Laitan hullu/juoppo/paskajuttujen vastineeksi asiaa väliin, niin ei palstan evoluutio kulje se aivan mihin sattuu hakoteille. (So. jospa tämä vielä kehittyisi vielä keskustelupalstaksi, epäasiallisen loan heiton sijaan.)
Tekstit Tiedelehdestä.
¤¤¤ ¤¤ ¤
Nisäkkäiden evoluutio luultua nopeampaa (24.5.2003)
Villien chicagolaishiirien perimässä on tapahtunut äärettömän nopeita evolutiivisia muutoksia, kertoo Illinoisin yliopiston tutkimus. Muutokset ovat ilmeisesti sopeutuma kaupunkiympäristöön.
Ilmiö on tuttua banaanikärpäsillä, mutta nyt se osoitettiin ensi kertaa nisäkkäillä.
Naturen (http://www.nature.com/) julkaisemassa tutkimuksessa verrattiin cityhiiriä niiden 150, 100 ja 50 vuotta sitten eläneisiin lajitovereihin. Tutkijat etsivät hiiren mitokondrionaalista dna:ta museoissa säilytetyistä nahoista ja vertasivat niitä nykyjyrsijöiden perimään.
Geeneissä havaittiin dramaattisia muutoksia. Ainoastaan yhdellä 150 vuotta sitten eläneellä hiirellä oli sama dna-sekvenssi, mikä oli ollut yleisin muoto 50 vuotta sitten. Nykyhiirten yleisin muoto löytyi ensimmäisen kerran vasta vuonna 1906 eläneeltä hiireltä.
¤¤¤ ¤¤ ¤
Mutkikas elin voi kehittyä nopeasti !
Miten mutkikas elin kuten esimerkiksi silmä tai istukka kehittyy evoluutiossa, ja kauanko tällainen kestää? Ainakin kala voi saada istukan 750 000 vuodessa, vastaa kalifornialaisbiologi David Reznick kollegoineen Science-lehdessä.
Osa kaloista ei kude vaan synnyttää eläviä poikasia, ja näille kaloille on kehittynyt eri asteisia istukan kaltaisia elimiä, jotka ruokkivat poikasta kohdussa. Erotukseksi nisäkkäiden elimestä kalan istukkaa kutsutaan yleensä valeistukaksi.
Reznick ja työtoverit tutkivat Poeciliopsis-sukua, joka kuuluu synnyttäviin hammaskarppeihin. Tästä amerikkalaisesta kalaryhmästä esimerkiksi miljoonakala ja miekkapyrstö ovat tuttuja kotiakvaarioista.
Aiemmin luultiin, että synnyttävät hammaskarpit muodostavat oman, kutevista hammaskarpeista erillisen ryhmänsä. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että eri synnyttäjäryhmät ovat läheisempää sukua eri kutijaryhmille kuin toisille synnyttäjille. Tämä merkitsee, että synnyttämisen on täytynyt kehittyä hammaskarppien evoluutiossa useaan otteeseen.
Tutkijat arvioivat molekyylikellolla, miten nopea istukan evoluutio on ollut. Siinä he vertasivat eri Poeciliopsis-lajien dna:n satunnaisia mutaatioita. Koska tällaisten mutaatioiden keskimääräinen syntynopeus tiedetään, he pystyivät laskemaan, milloin eri lajit erosivat yhteisestä kantamuodosta.
Evoluution mittakaavassa 750 000 vuotta on lyhyt aika; esimerkiksi monisoluisia eläimiä on ollut olemassa noin tuhat kertaa näin kauan.
Poeciliopsis-kalat sopivat hyvin myös sen tutkimiseen, millaisten välivaiheiden kautta istukka voi evoluutiossa kehittyä. Ryhmän eri lajeilla on nimittäin eri asteisia istukoita; vähäkin näyttää olevan poikasen elättämisessä parempi kuin ei mitään.
Istukan evoluutiovaiheita on vaikeampi tutkia nisäkkäillä, koska istukka kehittyi yhteiselle kantamuodollemme jo yli 100 miljoonaa vuotta sitten, eikä varhaisia välimuotoja ole enää jäljellä.
Teoreettisten laskelmien mukaan myös mutkikas silmä voisi kehittyä muutamassa sadassa tuhannessa vuodessa, mutta tämän tutkimisessa on sama hankaluus kuin nisäkkäiden istukassa: selkärankaisten eläinten silmät ovat syntyneet niin kauan sitten, että välimuotoja ei enää ole.
Synnyttävät hammaskarpit, joilla istukan evoluutio on parhaillaan käynnissä, ovat siis elinten kehityshistorian tutkijoille varsinaisia unelmien vonkaleita.
¤¤¤ ¤¤ ¤
Riisillä enemmän geenejä kuin ihmisellä?!
Maailman tärkeimmän ravintokasvin perimä ei ole järin suuri, mutta siitä löytyy yllättävän paljon geenejä. Tutkijoiden mukaan 440 miljoonaan dna-emäspariin on pakkautunut 32 000-56 000 geeniä, todennäköisesti enemmän kuin ihmisellä. Kertoo Science julkaisu.
¤¤¤ ¤¤ ¤
Ollaan melkein simpansseja (24.5.2003)
Ihminen on läheisempää sukua simpanssille kuin kumpikaan niistä muille apinoille. Väite pohjaa PNAS -lehden tutkimukseen, jonka mukaan ihmisen ja simpanssin genomien yhtäläisyys on lähes täydellinen, 99,4 prosenttia.
Vertailukohtaa voi hakea esimerkiksi hevosen ja aasin sukulaisuudesta. Aiemmissa laskelmissa on päädytty 95 prosentin nurkille.
Havainnon tehnyt genetiikan professori Morris Goodman ehdottaakin, että simpanssit ja kääpiösimpanssit eli bonobot otettaisiin osaksi Homo-sukua, johon on tähän asti huolittu vain ihminen. Uusi Homo-suku jaettaisiin kolmeen haaraan.
Ensimmäinen olisi Homo sapiens eli nykyihmiset, toinen Homo (Pan) troglodytes eli simpanssit ja kolmas Homo (Pan) paniscus eli kääpiösimpanssit, kerrotaan Waynen valtionyliopiston tiedotteessa.
Detroitilaistutkijat tutkivat 97 tärkeää geeniä eri lajeilla; ihmisillä, simpansseilla, gorilloilla, orankeilla ja Vanhan maailman apinoilla. Vertailueläimenä oli hiiri.
¤¤¤ ¤¤ ¤
Saapuiko SARS avaruudesta? (23.5.2003)
Cardiffin yliopiston professori Chandra Wickramasinghe esittää arvostetussa Lancet -lehdessä villin väitteen. Astrobiologin mukaan sarsilla on kosmisen syntyperä. Se selittäisi epidemian äkillisen puhkeamisen, hurjan leviämisvauhdin ja korkean kuolleisuuden.
Wickramasinghen mukaan avaruudesta tulee päivittäin tonnikaupalla eläviä bakteerisoluja Maan ilmakehän yläosiin. Hän tarjoaa uuden viruksen reitiksi Himalajan vuoristoa, missä keski-ilmakehä eli stratosfääri on ohuimmillaan.
Ei liene mikään yllätys, että Chandra Wickramasinghe on kiistellyn tähtitieteilijän Fred Hoylen oppilaita.
Edesmennyt Hoyle loi Wickramasinghen kanssa niin sanotun panspermia-teorian, jonka mukaan elämä tuli Maan päälle muualta aurinkokunnasta. Kaksikko uskoo, että komeetat kuljettavat maahan jatkuvasti bakteereita ja muita hiiliyhdisteitä, jotka ovat olleet elämän siemeninä maapallolla. Avaruusperäinen "mikrobiliikenne" selittäisi muun maussa jokavuotiset influenssaepidemiat.
¤¤¤ ¤¤ ¤
Mainioita valokuvia ympäristömme evoluutiosta:
http://www.ipac.caltech.edu/2mass/gallery/index.html
¤¤¤ ¤¤ ¤
SpaceDaily, avaruustutkimuksen vaiheet nyt:
http://www.spacedaily.com/index.html
Tekstit Tiedelehdestä.
¤¤¤ ¤¤ ¤
Nisäkkäiden evoluutio luultua nopeampaa (24.5.2003)
Villien chicagolaishiirien perimässä on tapahtunut äärettömän nopeita evolutiivisia muutoksia, kertoo Illinoisin yliopiston tutkimus. Muutokset ovat ilmeisesti sopeutuma kaupunkiympäristöön.
Ilmiö on tuttua banaanikärpäsillä, mutta nyt se osoitettiin ensi kertaa nisäkkäillä.
Naturen (http://www.nature.com/) julkaisemassa tutkimuksessa verrattiin cityhiiriä niiden 150, 100 ja 50 vuotta sitten eläneisiin lajitovereihin. Tutkijat etsivät hiiren mitokondrionaalista dna:ta museoissa säilytetyistä nahoista ja vertasivat niitä nykyjyrsijöiden perimään.
Geeneissä havaittiin dramaattisia muutoksia. Ainoastaan yhdellä 150 vuotta sitten eläneellä hiirellä oli sama dna-sekvenssi, mikä oli ollut yleisin muoto 50 vuotta sitten. Nykyhiirten yleisin muoto löytyi ensimmäisen kerran vasta vuonna 1906 eläneeltä hiireltä.
¤¤¤ ¤¤ ¤
Mutkikas elin voi kehittyä nopeasti !
Miten mutkikas elin kuten esimerkiksi silmä tai istukka kehittyy evoluutiossa, ja kauanko tällainen kestää? Ainakin kala voi saada istukan 750 000 vuodessa, vastaa kalifornialaisbiologi David Reznick kollegoineen Science-lehdessä.
Osa kaloista ei kude vaan synnyttää eläviä poikasia, ja näille kaloille on kehittynyt eri asteisia istukan kaltaisia elimiä, jotka ruokkivat poikasta kohdussa. Erotukseksi nisäkkäiden elimestä kalan istukkaa kutsutaan yleensä valeistukaksi.
Reznick ja työtoverit tutkivat Poeciliopsis-sukua, joka kuuluu synnyttäviin hammaskarppeihin. Tästä amerikkalaisesta kalaryhmästä esimerkiksi miljoonakala ja miekkapyrstö ovat tuttuja kotiakvaarioista.
Aiemmin luultiin, että synnyttävät hammaskarpit muodostavat oman, kutevista hammaskarpeista erillisen ryhmänsä. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että eri synnyttäjäryhmät ovat läheisempää sukua eri kutijaryhmille kuin toisille synnyttäjille. Tämä merkitsee, että synnyttämisen on täytynyt kehittyä hammaskarppien evoluutiossa useaan otteeseen.
Tutkijat arvioivat molekyylikellolla, miten nopea istukan evoluutio on ollut. Siinä he vertasivat eri Poeciliopsis-lajien dna:n satunnaisia mutaatioita. Koska tällaisten mutaatioiden keskimääräinen syntynopeus tiedetään, he pystyivät laskemaan, milloin eri lajit erosivat yhteisestä kantamuodosta.
Evoluution mittakaavassa 750 000 vuotta on lyhyt aika; esimerkiksi monisoluisia eläimiä on ollut olemassa noin tuhat kertaa näin kauan.
Poeciliopsis-kalat sopivat hyvin myös sen tutkimiseen, millaisten välivaiheiden kautta istukka voi evoluutiossa kehittyä. Ryhmän eri lajeilla on nimittäin eri asteisia istukoita; vähäkin näyttää olevan poikasen elättämisessä parempi kuin ei mitään.
Istukan evoluutiovaiheita on vaikeampi tutkia nisäkkäillä, koska istukka kehittyi yhteiselle kantamuodollemme jo yli 100 miljoonaa vuotta sitten, eikä varhaisia välimuotoja ole enää jäljellä.
Teoreettisten laskelmien mukaan myös mutkikas silmä voisi kehittyä muutamassa sadassa tuhannessa vuodessa, mutta tämän tutkimisessa on sama hankaluus kuin nisäkkäiden istukassa: selkärankaisten eläinten silmät ovat syntyneet niin kauan sitten, että välimuotoja ei enää ole.
Synnyttävät hammaskarpit, joilla istukan evoluutio on parhaillaan käynnissä, ovat siis elinten kehityshistorian tutkijoille varsinaisia unelmien vonkaleita.
¤¤¤ ¤¤ ¤
Riisillä enemmän geenejä kuin ihmisellä?!
Maailman tärkeimmän ravintokasvin perimä ei ole järin suuri, mutta siitä löytyy yllättävän paljon geenejä. Tutkijoiden mukaan 440 miljoonaan dna-emäspariin on pakkautunut 32 000-56 000 geeniä, todennäköisesti enemmän kuin ihmisellä. Kertoo Science julkaisu.
¤¤¤ ¤¤ ¤
Ollaan melkein simpansseja (24.5.2003)
Ihminen on läheisempää sukua simpanssille kuin kumpikaan niistä muille apinoille. Väite pohjaa PNAS -lehden tutkimukseen, jonka mukaan ihmisen ja simpanssin genomien yhtäläisyys on lähes täydellinen, 99,4 prosenttia.
Vertailukohtaa voi hakea esimerkiksi hevosen ja aasin sukulaisuudesta. Aiemmissa laskelmissa on päädytty 95 prosentin nurkille.
Havainnon tehnyt genetiikan professori Morris Goodman ehdottaakin, että simpanssit ja kääpiösimpanssit eli bonobot otettaisiin osaksi Homo-sukua, johon on tähän asti huolittu vain ihminen. Uusi Homo-suku jaettaisiin kolmeen haaraan.
Ensimmäinen olisi Homo sapiens eli nykyihmiset, toinen Homo (Pan) troglodytes eli simpanssit ja kolmas Homo (Pan) paniscus eli kääpiösimpanssit, kerrotaan Waynen valtionyliopiston tiedotteessa.
Detroitilaistutkijat tutkivat 97 tärkeää geeniä eri lajeilla; ihmisillä, simpansseilla, gorilloilla, orankeilla ja Vanhan maailman apinoilla. Vertailueläimenä oli hiiri.
¤¤¤ ¤¤ ¤
Saapuiko SARS avaruudesta? (23.5.2003)
Cardiffin yliopiston professori Chandra Wickramasinghe esittää arvostetussa Lancet -lehdessä villin väitteen. Astrobiologin mukaan sarsilla on kosmisen syntyperä. Se selittäisi epidemian äkillisen puhkeamisen, hurjan leviämisvauhdin ja korkean kuolleisuuden.
Wickramasinghen mukaan avaruudesta tulee päivittäin tonnikaupalla eläviä bakteerisoluja Maan ilmakehän yläosiin. Hän tarjoaa uuden viruksen reitiksi Himalajan vuoristoa, missä keski-ilmakehä eli stratosfääri on ohuimmillaan.
Ei liene mikään yllätys, että Chandra Wickramasinghe on kiistellyn tähtitieteilijän Fred Hoylen oppilaita.
Edesmennyt Hoyle loi Wickramasinghen kanssa niin sanotun panspermia-teorian, jonka mukaan elämä tuli Maan päälle muualta aurinkokunnasta. Kaksikko uskoo, että komeetat kuljettavat maahan jatkuvasti bakteereita ja muita hiiliyhdisteitä, jotka ovat olleet elämän siemeninä maapallolla. Avaruusperäinen "mikrobiliikenne" selittäisi muun maussa jokavuotiset influenssaepidemiat.
¤¤¤ ¤¤ ¤
Mainioita valokuvia ympäristömme evoluutiosta:
http://www.ipac.caltech.edu/2mass/gallery/index.html
¤¤¤ ¤¤ ¤
SpaceDaily, avaruustutkimuksen vaiheet nyt:
http://www.spacedaily.com/index.html
Vastaukset 2
Vanhimmat
No lopultakin tosiaan asiallista asiaa tällä palstalla! Alkoi jo kyllästyttää lukea päivästä toiseen erään tietyn moninimisen tyypin lapsellista häiriköintiä ja anaalivaiheeseen fiksoittumisen tuotoksia.
Tällä foorumilla pitäisikin tapahtua oikeaan kunnon makroevoluutiota, että päästäisiin paskaleikeistä oikeaan asiapitoiseen keskusteluun ja näkemyksien vaihtoon.
Juu, pitkälti asiaa, kyllä SARS on voinut avaruudestakin tulla, mutta siihen kuolleisuus ei kuitenkaan ole korkea, vaan ainoastaan noin 5% luokkaa. Ihan ylimainostettu koko tauti.
South Park muuten esitti hyvää kuittia tälle kyseiselle taudille uusimmassa? jaksossaan (ei tietenkään täällä periferiassa näytetä kuin 10 vuoden päästä). Ideana, että koko kylä sai SARS:in, ja kylä oli tuhoon tuomittu, muutaman päivän päästä vain 98% heistä olisi hengissä...