Mitä

Samoin voisin väittää, että "Jos kaikki kerran syntyi sattumalta, niin miten sitä voi tutkia?"

Eli miten niin Jumalan tekoja ei voi tutkia? Kun Jumala on luonut solun, ja ihmiset tutkivat tieteellisesti sen koostumusta, niin se on ihan ok. Se, että Jumala voi tehdä jotain mitä ihminen ei täysin ymmärrä, ei rajoita meidän tutkimuksia, vaan meidän aistimme ja mittarimme niitä rajoittavat. Eli tutkikaamme ne Jumalan teot, mitä voimme tutkia. Ja tiedehän niitä tutkiikin.

Makesmi kirjoitti:

Samoin voisin väittää, että "Jos kaikki kerran syntyi sattumalta, niin miten sitä voi tutkia?"

Eli miten niin Jumalan tekoja ei voi tutkia? Kun Jumala on luonut solun, ja ihmiset tutkivat tieteellisesti sen koostumusta, niin se on ihan ok. Se, että Jumala voi tehdä jotain mitä ihminen ei täysin ymmärrä, ei rajoita meidän tutkimuksia, vaan meidän aistimme ja mittarimme niitä rajoittavat. Eli tutkikaamme ne Jumalan teot, mitä voimme tutkia. Ja tiedehän niitä tutkiikin.

Idea onkin siinä että ensin tutkitaan ja vasta niiden tutkimusten ja luonnosta havaittujen tosiasioiden perusteella tehdään ne johtopäätökset.

Katso tarkemmin tieteen filosofiasta.

Makesmi kirjoitti:

Samoin voisin väittää, että "Jos kaikki kerran syntyi sattumalta, niin miten sitä voi tutkia?"

Eli miten niin Jumalan tekoja ei voi tutkia? Kun Jumala on luonut solun, ja ihmiset tutkivat tieteellisesti sen koostumusta, niin se on ihan ok. Se, että Jumala voi tehdä jotain mitä ihminen ei täysin ymmärrä, ei rajoita meidän tutkimuksia, vaan meidän aistimme ja mittarimme niitä rajoittavat. Eli tutkikaamme ne Jumalan teot, mitä voimme tutkia. Ja tiedehän niitä tutkiikin.

Yksinkertainen kysymys, johon mielenkiinnolla odotan vastausta.

"Eli tutkikaamme ne Jumalan teot, mitä voimme tutkia"

Miten määrittelet rajan tiedolle, jota voimme tukia ja jota emme voi tutkia? Aukkojen jumalahan se taitaa taas virnistellä taustalla. Lienee kaikkien hyväksymä historiallinen fakta, että nämä paikattavat aukot ovat umpeutuneet historian saatossa samalla kun uusi tieto on tuonut uusia aukkoja. Kuka tai mikä määrittelee siis sen lopullisen aukon, jota ei voi tutkia?

..Vai olisiko kuitenkin loogisempaa hyväksyä vain se tosiasia, että emme tiedä vielä kaikkea..?

Maalaisjärki... kirjoitti:

Yksinkertainen kysymys, johon mielenkiinnolla odotan vastausta.

"Eli tutkikaamme ne Jumalan teot, mitä voimme tutkia"

Miten määrittelet rajan tiedolle, jota voimme tukia ja jota emme voi tutkia? Aukkojen jumalahan se taitaa taas virnistellä taustalla. Lienee kaikkien hyväksymä historiallinen fakta, että nämä paikattavat aukot ovat umpeutuneet historian saatossa samalla kun uusi tieto on tuonut uusia aukkoja. Kuka tai mikä määrittelee siis sen lopullisen aukon, jota ei voi tutkia?

..Vai olisiko kuitenkin loogisempaa hyväksyä vain se tosiasia, että emme tiedä vielä kaikkea..?

"Miten määrittelet rajan tiedolle, jota voimme tukia ja jota emme voi tutkia?"

Ihmisen tiedot ja taidot sekä tieteen tiedot ja taidot ja mittarit ovat ne raja, joihin asti olevaista voidaan tutkia. Siinä ei tarvita edes mitään määrittelyjä, vaan ne ovat faktat, mihin asti ihminen pystyy tutkimaan. Mikä niissä rajoissa on mielestäsi sellaista, mikä estää Jumalan luoman maailman tutkimisen pienintä yksityiskohtaa ja lainalaisuutta myöten? Vai onko niin, että kun pieninkin osanen voidaan tutkia, niin sitten luomistyö automaattisesti kumoutuu (= ateistinen maailmanselitys)?

Johtopäätökset tietenkin ovat erilaiset uskovaisilla ja ateisteilla ja siitähän tässä onkin kyse! Johtopäätöksistä! Maailmankatsomuksellisista tulkinnoista.

Onko sinulla ehkä jokin muu raja tiedossasi? Mikä niistä pienimmistä tai suurimmista yksityiskohdista = tutkimusten tuloksista voi olla todisteena = tieteellisenä faktana kumoamassa Jumalan luomistyön?

oikein ajateltuna kirjoitti:

"Miten määrittelet rajan tiedolle, jota voimme tukia ja jota emme voi tutkia?"

Ihmisen tiedot ja taidot sekä tieteen tiedot ja taidot ja mittarit ovat ne raja, joihin asti olevaista voidaan tutkia. Siinä ei tarvita edes mitään määrittelyjä, vaan ne ovat faktat, mihin asti ihminen pystyy tutkimaan. Mikä niissä rajoissa on mielestäsi sellaista, mikä estää Jumalan luoman maailman tutkimisen pienintä yksityiskohtaa ja lainalaisuutta myöten? Vai onko niin, että kun pieninkin osanen voidaan tutkia, niin sitten luomistyö automaattisesti kumoutuu (= ateistinen maailmanselitys)?

Johtopäätökset tietenkin ovat erilaiset uskovaisilla ja ateisteilla ja siitähän tässä onkin kyse! Johtopäätöksistä! Maailmankatsomuksellisista tulkinnoista.

Onko sinulla ehkä jokin muu raja tiedossasi? Mikä niistä pienimmistä tai suurimmista yksityiskohdista = tutkimusten tuloksista voi olla todisteena = tieteellisenä faktana kumoamassa Jumalan luomistyön?

Olemassa oleva tieto asettaa ainoastaan rajan sille mitä voimme tutkia. Tieto lisääntyy kuitenkin koko ajan, joten tutkimustyön mahdollisuudetkin paranevat jatkuvasti. Tuskinpa tieteellinen työ koskaan valmiiksi asti tulee.

Kirjoitukseni pointti oli kuitenkin toisaalla. Ihmisillä on ollut (tai on edelleen) taipumus selittää tuntematon jumalilla tai muilla yliluonnollisilla maahisilla. Koskaan näitä ei ole tieteessä tarvittu. Aina on löytynyt luonnollinen selitys eri ilmiöille. Miksi siis pitäisi ylipäänsä olettaa taustalla olevan jotain yliluonnollista? Miksi emme voisi vain todeta, että on asioita joita emme vielä tiedä? Tieteellä on siis homma kesken.

On tietenkin ihan henkilökohtainen asia haluaako kuvitella jumalia tuntemattomien asioiden paikaksi. Siitä tuskin on kenellekään mitään haittaa, kunhan ei anna sen rajoittaa tieteen tekoa. Sitä taas en ymmärrä enkä hyväksy, että näillä jumalataruilla lähdetään kaatamaan jo hyväksyttyjä tieteen faktoja.