Virallisesti Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I kuoli Krimillä loppuvuodesta 1825, mutta totuus saattoi olla toisenlainen. Siperiassa nimittäin esiintyi Aleksanterin kuoleman jälkeen erikoinen munkki nimeltään Fjodor Kuzmits, joka muistutti ulkonäöltään paljon Aleksanteri I:stä ja tiesi asioita, joita vain Aleksanteri I saattoi tietää. Kuzmits ei kuitenkaan koskaan väittänyt olevansa keisari. Sanoi vain kyselijöille: " Jumala tuntee omansa. " Kuzmits kuoli v. 1864.
Venäjän vallankumouksen jälkeen Pietari-Paavalin kirkossa sijaitseva Aleksanteri I:n arkku avattiin, mutta se todettiin tyhjäksi. Itse asiassa näytti jopa siltä, ettei arkussa ollut koskaan ollutkaan ruumista. Tämä siis puolustaisi teoriaa siitä, että Aleksanteri ei kuollut vaan ryhtyi munkiksi. Toisaalta on olemassa erään englantilaissyntyisen lääkärin tekemä Aleksanteri I:n ruumiinavauspöytäkirja, mutta tuon aitous on asetettu kyseenalaiseksi. Ruumiinavauspöytäkirjassa mainitut fysiologiset tiedot eivät nimittäin oikein sovi siihen, mitä muuten tiedetään keisari Aleksanteri I:n fysiologiasta. Onkin esitetty, että englantilaislääkäri sai tutkittavakseen keisarin sijasta jonkun kulkutautiin kuolleen sotilaan ruumiin.
Keisari Aleksanteri I:stä tiedetään vielä, että hän tuli valtakautensa lopulla hyvin uskonnolliseksi ja harkitsi munkiksi ryhtymistä. Aleksanterin omaatuntoa painoivatkin monet asiat, sillä hän oli antanut hyväksyntänsä isänsä salamurhalle ja pettänyt vaimoaan lukuisten rakastajattarien kanssa. Viimeksi mainitusta on hyvänä esimerkkinä, että Aleksanterilla ei ollut lapsia vaimonsa kanssa, mutta rakastajattarien kanssa useita aviottomia lapsia.
Olisiko Aleksanteri I siis omistanut elämänsä viimeiset vuosikymmenet Jumalan palvelemiselle sovituksena aikaisemmista synneistään? Oliko hän todella erakkomunkki Fjodor Kuzmits?
Venäjän vallankumouksen jälkeen Pietari-Paavalin kirkossa sijaitseva Aleksanteri I:n arkku avattiin, mutta se todettiin tyhjäksi. Itse asiassa näytti jopa siltä, ettei arkussa ollut koskaan ollutkaan ruumista. Tämä siis puolustaisi teoriaa siitä, että Aleksanteri ei kuollut vaan ryhtyi munkiksi. Toisaalta on olemassa erään englantilaissyntyisen lääkärin tekemä Aleksanteri I:n ruumiinavauspöytäkirja, mutta tuon aitous on asetettu kyseenalaiseksi. Ruumiinavauspöytäkirjassa mainitut fysiologiset tiedot eivät nimittäin oikein sovi siihen, mitä muuten tiedetään keisari Aleksanteri I:n fysiologiasta. Onkin esitetty, että englantilaislääkäri sai tutkittavakseen keisarin sijasta jonkun kulkutautiin kuolleen sotilaan ruumiin.
Keisari Aleksanteri I:stä tiedetään vielä, että hän tuli valtakautensa lopulla hyvin uskonnolliseksi ja harkitsi munkiksi ryhtymistä. Aleksanterin omaatuntoa painoivatkin monet asiat, sillä hän oli antanut hyväksyntänsä isänsä salamurhalle ja pettänyt vaimoaan lukuisten rakastajattarien kanssa. Viimeksi mainitusta on hyvänä esimerkkinä, että Aleksanterilla ei ollut lapsia vaimonsa kanssa, mutta rakastajattarien kanssa useita aviottomia lapsia.
Olisiko Aleksanteri I siis omistanut elämänsä viimeiset vuosikymmenet Jumalan palvelemiselle sovituksena aikaisemmista synneistään? Oliko hän todella erakkomunkki Fjodor Kuzmits?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Henri Troyat pohtii asiaa vakavasti Aleksanteri I:n elämäkerrassaan ja tulee siihen päätelmään, että ei. Optio jäi kuitenkin auki, Aleksanterin kuolemassa, ruumiin kuljetuksessa ja hautaamisessa oli epäselviä kohtia.