Suomen elinkeinoelämän johto rikoksen teillä? Kenelle ne mahtavat antaa vaalitukea? Vaikuttaako vaalituki puolueiden kantoihin, kun säädetään lakeja ja rikoksiin liityviä korvauksia? Miksi Suomessa sallitaan rahanpesu ja sisäpiirikauppa pörssin ulkomaisen hallintarekisterin kautta? Kuka rehellinen yksilö hyötyy siitä?
Savon Sanomat 27.5.2003:
Kartellituomioita on kovennettava
Kilpailuviraston ylijohtaja Matti Purasjoki kertoo lehtihaastattelussa (Aamulehti ja Turun Sanomat 24.5.), että asfalttialan kartelliepäilyt viedään markkinaoikeuteen. Purasjoen mukaan tutkinta on edennyt loppusuoralle. Kilpailuvirasto on jo vakuuttunut siitä, että tutkinnassa saatu näyttö riittää jutun tuomioistuinkäsittelyyn. Syytekynnys on toisin sanoen ylitetty. Riittääkö näyttö tuomioon, nähdään vasta kun markkinatuomioistuin on saanut oman työnsä päätökseen.
Kilpailuvirasto aloitti jutun tutkinnan viime vuoden maaliskuussa sen jälkeen, kun Rakennusliike Tekran entinen omistaja Heikki Alanen vahvisti jo aiemmin esitettyjä kartelliepäilyjä. Alasen mukaan asfalttialan yritykset jakoivat vuosina 1995-1997 asfalttiurakat keskenään ja sopivat samalla hinnoista. Alanen väitti, että mukana sopimuksia tekemässä olivat käytännössä kaikki asfalttialalla toimineet yritykset. Viime kesänä Alanen kertoi samat asiat myös julkisuudessa (Kauppalehti 14.6.).
Epäilyjen kohteeksi joutuneet yritykset ovat ainakin julkisuudessa kiistäneet Alasen väitteet. Alan suurin yritys Lemminkäinen on vedonnut yrityksen omiin sisäisiin tarkastuksiin, mutta myös ulkopuolisilla teettämiinsä selvityksiin.
Juuri Lemminkäiselle todennäköisesti pian alkava markkinatuomioistuimen käsittely ja jo pelkät epäilyt ovat kiusallisia. Yhtiön suuromistaja ja hallituksen puheenjohtaja on Heikki Pentti, joka vuoden ajan on johtanut myös teollisuuden etujärjestön TT:n hallitusta. TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroma joutui viime talvena jättämään tehtävänsä sen jälkeen, kun epäilyt sisäpiirikaupoista johtivat syytteeseen. Pentti kiitteli Koromaa korkeasta moraalista. Pentillä tuskin on muuta mahdollisuutta kuin vetäytyä TT:n hallituksesta ainakin tulossa olevan oikeudenkäynnin ajaksi.
Kilpailuvirasto on tutkinut kartelliväitteitä nyt runsaan vuoden ajan. Ylijohtaja Purasjoki tuskin liioittelee, kun hän sanoo kartellien tehokkaan tutkinnan vaativan valtavasti resursseja. Huomattavasti helpommin kartelleihin pääsee kiinni, jos käytettävissä on seikkaperäinen tunnustus niin kuin puheena olevassa tapauksessa.
Pelkkä synnintuntoon tuleminen ei kuitenkaan läheskään aina riitä tunnustuksen saamiseen. Yli puolessa EU:n jäsenmaista on kilpailulainsäädäntöön lisätty niin sanottu tunnustuspykälä, jonka perusteella ensimmäisenä tunnustava kartellin jäsen ei joudu maksamaan kartellista yleensä seurauksena olevia sakkoja. Tunnustuspykälän avulla saatiin aikanaan tuomiolle ruotsalaiset asfalttityritykset, jotka olivat muodostaneet kartellin. Suomessa tunnustuspykälää ei ole, mikä on ilmiselvä puute. Se pitäisi pikaisesti korjata.
Suomessa ongelmana ovat myös kansainvälisesti vertaillen pienet sakot, joita kartelleihin osallistumisesta on langetettu. Sakkojen pienuutta on ihmetellyt myös taloudellinen yhteistyö- ja kehittämisjärjestö OECD. Purasjoki kehottaa ottamaan esimerkkiä Saksasta, jossa sementtikartellin solmijat tuomittiin satojen miljoonien eurojen sakkoihin.
Savon Sanomat 27.5.2003:
Kartellituomioita on kovennettava
Kilpailuviraston ylijohtaja Matti Purasjoki kertoo lehtihaastattelussa (Aamulehti ja Turun Sanomat 24.5.), että asfalttialan kartelliepäilyt viedään markkinaoikeuteen. Purasjoen mukaan tutkinta on edennyt loppusuoralle. Kilpailuvirasto on jo vakuuttunut siitä, että tutkinnassa saatu näyttö riittää jutun tuomioistuinkäsittelyyn. Syytekynnys on toisin sanoen ylitetty. Riittääkö näyttö tuomioon, nähdään vasta kun markkinatuomioistuin on saanut oman työnsä päätökseen.
Kilpailuvirasto aloitti jutun tutkinnan viime vuoden maaliskuussa sen jälkeen, kun Rakennusliike Tekran entinen omistaja Heikki Alanen vahvisti jo aiemmin esitettyjä kartelliepäilyjä. Alasen mukaan asfalttialan yritykset jakoivat vuosina 1995-1997 asfalttiurakat keskenään ja sopivat samalla hinnoista. Alanen väitti, että mukana sopimuksia tekemässä olivat käytännössä kaikki asfalttialalla toimineet yritykset. Viime kesänä Alanen kertoi samat asiat myös julkisuudessa (Kauppalehti 14.6.).
Epäilyjen kohteeksi joutuneet yritykset ovat ainakin julkisuudessa kiistäneet Alasen väitteet. Alan suurin yritys Lemminkäinen on vedonnut yrityksen omiin sisäisiin tarkastuksiin, mutta myös ulkopuolisilla teettämiinsä selvityksiin.
Juuri Lemminkäiselle todennäköisesti pian alkava markkinatuomioistuimen käsittely ja jo pelkät epäilyt ovat kiusallisia. Yhtiön suuromistaja ja hallituksen puheenjohtaja on Heikki Pentti, joka vuoden ajan on johtanut myös teollisuuden etujärjestön TT:n hallitusta. TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroma joutui viime talvena jättämään tehtävänsä sen jälkeen, kun epäilyt sisäpiirikaupoista johtivat syytteeseen. Pentti kiitteli Koromaa korkeasta moraalista. Pentillä tuskin on muuta mahdollisuutta kuin vetäytyä TT:n hallituksesta ainakin tulossa olevan oikeudenkäynnin ajaksi.
Kilpailuvirasto on tutkinut kartelliväitteitä nyt runsaan vuoden ajan. Ylijohtaja Purasjoki tuskin liioittelee, kun hän sanoo kartellien tehokkaan tutkinnan vaativan valtavasti resursseja. Huomattavasti helpommin kartelleihin pääsee kiinni, jos käytettävissä on seikkaperäinen tunnustus niin kuin puheena olevassa tapauksessa.
Pelkkä synnintuntoon tuleminen ei kuitenkaan läheskään aina riitä tunnustuksen saamiseen. Yli puolessa EU:n jäsenmaista on kilpailulainsäädäntöön lisätty niin sanottu tunnustuspykälä, jonka perusteella ensimmäisenä tunnustava kartellin jäsen ei joudu maksamaan kartellista yleensä seurauksena olevia sakkoja. Tunnustuspykälän avulla saatiin aikanaan tuomiolle ruotsalaiset asfalttityritykset, jotka olivat muodostaneet kartellin. Suomessa tunnustuspykälää ei ole, mikä on ilmiselvä puute. Se pitäisi pikaisesti korjata.
Suomessa ongelmana ovat myös kansainvälisesti vertaillen pienet sakot, joita kartelleihin osallistumisesta on langetettu. Sakkojen pienuutta on ihmetellyt myös taloudellinen yhteistyö- ja kehittämisjärjestö OECD. Purasjoki kehottaa ottamaan esimerkkiä Saksasta, jossa sementtikartellin solmijat tuomittiin satojen miljoonien eurojen sakkoihin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/sahkeet.asp?id=564814