Väärinymmärretyin poliitikko?

Väyrynen ajatteli selkeästi, että Suomelle olisi suotuisaa valita epäselkeästi ajatteleva Neuvostoliiton suosikki Karjalainen presidentiksi Kekkosen jälkeen.

Ei Väyrysellä enää ole vastustajia. Muutama ulkopuolinen vaan ihmettelee, miksi kepu halusi nostaa tämän pellen ministeriksi, vaikka hänestä on aika ajanut kauan sitten ohi. Vanhanenhan ei olisi Väyrysestä ministeriä tehnyt, mutta puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä junttasivat.

Väyrynen on vanhemmiten kuin Vennamo, vaikka supliikiltaan huonompi. Nytkin hän haalii itselleen ulkomaalaisvastaisten persujen kannatusta asettumalla vastustamaan sitä, että Suomeen saataisi työvoimaa mm. vanhustenhoitoon, kun oma väki ei riitä enää 10 vuoden kuluttua, vaikka mitä tehtäisi.

Väyrynenkin on siinä iässä, että hänelle vaihtaa aikanaan vaipat virolainen, venäläinen, kurdi tai somali, mikä on sikäli hyvä, että noiden maidren äidinmaidossa imettyyn kulttuuriin on aina sisältynyt vanhusten itseisarvoinen kunnioittaminen toisin kuin meillä, sosialidemokraattisen valtioyhteisöllisyyden pilaamassa Suomessa.

Väyrynen on tosiaan selkeästi ajatteleva.

Hänen suuri selkeä ajatuksensa oli päästä presidentiksi presidentin paikalle. Niinpä hän opetteli Kekkoselta kuinka likaisella pelillä ja Moskovan kortilla pyyhitään vastustajat pois kehästä. Kun Kekkosen dementiaa ei enää voinut peitellä, Paavolle tuli kiire kaataa Koiviston hallitus ja valituttaa itsensä pääministeriksi ja sitä kautta vt. pressaksi. Koivisto ei suostunut väistymään ja kun Kekkosen terveys oli jo Neukkujohtajien tasoa ei hänkään Manua pääministerin pallilta tiputtanut.

Kun presidentti oli aina ollut kunnioitettavan vanha, olisi kontrasti nuoreen Paavoon ollut liian suuri kansan kerralla nieltäväksi, Väyrynen keksikin pyytää Moskovasta tukea että Karjalainen olisi hoitanut hommaa Paavon itsensä kypsyessä pääministerin paikalla. Kepun juntit valitsivat kuitenkin Virolaisen ehdokkaakseen kun halusivat rehillisen miehen Kekkosen seuraajaksi. Valituksi tuli Moskovan vähiten haluama, Koivisto. Kansa ilmaisi näin mitä se ajatteli Kekkosen ajasta ja sen toimijoista. Paavo ei sitä ymmärtänyt.

No, Paavo päätti edelleen pyrkiä pääministeriksi ja sitä kautta varteenotettavaksi presidenttiehdokkaaksi. Mutta Manu torppasi jopa Paavon ylivertaisen suunnitelman, ns kassakaappisopimuksen ja nimitti petollisesti Holkerin pääministeriksi.

Väyrynen joutui takamatkalta pressa kisaan ja hävisi pelin jo ensikierroksella. Nyt Väykky keksi siirtyä vanhemmaksi valtiomieheksi pois puoluejohtajan epäkiitolliselta paikalta ja nousta sieltä uskottavaksi ehdokkaaksi. Paavon seuraajakseen valitsema Aho petti luottamuksen ja nostikin itsensä puolueen ehdokkaaksi ja melkein presidentiksi, vain kampanjan demarityyppinen epäaitous esti Ahon voiton.

Väyrynen keskittyikin ensin liittämään Suomea Euroopan Unioniin ja tämän jälkeen kampanjoimaan sitä vastaan, meni EU parlamenttiin, palasi kotimaan politiikaan valituttamalla itsensä ministeriksi ja nyt laukoo selkeitä ajatuksiaan meidän kaikkien iloksi. Ajatuksia jotka ovat suoraan sieltä mistä Paavokin, viime vuosituhannelta.