Sanojen lisäksi lukujen ymmärtämien on ylivoimaista poliitikoille. Eero Heinäluoma väitti radiohaastattelussa, että hallituksen sairaanhoitajille lupaama 150 miljoonaa euroa vuodessa on kaksi promillea sairaanhoitajien palkkasummasta. Ei Eero ole, silloin sairaanhoitajien palkkojen pitäisi olla yhteensä 75 miljardia. Tiedoksi Sinulle, että kaikkien suomalaisten yhteenlasketut palkat ovat noin 60 miljardia vuodessa. Emmekä me ihan kaikki taida olla sairaanhoitajia. Hirvittää muistella, että Eero oli tuolla laskutaidolla valtiovarainministerinä.
Hyvä ettei Eero ole enää valtiovarainministeri.
Hyvä ettei Eero ole enää valtiovarainministeri.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Laskentanuottaset meni kyllä tarkemmin näin:
"150 miljoonaa on noin 0,8 prosenttia kunta-alan palkkasummasta. Se lisätään valtion budjettiin jo ensi vuonna, mutta koska summa ei neljän vuoden aikana siitä nouse, vaikutus on samat 0,8 prosenttia vielä neljän vuoden päästäkin. Niinpä kuntien naisalojen palkat kohenevat keskimäärin 0,2 prosenttia vuodessa."
Sanat ja luvut
24.9.2007 4:51
Politiikassa käytetään sanoja kannatuksen lisäämiseksi. Siksi on tärkeätä ymmärtää, miksi poliitikot käyttävät juuri tiettyjä sanoja. Sanoilla he luovat mielikuvia ja mielikuvista toimittajat luovat mielipiteitä. Näistä "mielipiteistä" luodaan sitten gallupeilla kansan tahto, eli poliitikko on saavuttanut päämääränsä. Rehellinen poliitikko, joka kertoo miten asiat ovat, ei menesty. Siksi meillä on sellaiset kansanedustajat, kuin meillä on.
Sanojen lisäksi lukujen ymmärtämien on ylivoimaista poliitikoille. Eero Heinäluoma väitti radiohaastattelussa, että hallituksen sairaanhoitajille lupaama 150 miljoonaa euroa vuodessa on kaksi promillea sairaanhoitajien palkkasummasta. Ei Eero ole, silloin sairaanhoitajien palkkojen pitäisi olla yhteensä 75 miljardia. Tiedoksi Sinulle, että kaikkien suomalaisten yhteenlasketut palkat ovat noin 60 miljardia vuodessa. Emmekä me ihan kaikki taida olla sairaanhoitajia. Hirvittää muistella, että Eero oli tuolla laskutaidolla valtiovarainministerinä.
Poliitikot sekoittavat myös sanat yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, yrittäen tehdä niistä toistensa synonyymejä. Sitä ne eivät ole. Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikille annetaan samat mahdollisuudet. Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kaikille annetaan saman lopputulos. Ideologisesti sanoilla on huima ero. Yhdenvertaisuus koulutuksessa tarkoittaa sitä, että kaikille tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet opiskeluun. Niinpä yhdenvertaisessa koulutusmaailmassa lahjakkaat pärjäävät lahjattomia paremmin. Tasa-arvoinen koulutus puolestaan tarkoittaa sitä, että kaikille pyritään saamaan sama määrä oppia päähän.
Kukaan ei tasa-arvoisessa koulussa saa oppia verrokkiaan enemmän, ettei synny epätasa-arvoa. Niinpä koulutuksen taso joudutaan määrittelemään lahjattomimpien mukaiseksi, jotta kaikki saavat ylioppilaskirjoituksissa laudaturin. Ei ole kovinkaan vaikea arvata, kummalla koulutusjärjestelmällä, yhdenvertaisella vai tasa-arvoisella, saavutetaan kansantalouden kannalta paremmat tulokset.
Sanat maksuton ja ilmainen ovat poliitikoille myös synonyymejä. Usein kuulee eduskunnan palisanteripöntöstä vaatimuksia jonkun palvelun muuttamisesta ilmaiseksi. Mutta kun ilmaisia palveluita ei reaalimaailmassa ole. On vain jollekin ryhmälle maksuttomia palveluita, jotka joku muu ryhmä maksaa. Esimerkiksi Päivi Lipponen vaatii Helsingin joukkoliikennettä ilmaiseksi. Tiedoksi Päiville, että vain kävely on ilmaista joukkoliikuntaa. Mutta tuskin Päivi sitä tarkoittaa, että raitiovaunu- ja bussiliikenne lopetetaan ja ihmiset ryhtyvät joukolla kävelemään bussikaistoja ja raitiovaunukiskoja pitkin. Päivin ilmainen palvelu tarkoittaisi Helsingin veroäyrin nostamista noin viidellä äyrillä. Ei ihan ilmaista vain mitä? Jotkuthan sen viiden äyrin korotuksen joutuvat loppupeleissä maksamaan. Ei tosin ihme, että Päivillä ilmainen ja maksuton menevät sekaisin. Onhan Paavollakin "ilmainen" työhuone ja avustaja eduskunnassa.
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/