Älä tapa isäntääsi… ennen kuin on tarpeellista
Monet loiset tarvitsevat useita isäntiä elinkierrossaan. Loiset käyttävät isäntäänsä sekä energialähteenä omalle kasvulleen että keinona siirtyä seuraavaan isäntään.
Isännän aggressiivinen hyväksikäyttö hyödyttää loisia monella tavalla; loiset kasvavat nopeammin ja kookkaammiksi, sekä kykenevät tuottamaan enemmän jälkeläisiä. Isännän resurssien liikakulutus voi kuitenkin johtaa isännän kuolemaan, jolloin myös itse loinen kuolee.
Nopeasti kehittyvät nuoret loistoukat näyttävät heikentävän isännän eloonjäämistä. Sen sijaan isojen loistoukkien hitaalla ja rajoittuneella kasvulla näyttää olevan hyvin vähän vaikutusta isäntään. Infektion myöhäisemmässä vaiheessa loisen kasvuun vaikuttavat isännän koko, isännän kuorenvaihto, loisyksilöiden välinen kilpailu ja loisen sukupuoli. Loinen todennäköisesti kykeneekin säätelemään kasvuaan vain tässä vaiheessa, sillä varhaisen vaiheen kehitys näyttää olevan joustamatonta ja erityisen haitallista isännälle.
Jossakin vaiheessa loisten on siirryttävä seuraavaan elinkiertonsa isäntään. Loiset pyrkivät usein vaikuttamaan isäntänsä ulkonäköön ja käyttäytymiseen niin, että seuraavaan isäntään siirtymisen todennäköisyys kasvaa. Loisitut vesisiirat pysyivät piiloutuneina vähemmän aikaa ja niiden takaruumiin vatsapuoli oli väritykseltään tummempi verrattuna loisettomiin vesisiiroihin. Näiden muuntelutapojen tarkoituksena on tehdä vesisiirasta helppo saalis kalalle, loisen seuraavalle isännälle.
Ajan myötä potentiaali loisen lisäkasvulle vähenee samalla kun isännän kuoleman todennäköisyys kasvaa. Ilmeisesti nämä kaksi tekijää saavat aikaan sen, että siirtyminen seuraavaan isäntään tulee ajan myötä välttämättömäksi. Siten voimistuva isännän manipulointi voi olla suotuisa strategia loiselle.
Bio 18.9.2007 10:3
Lähde Larval life history, transmission strategies, and the evolution of intermediate host exploitation by complex life-cycle parasites (Väkäkärsämatotoukkien elinkierto- ja transmissiostrategiat ...) Daniel Benesh Jyväskylän yliopisto
http://www.tiedeuutiset.fi/index.aspx#382
Monet loiset tarvitsevat useita isäntiä elinkierrossaan. Loiset käyttävät isäntäänsä sekä energialähteenä omalle kasvulleen että keinona siirtyä seuraavaan isäntään.
Isännän aggressiivinen hyväksikäyttö hyödyttää loisia monella tavalla; loiset kasvavat nopeammin ja kookkaammiksi, sekä kykenevät tuottamaan enemmän jälkeläisiä. Isännän resurssien liikakulutus voi kuitenkin johtaa isännän kuolemaan, jolloin myös itse loinen kuolee.
Nopeasti kehittyvät nuoret loistoukat näyttävät heikentävän isännän eloonjäämistä. Sen sijaan isojen loistoukkien hitaalla ja rajoittuneella kasvulla näyttää olevan hyvin vähän vaikutusta isäntään. Infektion myöhäisemmässä vaiheessa loisen kasvuun vaikuttavat isännän koko, isännän kuorenvaihto, loisyksilöiden välinen kilpailu ja loisen sukupuoli. Loinen todennäköisesti kykeneekin säätelemään kasvuaan vain tässä vaiheessa, sillä varhaisen vaiheen kehitys näyttää olevan joustamatonta ja erityisen haitallista isännälle.
Jossakin vaiheessa loisten on siirryttävä seuraavaan elinkiertonsa isäntään. Loiset pyrkivät usein vaikuttamaan isäntänsä ulkonäköön ja käyttäytymiseen niin, että seuraavaan isäntään siirtymisen todennäköisyys kasvaa. Loisitut vesisiirat pysyivät piiloutuneina vähemmän aikaa ja niiden takaruumiin vatsapuoli oli väritykseltään tummempi verrattuna loisettomiin vesisiiroihin. Näiden muuntelutapojen tarkoituksena on tehdä vesisiirasta helppo saalis kalalle, loisen seuraavalle isännälle.
Ajan myötä potentiaali loisen lisäkasvulle vähenee samalla kun isännän kuoleman todennäköisyys kasvaa. Ilmeisesti nämä kaksi tekijää saavat aikaan sen, että siirtyminen seuraavaan isäntään tulee ajan myötä välttämättömäksi. Siten voimistuva isännän manipulointi voi olla suotuisa strategia loiselle.
Bio 18.9.2007 10:3
Lähde Larval life history, transmission strategies, and the evolution of intermediate host exploitation by complex life-cycle parasites (Väkäkärsämatotoukkien elinkierto- ja transmissiostrategiat ...) Daniel Benesh Jyväskylän yliopisto
http://www.tiedeuutiset.fi/index.aspx#382
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.