmeelliseen ajatuskiemuraan selkeän ateistisen toteamuksen sijasta. Onkohan mahdollista olla likinäköinen muutenkin kuin silmien kohdalta, esim. todellisuuskäsityksen?"
Minusta me päivittäin pääsemme tälläkin palstalla todistamaan moista ihmettä.