mm. oikeusjärjestelmän liian tiukasta poliittisesta ohjauksesta. Lähinnä moitittavaa ollee PRESIDENTIN NIMITYS- JA VETO-OIKEUS kaikissa KKO, KHO, oikeuskanserinviraston, syyttäjälaitoksen (ml. valtakunnansyyttäjänvirasto) ja tuomioistuinten vakituisten virkojen sekä ministeriöiden (tässä tapauksessa oikeusministeriö) ylimpien virkahenkilöiden nimityksien suhteen. Aika monessa tapauksessa ylintä virkaa em. virastoissa pitää edelleen demari tai siellä on demarienemmistö.
Vankilaolot ja tuomioiden epäyhtenäisyys valtakunnallisella tasolla voi tulla myös tarkastelun kohteeksi. On tunnettua, että Vaasan HO:n alueella rikoksista saa yleensä selkeästi keskiarvoa suuremman tuomion, Helsingiissä keskiarvoa pienemmän. Ovatko kansalaiset yhdenvertaisessa asemassa, siis?
Ihmettelen, jos Rusin tapausta ei käsitellä, ellei juttu ole yhä kesken. Tutkintaa voisi kuitenkin suorittaa ainakin siltä osin, että oliko valtakunnansyyttäjällä(?) riittävät perusteet Rusin pyynnön eväämiseksi valtakunnanoikeuskysymyksessä. Rusihan ajaa tällä hetkellä asiaansa siviilikanteena ja perusteli pyyntöään valtakunnanoikeuskäsittelystä sillä, että ministeri/ministereitä voidaan epäiillä jättäneen noudattamatta virkavelvollisuuttaan.
Kaikki EU:n ja YK:n ihmisoikeustuomioistuimessa käsittelyssä olevat tapaukset käsiteltäneen myös. Suurin osa niistä on oikeuskäsittelyn pitkittymiseen liittyviä tai huoltajuuskiista-asioita (valttajana yleensä isä).
Armahdusoikeutta laajennettiin taannoin, joten sen osalta Suomi saanee puhtaat paperit. Epäilenpä, että siviilipalvelusta lyhennettiin 12kk:een juuri ensi vuosi silmällä pitäen. Suomi tulee nimittäin tarkastusvuoroon YK:n ihmisoikeuskomissiossa ensi helmikuussa 15 muun maan kanssa.
Vankilaolot ja tuomioiden epäyhtenäisyys valtakunnallisella tasolla voi tulla myös tarkastelun kohteeksi. On tunnettua, että Vaasan HO:n alueella rikoksista saa yleensä selkeästi keskiarvoa suuremman tuomion, Helsingiissä keskiarvoa pienemmän. Ovatko kansalaiset yhdenvertaisessa asemassa, siis?
Ihmettelen, jos Rusin tapausta ei käsitellä, ellei juttu ole yhä kesken. Tutkintaa voisi kuitenkin suorittaa ainakin siltä osin, että oliko valtakunnansyyttäjällä(?) riittävät perusteet Rusin pyynnön eväämiseksi valtakunnanoikeuskysymyksessä. Rusihan ajaa tällä hetkellä asiaansa siviilikanteena ja perusteli pyyntöään valtakunnanoikeuskäsittelystä sillä, että ministeri/ministereitä voidaan epäiillä jättäneen noudattamatta virkavelvollisuuttaan.
Kaikki EU:n ja YK:n ihmisoikeustuomioistuimessa käsittelyssä olevat tapaukset käsiteltäneen myös. Suurin osa niistä on oikeuskäsittelyn pitkittymiseen liittyviä tai huoltajuuskiista-asioita (valttajana yleensä isä).
Armahdusoikeutta laajennettiin taannoin, joten sen osalta Suomi saanee puhtaat paperit. Epäilenpä, että siviilipalvelusta lyhennettiin 12kk:een juuri ensi vuosi silmällä pitäen. Suomi tulee nimittäin tarkastusvuoroon YK:n ihmisoikeuskomissiossa ensi helmikuussa 15 muun maan kanssa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
...välissä presidenttikin mainita?
Presidentin nimitys- ja veto-oikeus on aivan tavanomainen järjestelmä useissa valtioissa. Ei siinä ole mitään epäkohtaa.
YK ei varmaankaan ota kantaa siihen, että joku demari on viraston päällikkönä. Se ei liene lakien vastaista.
Tuomiokäytäntö Suomessa on oikein hyvä, siihen ei ole mitään sanottavaa. Tuomioistuimet toimivat hyvin.
YK ei ota kantaa Rusin tapaukseen. Miksi pitäisikään?
Sitä saa sitten ihmetellä aivan kaikessa rauhassa.
YK:lla ei ole mitään huomautettavaa Suomen asioista.
ovat aiempina vuosina em. asioista Suomea moittineet. Osa on korjaantunut (kuten armahdusoikeus ja siviilipalveluksen pituus), jos tätä ilmaisua saa käyttää.
Itse olen hämmästellyt tuota presidentin nimitysvallan laajentamista jo lainvalmisteun yhteydessä (1999). Sitä, kuka presidentiksi olisi tullut ei tuolloin ollut vielä tiedossa. Halonenhan sittemmin väitti, että valtaoikeuksia on edeltäjään nähden (vain) pienennetty.
Tuomioistuimet eivät toimi Suomessa hyvin. Siitä osoituksena Suomi on saanut useita langettavia tuomioita liian pitkistä oikeusprosesseista.