Kun järjen tasolla tietää että täytyisi antaa anteeksi mutta jos se ei tule täydestä sydämestä
ja vaikka tahtoisi,ei itse pysty..
Silti tietää että jos en anna anteeksi,niin ei Jumalakaan anna minulle anteeksi...
ja myöskin,että anteeksanto vapauttaa ja katkeruus ei pääse tekemään tuhoja!..
Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi:
Herra jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan,niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi?peräti seitsemän kertaako?
Ei seitsemän,vaan "seitsemänkymmentäseitsemän
kertaa",vastasi Jeesus.
ja vaikka tahtoisi,ei itse pysty..
Silti tietää että jos en anna anteeksi,niin ei Jumalakaan anna minulle anteeksi...
ja myöskin,että anteeksanto vapauttaa ja katkeruus ei pääse tekemään tuhoja!..
Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi:
Herra jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan,niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi?peräti seitsemän kertaako?
Ei seitsemän,vaan "seitsemänkymmentäseitsemän
kertaa",vastasi Jeesus.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hei runotyttö!
Jumalan sana on lakia ja evankeliumia.
Jumalan laki vaatii ihmiseltä täysisydämistä anteeksiantoa, täydellistä pyhyyttä (1. Piet. 1:16 "Sillä kirjoitettu on: "Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä"), täydellistä rakkautta ja epäitsekkyyttä. Ja Jumalan laki sanoo: joka rikkoo näitä käskyjä vastaan on ansainnut kadotuksen. Joka rikkoo Jumalan käskyjä vastaan, Jumala ei voi antaa hänelle anteeksi, sillä hän on Pyhä ja oikeudenmukainen, ja olemukseltaan kuluttava tuli kaikelle saastaiselle.
Jumalan lain tarkoitus on ajaa ihminen epätoivoon oman itsensä suhteen. Jumalan laki peilaa sydämeen saakka, ja paljastaa sieltä synnin. Ja se synnin määrä, joka ihmisen sydämessä asuu, ei ole pieni, vaan pohjaton. Jumalan laki ajaa ihmisen nurkkaan, jotta sen paljastama totuus ihmisestä saisi ihmisen huutamaan apua Jeesukselta Kristukselta, joka on ainoa toivo.
Jos Jumalan sana olisi vain lakia, me olisimme hukassa, jokainen. Mutta Jumalan sana on myös evankeliumia. Evankeliumi on vapauttava tuomio ihmiselle Kristuksen tähden. Jeesus meni ristille, koska sinä et anna anteeksi. Vapahtaja otti sinun syysi omakseen, ja sovitti rangaistuksen, joka olisi kuulunut sinulle.
Evankeliumin kautta Jumala lahjoittaa ihmiselle kaiken sen, mitä hän ihmiseltä vaatii. Sinä et rakasta, mutta kun sinä syvennyt Jeesuksen ristintyön merkitykseen, ja Pyhä Henki saa valaista sydämellesi sitä, miten sinun velkasi on annettu anteeksi Kristuksessa, sinun sydämeesi syttyy rakkaus. "Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä." 1. Joh. 4:19
Sinä et rakasta, et anna anteeksi (se olisi rakkautta), mutta Jumala rakastaa sinua niin paljon, ja antaa sinulle anteeksi niin paljon, että sinun sydämeesi syttyy rakkaus, ja maljasi vuotaa yli. Ja se Jumalan rakkaus heijastuu sinun sydämestäsi toisiin.
Jumalan laki sanoo: anna anteeksi. Jos et sydämestäsi anna anteeksi, Jumalakaan ei anna sinulle anteeksi. Tässä olet Jumalan lain ja tuomion alla. Rikkoneena ja aivan mahdottomana taivaaseen. Jumalan vaatimus ahdistaa, pelottaa, kun sydämesi todistaa: minun pimeyteni ei sovi Jumalan valkeuteen.
Jumalan evankeliumi sanoo: Sinun kaikki syntisi, koko valtava velkasi Jumalalle on annettu anteeksi Jeesuksen tähden. Sen, ja vain sen perusteella sinä olet Jumalan lapsi. Sinun sydämesi kovuus on sovitettu ristillä. Jeesuksen maahan vuotaneen veren tähden sinulla on rauha Jumalan kanssa.
Uskon liekki, joka perustaa taivastoivonsa yksin Jeesuksen ristintyöhön, ei ole lain alla, vaan armon. Sitä uskoa, jonka perustuksena on yksin Jeesuksen risti, ei voita tuonelan portit. Se usko, joka tarttuu tähän - yksin Jeesuksen tähden synnit anteeksi - on Jumalan teko sinussa, Sanan kuulemisen kautta syntynyt.
Se sama usko saa sinussa aikaan sen, että haluat taistella sydämessäsi olevaa syntiä vastaan. Kun sinä katselet Jeesusta ristillä, sinun syntejäsi kärsimässä, löydät itsestäsi halun antaa anteeksi. Ja tiedät, ettei se anteeksiantamisen halu tai kyky ole totta totisesti sinusta itsestäsi peräisin. "sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi." (Fil. 2:13)
Ja ymmärrät, että jos sinussa on halu antaa anteeksi toisille, se on Jumalan teko sinussa. Osaat antaa kunnian Jumalalle siitä. Se ei ole sinun tekosi, et ikinä pystyisi siihen itse! Sillä Jumala vakuuttaa sanassaan kaikista ihmisistä, sinustakin: "kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään." Room. 3:12 Siksi Jeesuksen piti tulla.
Jeesus sanoi: "Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä." (Joh. 15:5) Kun sinä pidät kiinni siitä, että sinun taivasosasi on hankittu ristinpuussa, sinä pysyt Jeesuksessa. Ilman sitä, sinä et voi tehdä mitään.
"Synti ei enää ole teidän herranne, sillä te ette ole lain vaan armon alaisia." Room. 6:14
Sinulla ei ole muuta paikkaa aloittaa, jos haluat antaa anteeksi, kuin Jeesuksen risti. Syvenny siihen, mitä siellä tapahtui. Mikä on Jumalan tahto elämässäsi, ja miten näet itsesi toteuttavan sitä? Näe Jumalan käskyjen valossa oma syntisi, ja tuo se Jeesukselle. Suostu sovitettavaksi ristin veren kautta. Vain sitä kautta opit antamaan anteeksi muille: Uskon kautta, Jumalan vaikuttaessa sen sinussa. Mutta siinä et tule koskaan täydelliseksi tässä ajassa, vaan vasta silloin kun kaikki synti on poissa, taivaan valtakunnassa.
Siunausta sulle, tutkiessasi evankeliumin ihmettä!
"Joka rikkoo Jumalan käskyjä vastaan, Jumala ei voi antaa hänelle anteeksi, sillä hän on Pyhä ja oikeudenmukainen, ja olemukseltaan kuluttava tuli kaikelle saastaiselle" (1. Piet. 1:17)
~ Todellisen kristityn tunnistaa siitä, että hän ei keräile maallista mammonaa, vaan hän keräilee kuoleman sysäyksiä. Hän ottaa kuoleman sysäykset avokäsin vastaan, sillä hän tietää, että kaikki uusiutuminen vaatii entisen kuolemaa, tilan luomista. Jotta Henki saisi paikan ihmisessä, täytyy vanhan minän kuolla.
~ Hengen opetuslapsi on köyhä hengessään. Vaikka hänellä olisi omaisuutta, hän on lakkaamatta tietoinen siitä ettei hän todellisuudessa omista mitään. Hän on nöyrä kuoleman sysäykselle, joka välttämättömyyden voimalla hajottaa sen, minkä täytyykin hajota. Sen ennakoimattomassa tuulahduksessa tuhoutuu se, minkä on määrä tuhoutua, jotta kasvu ja kehitys pääsisivät ilmenemään. Hän näkee kuolemassa elämän. ”Totisesti, totisesti: joka pitää kiinni minun sanastani, ei milloinkaan näe kuolemaa.” (Joh. 8:51)
~ Se, joka elää Jumalan tahdon tunnossa, ei pelkää kuolemaa millään tasolla. ”Tämän katoavan on näet pukeuduttava katoamattomuuteen ja kuolevaisen kuolemattomuuteen.” (1Kor. 15:53)
~ Kuvasit kirjoituksessasi varmaan tietämättäsi ns. karman lakia, eli syyn ja seurauksen lakia. Pietari selvittää asian tämän viestin alkusitaatissa. Paavali taas sanoo, että "sitä kylvää mitä niittää" -- ja tätä lakia ei Luoja salli pilkattavan. Siksipä rohkenen käyttää tuota karma-sanaa nyt. Se AINOA UUSI ASIA, mitä kristinusko julistaa maailmassa on, että maailman piiriin on nyt laskeutunut sellainen voima, joka on tullut ihmisten keskuuteen ratkaisemaan KAIKKEIN ONGELMALLISIMMAT TAPAUKSET henkisen kehityksen tiellä, eli vapahtamaan jälkeenjääneet ojanpenkalta takaisin tielle, muiden rinnalle. Jälkeenjääneet ovat niitä onnettomia ihmisiä, jotka ovat hankkineet niskoilleen niin suuren määrän ns. karmanvelkaa, että niiden takaisinmaksu vaatisi kohtuuttomasti aikaa ja kohtuutonta kärsimystä. Tämä on se HULLUTUS, joka edelleenkin on hullutusta useimmille, kun se ilmaistaan -- mm. siksi, että se rikkoo luomakunnan syyn ja seurauksen lakia. Mutta se voi auttaa suuresti niitä "vaikeakarmaisia"(*), jotka todella tekevät parhaansa, kun vain kykenevät nöyrästi USKOMAAN tähän pelastajaansa.
~ Kristinusko on kuitenkin väärinymmärretty niin, että luullaan sen olevan ainoa oikea tie KAIKILLE. Kuvitellaan virheellisesti, että jokainen ihminen on jälkeenjäänyt. Tämä ei ole totta, sillä silloinhan jokainen maailman ihminen rypisi äärimmäisen ankarissa olosuhteissa, suurissa kärsimyksissä ja onnettomuuksissa suurta velkaansa maksamassa. Niinpä lukemattomat kyvykkäät ja lahjakkaat ihmiset (ns. hyväkarmaiset) juuttuvat tuohon usko-vaihtoehtoon ja vetävätkin siinä vesiperän, sillä heillä olisi jo valmiiksi hyvät väylät ETEENPÄIN eli runsaasti mahdollisuuksia korjata vanhaa "karmaansa" ja hankkia tietoa ja ymmärrystä ilman pelkoa jälkeenjäämisestä ihmiskunnan henkisen kehityksen tiellä.
Mutta jos olet päästänyt Jeesuksen sydämeesi ja toteutat sitä hyvää mitä Hän on opettanut, ei sinulle varmasti tuota vaikeuksia antaa tai pyytää anteeksi.
Itse olen omalla kohdallani huomannut, että kun Jeesus on tehnyt asunnon sydämeen niin siellä ei "ilkeät ja pahat" ajatukset kauaa asu.
Jopa katkeruus ja suuttumus muuttuvat hiljaiseksi levoksi ja toteamukseksi;
että näin on , kiitos Jumalan.
Jumalan rakkaus on niin suuri ja ihmeellinen.
Halusin avata tämän keskustelun anteeksant.
kun se ei ole monille helppoa ja että ihmiset voisivat jakaa tuntojaan:)
Tiedän että anteeksanto vapauttaa,
mutta ei se meille kristit.aina helppoa ole..
mutta onneksi Herra antaa voiman,kun rukoillen pyytää:))
Pyhä Henki tekee puhdistavaa työtään koko ajan meidän sydämissä ja saamme vaeltaa valkeudessa
toisiamme rakastaen.
HALLELUJAH:=)
"Sydän kun auki on,sinne Jeesus tekee asunnon,
tänään häneen uskon,näen aamuruskon,päivä sarastaa."
Itse aiemmin koin anteeksi antamisen ja anteeksi pyytämisen jotenkin vaikeana.
Samaten olin kovinkin ehdoton monissa asioissa.
Vihastuin helposti ja tunsin katkeruutta jos minua kohdeltiin "kaltoin".
Samoin suuttumusta siitä jos joku ei tajunnut sitä mitä minä yritän sanoa eli ainoaa totuutta.
Nykyään on jotenkin helpompi kulkea.
Jumalan kämmenellä kuten laulussakin sanotaan.
Olen tullut siihen tulokseen, että;
" Jumala on tehnyt kaiken kauniin ajallaan myös iänkaikkisuuden hän on heidän sydämiinsä laittanut"
Hänen armossaan on kyllin...
Siunaten;)
Anteeksiantaminen on vaikeaa, kun ihmisen tunteista tuntuu pahalta. Minä olen joutunut antamaan anteeksi taas uudestaan, olen antanut anteeksi rukouksessa sillä tavalla, että olen kertonut Jeesukselle miksi se on vaikeaa ja miltä minusta tuntuu. Ymmärrän että se on vaikeaa, mutta sen jälkeen alkaa oloa jo vähän helpottamaan. Ja jos siltä tuntuu, niin rukoile ja anna anteeksi uudelleen, kyllä se siitä.
Esitit juuri sen ajatuksen miksi itse en kannata kristinuskoa tai mitään muuta uskontoa, paitsi budhalaisuutta. Miten joku voi olla sellaisen ideologian kannattaja minkä säännöistä ei itse voi pitää täysin 100% kiinni? Eli uskovaiset ovat tekopyhiä... ainakin suurinosa.