Kirje galatalaisille 5:13-15
5:13 Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne
5:14 Lain kaikki käskyt on pidetty, kun tätä yhtä noudatetaan: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."
5:15 Mutta jos te revitte ja raastatte toinen toistanne, pitäkää varanne, ettette lopullisesti tuhoa toisianne.
Toteutuuko lähimmäisen rakkaus elämässämme? Se on varmaan joskus tosi vaikeaa ainakin minulle ehkäpä muilllekin.
.
Seuraavalla en todellakaan tarkoita itserakkautta! ( Enkä missään nimessä tarkoita "rakkauden" nimissä tapahtuvaa alistamista, syyttämistä, rankaisemista ja mitätöintiä.)
Osaammeko me todella aidosti ja terveesti kunnioittaa, rakastaa ja arvostaa itseämme? Jos emme osaa, niin kuinka silloin osaisimme terveellä tavalla rakastaa muita ihmisiä?
Osaammeko me ja opetetaanko meille vain toisten ihmisten repimistä ja raastamista?
Opimme parhaiten silloin, kun näemme ja koemme miten toiset ihmiset kohtelevat käytännössä toisia ihmisiä!
Kuinka usein näemme ja koemme todella aitoa lähimmäisenrakkautta?
Näemme ja koemme liian usein ilkeää moittimista, repimistä ja raastamista!.
Olisikohan jo nyt aika keskittyä tähän Uuden testamentin tärkeimpään sanomaan =
5:14 Lain kaikki käskyt on pidetty, kun tätä yhtä noudatetaan: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."
Vai onko meille käynyt näin =
5:15 Mutta jos te revitte ja raastatte toinen toistanne, pitäkää varanne, ettette lopullisesti tuhoa toisianne.
Tätäkö vain suurimmaksi osaksi elämä on tuhoamme toisiamme?
5:13 Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne
5:14 Lain kaikki käskyt on pidetty, kun tätä yhtä noudatetaan: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."
5:15 Mutta jos te revitte ja raastatte toinen toistanne, pitäkää varanne, ettette lopullisesti tuhoa toisianne.
Toteutuuko lähimmäisen rakkaus elämässämme? Se on varmaan joskus tosi vaikeaa ainakin minulle ehkäpä muilllekin.
.
Seuraavalla en todellakaan tarkoita itserakkautta! ( Enkä missään nimessä tarkoita "rakkauden" nimissä tapahtuvaa alistamista, syyttämistä, rankaisemista ja mitätöintiä.)
Osaammeko me todella aidosti ja terveesti kunnioittaa, rakastaa ja arvostaa itseämme? Jos emme osaa, niin kuinka silloin osaisimme terveellä tavalla rakastaa muita ihmisiä?
Osaammeko me ja opetetaanko meille vain toisten ihmisten repimistä ja raastamista?
Opimme parhaiten silloin, kun näemme ja koemme miten toiset ihmiset kohtelevat käytännössä toisia ihmisiä!
Kuinka usein näemme ja koemme todella aitoa lähimmäisenrakkautta?
Näemme ja koemme liian usein ilkeää moittimista, repimistä ja raastamista!.
Olisikohan jo nyt aika keskittyä tähän Uuden testamentin tärkeimpään sanomaan =
5:14 Lain kaikki käskyt on pidetty, kun tätä yhtä noudatetaan: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."
Vai onko meille käynyt näin =
5:15 Mutta jos te revitte ja raastatte toinen toistanne, pitäkää varanne, ettette lopullisesti tuhoa toisianne.
Tätäkö vain suurimmaksi osaksi elämä on tuhoamme toisiamme?
Vastaukset 1
Vanhimmat
lähimmäisen rakkaudesta saa kukaan jutun juurta aikaseksi?
Ihmettelen vain?