Kovin on olleet kiihkofemakot hiljaa,kun uutisoitiin,että naiset tekevät PUOLET TÖRKEISTÄ PERHEVÄKIVALTA-TAPAUKSISTA.
Moraalinen velvollisuutenne on edes yrittää vastata jotain.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000029174251
Mutta kyllä teidän "vastauksenne" tiedetään. Kun minä vaadin asian oikeudenmukaista käsittelyä,niin siitä huolimatta perusteltujen vastausten sijaan saan vain sovinisti-syytöksiä,vaikka kyse ei suinkaan ole sovinismista(eli epäoikeudenmukaisuudesta miesten hyväksi),vaan tasapuolisen kohtelun vaatimisesta.
Moraalinen velvollisuutenne on edes yrittää vastata jotain.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000029174251
Mutta kyllä teidän "vastauksenne" tiedetään. Kun minä vaadin asian oikeudenmukaista käsittelyä,niin siitä huolimatta perusteltujen vastausten sijaan saan vain sovinisti-syytöksiä,vaikka kyse ei suinkaan ole sovinismista(eli epäoikeudenmukaisuudesta miesten hyväksi),vaan tasapuolisen kohtelun vaatimisesta.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Ovatko miehet ja naiset tasa-arvoisia todella oikeudessa?
lässynlässynlässyn
Vilkaisepa veliseni koko kuvaa: poliisille ilmoitetuista pahoinpitelyistä naiset tekivät 14%.
Perheväkivaltatapauksista 23% on sellaisia, joissa mies on uhri.
Törkeistä perheväkivaltatapauksista puolessa mies on uhri.
Tässä ei ole mitään uutta. Väkivallasta tulee törkeää, kun tartutaan keittiöveitseen. Jos lyödään nyrkillä, se ei ole törkeää. No, jos perhe on väkivaltainen ja koko ajan lyödään, ennemmin tai myöhemmin nainen kyllästyy saamaan turpiinsa ja ottaa sen keittiöveitsen.
Hah,hah,haa! Olet naurettava niinkuin olet evoluutiokeskustelussakin,vaikka en kreationisti olekaan.
"
ennemmin tai myöhemmin nainen kyllästyy saamaan turpiinsa ja ottaa sen keittiöveitsen.
"
Joopa-joo. Feminismin viimeinen puolustuslinja:Jos nainen jotain väärää tekeekin,niin sekin on lopulta miehen vika,jollei muuta niin sillä oli ärsyttävä naama tai jotain,eli vika loppujenlopuksi kuitenkin on miehessä. Tämä on sellainen väite,että evoluutiokeskustelun termejä lainatakseni se ei ole falsifioitavissa,eli tämä femakkolaisuuden viimeinen puolustuslinja on loogisesti arvioiden arvoton. Tämä on todella tärkeä seikka ja "miehessä vika lopulta kuitenkin"-lässyttäjien pitäisi se pystyä vankasti perustelemaan,sensijaan he luottavat vain siihen että väite on rakenteeltaan sellainen(Kyse ei siis ole siitä että miehissä välttämättä olisi lopulta vika vaan siitä,että väitteen looginen rakenne on sellainen.) että sitä on lähes mahdoton täydellisen vääräksi osoittaa.
EI SE NYT IHAN NOIN MENE,MONESTAKIN SYYSTÄ!!!
Esimerkiksi otetaan nämä ns.tyhjästä nalkuttavat akat,joita kyllä on. Kun mies on vuosikausia kuunnellut tyhjästä nalkutusta ja sitten lopulta äityy kerran huitaisemaan,niin johan on femakko-Naisasiaunioni sormi pystyssä opastamassa että mies siinä on täysin yksin syypää,mutta kun nainen tekee jotain,niin vastuuta ollaan vähintäänkin jakamassa jollei sälyttämässä täysin miehen harteille. Miehen pitäisi taaskin tuntea niinmaan syyllisyyttä,mutta tuo tutkimus muunmuassa osoitti,että naiset harvemmin edes tuntevat syyllisyyttä tekemästään väkivallasta,aivan niinkuin feminismi haluaisikin. Eli siis syyllisyyden jakamisessa ollaan kaukana tasapuolisuudesta.
Toisekseen ei ole missään osoitettu,että nainen tekisi törkeää perheväkivaltaa VASTA kärsittyään ensin vuosikausia itse väkivallasta.
Vielä on huomattava,että tutkimus antoi vahvoja viitteitä myös siihen,että lievemmänkin väkivallan kohdalla naisten osuus on todellisuudessa suurempi kuin tilastot näyttävät. Näin muunmuassa siksi,että jos naisetkaan eivät kaikesta lievästä väkivallasta ilmoita niin on syitä uskoa että miehet ilmoittavat vielä vähemmän.
Tämä siis edelleen vie pohjaa loogisesti kyseenalaiselta "nainen käyttää keittiöveistä vasta koettuaan itse väkivaltaa"-väitteltäsi.
Siinäpä sinulle vastattavaa mutta luulenpa,että vastaaminen loppuu lyhyeen,ja takaisin tulee korkeintaan solvauksia.
googlasin. Mies perheväkivallan uhrina ja silloin tekijänäkin on useimmiten perheessä toinen mies."Miehiä uhreista oli 914 tapauksessa. Näissä nainen oli epäiltynä 444 kertaa." Tilastokeskus perheväkivalta.
tulkitaan miten halutaa. Jos mies on pahoinpidelty kotonaan, niin ensimmäinen ajatus on näillä lihaa syövillä heteromiehillä, että nainen on se pahoinpitelijä.
ja mitä se nalkutus on, jos se kerran on ongelman ydin? Tietysti nainen voi miestä mätkiä ihan ilman syytäkin.
"No, jos perhe on väkivaltainen ja koko ajan lyödään, ennemmin tai myöhemmin nainen kyllästyy saamaan turpiinsa ja ottaa sen keittiöveitsen."
Olisikohan sinulla nyt hieman suppea ja feministinen näkökulma? Tällä sinun esittämällä tavallahan tarinaa voidaan kuljettaa vaikka kuinka pitkälle. Miksi mies sitten on väkivaltainen puolisoaan kohtaan. Sanotaan nyt vaikka, että nainen käyttää henkistä väkivaltaa ja lietsoo riitaa. No miksi nainen tekee näin? Varmaankin koska hän ei ole tyytyväinen mieheen. Miksi mies ei sitten pyri korjaamaan käytöstään. Ehkä siksi, että hän ei itse koe siinä mitään korjattavaa jne...
Että semmottia ;)
Onko tuttu kanadalainen feministi Patricia Pearson?
Vai pitäisikö häntä nyt luonnehtia ANTIfeministiksi mielipiteittensä takia? Tällä palstalla on tällaista tapaa kyllä pidetty yllä.
Joka tapauksessa hän on on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan "When she was bad". Pearson kuvaa kirjassaan, miten naiset selviävät vähäisillä tuomioilla jopa henkirikoksista milloin hormoneihin, milloin perheväkivaltaan vetoamalla.
http://www.menweb.org/whenshe.htm
Aivan kuten sinäkin teet.
Eikö tällainen naiskuva ole sinusta naurettava? Oletko itse toisten heiteltävissä kuin mikäkin idiootti? Onko sinulla esim. hormoonit pääosassa elämässäsi? Missä on oma tahtosi?
Tiedätkö muuten, mitä minä tekisin, jos kumppanini uskaltaisi lyödä minua? Pitäisin huolen siitä, ettei lyö toista kertaa. Vapaaehtoiseksi lyötäväksi en suostuisi.
Kuvitteletko tosiaan että kaikki naisten tekemät väkivaltatempaukset näkyisivät tilastoissa? Tässä nyt jotain ajatuksia asian tiimoilta Hannele Törrösen tulkitsemana:
"Miesten kokemuksia naisten tekemästä väkivallasta
Koonti miestyön koulutuspäivästä 6.10.2006
Miesten kriisikeskuksen toiminta-aikana vuosina 2003 – 2006 asiakkaina on ollut noin 40 miestä, jotka ovat ilmoittaneet pääsyykseen hakea apua naisen miestä kohtaan käyttämän väkivallan. Lisäksi kriisikeskuksen asiakkaista monet ovat kertoneet naisen tekemästä väkivallasta, vaikka se ei olekaan ollut tärkein syy hakea apua. Vaiettu naiseus -projektin työryhmässä kiinnostuttiin keväällä 2006 saamaan miestyöntekijöiltä tietoa naisten tekemästä väkivallasta. Työryhmään kuuluvat Jussi-työntekijät Kimmo Hätinen ja Marko Repo kirjasivat Ensi- ja turvakotien liiton miestyön koulutuspäivillä lokakuussa 2006 koulutukseen osallistuneiden aiheesta käymää keskustelua.
Naisten miehille tekemästä väkivallasta keskusteli lähes 30 liiton miestyön edustajaa. On syytä korostaa, että kirjatut kokemukset ovat mukana olleiden kertomia. Emme siis yritäkään esittää tieteellistä faktaa.
Miehet kestävät väkivaltaa pitkään
Miehet kestävät naisten väkivaltaa pitkään ja haluavat ymmärtää naisia. Miehet ovat väkivallan uhreina vuosia, sillä he eivät halua erota. Miehet uskovat, että valo alkaa pimeän tunnelin päästä vielä pilkottaa. Miehet valavat itseensä uskoa pienten merkkien perusteella: ”No nyt taas menee hyvin”, ”kyllä se näköjään tästä.”
Naisten tekemää väkivaltaa perustellaan monin eri syin: naisella on rankkaa, hän on terapiassa tai masentunut, naisella on ollut vaikea lapsuus tai hänellä on kuukautiset. Miehet hakevat oikeutusta naisten tekemälle väkivallalle. Miehet mukautuvat oman kumppaninsa väkivaltaan niin, että omassa terapiassaankin he hakevat keinoja selvitä paremmin tilanteessa, jossa nainen väkivallallaan hallitsee parisuhdetta. Eräässä esimerkissä nainen oli puukottanut miestä ja käskenyt häipyä. Mies oli mennyt kodin ulkopuolelle odottamaan, että nainen rauhoittuisi. Pitkän ajan kuluttua mies koputteli varovasti oveen ja kysyi: ”Josko sitä saisi tulla takaisin?” Nainen päästi miehen sisään ja pesi hänet puhtaaksi puukotuksen jäljistä.
Miehet eivät koe naisen fyysistä väkivaltaa kovin uhkaavana. He selviävät tilanteista usein pitämällä naista kiinni ranteista tai painamalla naisen lattiaan, ettei tämä pääse lyömään. Eräs yksittäinen esimerkki kertoi miehestä, joka koki olevansa turvassa valveilla ollessaan, mutta pelkäsi väkivallan uhriksi joutumista nukkuessaan. Tämä johti pariskunnan kodissa nukkumisjärjestelyihin, muun muassa eri huoneisiin ja lukituksiin, joiden tarkoitus oli taata miehelle mahdollisuus turvalliseen uneen.
Rikosilmoituksen kynnys korkea
Miehet eivät halua tehdä rikosilmoitusta naisen tekemästä väkivallasta. Parisuhdekriiseissä he eivät halua hankaloittaa naisen oikeudellista asemaa. He eivät myöskään halua kertoa naisen väkivallasta sosiaalityöntekijöiden tapaamisissa. He eivät halua vaikeuttaa huoltajuuteen liittyviä järjestelyjä kertomalla edes lasten äidin väkivaltaisuudesta, eivätkä hankaloittaa naisen asemaa äitinä puhumalla tämän väkivallasta.
Osa miehistä ei kuitenkaan kestä naisen väkivaltaa loputtomiin. Jotkut lyövät lopulta takaisin. Osa on kokenut antaneensa takaisin ”samalla mitalla”. Jotkut ovat kertoneet arviointikykynsä pettäneen ja lyöneensä takaisin liian lujaa. Yleinen ilmiö tuntuu olevan, että naiset tekevät tällaisen koston jälkeen välittömästi rikosilmoituksen miehen väkivallasta. Väkivalta nouseekin helposti parisuhdekysymykseksi. Naisen mielestä nyt on aika ruveta käsittelemään miehen väkivaltaisuutta. On myös syytä pohtia, voidaanko yhdessä jatkaa. Väkivalta tulee ikään kuin käsiteltäväksi ja näkyväksi miehen lyönnin jälkeen.
Miehet itse vähättelevät naisten fyysistä väkivaltaa: ”Sehän vaan läpsi”, ”ei se nyt oikein sattunut”. Miehet naureskelevat naisen fyysiselle väkivallalle. Häpeä siitä, että ”on ottanut turpaan naiselta”, on kohtuuton siedettäväksi, joten naureskelu ja vähättely toimivat suojamekanismeina miehen hakiessa oikeutusta naisen käytökselle. Miesten oma vähättely tukee osaltaan laajempaa kulttuurista ilmiötä, jossa poliisit ja muut viranomaiset yhtyvät vähättelyyn. Miehen tehdessä rikosilmoitusta naisen väkivaltaisuudesta, poliisi saattaa suhtautua koko asiaan huvittuneesti naureskellen.
Näyttää siltä, että niin koko sosiaalityön järjestelmämme kuin viranomaisten toiminta keskittyy pitämään yllä tilannetta, jossa naista ei haluta nähdä väkivaltaisena. Muutos vaatisikin järjestelmältä melkoista uudelleen orientoitumista. Esimerkeissä nähtiin monien miesten tarvitsevan suorastaan taluttajaa avun hakemiseen. On helpompi painaa villaisella miehen uhrikokemus, kuin lähteä satsaamaan resursseja vaikeaan, häpeää ja myötähäpeää tuottavaan asiaan.
Järjestelmä, esimerkkejä
Naisen vuosia kestänyt väkivaltaisuus miestä kohtaan selviää perheneuvolassa. Miestä hävettää asiasta puhuminen, ja hän naureskelee asialle yhdessä työntekijän kanssa.
Naisen tekemä väkivalta ”valuu hiekkaan” lastensuojelutyöntekijöiden kanssa keskusteltaessa. Naisen väkivalta kotona on jatkunut vuosia, mies lyö kerran ja nainen ottaa yhteyttä lastensuojeluun: ”Mies riehuu kotona.” Isokokoisen miehen vaatteet on silvottu ja tavarat rikottu, silti naisen tekemään väkivaltaan ei uskota: ”Mieshän on fyysisesti niin vahva.” Lasten psyykkistä vointia tutkitaan. Siinä keskitytään miehen lyöntiin eikä äidin väkivaltaa lapsia kohtaan havaita.
Naisten väkivaltaisuutta lapsia kohtaan on ammattiauttajien parissa vaikea ottaa puheeksi. Mies joutuu todistelemaan naisen väkivaltaa työntekijöille. Lasten voinnista huolestunut isä kertoo työntekijöille äidin huutavan lapsilleen ja ravistelevan näitä. Nainen on myös miestä kohtaan väkivaltainen. Toinen äiti ravistelee vauvaa työntekijän nähden. Molemmissa tapauksissa keskitytään pohtimaan äidin elämäntilanteen raskautta ja haetaan ymmärrystä naisen käyttäytymiselle.
Lastensuojelupalaverissa äiti on avoimen väkivaltainen lapsiaan kohtaan. Tapaamisen edetessä lapsilla huomattiin mustelmia. Isä lähetetään ulos tapaamisesta, koska hänen tulkittiin aiheuttaneen mustelmat.
Työntekijöiden käsitellessä asiakkaidensa riitaisaa, molemmin puolin väkivaltaista suhdetta, molemmilla todetaan väkivallan aiheuttamia jälkiä. Vain mies lähetetään hoitoon oman väkivaltaisuutensa vuoksi, vaikka hänen vammansa ovat pahemmat.
Väkivalta naisille sallitumpaa?
Väkivallan tunnistamisessa ammattiauttajat ovat sallivampia naiselle: ”Vihdoinkin teit sen, otetaanpa yhdet.” Naisen väkivallan oikeuttaminen on kuitenkin silta raaempaan väkivallan käyttöön, mikä ilmenee muun muassa tyttöjen väkivaltaistumisena, ”rokkimeininkinä, jossa typerää pissistä vedetään turpaan”.
Miten tämä vaikuttaa naisten käyttäytymiseen myöhemmin parisuhdetta solmittaessa? Kill Bill
-elokuva nostaa esiin naiskuvan, jota ei vielä viisi vuotta sitten ollut. Naiseen kohdistunut sortaminen ja alistaminen oikeuttavat verisen koston, jossa uhreja ei säästellä. Yleensäkin nuorten aikuisten suhteissa helposti läimitään ja rikotaan tavaroita. Tätä ei nähdä ongelmana ”ennen kuin jotain tapahtuu”, mikä vaikeuttaa väkivallan tunnistamista ja avun hakemista.
Historiallisena aspektina voidaan verrata sodassa olleiden miesten traumoja väkivaltaa parisuhteissaan kokeneiden miesten tuntoihin. Onko molemmissa kyse häpeällisestä asiasta, josta puhuminen on kielletty? Puhuminen on pelkuruutta, joka ei kuulu maskuliinisuuteen. Jatkuessaan tabu vaikeuttaa myös niiden miesten asemaa, jotka haluaisivat puhua avoimemmin kokemuksistaan. Muuan mies mietti mahdollisuuksia 20 vuotta sitten tapahtuneen puukotuksen käsittelyyn oikeusteitse. Äiti oli puukottanut poikaansa. Teko ei koskaan tullut esille missään, ja mies mietti nyt, miksi tuntuu niin tärkeältä pohtia tätä mennyttä asiaa?
On mielenkiintoista havaita, että samanaikaisesti kulttuurissamme nostetaan aktiivisesti esiin ”uutta miestä”, hoivaavaa perheenisää, joka osallistuu enemmän lasten ja perheen yhteiseen elämään.
Valta, seksi ja traumatisoituminen
Mukautumisesta ja kestämisestä huolimatta miehet traumatisoituvat naisen väkivallan seurauksena. He mukautuvat häpeälliseen tilanteeseen ohittamalla omat tunteensa, mikä aiheuttaa muutoksia minäkuvassa. Miehet luopuvat vähitellen toivosta elää vastavuoroisessa parisuhteessa. Suhde sairastuu, etenkin naisen käyttäessä seksiä vallan välineenä. ”Sovintoseksistä” tulee naiselle keino säädellä miehen käyttäytymistä ja pitää tätä otteessaan. Osa miehistä tuntee itsensä ”ritareiksi, jotka rakastavat puolisonsa terveeksi”.
Vaikeneminen mutkistaa etenkin erotilanteissa miehen asemaa, sillä naisten yleinen henkisen väkivallan muoto on yrittää estää isää tapaamasta lapsiaan. Usein lopullista eroa on edeltänyt jo niin pitkä mukautuminen väkivaltaan, ettei mies jaksa enää vakuutella valmiiksi naisen etua ajamaan orientoituneelle sosiaalijärjestelmälle kyvykkyyttään kantaa vastuu lapsista. Tarinoista nousi esiin keskeisinä henkisen vallankäytön muotoina naisen soittelu miehen työpaikalle ja läheisten kyllästäminen tarinoilla miehen väkivaltaisuudesta sekä pelottelu sillä, että mies ei enää koskaan saa nähdä lapsiaan.
Lopussa ”ei kiitos” seisoo
Näissä kootuissa puheenvuoroissa on merkittävää huomata, kuinka ammattiauttajat valitsevat sanansa perheen ajautuessa kriisiin, jossa väkivallalla on jotenkin epämääräinen ja vaikeasti hahmoteltavissa oleva osuus, jonka ajatellaan kuitenkin kuuluvan enemmän miehen vastuulle. Tilanteissa puhutaan paljon äidistä ja äidin tukemisesta, jotta hän jaksaisi hoitaa vanhemmuuttaan vaikeassa tilanteessa. Isästä ei sen sijaan puhuta. Lasten isä ei ole ”isä”, hän on ”mies”. Turvakodissa, naisen mahdollisen väkivaltaisuuden tullessa puheeksi, saatetaan kysyä: ”Mitä se mies siellä kotona?” Halutaan keskittyä miehen tekemisiin vaikka väkisin. Naisen tavatessa sosiaalityöntekijöitä puhutaan miehestä, ei lasten isästä.
Kokoavana kokemuksena voi kiteyttää erään työntekijän kertomuksen miehestä, joka ihmetteli: ”Onko ketään, joka kuuntelee minua? Kaikki kohtelevat väärin.”"
"Suomessa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan vähintään 5 000 miestä kohtasi vuonna 2003 perheväkivaltaa, josta noin kaksi kolmasosaa on parisuhdeväkivaltaa."
Siis KAKSIkolmasosaa oli PARISUHDEväkivaltaa ja YKSI kolmasosa muuta perheväkivaltaa.
Homotko parisuhteissaan tappelevat? Mahdettiinko tuolloin jo homosuhteet rekisteröidä?
Nyt kyseessä oleva vuosi olikin viime vuosi eikä edellinen, kuten sinun kirjoituksessasi.
Tarkkaavaisuutta!! Puhutaan nyt edes samasta asiasta, please!
on aivan asiaa, että myös naisten harjoittamasta väkivallasta on vihdoin ruvettu keskustelemaan.
"Mies hakkaa
Kirjoittanut: miestä perheessäkin 18.9.2007 klo 15.58
googlasin. Mies perheväkivallan uhrina ja silloin tekijänäkin on useimmiten perheessä toinen mies."Miehiä uhreista oli 914 tapauksessa. Näissä nainen oli epäiltynä 444 kertaa." Tilastokeskus perheväkivalta."
Miten tulit päätelmään, että jos uhrina on mies, myös tekijänä on USEIMMITEN mies - perheväkivallan kohdalla?
noin 67 prosenttia miehiin kohdistuvasta perheväkivallasta on parisuhdeväkivaltaa ja vajaassa 50:ssä prosentissa poliisille miesten toimesta ilmoitetusta perheväkivallasta tekijänä on toinen perheen mies.
että.
Naisten tekemästä väkivallasta parisuhteessa mieheen ei ilmoiteta niin herkästi.
Miksi näin on?
A) väkivalta on lievää.
B) mies ei koe sitä ongelmaksi.
C) mies häpeää, kokee sen ongelmaksi miehisyydelleen.
D) mies on käyttänyt itse yhtä paljon väkivaltaa, tai enemmän joten halukkuutta ilmoituksen tekemiseen ei ole.
E) jotain muuta?
poliisin tilastojen valossa, johon aloituksessa viitattiin. Suurin osa väkivallasta jää pimentoon.
Lähinnä minua kiinnostaa se, että ns. toinen mies, onko se aviomies, isä, poika vai mikä uhrille - vai kaikkia näitä?
Joka tapauksessa otanta poikkeaa siitä, jossa verrataan viime vuotisia vakavia parisuhdeväkivaltatapauksia. Parisuhdeväkivalta on osa perheväkivaltaa. Miten minulla nyt on tunne, että esität tässä perheväkivaltalukuja?
Varmaan on asiaa tutkittu, mutta mahdollisuuksiahan on monia, kuten esimerkiksi isäpuoli. Ei siis kuulu parisuhdeväkivaltaan.
Suurin osa kaikesta muusta hieman lievemmästä rikollisuudesta jää pimentoon...
Siis puolet naisten tekemiä:
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id69931.html
naisia herkemmin kokemastaan väkivallasta, ainakin jos se koskee omaa työpaikkaa. "Vuonna 2003 19 prosenttia miesten ja 13 prosenttia naisten kokemasta työpaikkaväkivallasta ilmoitettiin poliisille"
Kuitenkin naisten työpaikkaväkivallan kokeminen on selvästi miehiä suurempaa ja miesten kokemasta väkivallasta uhkailu kattoi 70 prosenttia ja naisilla puolet.
Tämä vain pohdintana ilmoitusherkkyydestä.
mikä oli naisten kokema osuus parisuhdeväkivallasta tuon tutkimuksen mukaan?
huutelen sivusta, mutta millä tavoin ko. luku olisi valaissut sitä ajatusta johon hän yllä vastasi? Aloitus koski siis naisten HARJOITTAMAA väkivaltaa eikä naisten kokemaa. Vai ovatko ne sinun mielestäsi verranolliset ja kytketyt toinen tosiinsa? Tämähän menee jo mielenkiintoiseksi, sillä pian päästäänkin jo siihen että toteamme, miten naiset sekä lyövät että ovat uhreja samalla kertaa. Eipä silti, sitä tässä on jo monessa yhteydessä otettukin esille viime aikoina.
kun jo aloituksessa aihetta osaltaan käsiteltiin koskien prosenttiosuuksia.
nalkutus on poliisin tilastoissa törkeää väkivaltaa?
että aika heikoilla olet kyllä tässä väittelyssä.
Olipas omituinen - olen tosiaan lukenut uutisia, tässä ei ole mitään uutta. Uutta on sen sijaan se, että minulla olisi jokin velvoite keskustella asiasta, joka ei kiinnosta juurikaan. Uskallatko vastata, miksi koet sen velvollisuudekseni? Vastailen vain ja ainoastaan viesteihin joihin kiinnostaa vastata. Ja niitä ei ole todellakaan tällä palstalla suuremmin viime aikoina vilistänyt.
Itä-mongolialaisen juhannusruusun hoito-ohjeetkin kiinnostaisivat enemmän.
Itse femakkona olet miehiä syyllistämässä monesta asiasta joiden perusteet ovat hyvin kyseenalaiset,mutta kun sinunlaiseltasi vaaditaan vastausta johonkin,niin oksettavassa ylemmyydentunnossasi tunnet olevasi vastuun yläpuolella ja "vastaat" vain,että ei kiinnosta.
Taas saatiin hyvä esimerkki siitä,että feminismi on kaikkea muuta kuin tarkoitus oikeudenmukaisesti arvioida mikä on miehille ja naisille tasapuolista ja pyrkiä siihen.
sinä ajattelet loogisesti. Älä ajattele loogisesti koska se ei päde täällä.
Mies lyö naista -> miehen syytä
Nainen lyö miestä -> miehen syytä
Hyvin yksinkertaista ja oikeudenmukaista. Ja perhana jos olet erimieltä niin olet sovinisti...
Kyse oli siitä, että henkilö valitsee ihan itse, mistä haluaa keskustella!
Vai eikö se päde tällä palstalla?
keskustelukulttuuria on tutkittu. Miehet useammin keskeyttävät naisia ja haluavat johdatella naisia omiin aiheisiinsa. Miehet myös käsittävät keskustelun useammin väittelynä, jossa on yksi voittaja.
Miksi nämä karjut sitten kilvoittelevat naistensarjassa? Mikseivät he loista jyhkeillä miehisillä ajanvirta-areenoilla akateemikkojen ja kaikkien salatieteiden besserwissereiden joukossa?
ovat miessarjassa hävinneitä. Ajattelevat jotta olisivat ainakin naisia parempia. :D
Niin, feministihän ei vastaa muiden feministien mielipiteistä, ei omista aikaisemmista eikä tulevista mielipiteistään eikä ota kantaa mihinkään, mikä ei kiinnosta. Huomenna tosin saattaa kiinnostaakin.
Kuten jo yhdelle palstapoliisille taannoin totesin, tämä on avoin keskustelupalsta, jossa jokaisella on "sääntöjen" puitteissa täysin vapaa oikeus ilmaista mielipiteensä. Jos haluatte perustaa "meidän jengin" suljetun foorumin, tehkää se Ircissä, älkääkä tulko tänne häätämään kirjoittajia ulos.
Minusta on pelkästään hyvä asia, että feminismiä nyt tuuletetaan kunnolla ja on rohkeasti otettu esille naisnäkökulmasta kipeitäkin asioita.
Totta kai jokainen valitsee itse aiheen, josta haluaa keskustella. Mutta muistutan, että se sama oikeus avoimella palstalla on sekä "karjuilla" (kammottava nimike) että "emakoilla" (nimike lievästi provosoiden samasta sarjasta).
Ei keskustelun tarvitse olla kilvoittelua, vaikka aika monessa yhteydessä se siihen johtaakin. Joko alkuperäisen, tai vähintäänkin kommentoijan lyttäämiseen. Ehkä siitä saa jotain kicksejä, jotka taas kantavat huomispäivään.
Mä luin eräästä unkarilaisesta aatelisesta (naisesta), joka kylpi arviolta 600 neitsyen veressä pysyäkseen nuorena. Niin miksi kaikki naiset tekee tolleen?
Täällä mitään "rohkeaa" ole. Eikä tule.
---
Jos ukkokööri kuukausitolkulla "tuulettaa" (=rökittää) naisia, naisten elämää ja feminismiä, niin mitä erinomaista siinä on? Palstan jatkuvasti vähenevän naisvieraiden osaksi jää asetella sanojaan mielinkielin, jotta saisivat ola rauhassa misogyyniseltä irvistelyltä, tai sitten on otettava se riski, että saa kuuulla kunniansa.
Miksi minulle luennoit, "ettei keskustelun tarvitse olla kilvoittelua"? Onko tarkoitus osoittaa naisen paikka ja tapa keskustelussa?
Täällä ei ikinä tulla keskustelemaan niistä naisen elämän kipeistä ongelmista vakavasti ja toisia kunnioittavasti ja ymmärtävästi. Ei ikinä. Osoita viisaat neuvosi terrorisoiville mieskirjoittajille.
Loppu. Adjö.
Miten pääsis kirvoista eroon? En tahtois sisätiloissa käyttää kauheita myrkkyjä... haisee niin pitkään pahalta. Entäs leikkaaminen... syksyllä, vai keväällä ennen kasvukauden alkua? Kaunis kukka muuten, ehdottomasti, mutta hoito-ohjeita ei tunnu saavan mistään. Eiks oo sinänsä jännää, että itämongolialaiset viettää juhannusta ihan siinä missä mekin!
"Vittu mua ei kiinnosta mitä miehille kuuluu!"
Tasa-arvo jihuu!!!
"Ai sä uskot tasa-arvoon olet varmaan feministi!"
heheh tää on ihan hillitön palsta. :D
Luin tuossa joitakin aiheeseen liittyviä viestejä, enkä oikein ymmärrä miksei nyt, tosin kohu-uutisina esille tulleelle tosiasialle voi olla rehellinen. Nainen mäiskii turpaan sekä ukkoa että pesuetta sen minkä kerkiää. Nainen ottaa oikeudekseen päästää tästä elämästä muutaman vanhuksen, lapsen tai vammaisen.
Ihan vaan viimeaikaisia lehtijuttuja löyhästi siteeraten.. Voisihan tuohon luetella myös toisen sp:n kolttosia, mutta nythän oli kyse nimenomaan naisten tekemistä väkivaltarikoksista.
Tämä oli siis naisen, muttei feministin objektiivinen näkemys.
Kun mies hakkaa perhettään, sovakot ovat vain että no minkäs mies luonnolleen mahtaa, se on vaan tosimies kun pitää perheensä kurissa.
Kun nainen purkaa perheeseen aggressioitaan, hänet voidaan saman tien polttaa roviolla. Mikä ihme se on, että turhautuneet, tympääntyneet naiset purkavat raivoaan perheeseensä, lähin kohdehan se on.
Väkivalta ei ole naisille sallittua ja kuitenkin totta v:ssa naisilla on aggressioita siinä missä miehilläkin.
En ollenkaan allekirjoita näkemystäsi miesten harrastaman väkivallan oikeutuksesta. On varmasti totta, että naiset on totuttu näkemään ja kokemaan perheen koossa pitävinä, lapsia ja yhteisöllisyyttä suojelevana voimana ja siksi nämä uutiset ovat yllättäneet monet. Mutta kuten aiemmassa viestissäni sanoin, asialle pitää olla rehellinen. Väkivalta ei ole sallittua lain eikä minkään eettisen käsityksen mukaan kenellekään.
"On varmasti totta, että naiset on totuttu näkemään ja kokemaan perheen koossa pitävinä, lapsia ja yhteisöllisyyttä suojelevana voimana"
Tämä on mielenkiintoista. Ja miehen ei tarvi tuoda muuta kuin palkkapussi kotiin ja vaihtaa sulake ja siinä on perheenisän hommat hoidettu.
Minä koen molempien vanhempien olevan yhtä tärkeitä perheen koossapitävinä, lapsia ja yhteisöllisyyttä koossa pitävinä voimina. Kukapa nainen ottaisi miestä, joka ei osallistu lasten elämään, ei kodin hoitoon, eikä ole kiinnostunut perheen kaikinpuolisesta hyvinvoinnista. Miehen kaukaisuus ja poissaolevuus vieraannuttaa vaimon ja lapset.
Ei tietenkään väkivalta ole hyväksyttävää, mutta sitä kuitenkin on.
Tässä käy helposti siten, että kun marginaaliosa miehistä on väkivaltaisia, kaikki miehet leimataan väkivaltaisiksi. Kun marginaaliosa naisista on väkivaltaisia, leimataan kaikki.
Hienoa nähdä täällä vielä "tuttuja" ainakin Marian-aave ja muutama muu. Minut olette varmasti jo unohtaneet, koska välissä on vuosia siitä kun viimeksi kävin täällä.
Väkivaltaisuus on aina ikävä asia, johon tulee puuttua. Valitettava tosiasia on se, että nainen ja mies ovat aivan yhtä väkivaltaisia. Mikäli näin ei olisi, niin silloin jompikumpi ei olisi ihminen. Ei mies eikä nainen voi kieltää olevansa ihminen. Ihminen on väkivaltainen riippumatta sukupuolesta. Kun tämä hyväksytään, niin syyttely voi loppua tältäosin.(Lukekaa tämä ajatuksella)
Viimeksi kun vierailin palstalla, niin silloin kerroin ettei naisen tasa-arvo voi enää edetä ennenkuin yhdessä aletaan edistämään myös miesten tasa-arvoa. Siitä hyötyy miesten mukana myös naiset. Kertakaikkinen syrjintä sukupuolten välillä pitää loppua ja hyväksyä jokainen ihmisenä ja yksilönä. Sen jälkeen olemme todella lähellä tasa-arvoa.