Katolinen kirkko teki ristiretkiä 1100 - 1400 aikajaksona. Suomessa viimeinen ristiretki tehtiin 1200 luvun loppu puolella.
Ristiretket loi pohjan länsimaiselle kulttuurille. Ilman ristiretkiä ei olisi länsimaista yhteiskuntajärjestelmää.
Voidaan sanoa, että Katolisen kirkon ristiretket oli siunaus Suomelle. Ristiretket toi Suomen kolkkaan sivistyksen. Ilman ristiretkiä Suomi olisi primitiivinen takapajula.
Myöhemmin Luterilaisuus sivisti suomalaisia. Luterilainen etiikka vaikuttaa Suomen yhteiskunnassa edelleen myönteisellä tavalla.
Ristiretket loi pohjan länsimaiselle kulttuurille. Ilman ristiretkiä ei olisi länsimaista yhteiskuntajärjestelmää.
Voidaan sanoa, että Katolisen kirkon ristiretket oli siunaus Suomelle. Ristiretket toi Suomen kolkkaan sivistyksen. Ilman ristiretkiä Suomi olisi primitiivinen takapajula.
Myöhemmin Luterilaisuus sivisti suomalaisia. Luterilainen etiikka vaikuttaa Suomen yhteiskunnassa edelleen myönteisellä tavalla.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Ristiretkillä ja luterilaisuudella ei ole juurikaan mitään tekemistä keskenään.
Luterilaisuus ja kalvinismi syntyivät vasta 1400-luvun loppupuolella ja itse asiassa lopettivat nuo sotaretket.
Minua ruotsalaiset ja ruotsalainen historiankirjoitus suorastaan kuvottaa. Yliopistoissamme ja koululaitoksessamme pitäisi suoristaa täydellinen puhdistus ja karsia sieltää kaikki svekomaaninen propaganda.
Opettajakuntaa pitäisi kouluttaa ja sivistää vastaamaan nykyajan maailman kasvaviin haasteisiin. Emme me suomalaiset voi enää elää pelkästää ruotsalaisten alaisina EU:ssa ja globaalissa maailmassa.
Sitä paitsi Ruotsi ei edes ole taloudellisesti EU:n täysyvaltainen jäsen, sen intressit eivät aina vastaa meidän ja Euroopan unionin maiden etujakaan.
Ristiretkillä ja luterilaisuudella ei tarkkaan ottaen ole yhteyttä toisiinsa, siinä olet oikeassa.
Luther nousi vastustamaan Katolisen kirkon joitakin opinkohtia. Martti Luther ei kaikilta osin hyväksynyt paavin politiikkaa. Lutherin vaikutuksesta syntyi luterilaisuus 1500 luvulla. Ruotsin kuningas omaksui luterilaisuuden valtapoliittisista syistä.
Luterilaisuus korostaa muun muassa vastuuta, yksilön ja yhteistä vastuun ottamista.
Ainakin vielä toistaiseksi luterilaisuudesta johtuen Suomessa tehdään vapaaehtoistyötä, autetaan toisia ilman korvauksia. Talkootyöt Suomessa ovat edelleen yleisiä. Kaveria ei jätetä.
"Talkoo" on alunperin venäläinen sana.
Mutta näiden ristiretkijuttujen kirjoittajillehan yleensä venäläinen vaikutus Suomessa on tabu.
Ja lässyn, lässyn lää!
Hyvin olet koulukirjasta oppisi kopioinut!
Ällöttävää, miten lapsellista!
Kymmenien sukupolvien ulkomainen alistussuhde näkyy nimenomaan luopioutena. Kun ensimmäinen tilaisuus tulee mennään pitämään puheita ulkomailla vain vahingoittaakseen omaa maata ja nöyristelläkseen ulkomaisia vallanpitäjiä.
ne ev.-lut. ja kalvinisti alistetut valitsee vanhasen tapaisia nössöjä johtoon...ei ihme että maa vallattiin katolisella miekalla ihan tosta vaan.
Myös Novgorod teki ristiretkiä idästä käsin. Menestys oli vahvinta karjalaisten keskuudessa. Välillä novgorodilaisten retket ulottuivat länsirannikolle asti ja mm. Turku poltettiin. Tosin samaa tekniikkaa käyttivät läntisetkin ristiretkeläiset.
Muuten, on jo todistettua, että Suomi oli kristillistynyt jo ennen ajankohtaa 1155 joka mainitaan ensimmäisen ruotsalaisen ristiretken ajankohdaksi. Kristinuskon ensi saapuminen lienee ollut kaupankäynnin mukana ja rauhanomaista laatua.
Katolisen ajan sivistys oli kahle suomenkielisen kulttuurin kehittymiselle. Suomeksi alkoi kirjallisuutta ilmestyä vasta kun siteet katoliseen kirkkoon katkaistiin.
Sittemmin luterilainen yhtenäiskulttuuri on sekin ollut rasite kansakunnan ja valtion kehittymiselle ja vapaalle liikkumiselle kaupankaynnin kautta. 1700-luvun Ruotsissa ei saanut olla juutalainen ja katolisia ja ortodokseja ei siedetty niitäkään. Kirkoissa oli pakko käydä.
Yhä edelleen valtion suhde kirkkoon on jähmeä rakenne, joka estää maamme todellista vapautumista ajattelua sitovista kahleista.
Valtiolla ja kirkolla Suomessa ei juuri ole enää siteitä toisiinsa. Enää ei puhuta valtionkirkosta. Oikea termi on kansankirkko.
Ortodoksinen kirkko ja Katolinen kirkko muodosti karjalan pituus-akselille puskurivyöhykkeen. Uskonnollis-kultuurinen raja kulki juuri tuossa kohtaa. Eli Itä ja Länsi kohtasivat Karjalan pituus-akselilla. Suomalaisista käytiin taisteluita Idän ja Lännen välillä.
Suomi jäi Länsi-kulttuurin piiriin. Ruotsin kuningas omaksui lopulta luterilaisuuden, tämä oli tietysti paaville tappio ja myös Bysantille tappio.
Karjalan alue jäi Ortodoksiseen vaikutukseen. Ortodoksit ovat Karjalassa enemmistössä.
Venäjän vallan aikana (1809-1917) Suomi sai pitää luterilaisen uskonnon pääuskontona. Myös kommunistinen Neuvostoliitto salli Ortodoksisen kirkon alueellaan.
"Valtiolla ja kirkolla Suomessa ei juuri ole enää siteitä toisiinsa. Enää ei puhuta valtionkirkosta. Oikea termi on kansankirkko."
Muutos on mennyt meikäläisen silmien ohi kokonaan. Onko valtiokirkolla ja kansankirkolla muuta eroa kuin nimi?
Luterilaista kirkkoa kutsutaan kansankirkoksi siitä syystä, koska suurin osa suomalaisista kuuluu kyseiseen kirkkoon. Esimerkiksi Ortodoksista kirkkoa ei Suomessa voida kutsua kansankirkoksi, koska sen jäsenmäärä on Suomessa vähäinen.
Tänä päivänä valtiota ja kirkkoa yhdistää ehkä ohut säie.
"Tänä päivänä valtiota ja kirkkoa yhdistää ehkä ohut säie."
Oliko ennen paksu köysi? Et oikein osannut selitää onko mikään muu muuttunut kuin nimi.
Nykyään kirkko säätää itse kirkkolait. Ohut säie on siinä, koska eduskunta hyväksyy tai hylkää kirkkolait sellaisenaan. Eduskunta ei rakenna kirkkolakien sisältöä. Kirkkolakien sisällöstä päättää kirkolliskokous.
Nykyään kirkko itse nimittää piispat. Ennen piispat nimitti Tasavallan Presidentti.
Kirkollisvero on sama kuin AY-jäsenmaksu. Tässä mielessä valtiolla ei ole mitään tekemistä kirkollisveron kanssa. Monet järjestöt perivät jäseniltä jäsenmaksua.
Yhteisöveron kanto perustuu kirkon yhteiskunnalliseen tehtävään sekä kulttuurin vaalimiseen.
Ruotsi - Suomen aikana kirkko oli sama kuin valtio tai päinvastoin. Tuolloin esim. piispoilla oli maallista valtaa. Jos piispat olivat uskollisia kuninkaalle, niin heidän valta oli melkein rajaton.
Suomen ja Ruotsin (siis nykyisten) välillä oli paljon yhteyksiä, samoin Suomen ja Viron. Keskiajalla ja sitä edeltävillä ajoilla meritiet eivät erottaneet, aan yhdistivät; kauppaa käytiin, kontakteja luotiin.
Ristiretket Suomeen ovat pääasiassa myyttisiä luonteeltaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket_Suomeen
Emme me ilman sivistysä olisi jääneet, vaikka ruotsalaiset eivät olisikaan tulleet ratsumiehineen tänne. Kenties kuitenkin sivistys olisi ollut toisenlaista; esimrkiksi Novgorodista tai Virosta käsin saatua. Kuka tietää?
Eikö Ruosikin ollut joskun
katollinen ?
Ruotsi luopui katolisesta uskosta ja kääntyi luterilaiseksi, koska luterilaisen kirkon pää on hallitsija paavin sijasta. Kustaa Vaasa sai uskonpuhdistuksen seurauksena kirkon varat valtiolle ja näin hallintaansa.
aikaisemmin Katolinen maa. Varsinkin Kalmarin unionin aikana Ruotsi ja Suomi oli katolinen alue. Kalmarin unioniin kuului kaikki Pohjoismaat. Kalmarin unionia hallitsi Tanska. Paavin käsi ylettyi Skandinaviaan asti. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa katkaisi yhteyden Roomaan valitsemalla luterilaisuuden. Luterilaisuuden avulla Kustaa Vaasa pystyi keskittämään vallan itselleen 1500 luvulla. Kustaa Vaasan valta siirtyi myös muille Ruotsin kuninkaille.
Valtapoliittiset syyt vaikuttivat eri alueiden kulttuuriin.
Paavi halusi uskonnollisen vallan lisäksi myös maallisen vallan itselleen, ainakin Euroopan ja Lähi-Idän alueilla. Paavi katsoi, että hänellä on oikeus erottaa keisareita ja kuninkaita.
Katollisen kirkon lonkerot ylettyi pitkälle. Kustaa Vaasa kuitenkin hamusi valtaa itselle ja katkaisi suhteet Roomaan. Tämän jälkeen käytiin kolmekymmenvuotista sotaa (1618-48).
Ilmeisesti Norjaan ei koskaan juurtunut katolinen kirkko vaan Norja siirtyi kelttiläisperäisestä kirkosta suoraan luterilaiseksi.
Olen aina ihmetellyt että miten tämä tapahtui ?
Äänestettiinkö siitä vai minne ex papit
joutuivat ?
Oliko Henrik / Lalli katolinen vai luterilainen ?
Piispa Henrik oli Katolinen. Ilmeisesti Henrik oli ensimmäinen kirkonmies joka toi suomeen kristinuskon. Siis tässä tapauksessa Katolisen uskonnon.
Jostain syystä Lalli ei hyväksynyt Henrikkiä. Köyliön järvellä päättyi Henrikin maallinen taival.
Pakana
Näitä aloituksiasi lukiessani muistelin missä olen niiden runkoja ennen nähnyt. Nyt se valkeni ruotsalaisenkansanpuolueen miesten vessan seinissähän nämä kaikki on kirjoitettu tikkukirjaimin. Tavara on sormella levitettyä ruskeaa sontaa.
"Voidaan sanoa, että Katolisen kirkon ristiretket oli siunaus Suomelle. Ristiretket toi Suomen kolkkaan sivistyksen. Ilman ristiretkiä Suomi olisi primitiivinen takapajula. "
Luultavasti ristiretkien aikan ja niiden jälkeen tuhottiin valtavasti suomalaista kulttuuriperimää.
hyvin ainakin melkein kaikki muut euroopan maat sivistyivät ilman että heidän maat ryöstettiin, pakkoverotettiin ja raiskattiin kristinuskon nimissä
Kaikki kristityt tulevat palamaan helvetin tulessa ja rukoilemaan, että saavat kieltää uskonsa.
Separ hai tenna uraa kunvii meksina uraa