http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Töölönlahden vesi on yhä kirkkaampaa/1135230526369
Kun huuhdellaan lammikkoa Itämereen, niin ravinteet voi laskea maatalouden päästöiksi.
Se on totta. Stadissa asuu hienojen kaupunkilaisten sijaan typeriä juntteja jotka saastuttavat Itämerta.
Kun huuhdellaan lammikkoa Itämereen, niin ravinteet voi laskea maatalouden päästöiksi.
Se on totta. Stadissa asuu hienojen kaupunkilaisten sijaan typeriä juntteja jotka saastuttavat Itämerta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mitenkäs hesalainen kokkeliviherdemari sen nyt selittää?
Tuosta vaan ravinteet Itämereen oikein huuhdellaan ja sitten napistaan Pohjanmaan peltojen suojavyöhykkeistä!
HELSINKI TEKEE YMPÄRISTÖRIKOKSEN huuhtelemalla ravinteita Itämereen!
Et ilmeisesti ole koskaan käynyt paikan päällä katsomassa, missä Töölönlahti on. Se ei ole mikään sisävesistö, vaan osa Suomenlahtea. Se on siis meren lahti, joka jakaantuu vielä Eläintarhan puoleiseen osaan ja Hakaniemen puoleiseen. Merivesitunnelilla Töölän lahteen johdetaan muualta merestä vettä. Vettä ei siis johdeta tuota tunnelia pitkin pois Töölönlahdesta. Kun vettä johdetaan lahteen lisää, liikavesi poistuu tietenkin vähitellen muualle merelle. Näin Töölönlahteen kertynyt saaste puhtaamman veden ansiosta vähenee ja poistuu suuremmalle alueelle.
Töölönlahteen on kertynyt saasteita juuri sen vuoksi, että se on umpilahti. Vesi kuljettaa saasteita lahden pohjukkaan, muttei päästä niitä takaisin, koska tuulet kuljettavat saastevettä aina enemmän siiitä suunnasta, mistä tuuli pääsee vapaasti puhaltamaan. Eläintarhan puoleisesta Töölänlahden osasta ei vettä pääse poispäin kuin hyvin kapeasta salmesta rautatieverkoston alitse.
Näin ollen Töölönlahden rehevöityminen on todennäköisesti aiheutunut samoista syistä kuin esim. saaristomeren rehevöityminen. Sielläkin pahin tilanne on vähävesisissä poukamissa, mihin tuuli ajaa vettä, muttei aja sitä sieltä pois.
Saastuttaja jäi kiinni housut kintuissa!
Seli seli seli seli.
Siinä olet oikeassa, että Töölönlahden on saastuttanut samat syyt kuin Saaristomeren. Kaupunkilaisten paska.
Töölönlahti on kaupunkilaisten aiheuttama paskalammikko, missä ei voi edes uida. Tosin jotkut poliitikot sitä tekevät.
Salakähmäisellä huuhtelulla yritetään lakaista ympäristöongelmaa Itämereen.
Paskalampi pitäisi puhdistaa pohjiaan myöten. Hagiksen kohdalta umpeen.
Voi sitä paskanhajua, mikä leviäisi kaupungin ylle kun kaivikone möyhäittäisi pohjamutia!
Kun puhutaan erityisesti Eläintarhan puoleisesta Töölönlahdesta, niin kysymys kuuluu, miten ihmiset ovat sen saastuttaneet, jos saatuminen on lahden lähellä asuvien ihmisten eikä mereltä tulleiden yleisten saasteiden aiheuttamaa. Töölönlahden rannoillahan ei ole juurikaan asutusta. Siellä on toki ollut muutamia Töölönlahden villoja enkä tiedä, mihin niistä on jätevedet johdettu. Tuskin kuitenkaan mereen enää moneen vuoteen. Opperatalosta ja Finlandia-talosta tuskin johdetaan käymälävesiä tähän läheiseen merenlahteen.
On teillä kepujunteilla keinot vähissä, kun alatte syyttelemään helsinkiläisiä sellaisen merenlahden saastuttamisesta, jonka ympärillä ei ole juuri lainkaan asutusta.
Mikäli tuo etelästä mereen rajoittuva vesiallas olisi ollut täysin vailla kaupungin sisäistä kuormitusta, olisi sinne silti kertynyt saateita. Tällöin veden vaihtuvuuden lisääminen olisi eettisestikin täysin oikea ratkaisu.
Töölönlahden kohdalla tilanne on astetta mutkikkaampi. Sen pohjasedimentteihin kertyneestä lietteestä alin ja myrkyllisin osa on yli 100 vuotiasta ja lisäksi sisäsyntyistä. Tuo vesialue oli luonnostaan riittävän vaihtuvuuden aluetta vesimassojen suhteen, kunnes sitä muokattiin.
"Helsingin sydämessä sijaitsevan piskuisen
(20,8 ha) ja matalan (max. 2,5 m)
Töölönlahden tila on ollut helsinkiläisten
huolen aiheena ainakin 1800-luvun
lopulta saakka (Laakkonen & Laurila
2001). Lahden tila heikkeni aikanaan
kahdesta syystä. Toisaalta Kluuvin alueen
maantäytöt olivat johtaneet lahden
pinta-alan huomattavaan supistumiseen
aina 1700-luvun lopulta alkaen.
Lahdesta muodostui rautatiepenkereen
valmistuttua 1860-luvulla varsinainen
pussinperä, jonka henkireikänä mereen
toimi vain 5 m leveä penkereen alittava
kanava. Toisaalta kaupunki ja lahden
rannan yritykset ja asukkaat kohtelivat
kaltoin lahtea laskemalla sinne surutta
jätevesiä. Lahden tila olikin jo 1800-luvun
lopulta alkaen surkea veden muistuttaessa
ajoittain aikalaisten havaintojen
mukaan vihreää velliä. Myös hajuhaitat
ja erityisesti massiiviset kalakuolemat
1910-luvulla nostivat lahden
tilan yleiseksi puheenaiheeksi.1938 (Laakkonen & Laurila 2001). Lahden
kuormitus laski merkittävästi v.
1936 jälkeen, kun Alppilan pieni puhdistamo
uusittiin ja Savilan tehoton
puhdistamo muutettiin pumppaamoksi,
jonka avulla saatiin johdetuksi suurin
osa aiemmin lahteen johdetuista jätevesistä
Rajasaaren uudelle jätevedenpuhdistamolle
ja sitä kautta Laajalahteen.
Töölönlahden tilan vähittäinen paraneminen
vaiensi aina 1950-luvulle
saakka käydyn täyttämiskeskustelun
viimein kokonaan."
Lähde:
http://www.mvtt.fi/Vesitalous/arkisto/2002/032002/pekkkans.pdf
Sanomani piti, että yksin veden vaihtuvuuden lisääminen ei riitä, vaan pilaantuneiden pohjasedimenttien mahdollisimman täydellinen poisto ruoppauksella ja korvaaminen puhtaalla hiekalla olisi tarpeellista, joskin kallista. Tokihan ruoppauksia on tehty, muttei välttämättä riittävässä määrin.
Muutoin olen kanssasi samaa mieltä siitä, että veden vaihtuvuutta tulisi lisätä. Ja sekin on totta, että Helsinki on nykyään Töölönlahden marginaalikuormittaja, paska todellakin kertyy mainitsemallasi tavalla, siis mereltä sisälahteen.
Tokihan on vielä mainittava, että Stadin vanha infra on vanha ja saasteita tihkuu maaperässä koko ydinkeskustan alueella. Mutta se on hinta urbaanista asumismuodosta, vieläpä pieni sellainen. Sama määrä ihmisiä asutettuna levälleen pitkin maata aiheuttaisi vähintään tuplakuormituksen paikallisille mikrobiosfääreille.
Tässä täytyy pyytää puolestasi anteeksi kepujunteilta, sillä näyttää ettet tiedä mistä puhut. Mennäänpä siis historian kautta nykypäivään.
Kluuvinlahden täyttäminen 1800 luvulla vähensi Töölönlahden veden luontaista vaihtumista merkittävästi. Töölönlahdella säilyi kuitenkin laaja valuma-alue, minkä takia huomattava osa
Helsingin asutuksen jätevesistä kuormitti lahtea. Lisäksi ainakin Oopperan paikalla ollut sokeritehdas johti jäte- ja lauhdevetensä suoraan lahteen kuten myös kaupungin kaasulaitos. Töölönlahteen laskettiin
myös Diakonissalaitoksen jätevedet.
Lahden veden laatu muodostui Helsingille ongelmaksi siis jo yli sata vuotta sitten ja niinpä kaupunki päätyi rakennuttamaan kaksi pientä jätevedenpuhdistamoa 1910-luvulla. Kuitenkin vasta 1940-luvulla suurin osa jätevesikuormituksesta saatiin poistettua. Sen jälkeen Töölönlahden tilan paraneminen on ollut hidasta pohjasedimenttiin varastoituneiden ravinteiden aiheuttaman ns. sisäisen kuormituksen ja veden hitaan vaihtumisen takia.
Kaupunginhallitus päätti vuonna 1996 kunnostaa Töölönlahden vesijohtovedellä. Se osoittautui kuitenkin kalliiksi ja vaikeaksi toteuttaa, niinpä päätöstä muutettiin vuonna 2001 ja kunnostamisen perustana on nyt meriveden johtaminen Seurasaarenselältä tunnelissa Töölönlahteen. Se on auttanut jonkin verran, mutta vaatii edelleenkin sulaa hulluutta vaikkapa uida siinä lätäkössä.
En halua kiistää sitä, etteikö tarpeeksi ajassa taaksepäin mentynä asia ole juuri noin kuin sinä ja Verisolu kerrotte. Minä kuvasin tilannetta ehkä noin 50 viime vuoden osalta. Myönnän toki sen, että ihmisten tietämys ja mahdollisuudet puhdistaa jätevetensä 1800-luvulla olivat heikommat kuin nykyään. Kaupunkilaiset ovat kuitenkin olleet huolissaan asiasta ja pyrkineet korjaamaan tilanteen. Sen vuoksi kuormitusta ei enää vuosikymmeniin ole ollut. Kaikki uusi kuormitus tulee silloin mereltä päin tuulen suuntien vuoksi (tai siksi, että Töölönlahti on pussin perä. Sen takia on järkevää yrittää parantaa tilannetta sekoittamalla puhtaampaa vettä likaiseen, jolloin likainen vähitellen virtaa pussista pois kohti merta ja sekoittuu siellä paljon suurempaan vesimäärään. Pohjaan jämähtynyttä ainesta tällä ei tietenkään ole mahdollista poistaa.
Töölönlahden tila on parantunut 50 luvulta lähtien, mutta vain hyvin hitaasti. Uutta kuormaa ei ole enää tullut, ei edes muualta mereltä. Sisäinen kuormitus on estänyt suopeamman ja nopeamman kehityksen. Siksi vettä nyt vaihdetaan tunnelin kautta ja vedenlaadun paraneminen on nopeutunut muttei vieläkään ole riittävää jotta lahdessa voisi esim uida.
Niin Itämeren syvänteissä kuin Töölönlahden pohjassa muhiva hapeton saastunut aines ei ole stabiilia sedimenttiä. Vaikka Itämeren ihmisperäinen kuormitus tyystin loppuisi (ajatusleikki), toimisi pohja veden likaajana vielä hyvin pitkään. Näin on myös Töölönlahdella.
Töölönlahdella lähinnä myrskyt toisaalta irrottavat sedimenttejä, toisaalta hapettavat niitä vapauttaen haitta-aineita veteen. Näiden tekijöiden yhdistelmänä vesi likaantuu. Kyllä osa pohjalietteistä siis aikaa myöten valuu aavempaan mereen. Eettinen kysymys kuuluukin: Missä määrin olemme valmiita maksamaan pohjan kunnostuksesta ? Voi kuitenkin olla, että on monin verroin fiksumpaa kohdentaa sama rahamäärä maatalouden valumavesien puhdistamiseen mm. parantamalla suojavyöhykkeiden toimivuutta kuin ryhtyä massiivisiin maanvaihtotoimiin Töölönlahden alueella.
Kokonaisuutena Töölönlahden puhdistuminen virtaamaa lisäämällä on oikea ratkaisu, ja mahdollisesti jopa riittävä. Ihminenhän on osa luontoa, joten kaupunkilaisten elämänlaadun parantaminen uintikelpoisen Töölönlahden muodossa on hyvinkin tavoittelun arvoinen asia.
rakennusmaaksi, suuri osahan siitä on jo täytettykin. Sinne jäisivät täyttömaan alle kaikki kaupunkilaisten paskat.
Siinähän se on lähes koko Helsinki ja sen asukkaat ympärillä.
Kauheeta saastuttamista!
Helsinki tekee törkeää ympäristörikosta!
Saakohan noin oikeasti tehdä ja huuhdella ongelmajätteet ja ravinteet Itämereen?
http://www.puhdasitameri.fi/
Hienoa, että joku tekee jotain ja sitten takapihalla pumpataan paskaa mereen.