Tätä palstaa lukee varmasti myös alalla työskentelevät ihmiset! Ehkäpä osittain jopa hupimielellä?
Voisiko joku antaa vastauksen vilpittömään kysymykseeni:
Tätä rahasto -palstaa leimaa "myyminen ja ostaminen" lyhytaikaisten heilahtelujen tahdissa? Onko tosiaan näin että se on tuottoisa ja suositeltava tapa toimia?
Itse olen sijoittanut rahastoihin pitkällä horisontilla (n 5 v) ja en reagoi mitenkään "dippeihin" tms.
Yleensäkin kun täällä seurataan rahastoja niin aika yleisellä tasolla täytyy mennä koska eiväthän kaikki rahastot seuraa samaa kehitystä. Toisen alan laskeminenhan pitäisi kai näkyä jonkun toisen alan nousuna?
Voinko enää edes nukkuakkaan jos huomenna tulee dippi ja menetän kaiken?
-R-
Voisiko joku antaa vastauksen vilpittömään kysymykseeni:
Tätä rahasto -palstaa leimaa "myyminen ja ostaminen" lyhytaikaisten heilahtelujen tahdissa? Onko tosiaan näin että se on tuottoisa ja suositeltava tapa toimia?
Itse olen sijoittanut rahastoihin pitkällä horisontilla (n 5 v) ja en reagoi mitenkään "dippeihin" tms.
Yleensäkin kun täällä seurataan rahastoja niin aika yleisellä tasolla täytyy mennä koska eiväthän kaikki rahastot seuraa samaa kehitystä. Toisen alan laskeminenhan pitäisi kai näkyä jonkun toisen alan nousuna?
Voinko enää edes nukkuakkaan jos huomenna tulee dippi ja menetän kaiken?
-R-
Vastaukset 8
Vanhimmat
Totuus on se, että moni sijoittaja on nukkunut onnensa ohi, kun ei ole reagoinut vaikka olisi pitänyt.
On todennäköistä, että indeksit tästä eteenpäin eivät suuremmin nouse moneen vuoteen.
Ainoa tapa on hyödyntää näitä dippejä ja niiden jälkeisiä nopeita nousuja. Näillä pääsee monen kymmenen prosentin tuottoihin vuodessa, vaikka yleinen kurssikehitys olisi nolla.
On luonnollista, että suuria rahamassoja pyörittävät sijoittajat eivät pysty reagoimaan samalla tavalla kuin piensijoittaja (= alle 500.000 euroa).
KIITOS VASTAUKSESTASI, TÄMÄ NYT EI MIELESTÄNI KYLLÄ TULLUT KOVINKAAN VAKUUTTAVALLA TAVALLA...
MIKÄ IHMEEN MAAGINEN VETOVOIMA SILLÄ "DIPPI" SANALLA ON TÄÄLLÄ ??
MILLASILLA PAUKUILLA TÄÄLLÄ SIJOITELLAAN ?
Kyllä se paras tapa menestyä on ostaa rahastoa ja unohtaa senjälkeen koko asia. Sitten joskus kun tarvitsee rahaa, voi lunastaa tarpeensa mukaan.
Myöskin rahastot ja salkunhoitajat tykkää tällaisista asiakkaista, jotka eivät turhaan häiritse salkunhoitajan päivätorkkuja.
Varsinkin laskevien kurssien aikana tällaiset asiakkaat ovat rahastolle kultajyviä ja pitävät koko rahastoa pystyssä vaikeina aikoina.
Samoin kun rahaston salkunhoitajan ratkaisut eivät johda hyvään kehitykseen, jääden jälkeen vertailuindeksistäkin, nämä asiakkaat ovat arvokkaita: RAHASTOA EI JÄTETÄ!
Kyllä tuo pitää paikkansa. Eikä rahastojen kehitystä tarvitse seurata. Ne kehittyvät mitä kehittyvät, luonnonlain tavoin, mille pieni ihminen ei mahda mitään.
Minusta rahastoihin pätee samat lait kuin muuhunkin kauppaan. Sinun on itse avioitava hankkimasi tuotteen hinta-laatu suhde.
Rahastoihin ei voi antaa tiettyä standardi ratkaisua. Jos se olisi niin helppoa niin kaikki tekisi niin.
Seuraavassa lyhyesti miksi reagointi dippeihin ei monessa tapauksessa kannata. Jos esimekkinä sijoitettava on tuhat euroa. Tuottoa tulee 20% vuoden ennen dippiä. => lunastetaan 1200 euroa. => maksetaan lunastuspalkkiota 1%=> 12 euroa. (Useissa kehittyneiden markkinoiden rahastoissa 2%=> 24 euroa)Voitosta 200 euroa maksetaan veroa 28% => 56 euroa verottajalle. ELi summasta käteen tässä vaiheessa 1120 eruoa. Eli tuotto on tipahtanut 11,2% jo tässä vaiheessa. No nyt ollaan dipin pohjalla ja merkitään uudestaan nuo 1120 euroa, josta vähennetään merkitnätä 1% niin sinulla on rahastossa 1108 euroa. No Oete panttaaja piti rahat koko 10% dipin ajan. Hänen rahaston arvo tipahti 1200 eurosta 1080 euroon.
Mitä luultavammin Leo Lunastaja kuitenkin lunastaa 2% ennen huippua ja odottaa, että kurssit on nouosseet vähintään 2%. Silloin hänen tuottonsa häviää pitäjälle. Pankki ja verottaja kiittävät kustannuksista. Edelleen, jos dippejä on kuten tänä vuonna kaksi kertaa vuodessa rahaston tuotot jää todennäköisesti puolen vuoden syklillä alle tuon 20%. Jos ne ylittä tämän prosentin lunastus ei ole ollut todennäköisesti kannatavaa vaan rahat on kannatatnut pitää kokoajan hyvässä rahastossa.
Mielestäni mitä isommilla "paukuilla" pelaa, sitä isommaksi muodostuu omien toimenpiteiden merkitys. Kuukausi säästämisellä rahastoon saa tiettyä noin keskimääristä tuottoa. Pienillä summilla näin toimittaessa merkintä ja lunastus palkkiot näyuttelevät erittäin suurta roolia tuotoissa. Suurilla paukuilla salkun ohjaaminen kohti paremmin tuottavia kohteita jatkuvasti muodostuu erittäin tärkeäksi. Lunastusten kulu osuus pienenenee ja vastavaasti rahaston tuoton merkitys kasvaa. Mielestäni koskaan ei kannata lunastaa kaikkea vaan ohjata sijoitustensa suuntaa kohti niitä markkinoita, jotka uskoo tulevaisuudessa tuottavan paremmin. Tämä ei välttämättä tarkoita, että aiemmin hyväksi kohteeksi katsomastaan sijoituksesta kannattaa täysin luopua vaan, että kotiuttaa voittoja ja etsii niille uutta kotia. Kotiutetut voitot mahdollistavat myös tappioiden hyväksi käytön verotuksessa ja päin vastoin.
Tottakai jälkeenpäin voi katsoa, miten olisi käynyt, jos menettelee niin tai näin.
Silloin kun kova hässäkkä on meneillään ja kurssit valuvat alaspäin, ei ole tietoa mihin se lopulta pysähtyy. Toiseksi ei voi tietää korjaantuuko kurssitaso lainkaan entiselleen lähitulevaisuudessa.
Kannattaa palauttaa mieliin vv 2000-2001 teknoosakkkeiden alamäki. Ne jotka pitivät tuolloin teknorahastonsa, menettivät varoistaan lopullisesti 70-80%, koska nuo rahastot eivät ole toipuneet vieläkään tippaakaan.
Lunastamalla rahaston ja sijoittamalla uudelleen, voi varmistua siitä, että ei menetä sijoitettua pääomaa. Itse pääsen keskimäärin 70 %tuottotasoon maksimista (kurssien ala- ja ylärajasta). Se minua tyydyttää kovasti, enkä pyrikään parempaan, koska silloin riskit kasvavat. Kyse on mitä suurimmassa määrin riskien hallinnasta, ei tuoton maksimoinnista.
Esitin edellä, että koskaan ei mielestäni kannata lunastaa kaikkia. Kuten edellä sanoin rahoja pitää ohjata jatkuvasti kohti hyvää tuottoa tai tulevaisuuden näkymiä aktiivisesti. Tämä tarkoittaa myös tyietyissä tapauksissa rahojen siirtämistä pankkitilille tai lyhyen koron rahastoon. Hyviä ostoksia varten pitää olla käteisvaraa. Kaikesta huolimatta suuriosa panostuksista kannattaa pitää osakkeissa, jotka tuottaa pitkällä aikavälillä parhaiten.
2000-2001 teknologia osakkeiden romahdus painoi kaikkia osakkeita ja sen jälkeen heti oli osakerintamalla loistavaa kasvua. Silloin sijoittaminen oikeisiin osakkeisiin olisi tuottanut loistavat tuotot tähän päivään mennessä. Ohjaus silloin myös hyvää tuottoa omaavia sijoituskohteita kohti olisi varmasti ollut kannattavaa. Esimerkkinä sijoittamalla teknlogia huuman ollessa parhaillaan ennen romahdusta OP Suomi Arvoon sijoituksesi ei olisi käytännössä romahtanut lainkaan ja pitäessäsi rahoja siinä tähän päivään asti olisit kahdeksan kertaistanut sijoitus omaisuutesi.
En sinänsä moiti lunastamista. Mutta mietippä seuravalla kerralla lunastaessasi olisiko mitään mahdollisuutta jättää hyvään sijoitukseen muutama euro edelleen jatkamaan. Sinulla olisi edelleen sijoitus kassa, mutta myös sijoitus.
Jälkiviisaus ei johda mihinkään positiiviseen. Jälkiviisaudesta ei myöskään opi mitään.
Sijoitustilanne on aina arvioitava tässä ja nyt. Esim. tämä viimeinen pudotus oli sellaisessa vaiheessa, jossa ainakin 90 % sijoittajista odotti kurssikäänteen todella tapahtuneen aivan reaalisyistä. Kun siihen tuli mukaan USA:n roskalainasotkut laajoine vaikutuksineen myös Euroopassa sekä USA:n taantuman partaalla oleva talous, oli aivan perusteltua kotiuttaa rahastovoitot tai pelastaa sijoitetut varat pudotukselta.
Rahastoista lunastettiin Suomessa elokuussa yli miljardi euroa ja varmaan syyskuussa lunastukset ovat jatkuneet, joskin uudelleen sijoitukset ovat pehmentäneet tilannetta.
Lunastusasialla eivät ole olleet pelkästään yksityissijoittajat, vaan myös yhteisöt ovat panneet rahastoja lihoiksi, näin arvioi myös Helsingin Sanomien taloustoimitus.
Itse kotiutin voittoja yli 3000 euroa. Olen tyypillinen piensijoittaja, joka toimii suhteellisen pienellä sijoitussalkulla.