Rauhanyhdistysten eli vanhoillislestaadiolaisuuden ilmiöt ovat joskus paljon ihmeellisempiä kuin muiden, kuivien hengellisyyksien ilmiöt. Viime viikon Päivämiehessä otettiin tavaksi luetella kuvateksteissä naiset ensin ja miehet viimeisenä. Nyt ei sitten naisistakaan tiedä, missä järjestyksessä heidät on lueteltu. Päivämies-lehden päätomittaja tulee varmaan jatkossakin olemaan mies, mutta pikkutoimittajat näyttävät olevan neitejä ja rouvia. Aiemmin tapahtui, kun Oulun Rauhanyhdistykselle saapui seuroihin epäuskoisia meikkeineen ja korvakoruineen, että seurasalissa kävi kauhea kohahdus. Se oli varmaan olevinaan hyväntahtoista, että hyvä että tulee uskottomiakin. Mutta ollakseen valtava kohahdus se saattoi aiheuttaa vaivaantumista epäuskoisille. Myöhemmin seurakunnalle kirkastui, että kenenkään meidän kohdalla ei ole itsestäänselvyys, että olemme säilyneet uskomassa. Päivämiehen joulutervehdyksissä on jo vakiintunut tyyli, että naiset edellä heikoille jäille. Kuulin kun pariskunta jätti nimensä joulutervehdyksiin, niin vaimo sanoi kuin itsestään selvyytenä, että nainen ensin, "Eikös sen niin kuulu olla." Eivät rauhanyhdistyksen naiset paljonkaan kapinoi naispappeuden vastustamista vastaan, mutta muuten alkaa vähän olla, kuten Pudasjärven entinen kiukkuinen kirkkoherra mainitsi, että sielläkin vähän naiset sanovat missä kaappi seisoo.
Jos joku haluaa mun yhteystietoja, osoitteeni on [email protected].
Jos joku haluaa mun yhteystietoja, osoitteeni on [email protected].
Vastaukset 11
Vanhimmat
M H on sen laitattanut.
Naiselle hänen oikeutettu arvonanto, heikompana hän voi istua vaikkapa syliin.
Mutta kuten lammaskin, on nainen heikko ja ei jaksa kantaa raskasta papinkaapua, vaan se notkopolvisella venyy maata pitkin, ja vaaranahan on että hautaustoimituksessa tuuli nappaa kaapusta kii ja sysää kaapun kantajineen monttuun ja sieltähän ei noin vain tullakkaan pois ,,, ensin pitää kyllä kaapu laittaa arkun päälle ja sitten kivuta pengertä pitkin paremmille apajille,kuin papinpalkka antaa!
Vanhoillisilla raamatusta neuvojen katsominen unohtuu useinmiten, hengellisistä asioista jutellessa.
Yleisin tapa ja käytäntö on kysyä, mitä se veli sanoo asiasta.
Kysytään ensin veljien mielipidettä ja sellaiselta jolta tiedetään oman mielen mukainen vastauksen saavan,MITÄ RAAMATTU sanoo ei ole ollut tärkeää...
Mikä Jumalan tahto olisi se jää toisarvoiseksi...
Yleisin tapa ja käytäntö on kysyä, MITÄ OMATUNTO SANOO.
Ei minun elämässäni ole tullut kertaakaan sellaista tilannetta jossa en olisi tuntenut kumpi ratkaisu on oikein.
Niin..
Kun on yksi ja yhteinen usko, Pyhä Henki sydämellä, omantunnon mukaan voi tehdä kaikki vaikeat ratkaisut. Olen kuullut sanottavan, että jos ei tiedä onko jokin asia oikein vai väärin, se kannattaa jättää tekemättä. Näin omatunto pysyy puhtaana.
Mielestäni ei ole feminismiä vaan sivistynyttä kohtelaisuutta sanoa ja kirjoittaa naisten nimet ensin. Mutta se on vain tapa, loppujen lopuksi sillä ei minulle (naisena) ole mitään suurempaa merkitystä.
Joskus huumorilla on joku tuttu uskovainen nauranut, että jos mies onkin perheen pää, niin vaimo kääntää sen pään.. ;) Ja niin se usein onkin.
Epäilen että tuo feministisyysaihe liittyy jollain tavalla naispappeuteen jne. En tunne ketään uskovaista naispuolista ihmistä, joka olisi oikeasti pahoillaan siitä ettei saarnaajissa tai vl-papeissa ole naisia.
Koska raamatussa sanotaan, että nainen vaietkoon seurakunnassa, niin sitten olkoon. Opettajina naiset kyllä toimivat aidossa kristillisyydessä.
Uskosta ulkopuoliset eivät varmaan tiedä tätä, mutta saarnamieheksikin pääsee vain, jos seurakunnasta sitä pyydetään. Jos joku tulisi ehdottamaan itsensä puhujaksi pääsyä, niin tuskinpa otettaisiin puhujaksi, koska silloin kyseessä olisi väärä kunnianhimo tms.
Puhujiksi pyydetyt usein ensin vastustelevat pitäen itseään liian heikkona uskossa saarnaamaan koko siionille, mutta sitten kypsyvät ajatukseen. Onneksi ei tarvitsekaan vain omien lahjojen varassa saarnata, vaan Jumala avaa Sanaansa sen verran, kuin on tarpeen.
Ja puhujat ovat rakkaiden veljien asemassa kuten muutkin "riviuskovaiset", joten oikeasti vanhoillislestadiolaiset puhujat ovat samassa arvostetussa asemassa kuin muutkin uskonsisaret ja -veljet. Koska uskomme heidän puheens tulevan Pyhän Hengen avulla suoraan Jumalalta hänen ruumiinsa kautta, emme pidä heitä mitenkään itsemme yläpuolella. Elämänkokemusta ja -viisautta heillä usein on ja laajempi Raamatun tuntemus kuin monilla. Siksi heiltä usein kysytään neuvoa.
Ei suinkaan heillä ole sen kummempaa valtaa. Ilmaiset kahvit vain puhujavuoron jälkeen :D, ja matkakorvaukset maksetaan.
"Mielestäni ei ole feminismiä vaan sivistynyttä kohtelaisuutta sanoa ja kirjoittaa naisten nimet ensin. Mutta se on vain tapa, loppujen lopuksi sillä ei minulle (naisena) ole mitään suurempaa merkitystä."
No jos järjestys on se, täytyisi kuvatekstissä lukea: vasemmalta sisaret: Pirkko L., Leena J. ja Kaisa P. sekä veli Martti S. Ei tasa-arvoa ole se että naiset ensin. Feminismin sanotaan edenneen vähän liian pitkälle.
Puhujien valinnassa vallitsee nykyään politiikkaa. Saarnapönttöön valitaan menestyvä, ylempää keskiluokkaa oleva mies. Monesti heikossa työllisyysasemassa ovat ihmiset, jotka ovat suorapuheisia, sellaisia kuin ihmisen täytyykin olla.
Rauhanyhdistysten saarnaajaksi asettamisessa vallitsee joskus sama motiivi kuin jonkun seurakunnankin tehvävien täytössä: Ei pätevä mutta sopiva.
En ole tehnyt samanlaista huomiota. Minun mielestäni kuvatekstit riippuvat aina ketä kuvassa on. Vasemmalta oikealle luetellaan nimet. Jos vasemmassa nurkassa on nainen, niin sitten hänen nimensä ensin. Menisihän siinä sekaisin jos vasemman nurkan naisen nimen tilalla olisi oikeassa kulmassa olevan miehen nimi.
Ei tätä ilmiötä ole ollutkaan kuin numerossa 21 kahdessa - kolmessa kuvassa.
Mutta valitettavaa siin on että se vastaa vasta kun pahuus on tehty.
Päivämiehen entinen päätoimittaja kuvasi asiaa vertauksella. Jos suunnistaja käyttää vain kompassia, hän voi silti eksyä matkaltaan. Jos hän välillä tarkistaa kompassia kartasta, oikeat suunnat muistuvat mieleen.
Myös omatunto, jos sitä ei välillä tarkista Raamatusta, voi ryhtyä osoittamaan omaan suuntaansa.
Pitää sekin on eräs juttu..
Tais olla nurinpäin kartta hänelläkin.
Jumala katsoo SYDÄMMEEN eikä housuihin, ja näin voi jopa eriarvoon laittaa naiset....
9 Sillä tämä on lupauksen sana: tällä ajalla minä tulen ja Saaralla pitää poika oleman.
10. Mutta ei se ainoastaan, mutta myös Rebekka siitti yhdestä Isaakista meidän isästämme.
11. Sillä ennen kuin lapset syntyivätkään ja kuin ei he vielä hyvää eikä pahaa tehneet olleet, että Jumalan aivoitus pitäis valitsemisen jälkeen seisovainen oleman, ei töiden tähden, vaan kutsujan armosta,
12. Sanottiin hänelle: suuremman pitää vähempää palveleman.
13. Niinkuin kirjoitettu on: Jakobia minä rakastin, mutta Esauta vihasin.
14. Mitäs me siis sanomme? Onko Jumalan tykönä vääryyttä? Pois se!
15. Sillä hän sanoo Mosekselle: jota minä armahdan, sitä minä tahdon armahtaa, ja tahdon olla laupias, jolle minä laupias olen.
16. Niin ei se nyt ole sen, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan sen, joka armahtaa, nimittäin Jumalan.
17. Sillä Raamattu sanoo Pharaolle: juuri sentähden olen minä sinun herättänyt, osoittaakseni minun voimani sinussa, että minun nimeni kaikessa maassa julistettaisiin.