Olen tässä koittanut selvittää, että ketkä (edellisen hallituksen) ministerit istuivat valtioneuvoston yleistunnossa
29.03.2007. Sitä tietoa ei löydy eduskunnan tai valtioneuvoston sivuilta. Lisäksi tämän päätöksen Pirkanmaan 1. yleiskaavaksi on hyväksynyt puumerkillään vain ympäristöministeri Wallin - vaikka päätös on tehty valtioneuvoston yleisistunnossa:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=65336&lan=FI
Olisikin kiintoisaa tietää, ketkä muut ministerit olivat hyväksymässä tuota päätöstä olla vahvistamatta Pirkanmaan 1. yleiskaavaa Kalkun markettien osalta. Valitettavasti se näyttää olevan mahdotonta, koska ko. kokouksen osallistujia ei näytä olevan kirjatun missään.
Itse asiaan: Jos asut Nokialla rautatien pohjoispuolella, työmatkasi Tampereelle kulkee käytännössä aina (kolme-neljä reittivaihtoehtoa) kaavassa osoitetun Kalkun Prisman korttelin vierestä (ellet sitten asu Kalkun varikon lähettyvillä ja reittisi kulkisi silloin hieman etelämpää): Rounionkadun päähän asti Kalkkuun tai sitten eri reittejä (Porin yhdystie, Pinsiön tie, Koukkujärven tie tai Öljytie) Porin tielle ja sitä pitkin Kalkun kiertoliittymään.
Lisäksi Nokian kaupunkiin sijoittuvat uudet työpaikat on suunniteltu perustettavan ensisijaisesti samalle alueelle ko. markettien kanssa. Eli ne olisivat erittäin todennäköisesti ko. alueella työskeneleville työmatkan varrella; tai ainakin n. kilometrin säteellä näistä uusista työpaikoista.
Huvittavinta tässä on se, että valtioneuvoston päätöksessä Kalkkuun sijoitettavien markettien kaavat kumottiin perustellen sillä, että asiointi Kalkun marketteihin tapahtuisi pääosin yksityisautolla. Toivotan ympäristoministeriön virkahenkilöt tervetulleiksi laskemaan kuinka moni asiakas käy Nokian S-Marketissa tai CityMarketissa bussilla tai muulla julkisella välineellä (lue: taksilla) ostoksilla. Todennäköisesti kahden käden sormet riittävät koko viikoksi - jos ne taksit jätetään pois laskuista. Ja muutenkin tutustuminen nokialaiseen (tai vaikka yleisemminkin Tampereen talousalueen) julkiseen liikenteeseen olisi mitä tervetulleinta. On siinä ministerillä ihmettelmistä, jos hänellä teetetään käytännön testi siitä miten mummon kauppammatka bussia käyttäen sinne CityMarkettiin vaikkapa Taka-Lauttalasta tai Siurosta sujuu.
Sitäpaitis oma vakaa käsitykseni on, että ainakin Nokialta kannattaisi muodostaa uusi syöttö-/poikittaisliikenteen bussireitti Nokialta (Rounionkadun kautta) Tesomaan, jos esim. Prisma sinne rakennettaisiin. Muutoin tuskin kannattaa n. 5-10 vuoteen.
Lisäksi lähes kaikki em. Pohjois-/Keski-Nokian asukkaat olisivat yhtä lähellä tai lähempänä Kalkun Prismaa, kuin Nokian keskustaa. Itselleni tuo matka olisi n. kilometrin lyhempi. Lisäksi Kalkun Prisma olisi työmatkani varrella (huom: Hervantaan), Nokian keskustan kaupat taas eivät. Sitäpaitsi suunnitteilla on avata poikkikatu Rounionkadun ja Kalkuntien väliin. Unohtamatta sillä alueella olemassaolevan asuntoaluekaavan rakentamista. Jokainen säästetty kaupassakäyntikilometri on n. 200g CO2:ta. Parituhatta perhettä ja 2-3 krt/vko = n. 1 tn CO2-kiintiöstä säästyisi *joka viikko* jos oletetaan, että keskimääräinen pohjois-nokialaisen kauppamatkan lyheneminen olisi 1km (edestakaisin). Todennäköisesti keskimääräinen kauppamatkan lyheneminen olisi selvästi tuotakin suurempi.
Etelämpänä asuvia taas palvelee CityMarket (6km päässä meiltä) - jossa myös tulee asioitua, koska Nokialla ei ole toista super/hypermarketia. Ja joskus pitää käydä IdeaParkissa (40km suuntaansa) tai Partolassa (Pirkkalan liikekeskustassa) (15km) asti, jos lähtee hakemaan niitä erikoisliikkeitä. Näissäkin tapauksissa esim. Kalkun Prisman tarjonta saattaisi olla usein riittävää. Vrt.: ei olisi tarvinnut käydä Kalevassa asti tekemässä hintavertailuja (yht yli 50km, eli n. 15-20 eur, kun kokonaiskulut otetaan huomioon, eikä pelkästään polttoainekulu). Mutta CO2:ta pistettiin taas about 12kg(!) pelkästään pakoputkesta pihalle. Ihan vaan sen takia, että KALKUSSA EI OLE HYPERMARKETTIA.
Eli bensaa palaa turhaan - ja paljon. CO2:ksi muutettuna about 250 kg vuodessa. Nyt puhutaan siis pelkästään meidän perheen ruokakaupassa asioimisesta (2 000 perheeseen suhteutettuna = 500 tn CO2). Puhumattakaan siitä, että suuryksikössä hinnat ovat edullisempia. Myös kuljetuskustannukset ja siten myös *yksikkökohtaiset* CO2-päästöt pienempiä kaupan yksiköitä selvästi pienempiä. Tämä on tuskin tuntematon tosiasia ympäristöministeriössäkään?
Samalla kannattaa tutustua myös Nokian uuteen yleiskaavaan: lyhyesti sanottuna Nokian keskustaa ei tulla kehittämään. Kyse ei ole kaupungin päättäjien haluttomuudesta uudistaa keskustaa vaan se, että ***rakennuttajat*** eivät katso Nokian keskustaan rakentamisen olevan kannattavaa - ei, vaikka rakennusoikeutta olisi pilviin asti. Rakennuttajaa liikerakennukselle (edes asuin-liikerakennuksille) ei yksinkertaisesti ottaen vain löydy. Kaikki kivet on jo käännetty. Eli myös peruste kaupunkikeskustojen säilyttämisestä on ainakin Nokian osalta jo menneen talven lumia.
Joten pyydän nykyistä valtioneuvostoa harkitsemaan vielä kerran, mikä on kansantaloudellisesti ja ympäristön kannalta se järkevin ratkaisu. Paikan päälläkin saa käydä tutustumassa.
PS Toivon, että myös joukkoliikenteen kehittämistä Tampereen talousalueella tuettaisiin hieman enemmän. Tällä hetkellä henk. koht. suurin este julkisen liikenteen käyttämisellle on lasten päivähoito. Muutoin tod. näk. käyttäisin joukkoliikennepalveluja työmatkallani - eteenkin, jos pari pientä korjausta aikatauluihin (vaihto-yhteystakuisiin Nokian sisällä) tehtäisiin. Kokemukset viime kesältä olivat sen verran positiivisia.
29.03.2007. Sitä tietoa ei löydy eduskunnan tai valtioneuvoston sivuilta. Lisäksi tämän päätöksen Pirkanmaan 1. yleiskaavaksi on hyväksynyt puumerkillään vain ympäristöministeri Wallin - vaikka päätös on tehty valtioneuvoston yleisistunnossa:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=65336&lan=FI
Olisikin kiintoisaa tietää, ketkä muut ministerit olivat hyväksymässä tuota päätöstä olla vahvistamatta Pirkanmaan 1. yleiskaavaa Kalkun markettien osalta. Valitettavasti se näyttää olevan mahdotonta, koska ko. kokouksen osallistujia ei näytä olevan kirjatun missään.
Itse asiaan: Jos asut Nokialla rautatien pohjoispuolella, työmatkasi Tampereelle kulkee käytännössä aina (kolme-neljä reittivaihtoehtoa) kaavassa osoitetun Kalkun Prisman korttelin vierestä (ellet sitten asu Kalkun varikon lähettyvillä ja reittisi kulkisi silloin hieman etelämpää): Rounionkadun päähän asti Kalkkuun tai sitten eri reittejä (Porin yhdystie, Pinsiön tie, Koukkujärven tie tai Öljytie) Porin tielle ja sitä pitkin Kalkun kiertoliittymään.
Lisäksi Nokian kaupunkiin sijoittuvat uudet työpaikat on suunniteltu perustettavan ensisijaisesti samalle alueelle ko. markettien kanssa. Eli ne olisivat erittäin todennäköisesti ko. alueella työskeneleville työmatkan varrella; tai ainakin n. kilometrin säteellä näistä uusista työpaikoista.
Huvittavinta tässä on se, että valtioneuvoston päätöksessä Kalkkuun sijoitettavien markettien kaavat kumottiin perustellen sillä, että asiointi Kalkun marketteihin tapahtuisi pääosin yksityisautolla. Toivotan ympäristoministeriön virkahenkilöt tervetulleiksi laskemaan kuinka moni asiakas käy Nokian S-Marketissa tai CityMarketissa bussilla tai muulla julkisella välineellä (lue: taksilla) ostoksilla. Todennäköisesti kahden käden sormet riittävät koko viikoksi - jos ne taksit jätetään pois laskuista. Ja muutenkin tutustuminen nokialaiseen (tai vaikka yleisemminkin Tampereen talousalueen) julkiseen liikenteeseen olisi mitä tervetulleinta. On siinä ministerillä ihmettelmistä, jos hänellä teetetään käytännön testi siitä miten mummon kauppammatka bussia käyttäen sinne CityMarkettiin vaikkapa Taka-Lauttalasta tai Siurosta sujuu.
Sitäpaitis oma vakaa käsitykseni on, että ainakin Nokialta kannattaisi muodostaa uusi syöttö-/poikittaisliikenteen bussireitti Nokialta (Rounionkadun kautta) Tesomaan, jos esim. Prisma sinne rakennettaisiin. Muutoin tuskin kannattaa n. 5-10 vuoteen.
Lisäksi lähes kaikki em. Pohjois-/Keski-Nokian asukkaat olisivat yhtä lähellä tai lähempänä Kalkun Prismaa, kuin Nokian keskustaa. Itselleni tuo matka olisi n. kilometrin lyhempi. Lisäksi Kalkun Prisma olisi työmatkani varrella (huom: Hervantaan), Nokian keskustan kaupat taas eivät. Sitäpaitsi suunnitteilla on avata poikkikatu Rounionkadun ja Kalkuntien väliin. Unohtamatta sillä alueella olemassaolevan asuntoaluekaavan rakentamista. Jokainen säästetty kaupassakäyntikilometri on n. 200g CO2:ta. Parituhatta perhettä ja 2-3 krt/vko = n. 1 tn CO2-kiintiöstä säästyisi *joka viikko* jos oletetaan, että keskimääräinen pohjois-nokialaisen kauppamatkan lyheneminen olisi 1km (edestakaisin). Todennäköisesti keskimääräinen kauppamatkan lyheneminen olisi selvästi tuotakin suurempi.
Etelämpänä asuvia taas palvelee CityMarket (6km päässä meiltä) - jossa myös tulee asioitua, koska Nokialla ei ole toista super/hypermarketia. Ja joskus pitää käydä IdeaParkissa (40km suuntaansa) tai Partolassa (Pirkkalan liikekeskustassa) (15km) asti, jos lähtee hakemaan niitä erikoisliikkeitä. Näissäkin tapauksissa esim. Kalkun Prisman tarjonta saattaisi olla usein riittävää. Vrt.: ei olisi tarvinnut käydä Kalevassa asti tekemässä hintavertailuja (yht yli 50km, eli n. 15-20 eur, kun kokonaiskulut otetaan huomioon, eikä pelkästään polttoainekulu). Mutta CO2:ta pistettiin taas about 12kg(!) pelkästään pakoputkesta pihalle. Ihan vaan sen takia, että KALKUSSA EI OLE HYPERMARKETTIA.
Eli bensaa palaa turhaan - ja paljon. CO2:ksi muutettuna about 250 kg vuodessa. Nyt puhutaan siis pelkästään meidän perheen ruokakaupassa asioimisesta (2 000 perheeseen suhteutettuna = 500 tn CO2). Puhumattakaan siitä, että suuryksikössä hinnat ovat edullisempia. Myös kuljetuskustannukset ja siten myös *yksikkökohtaiset* CO2-päästöt pienempiä kaupan yksiköitä selvästi pienempiä. Tämä on tuskin tuntematon tosiasia ympäristöministeriössäkään?
Samalla kannattaa tutustua myös Nokian uuteen yleiskaavaan: lyhyesti sanottuna Nokian keskustaa ei tulla kehittämään. Kyse ei ole kaupungin päättäjien haluttomuudesta uudistaa keskustaa vaan se, että ***rakennuttajat*** eivät katso Nokian keskustaan rakentamisen olevan kannattavaa - ei, vaikka rakennusoikeutta olisi pilviin asti. Rakennuttajaa liikerakennukselle (edes asuin-liikerakennuksille) ei yksinkertaisesti ottaen vain löydy. Kaikki kivet on jo käännetty. Eli myös peruste kaupunkikeskustojen säilyttämisestä on ainakin Nokian osalta jo menneen talven lumia.
Joten pyydän nykyistä valtioneuvostoa harkitsemaan vielä kerran, mikä on kansantaloudellisesti ja ympäristön kannalta se järkevin ratkaisu. Paikan päälläkin saa käydä tutustumassa.
PS Toivon, että myös joukkoliikenteen kehittämistä Tampereen talousalueella tuettaisiin hieman enemmän. Tällä hetkellä henk. koht. suurin este julkisen liikenteen käyttämisellle on lasten päivähoito. Muutoin tod. näk. käyttäisin joukkoliikennepalveluja työmatkallani - eteenkin, jos pari pientä korjausta aikatauluihin (vaihto-yhteystakuisiin Nokian sisällä) tehtäisiin. Kokemukset viime kesältä olivat sen verran positiivisia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
hallituksen muutosesitykseen! Käytäntö se on joka ratkaisee ihmisten arkiaskareissa: mitä selvin reitti sen suositumpi kaupassa käyntiin ja muuhun asiointiin nähden.